Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / SAIRAUSVAKUUTUKSEN KELA - KORVAUKSIEN NITISTÄMINEN ON TULELLA LEIKKIMISTÄ

SAIRAUSVAKUUTUKSEN KELA - KORVAUKSIEN NITISTÄMINEN ON TULELLA LEIKKIMISTÄ

Julkaistu:

Sote-uudis­tuk­sen osana on parhail­laan käyn­nissä sen rahoi­tuk­sen työs­tä­mi­nen moni­ka­na­va­ra­hoi­tuk­sen purkua valmis­te­le­vassa parla­men­taa­ri­sessa työryh­mässä. Rahoi­tus­mal­lin yhdeksi päämää­räksi näyt­tää monella taholla nous­seen jo ennen työn valmis­tu­mista yksi­ka­na­vai­suus. Moni­ka­na­vai­suus tuntuu olevan erityi­sesti vasem­mis­tolle ja vihreille tervey­den­huol­lon kaik­kien ongel­mien äiti, vailla perus­teita. Myös koko halli­tus on sitou­tu­nut jo ennes­tään tasol­taan mata­lien korvauk­sien heiken­tä­mi­seen. Tärkeintä tuntuu olevan yksi­tyis­sek­to­riin yhtey­dessä olevien sairaus­va­kuu­tuk­sen sairaan­hoi­to­kor­vauk­sien alas­ajo ja näiden raho­jen siirto hyvin­voin­tia­lueille vain julki­siin palve­lui­hin.

Sairaan­hoi­to­va­kuu­tus on yli 50 vuoden ajan täyt­tä­nyt sille aset­tua tehtä­vää eli  täyden­tää julki­sen tervey­den­huol­lon palve­luja ja tarjota asiak­kaille valin­nan­va­paus sekä Suomessa että EU-maissa ja helpot­taa hoitoon pääsyä. 

Kelan toimeen­pa­ne­man sairaus­va­kuu­tuk­sen sairaan­hoi­to­kor­vauk­sia makset­tiin viime vuonna mukaan lukien lääk­keet ja matkat yhteensä 3,7 miljoo­nalle henki­lölle eli 66,3 %:lle väes­töstä ja korvauk­sien koko­nais­summa oli 2,1 miljar­dia euroa. Tästä koko­nais­sum­masta valtaosa eli 1,6 miljar­dia (79,6 %) kului lääke­kor­vauk­siin. Matka­ku­lu­jen osuus oli 285,1 miljoo­naa ja tällä summalla tuet­tiin 3,7 miljoo­naa matkaa. Yksi­tyis­lää­kä­ri­palk­kiot olivat  49,4 miljoo­naa ja summalla tuet­tiin 3 miljoo­naa lääkä­ris­sä­käyn­tiä. Hammas­hoi­don osuus oli 43,9 miljoo­naa ja summalla tuet­tiin 1,8 miljoo­naa hammas­lää­kä­ri­käyn­tiä ja 316 000 suuhy­gie­nis­ti­käyn­tiä. Tutki­mus- ja hoito­kus­tan­nuk­set olivat 40,6 miljoo­nalla ja summalla tuet­tiin 2,7 miljoo­naa tutki­mus- ja hoito­toi­men­pi­dettä.

Edellä olevat luvut kerto­vat sairaan­hoi­to­kor­vauk­sien mitta­suh­teet. Sairaan­hoi­to­va­kuu­tus luo edel­ly­tyk­siä omaeh­toi­seen palve­lu­jen käyt­töön, ja mitä enem­män kansa­lai­set käyt­tä­vät palve­lui­hin omia euro­jaan, sitä useam­min he ovat pois terveys­kes­kus­ten jonoista. On realis­mia, että jatkos­sa­kin tarvit­semme  mm. silmä­lää­käri-, gyne­ko­logi- ja hammas­lää­kä­ri­pal­ve­luja sekä fysio­te­ra­pia­pal­ve­luita yksi­tyis­puo­lelta: palve­luja, joiden saanti julki­selta puolelta on kiven takana. Kela-korvaus­ten  nitis­tä­mi­nen vaikeut­taa erityi­sesti pieni­tu­lois­ten hoitoon pääsyä. Vastak­kai­na­set­telu julki­sen ja yksi­tyi­sen sekto­rin toimi­joi­den välillä on turhaa ja aikansa elänyttä. Molem­pia  tarvi­taan asiak­kaan kannalta toimi­van, laaduk­kaan ja valin­nan­va­pau­den takaa­van tervey­den­huol­lon toteut­ta­mi­sessa. 

Sairaus­va­kuu­tus on kustan­nuk­sil­taan edul­li­nen yhteis­kun­nalle ja helpot­taa painetta julkista tervey­den­hoi­toa kohtaan. Kelan osuus tervey­den­hoi­toon on korva­mer­kit­tyä rahaa ja ohjau­tuu juuri siihen kohtee­seen, mihin se on tarkoi­tettu. On myös muis­tet­tava, että sairaus­va­kuu­tus ja erityi­sesti sen lääke -ja matka­kor­vauk­set lisää­vät tutki­tusti eri väes­tö­ryh­mien välistä ja alueel­lista yhden­ver­tai­suutta. Kelan toimi­vaa, tieto­tek­ni­sesti vahvaa korvaus­jär­jes­tel­mää ei tule hajot­taa hyvin­voin­tia­lueille. Selvänä vaarana on  kansa­lais­ten eriar­voi­suu­den kasvu, kustan­nus­ten ja vero­jen nousu sekä ongel­mat etuuk­sien ja palve­lu­jen toimeen­pa­nossa ja yhte­näi­sessä ohjauk­sessa.

Kaikissa järjes­tel­missä on tietysti kehit­tä­mis­tar­peensa. Sairaus­va­kuu­tuk­sen kehit­tä­mi­seh­do­tuk­sia on tehty  vuosien varrella runsaasti mm. Kelan toimesta, mutta vali­tet­ta­vasti ne ovat jääneet toteut­ta­matta ja sairaus­va­kuu­tus on osin näivet­ty­nyt. Sairaus­va­kuu­tus­jär­jes­tel­män lääke- ja matka­kor­vauk­set ovat tänä päivänä kohtuul­li­sia. Sen sijaan lääkä­ri­palk­kioi­den sekä tutki­muk­sen ja hoidon korvaus­ta­son yllä­pi­tä­mi­seen ei ole osoi­tettu varoja. Esim. lääkä­rin­palk­kioi­den korvaus­ta­soa on tarkis­tettu viimeksi 1989 minis­te­ri­kau­te­nani. Minusta hyvin toimi­vaa sairaus­va­kuu­tus­jär­jes­tel­mää ei kannata purkaa, vaan siinä olevia epäkoh­tia voidaan korjata järjes­tel­mää kehit­tä­mällä esim. palk­kio­jär­jes­tel­mää selkeyt­tä­mällä ja korvaus­ta­soa kohot­ta­malla. Sairaus­va­kuu­tuk­sen alas­ajo ja sen raho­jen ohjaa­mi­nen vain julki­siin palve­lui­hin lisää suuresti riskiä siihen, että julki­nen sairaus­va­kuu­tus vaih­tuu yksi­tyi­siin vakuu­tuk­siin ja työsuhde-etui­hin ja  terveys­pal­ve­lu­jen käyttö pola­ri­soi­tuu enti­ses­tään ja jakaa kansa­lai­set yhä selvem­min kahteen ryhmään. 

On tärkeää, että yksi­ka­na­va­ra­hoi­tuk­sen utopia ei sokaise moni­ka­na­va­ra­hoi­tuk­sen purku­ryh­män valmis­te­lu­työssä olevia päät­tä­jiä ja anna ideo­lo­gis­ten paino­tus­ten ohjata valmis­te­lua. Moni­ka­na­vai­sesti rahoi­tettu tervey­den­huol­to­jär­jes­tel­mämme toimii sangen hyvin niin asiak­kaan kuin toimi­joi­den sekä maksa­jien­kin kannalta. Moni­ka­na­va­ra­hoi­tuk­sen purka­mi­nen ei ratkaise tervey­den­huol­lon ongel­mia. Nyt on aika antaa hyvin­voin­tia­luei­den raken­taa toimiva palve­lu­ko­ko­nai­suus rauhassa ja varmis­taa lähi­pal­ve­lu­jen viivee­tön ja jous­tava saata­vuus asia­kas­lä­hei­sesti. Aito asia­kas­lä­hei­syys tarkoit­taa asiak­kaan äänen kuule­mista ja heidän otta­mis­taan mukaan palve­lu­pro­ses­sien toteut­ta­mi­seen.

Helena Pesola

Minis­teri

Senio­ri­foo­ru­min puheen­joh­taja

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

15.4.2024

Susanna Kisner: ”Hyvin­voin­nilla on hinta ja tänään se on edul­li­sempi kuin huomenna”

Euroo­pan unio­nista puhut­taessa esillä on usein talou­den, turval­li­suu­den ja kult­tuu­rin teemoja. Unio­nilla on kuiten­kin myös liian vähälle huomiolle jäävä asema

5.2.2024

Anna-Kaisa Ikonen: “Kai me pystymme parem­paan kuin yhteen sola­riu­miin?”

Millaista olisi yritys­ten, kuntien tai hyvin­voin­tia­luei­den työ, jos todella uskal­tai­simme kokeilla, selviäm­mekö hieman pienem­mällä normi­tuk­sella? Nyt on elämämme tilai­suus, kirjoit­taa

4.12.2023

Pirjo Mäljä Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi, Joonas Pulliai­nen puolu­een euro­vaa­li­koor­di­naat­to­riksi

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on valin­nut HTM Pirjo Mäljän Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi 2.1.2024 alkaen. Mäljä siir­tyy tehtä­vään Euroo­pan parla­men­tin avus­ta­jan tehtä­västä. Hänellä on pitkä

Skip to content