Kokoo­mus on erit­täin huoles­tu­nut nuori­so­ri­kol­li­suu­desta ja katu­jen­gien vahvis­tu­mi­sesta Suomessa.

On löydet­tävä keinot ehkäistä rikol­li­suutta ja jengiy­ty­mistä. Jengi­ri­kol­li­suu­teen on vastat­tava sellai­silla toimen­pi­teillä, jotka katkai­se­vat tämän kehi­tyk­sen ennen kuin se pahe­nee. Yhtä viisas­ten kiveä asian ratkai­se­mi­seksi ei ole. Kovia ja pehmeitä keinoja on hyödyn­net­tävä määrä­tie­toi­sesti rinnak­kain.

Kokoo­mus esit­tää 10 toimen­pi­dettä jengi­ri­kol­li­suu­den torju­mi­seksi. Kokoo­muk­sen ajat­te­lussa ennal­taeh­käisy on aina ensi­si­jaista, mutta sen rinnalle tarvi­taan nyt myös korjaa­via toimen­pi­teitä. Esityk­semme perus­tuu kansan­edus­taja Kari Tolva­sen johta­man työryh­män työhön, jossa on kuultu eri alojen asian­tun­ti­joita sekä Suomesta että ulko­mailta. Ehdot­ta­mamme keinot ovat vapaasti halli­tuk­sen käytet­tä­vissä. Paino­tamme, että tarvit­ta­viin toimiin on ryhdyt­tävä heti – aikaa ei ole hukat­ta­vaksi.

Suomi on maail­man turval­li­sim­pia maita. Kokoo­mus haluaa, että Suomi pide­tään sellai­sena myös jatkossa. Toimi­malla enna­koi­vasti ja katkai­se­malla huoles­tut­ta­van kehi­tyk­sen voimme vielä varmis­taa, että Ruot­sin tie ei ole meidän.

Tilan­ne­kuva

Samaan aikaan, kun nuor­ten suuri enem­mistö voi hyvin, tekee pieni joukko nuorista yhä enem­män ja osa heistä yhä vaka­vam­pia rikok­sia. Polii­sin mukaan yhä useampi nuori pitää muka­naan terä­asetta ja viime vuonna myös ampuma-asei­den kanta­mi­nen on Suomessa yleis­ty­nyt.

Uutena ilmiönä viimei­sen vuoden aikana on Suomessa nosta­nut päätään katu­jen­gi­ri­kol­li­suus. Poliisi on tunnis­ta­nut pääkau­pun­ki­seu­dulla noin 10 rikol­li­sesti aktii­vista katu­jen­giä. Jengit koos­tu­vat pääosin nuorista aikui­sista ja osassa mukana on myös alai­käi­siä. Valtaosa jengien nuorista on ulko­maa­lais­taus­tai­sia. Katu­jen­geillä on ominaista vahva oma iden­ti­teetti, jota osoi­te­taan jengin nimellä ja erilai­silla tunnuk­silla, kuten huivilla tai oman alueen posti­nu­me­rolla. Rikol­li­nen toiminta on keskei­nen osa jengien toimin­taa. Osassa jengejä rikok­sen teke­mi­nen voi olla jengin jäse­neksi pääse­mi­sen ehto. Vastak­kai­na­set­telu eri jengien välillä on suurta, eikä jengin kunniaa pelätä varjella väki­val­lalla.

Katu­jen­git poik­kea­vat monin tavoin perin­tei­sen järjes­täy­ty­neen rikol­li­suu­den ryhmit­ty­mistä, kuten rikol­li­sista moot­to­ri­pyö­rä­jen­geistä. Vaik­ka­kin myös katu­jen­gien toimin­nalle on ominaista tietyn­lai­nen pysy­vyys, toiminta ei kuiten­kaan ole samalla tavalla orga­ni­soi­tua kuin perin­tei­sissä rikol­lis­jen­geissä.

Katu­jen­git erot­taa perin­tei­sistä järjes­täy­ty­neen rikol­li­suu­den ryhmistä myös jengin sisäi­sen hierar­kian puute. Lisäksi katu­jen­gin jäse­nyys on perin­tei­sen rikol­lis­ryh­män jäse­nyyttä epämää­räi­sempi käsite. Katu­jen­gien liepeillä pyörii sellai­sia­kin nuoria, jotka eivät tee lain­kaan rikok­sia. Toisaalta myös­kään raja katu­jen­gien ja perin­teis­ten jengien välillä ei aina ole selvä. Samoja henki­löitä voi toimia molem­missa ja katu­jen­gistä voidaan iän ja koke­muk­sen kart­tuessa edetä järjes­täy­ty­neen rikol­li­suu­den piiriin.

Katu­jen­gistä voi ajan myötä kehit­tyä EU-kritee­rit täyt­tävä järjes­täy­ty­nyt rikol­lis­ryhmä, kuten julki­suu­dessa laajem­min olleen Mantaqa-jengin kohdalla on toden­nä­köi­sesti tapah­tu­massa. Yhteis­työtä katu­jen­gien ja järjes­täy­ty­neen rikol­li­suu­den ryhmien välillä tehdään erityi­sesti huume­kau­passa.

Kesän ja alkusyk­syn 2021 aikana katu­jen­gien keski­näi­nen väki­valta Suomessa eska­loi­tui. Tuol­loin käyn­nissä oli jengien väli­nen koston kierre, joka on lähte­nyt liik­keelle pienestä, mutta ruok­ki­malla itse­ään kasva­nut suureksi. Tuol­loin käyt­töön otet­tiin myös perin­teis­ten terä­asei­den rinnalle ampuma-aseet. Polii­sin mukaan sekä terä­asei­den että ampuma-asei­den käyt­tö­kyn­nys on nuorilla madal­tu­nut. Tiedossa on myös päivä­sai­kaan ylei­sillä paikoilla tapah­tu­neita ammus­ke­luja, jotka ovat aiheut­ta­neet vaaran myös sivul­li­sille. Kovilla toimilla, mm. pidä­tyk­sillä ja vangit­se­mi­silla koston kierre on syksyn aikana saatu hetkel­li­sesti katkais­tua, mutta viran­omai­set ovat varau­tu­neet siihen, että tilanne voi jälleen pahen­tua nopeasti.

Ruot­sissa nuori­so­ri­kol­li­suutta ja katu­jen­gejä koskeva tilanne on pahen­tu­nut viime vuosina nopeasti. Ruotsi on asevä­ki­val­ta­ti­las­toissa ohit­ta­nut muun muassa Italian ja Itä-Euroo­pan ja usei­siin kaupun­kei­hin on muodos­tu­nut alueita, joissa erilai­set katu­jen­git ja klaa­nit käyt­tä­vät käytän­nössä merkit­tä­vää valtaa. Yhteis­kun­tien saman­kal­tai­suus huomioi­den ei ole mitään syytä ajatella, etteikö Ruot­sissa tai jo aikai­sem­min Tans­kassa nähty kehi­tys voisi tois­tua myös Suomessa, mikäli tehok­kai­siin toimen­pi­tei­siin ei ryhdytä ajoissa. Kokoo­muk­sen kuule­mien asian­tun­ti­joi­den viesti on selvä: toimen­pi­tei­siin kannat­taa ryhtyä jo ennen kuin tilanne pahe­nee ja kun se on vielä mahdol­lista.

Joiden­kin selvi­tys­ten mukaan valtaosa jengien jäse­nistä kokee jossain vaiheessa halua lopet­taa. Siksi meidän vies­timme on oltava selvä – on ennal­taeh­käis­tävä jengei­hin värväy­ty­mistä tarjoa­malla nuorille kirk­kaat tule­vai­suu­den­nä­ky­mät; on puret­tava itse jengien toimin­ta­kyky, jotta niiden veto­voima vähe­nee; sekä osoi­tet­tava lähtö­ha­luk­kaille, että elämä voi jatkua jengien ulko­puo­lella.

Toimen­pi­teet

Kokoo­mus esit­tää seuraa­vat 10 keinoa jengi­ri­kol­li­suu­den torju­mi­seksi

1. Nuoria on tuet­tava nykyistä vaikut­ta­vam­min.

• Nuor­ten ennal­taeh­käi­se­vää tuke­mista on tehos­tet­tava osoit­ta­malla rikok­sia teke­vien nuor­ten palve­luissa koko­nais­vas­tuu huoleh­tia nuoren tilan­teesta ja tämän tarvit­se­mien palve­lui­den saami­sesta yhdelle henki­lölle.
• Kouluissa on panos­tet­tava tehok­kaa­seen, yksi­löl­li­seen ja varhai­seen tukeen, häiriö­käyt­täy­ty­mi­seen on puutut­tava heti sen esiin­tyessä ja jokai­selle nuorelle on varmis­tet­tava oikeus vähin­tään yhteen mielek­kää­seen harras­tuk­seen. Harras­tuk­sia olisi pyrit­tävä tuomaan koulu­päi­vien yhtey­teen, jotta yhä useam­malla olisi matala kynnys osal­lis­tua harras­tus­toi­min­taan.
• Tera­pia­ta­kuu on toteu­tet­tava, jotta jokai­nen saa laaduk­kaat mielen­ter­veys­pal­ve­lut silloin, kun niitä tarvit­see.
• Syrjäy­ty­mistä on ehkäis­tävä hallin­no­na­la­ra­jat ylit­tä­vällä suun­ni­tel­mal­li­sella ja pitkä­jän­tei­sellä yhteis­työllä.
• Nuori­so­pal­ve­lui­den kunta­ra­jat ylit­tä­vää yhteis­työtä on lisät­tävä
  • Tällä hetkellä nuori­so­pal­ve­luissa ongel­mana erityi­sesti pääkau­pun­ki­seu­dulla on, että nuori­so­pal­ve­lut toimi­vat kukin itse­näi­sesti omissa kaupun­gis­saan samaan aikaan, kun nuoret liik­ku­vat kunta­ra­jo­jen yli.
  • Eri kaupun­kien nuori­so­pal­ve­lui­den välistä yhteis­työtä on kehi­tet­tävä ja tietoja vaih­det­tava nykyistä tehok­kaam­min kunta­ra­jo­jen yli.
  • Pääkau­pun­ki­seu­dulle on perus­tet­tava monia­lai­nen tietoa tehok­kaasti keske­nään jakava osaava ryhmä, jonka mahdol­li­suu­det toimia eivät katso kunta- tai toimia­la­ra­joja.

2. Lasten­suo­jelu on laitet­tava kuntoon.

• Lasten­suo­je­lun viran­omais­ten toimi­val­tuu­det on päivi­tet­tävä siten, että heillä on aidot mahdol­li­suu­det tehdä työtään menes­tyk­sek­käästi.
• Lasten­suo­je­lun resurs­sit on turvat­tava riit­tä­vällä sekä pitkä­jän­tei­sen ja suun­ni­tel­mal­li­sen toimin­nan mahdol­lis­ta­valla rahoi­tuk­sella.
• Vaikeasti oirei­le­ville nuorille suun­nat­tu­jen erityi­sen huolen­pi­don yksi­köi­den määrää on lasten­suo­je­lussa lisät­tävä ja niiden toimi­val­tuuk­sia on paran­net­tava.
• Koulu­vä­ki­val­lan ennal­taeh­käi­syssä ja tilan­tei­den hoita­mi­sessa on otet­tava käyt­töön yhte­näi­set suun­ni­tel­mat ja toimin­ta­mal­lit nk. Etelä-Karja­lan mallin mukai­sesti.

3. Nykyistä ennal­taeh­käi­se­vää ankku­ri­toi­min­taa on kehi­tet­tävä ja exit-toiminta on laajen­net­tava sen rinnalle koske­maan myös katu­jen­gien jäse­niä.

• Polii­sin, sosi­aa­li­toi­men, terveys­toi­men ja nuori­so­toi­men moniam­ma­til­lis­ten tiimien muodossa tehtä­vää hyvää, mutta monilla puolilla Suomea liian heikoksi jäävää ankku­ri­toi­min­taa on vahvis­tet­tava.
• Vuonna 2018 alka­nut exit-toiminta on keskus­ri­kos­po­lii­sin koor­di­noi­maa toimin­taa, jolla mahdol­lis­te­taan turval­li­nen irtau­tu­mi­nen rikol­li­sesta ympä­ris­töstä ja vaiku­tus­pii­ristä
  • Vapaa­eh­toi­sia irtau­tu­mis­ha­luk­kaita henki­löitä tuetaan ja aute­taan irtau­tu­mis­pro­ses­sissa
  • Samalla este­tään rikol­li­suutta ja siitä aiheu­tu­vaa kärsi­mystä sekä talou­del­li­sia mene­tyk­siä
  • Exit-toiminta keskit­tyy tois­tai­seksi kahteen osa-aluee­seen: järjes­täy­ty­nee­seen rikol­li­suu­teen ja väki­val­tai­seen ääria­jat­te­luun.
  • Toimin­taa on resur­soi­tava niin että myös katu­jen­gien jäse­nillä on pääsy palve­lun piiriin.

4. Viran­omais­ten välistä tieto­jen­vaih­toa on tehos­tet­tava.

• Salas­sa­pi­to­vel­vol­li­suu­det eivät voi olla sellai­sia, että ne käytän­nössä estä­vät rikos­ten tai jengi­ri­kol­li­suu­den piiriin joutu­mi­sen ennal­taeh­käi­syn.
• Viran­omais­ten välistä tieto­jen­vaih­toa on kehi­tet­tävä esimer­kiksi omak­su­malla Ruot­sin viran­omai­syh­teis­työ­ryh­mien parhaat käytän­nöt myös Suomessa.
• Yhteis­työllä on kyet­tävä yhtä aikaa puut­tu­maan mahdol­li­sim­man varhai­sessa vaiheessa esimer­kiksi rikol­li­seen elämän­ta­paan ja muihin väärin­käy­tök­siin.

5. Polii­sien määrää on lisät­tävä ja viran­omais­ten toimi­val­tuuk­sia on laajen­net­tava.

• Polii­sien määrä on nostet­tava nykyi­sestä noin 7400 polii­sista yli 8000 polii­siin ja rahoi­tus turvat­tava pitkä­jän­tei­sesti.
• Samaan aikaan on vastaa­vasti turvat­tava myös muiden turval­li­suus- ja oikeus­vi­ran­omais­ten resurs­sit, jotta koko rikos­ketju toimii moit­teet­to­masti ja nopeasti.
• Suomessa on selvi­tet­tävä mahdol­li­suu­det ottaa käyt­töön uusi rikos­tie­dus­te­lu­lain­sää­däntö, joka mahdol­lis­taa nykyistä tehok­kaam­man katu­jen­gien ja järjes­täy­ty­nee­seen rikol­li­suu­den ryhmien toimin­taan puut­tu­mi­sen.
• Viran­omai­sille on annet­tava mahdol­li­suu­det raja­tuissa tilan­teissa ja oikeu­den päätök­sellä käyt­tää salai­sia pakko­kei­noja rikol­lis­jen­gissä aktii­vi­sesti toimi­van henki­lön kohdalla myös tilan­teessa, jossa konkreet­tista riko­se­päi­lyä ei vielä ole.
• Saman­kal­tai­set oikeu­det on otettu käyt­töön Rans­kassa (Encroc­hat).

6. Rikok­sen liit­ty­mi­nen jengien välien­sel­vit­te­lyyn on säädet­tävä rikok­sen koven­ta­mis­pe­rus­teeksi.

• Katu­jen­gien väli­seen välien­sel­vit­te­lyyn liit­ty­vien rikos­ten rangais­tuk­sia on Suomessa koven­net­tava esimer­kiksi laajen­ta­malla nykyi­nen järjes­täy­ty­nyttä rikol­li­suutta koskeva rikok­sen koven­ta­mis­pe­ruste (RL 6:5.1 §:n 2 kohta) koske­maan myös jengien välien­sel­vit­te­lyä.
• Saman­suun­taista sään­te­lyä on otettu käyt­töön Tans­kassa, jossa rangais­tuk­set ovat jopa kaksin­ker­tai­set rikok­sista, joilla on yhteys erimie­li­syyk­siin rikol­lis­jen­geissä (Tans­kan rikos­lain 81 a §).
• Muutos ennal­taeh­käi­sisi jengi­ri­kol­li­suu­delle tyypil­li­sen koston kier­teen syntyä nostaen rikos­ten teke­mi­sen kynnystä esimer­kiksi viime aikoina yleis­ty­neissä terä­asein tehtä­vissä rikok­sissa.

7. Ampuma-aseri­kok­sista tuomit­ta­via rangais­tuk­sia on koven­net­tava.

• Törkeän ampuma-aseri­kok­sen vähim­mäis­ran­gais­tus on nostet­tava nykyi­sestä neljästä kuukau­desta kahteen vuoteen vankeutta, jotta varmis­te­taan niistä tuomit­ta­vien vankeus­ran­gais­tus­ten pääsään­töi­nen ehdot­to­muus.
• Lisäksi törkeän ampuma-aseri­kok­sen tunnus­mer­kis­töä on muutet­tava siten, että luvat­to­man ampuma-aseen kanta­mi­nen tai kuljet­ta­mi­nen ylei­sellä paikalla tai kulku­neu­vossa tulee rangais­ta­vaksi törkeänä ampuma-aseri­kok­sena.
• Esimer­kiksi Isossa-Britan­niassa on nähty, että kun rangais­tuk­set ampuma-aseri­kok­sista ovat riit­tä­vän anka­ria, on tällä selkeä rikok­sia ennal­taeh­käi­sevä vaiku­tus.

8. Rikos­hyö­dyn poisot­ta­mista on helpo­tet­tava.

• Jengi­ri­kol­lis­ten saamaan rikos­hyö­tyyn on puutut­tava nykyistä tehok­kaam­min, sillä esimer­kiksi huume­kau­pasta saadulla rikos­hyö­dyllä hanki­tuilla hyödyk­keillä, kuten hienoilla autoilla on merkit­tävä vaiku­tus siihen, kuinka houkut­te­le­vana nuoret näke­vät mahdol­li­suu­den liit­tyä katu­jen­gei­hin.
• Rikos­hyö­dyn pois otta­mista on helpo­tet­tava esimer­kiksi alen­ta­malla vaadit­ta­vaa todis­te­lun kynnystä.
• Lisäksi on selvi­tet­tävä mahdol­li­suu­det ottaa käyt­töön rikos­hyö­dyn menet­tä­mistä koskeva tuomit­se­mi­nen riko­soi­keu­den­käyn­nin ulko­puo­lella.

9. Turval­li­suu­den edis­tä­mi­nen ja rikol­li­suu­den ennalta-ehkäi­se­mi­nen säädet­tävä myös kuntien tehtä­väksi.

• Rikol­li­suu­teen voidaan vaikut­taa myös raken­ne­tun ympä­ris­tön, järjes­tyk­sen­val­von­nan, valais­tuk­sen ja kriit­tis­ten aluei­den kame­ra­val­von­nan avulla
  • CPTED-lähes­ty­mis­tapa (Crime Preven­tion Through Envi­ron­men­tal Design)
• Kunnat halua­vat tehdä osansa turval­li­suu­den edis­tä­mi­seksi!
  • Tulisi selvit­tää pitäi­sikö kunnille säätää velvollisuus/​uusia toimi­val­tuuk­sia rikol­li­suu­den ehkäi­se­mi­seksi ja turval­li­suu­den edis­tä­mi­seksi
  • Pienet ja suurem­mat järjes­tys­häi­riöt johta­vat rauhat­to­muu­teen ja liet­so­vat ilma­pii­riä, jossa rikol­li­suus tai muiden epäkun­nioit­ta­mi­nen vaikut­taa hyväk­syt­tä­väm­mältä
  • Järjes­tys­sään­nöillä ja -valvon­nalla voidaan ehkäistä kiel­tei­sen kier­teen synty­mistä
    • Selvi­tet­tävä kunnal­lis­ten järjes­tys­sään­tö­jen palaut­ta­mista, jotta ns. luvat­to­maan oles­ke­luun voidaan puut­tua nykyistä tehok­kaam­min
  • Kunnal­li­sella järjes­tyk­sen­val­von­nalla voidaan helpot­taa polii­sin työtä
  • Keskeis­ten aluei­den video­val­von­taa paran­ta­malla voidaan helpot­taa rikos­ten selvit­tä­mistä ja todis­te­lua oikeu­den­käyn­neissä

10. Kotout­ta­mis­po­li­tiik­kaan on tehtävä korjaus­liike.

• On rehel­li­sesti tunnus­tet­tava, että katu­jengi-ilmiö on osal­taan kytkök­sissä epäon­nis­tu­mi­siin maahan­muutto- ja kotout­ta­mis­po­li­tii­kassa.
• Suomen kotout­ta­mis­po­li­tii­kan punai­seksi langaksi otetaan kielen oppi­mi­nen, koulu­tus, osal­li­suus ja työn­teko, jotka ovat tärkeim­mät avai­met suoma­lai­seen yhteis­kun­taan integroi­tu­mi­seen.
• Maahan­muut­ta­jayh­tei­söissä vaikut­ta­via avain­hen­ki­löitä on saatava yhä aktii­vi­sem­min mukaan työhön, jossa nuorille luodaan tule­vai­suu­den­nä­ky­miä ja ennal­taeh­käis­tään rikol­li­sen elämän­ta­van piiriin ajau­tu­mista.

Ruot­sin tie ei ole meidän – kokoo­muk­sen 10 keinoa jengi­ri­kol­li­suu­den torju­mi­seksi -rapor­tin on laati­nut kansan­edus­taja Kari Tolva­sen puheen­joh­tama, syksystä 2021 talveen 2022 toimi­nut työryhmä. Työs­sään työryhmä on kuul­lut eri alojen asian­tun­ti­joita sekä Suomesta että ulko­mailta. Työryh­män ehdo­tuk­set perus­tu­vat kuul­tu­jen asian­tun­ti­joi­den näke­myk­siin.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa