Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

Kokoomus.fi / Julkaisut / Puheet / Sankelo: Krii­sin­kes­tä­vää yhteis­kun­taa ei voi raken­taa rapau­tu­van talou­den varaan

Sankelo: Krii­sin­kes­tä­vää yhteis­kun­taa ei voi raken­taa rapau­tu­van talou­den varaan

Julkaistu:

Mitä enem­män suoma­lai­set näke­vät kuvia Puti­nin Venä­jän raa’asta hyök­käys­so­dasta, viat­to­mien murhaa­mi­sesta ja järjes­tel­mäl­li­sestä tuhoa­mi­sesta, sitä enem­män kaiva­taan päät­tä­väi­siä toimia turval­li­suu­den ja vakau­den lisää­mi­seksi. 

Kokoo­mus esitti puolus­tus­me­no­jen tuntu­vaa taso­ko­ro­tusta sekä noin kahden miljar­din euron mate­ri­aa­li­han­kin­to­jen lisää­mistä ennen kehys­riihtä. Näitä panos­tuk­sia halli­tus on nyt toteut­ta­massa ja se on oikein. Kiitämme siitä.

Kuten päämi­nis­teri Marin on sano­nut, meillä ei ole varaa suhtau­tua sini­sil­mäi­sesti kohon­nei­siin turval­li­suus­huo­liin. Kokoo­muk­sen mielestä on tehtävä kaikki muut­tu­neen turval­li­suus­ti­lan­teen edel­lyt­tä­mät panos­tuk­set varau­tu­mi­seemme. Ukrai­nan puolus­tus­sota on tärkeä myös Euroo­pan Unio­nille. Läntis­ten arvo­jen puolesta tais­te­lua on tuet­tava kaikin keinoin. Suomesta on tehtävä ukrai­na­lai­sille sota­pa­ko­lai­sille mahdol­li­sim­man hyvä koti siksi aikaa, kun tarvetta on. 

Tämän kehys­pää­tök­sen jälkeen Rinteen-Mari­nin halli­tus­ten talous­po­li­tii­kan perintö on selvä. Julki­sen talou­den suun­ni­tel­man käsit­te­lyn tulee olla ennen kaik­kea keskus­telu siitä, missä kunnossa hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­demme rahoi­tus­pohja on. Mistä talou­del­li­nen kasvu syntyy? Miten vahvis­te­taan julki­sen talou­den krii­sin­kes­to­ky­kyä?

Siksi täytyy kiin­nit­tää huomiota siihen, mitä kehys­rii­hen päätök­sistä puut­tuu. Krii­sia­jan meno­li­säyk­set edel­lyt­täi­si­vät krii­sia­jan työl­li­syys­toi­mia ja krii­sia­jan prio­ri­soin­tia. Sipi­län halli­tuk­sen työl­li­syys­re­for­mit ovat nosta­neet työl­li­syyttä nyt, mutta laaja-alai­set meno­jen lisäyk­set syven­tä­vät alijää­mää.

Tämän halli­tuk­sen osalta jo tavoit­teet olivat alimi­tassa. En ole tähän päivään mennessä löytä­nyt asian­tun­tija-arviota, jonka mukaan työl­li­syys­pää­tök­set olisi­vat vahvis­ta­massa julkista taloutta edes halli­tuk­sen itse itsel­leen aset­ta­mien tavoit­tei­den mukai­sesti. Kehys­rii­hessä halli­tus siis luovutti ja laski aisat alas lopul­li­sesti työl­li­syy­den suhteen.

Halli­tus­kausi on mennyt menoja lisäil­lessä. Kaikki velaksi. Veron­mak­sa­jien Teemu Lehti­nen luon­nehti osuvasti halli­tuk­sen krii­si­tie­toi­suutta. Menoja lisät­tiin vaali­kau­den alussa. Koro­na­pan­de­miassa menoja lisät­tiin, Venä­jän hyökät­tyä Ukrai­naan menoja lisä­tään. Riskei­hin on reagoitu, ja lisätty on – sinne­kin mikä ei ole vält­tä­mä­töntä.

Yksi sokea piste riski­tie­toi­suu­dessa on: julki­sen velkaan­tu­mi­sen kasau­tu­vat riskit. Korko­taso on nousussa. Rahalle tulee hintaa ja päät­ty­mä­tön velkaan­tu­mi­nen on aito, oikea ja konkreet­ti­nen riski. Yhteis­kun­nan talou­del­li­nen krii­sin­kes­to­kyky heik­ke­nee.

Uusim­man kehys­pää­tök­sen seurauk­sena valtio tulee olemaan yli seit­se­män miljar­dia euroa alijää­mäi­nen tänä vuonna. Seit­se­män miljar­din euron alijäämä jatkuu ensi vuonna. Ja seuraa­vana. Ja sitä seuraa­vana. Ja seuraa­vana. 

On selvää, että tule­vai­suu­den velkaan­tu­mista ei selitä korona tai Venä­jän hyök­käys­sota. Velkaan­tu­mi­nen päät­tyy tai on päät­ty­mättä sen mukaan, miten halli­tus aset­taa asioita tärkeys­jär­jes­tyk­seen. Hyvin­voin­tia ei voi napata lainalle pysy­västi tule­vilta suku­pol­vilta. On varmis­tet­tava, että hyvin­voin­ti­pal­ve­luita ja turval­li­suutta riit­tää myös tule­vai­suu­dessa.

Hyvät kolle­gat, meillä ei ole varaa talou­del­li­sen krii­sin­kes­tä­vyy­den rappiolle. Matala ulko­mai­nen velka ja riip­pu­mat­to­muus teki­si­vät meidät vähem­män alttiiksi vaiku­tus­yri­tyk­sille. Talous­po­li­tiikka on keskei­nen osa turval­li­suus­po­li­tiik­kaa ja huol­to­var­muutta.

Tekno­kraat­ti­selta kuulos­tava kehys­bud­je­tointi on ollut tärkeä työkalu säilyt­tää joku holtti. Mari­nin halli­tuk­sen heikosti perus­tel­lut kehys­ten rikko­mi­set ovat romut­ta­neet tämän meno­jar­run. Halli­tuk­sella ei ole olemassa pidä­kettä meno­jen kasvun hillit­se­mi­seksi.

Halli­tus on päät­tä­nyt siir­tää kehys­ten ulko­puo­lelle puolus­tuk­seen ja varau­tu­mi­seen liit­ty­vät menot. Puolus­tuk­sen ja turval­li­suu­den osalta siirto on kanna­tet­tava. Sen sijaan on vaikea nähdä vält­tä­mät­tö­myyttä ja kiireel­li­syyttä kaikissa menoissa. Esimer­kiksi: miten kosteik­ko­vil­je­lyn edis­tä­mi­nen turvaa ruuan­tuo­tan­toa tai miten sähkö­au­to­jen hankin­ta­tuet liit­ty­vät akuut­tiin tarpee­seen vahvis­taa puolus­tusta? Ei sodalla voi perus­tella mitä tahansa velaksi tehtä­vää meno­li­säystä.

On selvää, että talous­po­li­tii­kan sään­töjä on vahvis­tet­tava. Talous­po­li­tii­kan arvioin­ti­neu­vosto esitti parla­men­taa­rista sitou­tu­mista uuteen ankku­riin. Sen mukaan julkista taloutta tulisi vahvis­taa 0,2–0,4 prosent­tia suhteessa brut­to­kan­san­tuot­tee­seen joka vuosi. Ankkuri ohjaisi velkaan­tu­mi­sen kestä­välle uralle.

Kokoo­mus on valmis sitou­tu­maan pohjois­mai­sen tason hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­den turvaa­mi­seen. Krii­sin­kes­tä­vää yhteis­kun­taa ei voi raken­taa rapau­tu­van talou­den varaan.  Toivot­ta­vasti myös muista puolueista löytyy rohkeutta kohdata talou­den tosi­asiat. Tosi­asioi­den tunnus­ta­mi­nen on viisau­den alku.

Kokoo­muk­sen ryhmä­puhe selon­teossa julki­sen talou­den suun­ni­tel­masta vuosille 2023—2026

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

9.12.2024

Pia Kauma: Suomen turval­li­suus on kaiken edel­ly­tys

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro ulko- ja turval­li­suus­po­liit­ti­sesta selon­teosta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Suomen turval­li­suus on asia, josta emme voi emmekä halua tinkiä. Päämää­rämme

20.11.2024

Sote-palve­luita ei voi pelas­taa pelas­ta­matta taloutta

Kansan­edus­taja Oskari Valto­lan pitämä kokoo­muk­sen ryhmä­puhe väli­ky­sy­myk­seen sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lu­jen pelas­ta­mi­sesta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Kun Orpon halli­tus aloitti työnsä, Suomi

19.11.2024

Ukrai­nan tuen on jatkut­tava yhä päät­tä­väi­sem­pänä, voimak­kaam­pana ja yhte­näi­sem­pänä

Tuhat päivää. Tuhat pitkää päivää ja yötä Ukraina on tais­tel­lut vapau­tensa puolesta julmaa aggres­siota vastaan. Ukraina tais­te­lee länsi­mais­ten arvo­jen puolesta.

Skip to content