Kokoomus.fi / Julkaisut / Puheet / Saara-Sofia Sirén: “Tyttöjen ja naisten oikeuksien on oltava Suomen kehityspolitiikan kärki”

Saara-Sofia Sirén: “Tyttö­jen ja nais­ten oikeuk­sien on oltava Suomen kehi­tys­po­li­tii­kan kärki”

Julkaistu:

Maail­malla matka­tessa saamme aina olla ylpeitä Suomesta. Meillä on kerrot­ta­vana hieno kehi­tys­ta­rina: miten Suomi nousi vain parin suku­pol­ven aikana köyhästä kehi­tys­maasta yhdeksi maail­man vakaim­mista, vapaim­mista, turval­li­sim­mista ja onnel­li­sim­mista maista. Vahvuuk­siamme ovat aina olleet tasa-arvo, koulu­tus ja yhteis­työ.

Kun Suomi aika­naan tarvitsi apua, niin sitä myös saatiin. Nyt tuota apua tarvi­taan toisaalla. Kehi­tys­haas­teet ja globaa­lit ongel­mat ovat suuria ja pande­mian myötä kestävä kehi­tys on monin paikoin otta­nut jopa taka­pak­kia.

Elämme keski­näis­riip­pu­vai­sessa maail­massa, jossa kehit­ty­vien maiden tilanne vaikut­taa meihin kaik­kiin. Siksi kestä­vän kehi­tyk­sen edis­tä­mi­nen myös hyödyt­tää jokaista. Tämän suoma­lai­set ymmär­tä­vät: 80 prosent­tia suoma­lai­sista pitää kehi­ty­syh­teis­työtä erit­täin tai melko tärkeänä.

Arvoisa puhe­mies,

Kehi­tys­po­li­tii­kan on oltava tulok­sel­lista ja sen vaikut­ta­vuutta tulee myös jatkossa seurata tarkasti. Siksi on tärkeää, että sen peri­aat­teista ja tavoit­teista linja­taan tällä ylivaa­li­kau­ti­sella selon­teolla. Kehi­tys­po­li­tii­kan tärkeim­pänä tavoit­teena on oltava, että jokai­nen valtio pystyisi tule­vai­suu­dessa rahoit­ta­maan oman kehi­tyk­sensä ja hyvin­voin­tinsa. Tavoit­teena on oltava, ettei­vät ihmi­set joutuisi lähte­mään liik­keelle, vaan voisi­vat elää koti­seu­dul­laan.

Euroop­paan suun­tau­tuu tällä hetkellä kasvava muut­to­liik­keen paine kehit­ty­vistä maista. Tulok­sel­li­sella ja vaikut­ta­valla kehi­tys­po­li­tii­kalla voidaan vaikut­taa muut­to­liik­kei­den takana oleviin juuri­syi­hin.

Suomen kehi­tys­po­li­tii­kan pääta­voit­tei­den on lähdet­tävä Suomen omista vahvuuk­sista: tasa-arvosta, koulu­tuk­sesta ja yhteis­työstä. Resurs­sien ollessa rajal­li­set, on kyet­tävä prio­ri­soi­maan.

Kokoo­mus pitää perus­tel­tuna, että kehi­tys­po­li­tiik­kaa jatke­taan viime kaudella kokoo­mus­lais­ten kehi­tys­mi­nis­te­rien johdolla linjat­tu­jen pain­opis­tei­den pohjalta: 1) tyttö­jen ja nais­ten oikeu­det, 2) koulu­tus, 3) kestävä talous­ke­hi­tys, 4) demo­kra­tia- ja oikeus­val­tio­ke­hi­tys sekä 5) ekolo­gi­nen kestä­vyys.

1) Tyttö­jen ja nais­ten oikeuk­sien edis­tä­mi­sen on oltava Suomen kehi­tys­po­li­tii­kan kärki. Suomella on tärkeä rooli pitää esillä eten­kin seksu­aali- ja lisään­ty­mi­soi­keuk­sien merki­tystä. Tyttö­jen ja nais­ten oikeuk­sien ja koulu­tuk­sen vahvis­ta­mi­nen ovat avain esimer­kiksi väes­tön­kas­vun muka­naan tuomiin haas­tei­siin. 

2) Ei riitä, että kehit­ty­vien maiden lapsilla on mahdol­li­suus päästä kouluun. Sisäl­tö­jen on tuet­tava oppi­mista. Siihen Suomella on annet­ta­vaa. Koulu­tuk­sen pain­opis­teen sisäl­töä olisi varaa edel­leen vahvis­taa selon­teossa.

3) On tärkeää, että Suomen kehi­tys­po­li­tii­kan kärki­ta­voit­tei­siin on nostettu myös kehit­ty­vien maiden talou­del­li­nen kehi­tys. Eten­kin Afri­kan maissa työelä­mään siir­tyy vuosit­tain miljoo­nia nuoria enem­män kuin työpaik­koja on tarjolla. Kokoo­mus on nosta­nut esille erityi­sesti yksi­tyi­sen sekto­rin merki­tystä kestä­vän kasvun luomi­sessa ja työpaik­ko­jen synty­mi­sessä.

4) Kuten selon­teossa tode­taan, kestävä kehi­tys toteu­tuu parhai­ten demo­kraat­ti­sissa maissa. Viime­ai­kai­set tapah­tu­mat Afga­nis­ta­nissa osoit­ta­vat, ettei demo­kra­tiaa ole mahdol­lista viedä soti­laal­li­sin keinoin. Sen sijaan meidän tulee tukea kehit­ty­vien maiden demo­kra­tia- ja oikeus­val­tio­ke­hi­tystä.

5) Kier­to­ta­lou­den mahdol­li­suu­det, puhtaat ratkai­sut ja inno­vaa­tiot ovat keskei­siä ilmas­ton­muu­tok­sen torjun­nassa, siihen sopeu­tuessa ja luon­non­va­ro­jen kestä­vässä käytössä. Tältä­kin osin Suomella ja suoma­lai­silla toimi­joilla on paljon annet­ta­vaa.

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä pitää hyvänä selon­teon kirjausta siitä, että suoma­lais­ten yritys­ten mahdol­li­suuk­sia osal­lis­tua kehi­tys­hank­kei­den ratkai­se­mi­seen mark­ki­noilla edis­te­tään ja tuetaan.

Arvoisa puhe­mies,

Suomi on sitou­tu­nut nosta­maan kehi­tys­ra­hoi­tuk­sen osuu­den BKTL:sta 0,7 prosent­tiin. Olemme kuiten­kin kaukana tuosta tavoit­teesta – toisin kuin muut Pohjois­maat. Tavoit­tee­seen pääsy edel­lyt­tää pitkä­jän­teistä sitou­tu­mista ja uskot­ta­vaa suun­ni­tel­maa. Tämä halli­tuk­selta vali­tet­ta­vasti puut­tuu.

Jo viime kaudella käyn­nis­te­tystä työstä huoli­matta Mari­nin halli­tus ei ole onnis­tu­nut laati­maan polkua kohti tavoi­tetta. Päin­vas­toin. Halli­tuk­sen ensi vuoden budjet­tie­si­tyk­sessä kehi­tys­ra­hoi­tuk­sen osuus BKTL:sta tippuu alle 0,5 %.

Halli­tus on lisäksi päät­tä­nyt leikata kehi­ty­syh­teis­työstä myös vuonna 2023. Edus­kun­nan ulkoa­siain­va­lio­kunta on toden­nut yksi­mie­li­sessä lausun­nos­saan, että halli­tuk­sen määrä­ra­ha­leik­kauk­sella voi olla nega­tii­vi­sia vaiku­tuk­sia Suomen YK:n turval­li­suus­neu­vos­to­kam­pan­jaan. Tähän on syytä suhtau­tua tarvit­ta­valla vaka­vuu­della.

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro kehi­tys­po­li­tii­kan ylivaa­li­kau­ti­sesta selon­teosta 14.9.2021

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

20.10.2021

Heikki Vest­man: ”Kohden­ne­taan turva kaik­kein hädä­na­lai­sim­mille”

Realis­mia ja ratkai­suja. Se on kokoo­muk­sen linja huma­ni­taa­ri­sessa maahan­muu­tossa. Haluamme auttaa hädä­na­lai­sim­pia, voima­va­ro­jen rajoissa. Emme hyväksy turva­paik­ka­jär­jes­tel­män väärin­käyt­töä. Ymmär­rämme, että

28.9.2021

Petteri Orpo: “Hyvin­voin­nin turvaa­mi­nen vaatii tekoja, ei selit­te­lyä”

Suomen talous on elpy­nyt koro­nan jälkeen vahvasti. Mutta kuten yrit­tä­jien juhlassa viikon­lop­puna puhu­nut tasa­val­lan presi­dentti Sauli Niinistö muis­tutti, keskus­pank­kien raha­po­li­tiikka

21.9.2021

Mari-Leena Talvi­tie: “Kokoo­mus ei hyväksy tinki­mistä suoma­lais­ten turval­li­suu­desta”

Suomi on yksi maail­man turval­li­sim­pia maita. Kokoo­mus haluaa Suomen olevan turval­li­nen myös tule­vai­suu­dessa. Afga­nis­ta­nin tilanne on osoi­tus siitä, että kansain­vä­li­sissä