Saara-Sofia Sirén: “Tyttöjen ja naisten oikeuksien on oltava Suomen kehityspolitiikan kärki”
Julkaistu:
Maailmalla matkatessa saamme aina olla ylpeitä Suomesta. Meillä on kerrottavana hieno kehitystarina: miten Suomi nousi vain parin sukupolven aikana köyhästä kehitysmaasta yhdeksi maailman vakaimmista, vapaimmista, turvallisimmista ja onnellisimmista maista. Vahvuuksiamme ovat aina olleet tasa-arvo, koulutus ja yhteistyö.
Kun Suomi aikanaan tarvitsi apua, niin sitä myös saatiin. Nyt tuota apua tarvitaan toisaalla. Kehityshaasteet ja globaalit ongelmat ovat suuria ja pandemian myötä kestävä kehitys on monin paikoin ottanut jopa takapakkia.
Elämme keskinäisriippuvaisessa maailmassa, jossa kehittyvien maiden tilanne vaikuttaa meihin kaikkiin. Siksi kestävän kehityksen edistäminen myös hyödyttää jokaista. Tämän suomalaiset ymmärtävät: 80 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä.
Arvoisa puhemies,
Kehityspolitiikan on oltava tuloksellista ja sen vaikuttavuutta tulee myös jatkossa seurata tarkasti. Siksi on tärkeää, että sen periaatteista ja tavoitteista linjataan tällä ylivaalikautisella selonteolla. Kehityspolitiikan tärkeimpänä tavoitteena on oltava, että jokainen valtio pystyisi tulevaisuudessa rahoittamaan oman kehityksensä ja hyvinvointinsa. Tavoitteena on oltava, etteivät ihmiset joutuisi lähtemään liikkeelle, vaan voisivat elää kotiseudullaan.
Eurooppaan suuntautuu tällä hetkellä kasvava muuttoliikkeen paine kehittyvistä maista. Tuloksellisella ja vaikuttavalla kehityspolitiikalla voidaan vaikuttaa muuttoliikkeiden takana oleviin juurisyihin.
Suomen kehityspolitiikan päätavoitteiden on lähdettävä Suomen omista vahvuuksista: tasa-arvosta, koulutuksesta ja yhteistyöstä. Resurssien ollessa rajalliset, on kyettävä priorisoimaan.
Kokoomus pitää perusteltuna, että kehityspolitiikkaa jatketaan viime kaudella kokoomuslaisten kehitysministerien johdolla linjattujen painopisteiden pohjalta: 1) tyttöjen ja naisten oikeudet, 2) koulutus, 3) kestävä talouskehitys, 4) demokratia- ja oikeusvaltiokehitys sekä 5) ekologinen kestävyys.
1) Tyttöjen ja naisten oikeuksien edistämisen on oltava Suomen kehityspolitiikan kärki. Suomella on tärkeä rooli pitää esillä etenkin seksuaali- ja lisääntymisoikeuksien merkitystä. Tyttöjen ja naisten oikeuksien ja koulutuksen vahvistaminen ovat avain esimerkiksi väestönkasvun mukanaan tuomiin haasteisiin.
2) Ei riitä, että kehittyvien maiden lapsilla on mahdollisuus päästä kouluun. Sisältöjen on tuettava oppimista. Siihen Suomella on annettavaa. Koulutuksen painopisteen sisältöä olisi varaa edelleen vahvistaa selonteossa.
3) On tärkeää, että Suomen kehityspolitiikan kärkitavoitteisiin on nostettu myös kehittyvien maiden taloudellinen kehitys. Etenkin Afrikan maissa työelämään siirtyy vuosittain miljoonia nuoria enemmän kuin työpaikkoja on tarjolla. Kokoomus on nostanut esille erityisesti yksityisen sektorin merkitystä kestävän kasvun luomisessa ja työpaikkojen syntymisessä.
4) Kuten selonteossa todetaan, kestävä kehitys toteutuu parhaiten demokraattisissa maissa. Viimeaikaiset tapahtumat Afganistanissa osoittavat, ettei demokratiaa ole mahdollista viedä sotilaallisin keinoin. Sen sijaan meidän tulee tukea kehittyvien maiden demokratia- ja oikeusvaltiokehitystä.
5) Kiertotalouden mahdollisuudet, puhtaat ratkaisut ja innovaatiot ovat keskeisiä ilmastonmuutoksen torjunnassa, siihen sopeutuessa ja luonnonvarojen kestävässä käytössä. Tältäkin osin Suomella ja suomalaisilla toimijoilla on paljon annettavaa.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää hyvänä selonteon kirjausta siitä, että suomalaisten yritysten mahdollisuuksia osallistua kehityshankkeiden ratkaisemiseen markkinoilla edistetään ja tuetaan.
Arvoisa puhemies,
Suomi on sitoutunut nostamaan kehitysrahoituksen osuuden BKTL:sta 0,7 prosenttiin. Olemme kuitenkin kaukana tuosta tavoitteesta – toisin kuin muut Pohjoismaat. Tavoitteeseen pääsy edellyttää pitkäjänteistä sitoutumista ja uskottavaa suunnitelmaa. Tämä hallitukselta valitettavasti puuttuu.
Jo viime kaudella käynnistetystä työstä huolimatta Marinin hallitus ei ole onnistunut laatimaan polkua kohti tavoitetta. Päinvastoin. Hallituksen ensi vuoden budjettiesityksessä kehitysrahoituksen osuus BKTL:sta tippuu alle 0,5 %.
Hallitus on lisäksi päättänyt leikata kehitysyhteistyöstä myös vuonna 2023. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta on todennut yksimielisessä lausunnossaan, että hallituksen määrärahaleikkauksella voi olla negatiivisia vaikutuksia Suomen YK:n turvallisuusneuvostokampanjaan. Tähän on syytä suhtautua tarvittavalla vakavuudella.
Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro kehityspolitiikan ylivaalikautisesta selonteosta 14.9.2021
