Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Puheet / Saara-Sofia Sirén: “Tyttö­jen ja nais­ten oikeuk­sien on oltava Suomen kehi­tys­po­li­tii­kan kärki”

Saara-Sofia Sirén: “Tyttö­jen ja nais­ten oikeuk­sien on oltava Suomen kehi­tys­po­li­tii­kan kärki”

Julkaistu:

Maail­malla matka­tessa saamme aina olla ylpeitä Suomesta. Meillä on kerrot­ta­vana hieno kehi­tys­ta­rina: miten Suomi nousi vain parin suku­pol­ven aikana köyhästä kehi­tys­maasta yhdeksi maail­man vakaim­mista, vapaim­mista, turval­li­sim­mista ja onnel­li­sim­mista maista. Vahvuuk­siamme ovat aina olleet tasa-arvo, koulu­tus ja yhteis­työ.

Kun Suomi aika­naan tarvitsi apua, niin sitä myös saatiin. Nyt tuota apua tarvi­taan toisaalla. Kehi­tys­haas­teet ja globaa­lit ongel­mat ovat suuria ja pande­mian myötä kestävä kehi­tys on monin paikoin otta­nut jopa taka­pak­kia.

Elämme keski­näis­riip­pu­vai­sessa maail­massa, jossa kehit­ty­vien maiden tilanne vaikut­taa meihin kaik­kiin. Siksi kestä­vän kehi­tyk­sen edis­tä­mi­nen myös hyödyt­tää jokaista. Tämän suoma­lai­set ymmär­tä­vät: 80 prosent­tia suoma­lai­sista pitää kehi­ty­syh­teis­työtä erit­täin tai melko tärkeänä.

Arvoisa puhe­mies,

Kehi­tys­po­li­tii­kan on oltava tulok­sel­lista ja sen vaikut­ta­vuutta tulee myös jatkossa seurata tarkasti. Siksi on tärkeää, että sen peri­aat­teista ja tavoit­teista linja­taan tällä ylivaa­li­kau­ti­sella selon­teolla. Kehi­tys­po­li­tii­kan tärkeim­pänä tavoit­teena on oltava, että jokai­nen valtio pystyisi tule­vai­suu­dessa rahoit­ta­maan oman kehi­tyk­sensä ja hyvin­voin­tinsa. Tavoit­teena on oltava, ettei­vät ihmi­set joutuisi lähte­mään liik­keelle, vaan voisi­vat elää koti­seu­dul­laan.

Euroop­paan suun­tau­tuu tällä hetkellä kasvava muut­to­liik­keen paine kehit­ty­vistä maista. Tulok­sel­li­sella ja vaikut­ta­valla kehi­tys­po­li­tii­kalla voidaan vaikut­taa muut­to­liik­kei­den takana oleviin juuri­syi­hin.

Suomen kehi­tys­po­li­tii­kan pääta­voit­tei­den on lähdet­tävä Suomen omista vahvuuk­sista: tasa-arvosta, koulu­tuk­sesta ja yhteis­työstä. Resurs­sien ollessa rajal­li­set, on kyet­tävä prio­ri­soi­maan.

Kokoo­mus pitää perus­tel­tuna, että kehi­tys­po­li­tiik­kaa jatke­taan viime kaudella kokoo­mus­lais­ten kehi­tys­mi­nis­te­rien johdolla linjat­tu­jen pain­opis­tei­den pohjalta: 1) tyttö­jen ja nais­ten oikeu­det, 2) koulu­tus, 3) kestävä talous­ke­hi­tys, 4) demo­kra­tia- ja oikeus­val­tio­ke­hi­tys sekä 5) ekolo­gi­nen kestä­vyys.

1) Tyttö­jen ja nais­ten oikeuk­sien edis­tä­mi­sen on oltava Suomen kehi­tys­po­li­tii­kan kärki. Suomella on tärkeä rooli pitää esillä eten­kin seksu­aali- ja lisään­ty­mi­soi­keuk­sien merki­tystä. Tyttö­jen ja nais­ten oikeuk­sien ja koulu­tuk­sen vahvis­ta­mi­nen ovat avain esimer­kiksi väes­tön­kas­vun muka­naan tuomiin haas­tei­siin. 

2) Ei riitä, että kehit­ty­vien maiden lapsilla on mahdol­li­suus päästä kouluun. Sisäl­tö­jen on tuet­tava oppi­mista. Siihen Suomella on annet­ta­vaa. Koulu­tuk­sen pain­opis­teen sisäl­töä olisi varaa edel­leen vahvis­taa selon­teossa.

3) On tärkeää, että Suomen kehi­tys­po­li­tii­kan kärki­ta­voit­tei­siin on nostettu myös kehit­ty­vien maiden talou­del­li­nen kehi­tys. Eten­kin Afri­kan maissa työelä­mään siir­tyy vuosit­tain miljoo­nia nuoria enem­män kuin työpaik­koja on tarjolla. Kokoo­mus on nosta­nut esille erityi­sesti yksi­tyi­sen sekto­rin merki­tystä kestä­vän kasvun luomi­sessa ja työpaik­ko­jen synty­mi­sessä.

4) Kuten selon­teossa tode­taan, kestävä kehi­tys toteu­tuu parhai­ten demo­kraat­ti­sissa maissa. Viime­ai­kai­set tapah­tu­mat Afga­nis­ta­nissa osoit­ta­vat, ettei demo­kra­tiaa ole mahdol­lista viedä soti­laal­li­sin keinoin. Sen sijaan meidän tulee tukea kehit­ty­vien maiden demo­kra­tia- ja oikeus­val­tio­ke­hi­tystä.

5) Kier­to­ta­lou­den mahdol­li­suu­det, puhtaat ratkai­sut ja inno­vaa­tiot ovat keskei­siä ilmas­ton­muu­tok­sen torjun­nassa, siihen sopeu­tuessa ja luon­non­va­ro­jen kestä­vässä käytössä. Tältä­kin osin Suomella ja suoma­lai­silla toimi­joilla on paljon annet­ta­vaa.

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä pitää hyvänä selon­teon kirjausta siitä, että suoma­lais­ten yritys­ten mahdol­li­suuk­sia osal­lis­tua kehi­tys­hank­kei­den ratkai­se­mi­seen mark­ki­noilla edis­te­tään ja tuetaan.

Arvoisa puhe­mies,

Suomi on sitou­tu­nut nosta­maan kehi­tys­ra­hoi­tuk­sen osuu­den BKTL:sta 0,7 prosent­tiin. Olemme kuiten­kin kaukana tuosta tavoit­teesta – toisin kuin muut Pohjois­maat. Tavoit­tee­seen pääsy edel­lyt­tää pitkä­jän­teistä sitou­tu­mista ja uskot­ta­vaa suun­ni­tel­maa. Tämä halli­tuk­selta vali­tet­ta­vasti puut­tuu.

Jo viime kaudella käyn­nis­te­tystä työstä huoli­matta Mari­nin halli­tus ei ole onnis­tu­nut laati­maan polkua kohti tavoi­tetta. Päin­vas­toin. Halli­tuk­sen ensi vuoden budjet­tie­si­tyk­sessä kehi­tys­ra­hoi­tuk­sen osuus BKTL:sta tippuu alle 0,5 %.

Halli­tus on lisäksi päät­tä­nyt leikata kehi­ty­syh­teis­työstä myös vuonna 2023. Edus­kun­nan ulkoa­siain­va­lio­kunta on toden­nut yksi­mie­li­sessä lausun­nos­saan, että halli­tuk­sen määrä­ra­ha­leik­kauk­sella voi olla nega­tii­vi­sia vaiku­tuk­sia Suomen YK:n turval­li­suus­neu­vos­to­kam­pan­jaan. Tähän on syytä suhtau­tua tarvit­ta­valla vaka­vuu­della.

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro kehi­tys­po­li­tii­kan ylivaa­li­kau­ti­sesta selon­teosta 14.9.2021

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

15.5.2024

Sinuhe Wallin­heimo: Tämä halli­tus on kasvun halli­tus ja sen ohjelma on kasvun ohjelma

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro keskus­tan väli­ky­sy­myk­seen talous­po­li­tii­kasta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Kokoo­mus on työn, yrit­tä­mi­sen ja toimi­vien mark­ki­noi­den puolue. Raken­namme Suomea, jossa jokai­nen

23.4.2024

Ville Väyry­nen: Tervey­den­huol­lon henki­löstö on moti­voi­tu­nutta ja ammat­ti­tai­toista – heitä ei vain ole riit­tä­västi

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro väli­ky­sy­myk­seen sairaa­la­ver­kosta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Keskus­sai­raa­la­ver­kosto on laaduk­kaaksi tunnus­te­tun erikois­sai­raan­hoi­tomme selkä­ranka. Sillä on merkit­tävä rooli esimer­kiksi koulu­tuk­sen, tutki­muk­sen,

17.4.2024

Sari Sarko­maa: Kouluista ja lapsen arjesta on tehtävä kaikille turval­lista

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro ajan­koh­tais­kes­kus­te­luun koulu­tur­val­li­suu­desta ja koulu­rau­hasta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Koulu­rauha ja lastemme hyvin­vointi on meidän aikuis­ten vastuulla. Valtaosa lapsista ja

Skip to content