Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kansanedustaja Saara-Sofia Sirén
Kokoomus.fi / Julkaisut / Puheet / Saara-Sofia Sirén: Emme voi sivuut­taa ihmi­soi­keuk­sien merki­tystä

Saara-Sofia Sirén: Emme voi sivuut­taa ihmi­soi­keuk­sien merki­tystä

Julkaistu:

Suomen ulko­po­li­tii­kan arvo­pohja koos­tuu ihmi­soi­keuk­sien, oikeus­val­tio­pe­ri­aat­teen, demo­kra­tian ja tasa-arvon edis­tä­mi­sestä kaikessa kansain­vä­li­sessä toimin­nas­samme. Näiden mahdol­li­sim­man vahva yleis­maa­il­mal­li­nen toteu­tu­mi­nen luo pohjaa kestä­välle rauhalle ja vakau­delle. Siksi Suomen on syytä painot­taa ulko- ja turval­li­suus­po­li­tii­kas­saan arvo­jen ja ihmi­soi­keuk­sien merki­tystä.

Ihmi­soi­keuk­sien toteu­tu­mi­seen pohjau­tuva sään­tö­pe­räi­nen maail­man­jär­jes­tys tarjoaa kiis­tatta Suomelle liik­ku­ma­ti­laa ja vaiku­tus­mah­dol­li­suuk­sia etujemme ajami­seksi. Kun puhumme kansain­vä­li­sen poli­tii­kan suurista kehi­ty­stren­deistä ja suur­val­ta­kil­pai­lun kiih­ty­mi­sestä, emme kuiten­kaan voi sivuut­taa arvo­ris­ti­rii­to­jen lisään­ty­mistä.

Ihmi­soi­keuk­sien, tasa-arvon ja demo­kra­tian kehit­ty­mi­nen kulke­vat käsi­kä­dessä. Ihmi­soi­keus­po­liit­ti­sen selon­teon arvion mukaan ihmi­soi­keus- ja demo­kra­tia­ti­lanne on jo pitkään heiken­nyt kymme­nissä valtioissa ja oikeus­val­tio­ke­hi­tyk­seen kohdis­tuu voima­kasta kysee­na­lais­ta­mista. Free­dom House -tutki­mus­lai­tok­sen mukaan vuosi 2021 oli 15. peräk­käi­nen vuosi, kun demo­kra­tia taan­tuu maail­man­laa­jui­sesti. Useat muut­kin demo­kra­tian tilaa arvioi­vat kansain­vä­li­set tutki­mus­lai­tok­set vahvis­ta­vat tämän kehi­tys­suun­nan.

Myös koro­na­pan­de­mia on osoit­ta­nut, miten samoissa olosuh­teissa osa valtioista on jyrken­tä­nyt otet­taan ihmi­soi­keuk­sien kustan­nuk­sella, kun osa taas antaa mahdol­li­suu­den kritiik­kiin ja oikeuk­sien puolus­ta­mi­seen. Vahvis­tu­nut auto­ri­taa­ri­suus näkyy maail­malla muun muassa sanan­va­pau­den ja kansa­lais­toi­min­nan tukah­dut­ta­mi­sena sekä eten­kin nais­ten ja vähem­mis­tö­jen oikeuk­sien polke­mi­sena. Näemme eräissä EU:n jäsen­mais­sa­kin huoles­tut­ta­vaa kehi­tystä.

Todis­tamme myös, miten toiminta kansain­vä­lis­ten ihmi­soi­keus­vel­voit­tei­den heiken­tä­mi­seksi on aiem­paa suorem­paa eri poli­tii­kan näyt­tä­möillä. Esimer­kiksi Kiina, Venäjä ja joukko muita ihmi­soi­keuk­sien yleis­maa­il­mal­li­suutta kysee­na­lais­ta­via valtioita ovat lisän­neet keski­näistä yhteis­työ­tään YK:n ihmi­soi­keus­e­li­missä.

Emme voi sivuut­taa ihmi­soi­keuk­sien merki­tystä niin isoilta kuin pienil­tä­kin tuntu­vissa asioissa saatikka niiden heiken­ty­mistä maan­tie­teel­li­sesti lähellä tai kaukana olevissa paikoissa. Kansain­vä­lis­ten sopi­mus­ten takaa­mat ihmi­soi­keu­det eivät ole asioita, joita meidän tulee vain edis­tää. Vali­tet­ta­vasti yhä useam­min kyse on siitä, miten niiden asemaa puolus­te­taan.

Arvoista ja ihmi­soi­keuk­sista puhu­mi­nen ei ole millään tavalla risti­rii­dassa kansal­lis­ten etujen painot­ta­mi­sen kanssa. Ihmi­soi­keu­det on helppo nähdä koven­tu­neessa maail­massa pehmeinä asioina. Demo­kra­tioilla on kuiten­kin suoje­lua vaati­via etuja. Arvo­jen merki­tystä osana kansain­vä­li­sen poli­tii­kan agen­daa korosti Yhdys­val­tain presi­dentti Joe Bide­nin viime joulu­kuussa kool­le­kut­suma demo­kra­tioi­den huip­pu­ko­kous.

Peli­paik­koja kansain­vä­li­sen arvo­poh­jai­sen yhteis­työn edis­tä­mi­seksi kannat­taa­kin hakea aktii­vi­sesti. Suomelle keskei­sim­piä alus­toja ihmi­soi­keuk­sien edis­tä­mi­seksi ovat ennen kaik­kea Yhdis­ty­neet kansa­kun­nat, Euroo­pan unioni, Euroo­pan neuvosto sekä yhteis­työmme kump­pa­nei­den kanssa. On erityi­sen arvo­kasta, että Suomi toimii YK:n ihmi­soi­keus­neu­vos­ton jäse­nenä vuosina 2022-2025. Tälle työlle on annet­tava täysi tuki.

Oman tilai­suu­tensa tarjoaa Suomen lähes­tyvä Etyj-puheen­joh­ta­juus­kausi ja Helsin­gin päätös­asia­kir­jan juhla­vuosi 2025. Vuoden 1975 Helsin­gin kokouk­sessa käsi­tel­tiin isoin osin geopo­liit­ti­sia turval­li­suus­ky­sy­myk­siä, mutta myös ihmi­soi­keuk­sia. Juhla­vuo­den ja Suomen puheen­joh­ta­juus­kau­den lähes­ty­mi­nen voisi­vat tarjota laajan poliit­ti­sen agen­dan, johon voisi sisäl­tyä muis­tu­tus kansain­vä­lis­ten ihmi­soi­keus­so­pi­mus­ten voimas­sao­losta.

Meidän tulisi myös pohtia aiem­paa lähei­sem­pää yhteis­työtä Pohjois­mai­den välillä, joissa on pitkät perin­teet ihmi­soi­keuk­sien puoles­ta­pu­hu­jina. Voisiko yhteis­poh­jois­mai­sesta toimin­nasta löytyä tilaa uusille aloit­teille, joilla voisimme edis­tää yleis­maa­il­mal­lis­ten arvo­jen toteu­tu­mista?

Meillä Suomessa on koke­musta siitä, miten demo­kraat­ti­set insti­tuu­tiot, ihmi­soi­keuk­sien toteu­tu­mi­nen ja oikeus­val­tio­pe­ri­aate ovat rauhan ja kehi­tyk­sen edel­ly­tys. Siksi demo­kra­tiaa on tuet­tava siellä, missä sille tarjou­tuu mahdol­li­suuk­sia ja suojel­tava erityi­sesti siellä, missä se on uhat­tuna. Näin ajatel­tuna Suomen­kin turval­li­suu­den varjelu alkaa­kin rajo­jemme ulko­puo­lelta, arvo­jemme puolus­ta­mi­sesta kansain­vä­li­sesti.

Ihmi­soi­keus­po­liit­ti­nen selon­teko, kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro, kansan­edus­taja Saara-Sofia Sirén

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

15.5.2024

Sinuhe Wallin­heimo: Tämä halli­tus on kasvun halli­tus ja sen ohjelma on kasvun ohjelma

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro keskus­tan väli­ky­sy­myk­seen talous­po­li­tii­kasta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Kokoo­mus on työn, yrit­tä­mi­sen ja toimi­vien mark­ki­noi­den puolue. Raken­namme Suomea, jossa jokai­nen

23.4.2024

Ville Väyry­nen: Tervey­den­huol­lon henki­löstö on moti­voi­tu­nutta ja ammat­ti­tai­toista – heitä ei vain ole riit­tä­västi

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro väli­ky­sy­myk­seen sairaa­la­ver­kosta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Keskus­sai­raa­la­ver­kosto on laaduk­kaaksi tunnus­te­tun erikois­sai­raan­hoi­tomme selkä­ranka. Sillä on merkit­tävä rooli esimer­kiksi koulu­tuk­sen, tutki­muk­sen,

17.4.2024

Sari Sarko­maa: Kouluista ja lapsen arjesta on tehtävä kaikille turval­lista

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro ajan­koh­tais­kes­kus­te­luun koulu­tur­val­li­suu­desta ja koulu­rau­hasta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Koulu­rauha ja lastemme hyvin­vointi on meidän aikuis­ten vastuulla. Valtaosa lapsista ja

Skip to content