Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kansanedustaja Kari Tolvanen
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Turvallisuus / Ruotsin tie ei ole meidän: Kokoomuksen 10 toimenpidettä jengirikollisuuden torjumiseksi

Ruot­sin tie ei ole meidän: Kokoo­muk­sen 10 toimen­pi­dettä jengi­ri­kol­li­suu­den torju­mi­seksi

Julkaistu:

Kokoo­mus on erit­täin huoles­tu­nut nuori­so­ri­kol­li­suu­desta ja katu­jen­gien vahvis­tu­mi­sesta Suomessa.

On löydet­tävä keinot ehkäistä rikol­li­suutta ja jengiy­ty­mistä. Jengi­ri­kol­li­suu­teen on vastat­tava sellai­silla toimen­pi­teillä, jotka katkai­se­vat tämän kehi­tyk­sen ennen kuin se pahe­nee. Yhtä viisas­ten kiveä asian ratkai­se­mi­seksi ei ole. Kovia ja pehmeitä keinoja on hyödyn­net­tävä määrä­tie­toi­sesti rinnak­kain.

Kokoo­mus esit­tää 10 toimen­pi­dettä jengi­ri­kol­li­suu­den torju­mi­seksi. Kokoo­muk­sen ajat­te­lussa ennal­taeh­käisy on aina ensi­si­jaista, mutta sen rinnalle tarvi­taan nyt myös korjaa­via toimen­pi­teitä. Esityk­semme perus­tuu kansan­edus­taja Kari Tolva­sen johta­man työryh­män työhön, jossa on kuultu eri alojen asian­tun­ti­joita sekä Suomesta että ulko­mailta. Ehdot­ta­mamme keinot ovat vapaasti halli­tuk­sen käytet­tä­vissä. Paino­tamme, että tarvit­ta­viin toimiin on ryhdyt­tävä heti – aikaa ei ole hukat­ta­vaksi.

Suomi on maail­man turval­li­sim­pia maita. Kokoo­mus haluaa, että Suomi pide­tään sellai­sena myös jatkossa. Toimi­malla enna­koi­vasti ja katkai­se­malla huoles­tut­ta­van kehi­tyk­sen voimme vielä varmis­taa, että Ruot­sin tie ei ole meidän.

Tilan­ne­kuva

Samaan aikaan, kun nuor­ten suuri enem­mistö voi hyvin, tekee pieni joukko nuorista yhä enem­män ja osa heistä yhä vaka­vam­pia rikok­sia. Polii­sin mukaan yhä useampi nuori pitää muka­naan terä­asetta ja viime vuonna myös ampuma-asei­den kanta­mi­nen on Suomessa yleis­ty­nyt.

Uutena ilmiönä viimei­sen vuoden aikana on Suomessa nosta­nut päätään katu­jen­gi­ri­kol­li­suus. Poliisi on tunnis­ta­nut pääkau­pun­ki­seu­dulla noin 10 rikol­li­sesti aktii­vista katu­jen­giä. Jengit koos­tu­vat pääosin nuorista aikui­sista ja osassa mukana on myös alai­käi­siä. Valtaosa jengien nuorista on ulko­maa­lais­taus­tai­sia. Katu­jen­geillä on ominaista vahva oma iden­ti­teetti, jota osoi­te­taan jengin nimellä ja erilai­silla tunnuk­silla, kuten huivilla tai oman alueen posti­nu­me­rolla. Rikol­li­nen toiminta on keskei­nen osa jengien toimin­taa. Osassa jengejä rikok­sen teke­mi­nen voi olla jengin jäse­neksi pääse­mi­sen ehto. Vastak­kai­na­set­telu eri jengien välillä on suurta, eikä jengin kunniaa pelätä varjella väki­val­lalla.

Katu­jen­git poik­kea­vat monin tavoin perin­tei­sen järjes­täy­ty­neen rikol­li­suu­den ryhmit­ty­mistä, kuten rikol­li­sista moot­to­ri­pyö­rä­jen­geistä. Vaik­ka­kin myös katu­jen­gien toimin­nalle on ominaista tietyn­lai­nen pysy­vyys, toiminta ei kuiten­kaan ole samalla tavalla orga­ni­soi­tua kuin perin­tei­sissä rikol­lis­jen­geissä.

Katu­jen­git erot­taa perin­tei­sistä järjes­täy­ty­neen rikol­li­suu­den ryhmistä myös jengin sisäi­sen hierar­kian puute. Lisäksi katu­jen­gin jäse­nyys on perin­tei­sen rikol­lis­ryh­män jäse­nyyttä epämää­räi­sempi käsite. Katu­jen­gien liepeillä pyörii sellai­sia­kin nuoria, jotka eivät tee lain­kaan rikok­sia. Toisaalta myös­kään raja katu­jen­gien ja perin­teis­ten jengien välillä ei aina ole selvä. Samoja henki­löitä voi toimia molem­missa ja katu­jen­gistä voidaan iän ja koke­muk­sen kart­tuessa edetä järjes­täy­ty­neen rikol­li­suu­den piiriin.

Katu­jen­gistä voi ajan myötä kehit­tyä EU-kritee­rit täyt­tävä järjes­täy­ty­nyt rikol­lis­ryhmä, kuten julki­suu­dessa laajem­min olleen Mantaqa-jengin kohdalla on toden­nä­köi­sesti tapah­tu­massa. Yhteis­työtä katu­jen­gien ja järjes­täy­ty­neen rikol­li­suu­den ryhmien välillä tehdään erityi­sesti huume­kau­passa.

Kesän ja alkusyk­syn 2021 aikana katu­jen­gien keski­näi­nen väki­valta Suomessa eska­loi­tui. Tuol­loin käyn­nissä oli jengien väli­nen koston kierre, joka on lähte­nyt liik­keelle pienestä, mutta ruok­ki­malla itse­ään kasva­nut suureksi. Tuol­loin käyt­töön otet­tiin myös perin­teis­ten terä­asei­den rinnalle ampuma-aseet. Polii­sin mukaan sekä terä­asei­den että ampuma-asei­den käyt­tö­kyn­nys on nuorilla madal­tu­nut. Tiedossa on myös päivä­sai­kaan ylei­sillä paikoilla tapah­tu­neita ammus­ke­luja, jotka ovat aiheut­ta­neet vaaran myös sivul­li­sille. Kovilla toimilla, mm. pidä­tyk­sillä ja vangit­se­mi­silla koston kierre on syksyn aikana saatu hetkel­li­sesti katkais­tua, mutta viran­omai­set ovat varau­tu­neet siihen, että tilanne voi jälleen pahen­tua nopeasti.

Ruot­sissa nuori­so­ri­kol­li­suutta ja katu­jen­gejä koskeva tilanne on pahen­tu­nut viime vuosina nopeasti. Ruotsi on asevä­ki­val­ta­ti­las­toissa ohit­ta­nut muun muassa Italian ja Itä-Euroo­pan ja usei­siin kaupun­kei­hin on muodos­tu­nut alueita, joissa erilai­set katu­jen­git ja klaa­nit käyt­tä­vät käytän­nössä merkit­tä­vää valtaa. Yhteis­kun­tien saman­kal­tai­suus huomioi­den ei ole mitään syytä ajatella, etteikö Ruot­sissa tai jo aikai­sem­min Tans­kassa nähty kehi­tys voisi tois­tua myös Suomessa, mikäli tehok­kai­siin toimen­pi­tei­siin ei ryhdytä ajoissa. Kokoo­muk­sen kuule­mien asian­tun­ti­joi­den viesti on selvä: toimen­pi­tei­siin kannat­taa ryhtyä jo ennen kuin tilanne pahe­nee ja kun se on vielä mahdol­lista.

Joiden­kin selvi­tys­ten mukaan valtaosa jengien jäse­nistä kokee jossain vaiheessa halua lopet­taa. Siksi meidän vies­timme on oltava selvä – on ennal­taeh­käis­tävä jengei­hin värväy­ty­mistä tarjoa­malla nuorille kirk­kaat tule­vai­suu­den­nä­ky­mät; on puret­tava itse jengien toimin­ta­kyky, jotta niiden veto­voima vähe­nee; sekä osoi­tet­tava lähtö­ha­luk­kaille, että elämä voi jatkua jengien ulko­puo­lella.

Toimen­pi­teet

Kokoo­mus esit­tää seuraa­vat 10 keinoa jengi­ri­kol­li­suu­den torju­mi­seksi

1. Nuoria on tuet­tava nykyistä vaikut­ta­vam­min.

  • Nuor­ten ennal­taeh­käi­se­vää tuke­mista on tehos­tet­tava osoit­ta­malla rikok­sia teke­vien nuor­ten palve­luissa koko­nais­vas­tuu huoleh­tia nuoren tilan­teesta ja tämän tarvit­se­mien palve­lui­den saami­sesta yhdelle henki­lölle.
  • Kouluissa on panos­tet­tava tehok­kaa­seen, yksi­löl­li­seen ja varhai­seen tukeen, häiriö­käyt­täy­ty­mi­seen on puutut­tava heti sen esiin­tyessä ja jokai­selle nuorelle on varmis­tet­tava oikeus vähin­tään yhteen mielek­kää­seen harras­tuk­seen. Harras­tuk­sia olisi pyrit­tävä tuomaan koulu­päi­vien yhtey­teen, jotta yhä useam­malla olisi matala kynnys osal­lis­tua harras­tus­toi­min­taan.
  • Tera­pia­ta­kuu on toteu­tet­tava, jotta jokai­nen saa laaduk­kaat mielen­ter­veys­pal­ve­lut silloin, kun niitä tarvit­see.
  • Syrjäy­ty­mistä on ehkäis­tävä hallin­no­na­la­ra­jat ylit­tä­vällä suun­ni­tel­mal­li­sella ja pitkä­jän­tei­sellä yhteis­työllä.
  • Nuori­so­pal­ve­lui­den kunta­ra­jat ylit­tä­vää yhteis­työtä on lisät­tävä
    • Tällä hetkellä nuori­so­pal­ve­luissa ongel­mana erityi­sesti pääkau­pun­ki­seu­dulla on, että nuori­so­pal­ve­lut toimi­vat kukin itse­näi­sesti omissa kaupun­gis­saan samaan aikaan, kun nuoret liik­ku­vat kunta­ra­jo­jen yli.
    • Eri kaupun­kien nuori­so­pal­ve­lui­den välistä yhteis­työtä on kehi­tet­tävä ja tietoja vaih­det­tava nykyistä tehok­kaam­min kunta­ra­jo­jen yli.
    • Pääkau­pun­ki­seu­dulle on perus­tet­tava monia­lai­nen tietoa tehok­kaasti keske­nään jakava osaava ryhmä, jonka mahdol­li­suu­det toimia eivät katso kunta- tai toimia­la­ra­joja.

2. Lasten­suo­jelu on laitet­tava kuntoon.

  • Lasten­suo­je­lun viran­omais­ten toimi­val­tuu­det on päivi­tet­tävä siten, että heillä on aidot mahdol­li­suu­det tehdä työtään menes­tyk­sek­käästi.
  • Lasten­suo­je­lun resurs­sit on turvat­tava riit­tä­vällä sekä pitkä­jän­tei­sen ja suun­ni­tel­mal­li­sen toimin­nan mahdol­lis­ta­valla rahoi­tuk­sella.
  • Vaikeasti oirei­le­ville nuorille suun­nat­tu­jen erityi­sen huolen­pi­don yksi­köi­den määrää on lasten­suo­je­lussa lisät­tävä ja niiden toimi­val­tuuk­sia on paran­net­tava.
  • Koulu­vä­ki­val­lan ennal­taeh­käi­syssä ja tilan­tei­den hoita­mi­sessa on otet­tava käyt­töön yhte­näi­set suun­ni­tel­mat ja toimin­ta­mal­lit nk. Etelä-Karja­lan mallin mukai­sesti.

3. Nykyistä ennal­taeh­käi­se­vää ankku­ri­toi­min­taa on kehi­tet­tävä ja exit-toiminta on laajen­net­tava sen rinnalle koske­maan myös katu­jen­gien jäse­niä.

  • Polii­sin, sosi­aa­li­toi­men, terveys­toi­men ja nuori­so­toi­men moniam­ma­til­lis­ten tiimien muodossa tehtä­vää hyvää, mutta monilla puolilla Suomea liian heikoksi jäävää ankku­ri­toi­min­taa on vahvis­tet­tava.
  • Vuonna 2018 alka­nut exit-toiminta on keskus­ri­kos­po­lii­sin koor­di­noi­maa toimin­taa, jolla mahdol­lis­te­taan turval­li­nen irtau­tu­mi­nen rikol­li­sesta ympä­ris­töstä ja vaiku­tus­pii­ristä
    • Vapaa­eh­toi­sia irtau­tu­mis­ha­luk­kaita henki­löitä tuetaan ja aute­taan irtau­tu­mis­pro­ses­sissa
    • Samalla este­tään rikol­li­suutta ja siitä aiheu­tu­vaa kärsi­mystä sekä talou­del­li­sia mene­tyk­siä
    • Exit-toiminta keskit­tyy tois­tai­seksi kahteen osa-aluee­seen: järjes­täy­ty­nee­seen rikol­li­suu­teen ja väki­val­tai­seen ääria­jat­te­luun.
    • Toimin­taa on resur­soi­tava niin että myös katu­jen­gien jäse­nillä on pääsy palve­lun piiriin.

4. Viran­omais­ten välistä tieto­jen­vaih­toa on tehos­tet­tava.

  • Salas­sa­pi­to­vel­vol­li­suu­det eivät voi olla sellai­sia, että ne käytän­nössä estä­vät rikos­ten tai jengi­ri­kol­li­suu­den piiriin joutu­mi­sen ennal­taeh­käi­syn.
  • Viran­omais­ten välistä tieto­jen­vaih­toa on kehi­tet­tävä esimer­kiksi omak­su­malla Ruot­sin viran­omai­syh­teis­työ­ryh­mien parhaat käytän­nöt myös Suomessa.
  • Yhteis­työllä on kyet­tävä yhtä aikaa puut­tu­maan mahdol­li­sim­man varhai­sessa vaiheessa esimer­kiksi rikol­li­seen elämän­ta­paan ja muihin väärin­käy­tök­siin.

5. Polii­sien määrää on lisät­tävä ja viran­omais­ten toimi­val­tuuk­sia on laajen­net­tava.

  • Polii­sien määrä on nostet­tava nykyi­sestä noin 7400 polii­sista yli 8000 polii­siin ja rahoi­tus turvat­tava pitkä­jän­tei­sesti.
  • Samaan aikaan on vastaa­vasti turvat­tava myös muiden turval­li­suus- ja oikeus­vi­ran­omais­ten resurs­sit, jotta koko rikos­ketju toimii moit­teet­to­masti ja nopeasti.
  • Suomessa on selvi­tet­tävä mahdol­li­suu­det ottaa käyt­töön uusi rikos­tie­dus­te­lu­lain­sää­däntö, joka mahdol­lis­taa nykyistä tehok­kaam­man katu­jen­gien ja järjes­täy­ty­nee­seen rikol­li­suu­den ryhmien toimin­taan puut­tu­mi­sen.
  • Viran­omai­sille on annet­tava mahdol­li­suu­det raja­tuissa tilan­teissa ja oikeu­den päätök­sellä käyt­tää salai­sia pakko­kei­noja rikol­lis­jen­gissä aktii­vi­sesti toimi­van henki­lön kohdalla myös tilan­teessa, jossa konkreet­tista riko­se­päi­lyä ei vielä ole.
  • Saman­kal­tai­set oikeu­det on otettu käyt­töön Rans­kassa (Encroc­hat).

6. Rikok­sen liit­ty­mi­nen jengien välien­sel­vit­te­lyyn on säädet­tävä rikok­sen koven­ta­mis­pe­rus­teeksi.

  • Katu­jen­gien väli­seen välien­sel­vit­te­lyyn liit­ty­vien rikos­ten rangais­tuk­sia on Suomessa koven­net­tava esimer­kiksi laajen­ta­malla nykyi­nen järjes­täy­ty­nyttä rikol­li­suutta koskeva rikok­sen koven­ta­mis­pe­ruste (RL 6:5.1 §:n 2 kohta) koske­maan myös jengien välien­sel­vit­te­lyä.
  • Saman­suun­taista sään­te­lyä on otettu käyt­töön Tans­kassa, jossa rangais­tuk­set ovat jopa kaksin­ker­tai­set rikok­sista, joilla on yhteys erimie­li­syyk­siin rikol­lis­jen­geissä (Tans­kan rikos­lain 81 a §).
  • Muutos ennal­taeh­käi­sisi jengi­ri­kol­li­suu­delle tyypil­li­sen koston kier­teen syntyä nostaen rikos­ten teke­mi­sen kynnystä esimer­kiksi viime aikoina yleis­ty­neissä terä­asein tehtä­vissä rikok­sissa.

7. Ampuma-aseri­kok­sista tuomit­ta­via rangais­tuk­sia on koven­net­tava.

  • Törkeän ampuma-aseri­kok­sen vähim­mäis­ran­gais­tus on nostet­tava nykyi­sestä neljästä kuukau­desta kahteen vuoteen vankeutta, jotta varmis­te­taan niistä tuomit­ta­vien vankeus­ran­gais­tus­ten pääsään­töi­nen ehdot­to­muus.
  • Lisäksi törkeän ampuma-aseri­kok­sen tunnus­mer­kis­töä on muutet­tava siten, että luvat­to­man ampuma-aseen kanta­mi­nen tai kuljet­ta­mi­nen ylei­sellä paikalla tai kulku­neu­vossa tulee rangais­ta­vaksi törkeänä ampuma-aseri­kok­sena.
  • Esimer­kiksi Isossa-Britan­niassa on nähty, että kun rangais­tuk­set ampuma-aseri­kok­sista ovat riit­tä­vän anka­ria, on tällä selkeä rikok­sia ennal­taeh­käi­sevä vaiku­tus.

8. Rikos­hyö­dyn poisot­ta­mista on helpo­tet­tava.

  • Jengi­ri­kol­lis­ten saamaan rikos­hyö­tyyn on puutut­tava nykyistä tehok­kaam­min, sillä esimer­kiksi huume­kau­pasta saadulla rikos­hyö­dyllä hanki­tuilla hyödyk­keillä, kuten hienoilla autoilla on merkit­tävä vaiku­tus siihen, kuinka houkut­te­le­vana nuoret näke­vät mahdol­li­suu­den liit­tyä katu­jen­gei­hin.
  • Rikos­hyö­dyn pois otta­mista on helpo­tet­tava esimer­kiksi alen­ta­malla vaadit­ta­vaa todis­te­lun kynnystä.
  • Lisäksi on selvi­tet­tävä mahdol­li­suu­det ottaa käyt­töön rikos­hyö­dyn menet­tä­mistä koskeva tuomit­se­mi­nen riko­soi­keu­den­käyn­nin ulko­puo­lella.

9. Turval­li­suu­den edis­tä­mi­nen ja rikol­li­suu­den ennalta-ehkäi­se­mi­nen säädet­tävä myös kuntien tehtä­väksi.

  • Rikol­li­suu­teen voidaan vaikut­taa myös raken­ne­tun ympä­ris­tön, järjes­tyk­sen­val­von­nan, valais­tuk­sen ja kriit­tis­ten aluei­den kame­ra­val­von­nan avulla
    • CPTED-lähes­ty­mis­tapa (Crime Preven­tion Through Envi­ron­men­tal Design)
  • Kunnat halua­vat tehdä osansa turval­li­suu­den edis­tä­mi­seksi!
    • Tulisi selvit­tää pitäi­sikö kunnille säätää velvollisuus/​uusia toimi­val­tuuk­sia rikol­li­suu­den ehkäi­se­mi­seksi ja turval­li­suu­den edis­tä­mi­seksi
    • Pienet ja suurem­mat järjes­tys­häi­riöt johta­vat rauhat­to­muu­teen ja liet­so­vat ilma­pii­riä, jossa rikol­li­suus tai muiden epäkun­nioit­ta­mi­nen vaikut­taa hyväk­syt­tä­väm­mältä
    • Järjes­tys­sään­nöillä ja -valvon­nalla voidaan ehkäistä kiel­tei­sen kier­teen synty­mistä
      • Selvi­tet­tävä kunnal­lis­ten järjes­tys­sään­tö­jen palaut­ta­mista, jotta ns. luvat­to­maan oles­ke­luun voidaan puut­tua nykyistä tehok­kaam­min
    • Kunnal­li­sella järjes­tyk­sen­val­von­nalla voidaan helpot­taa polii­sin työtä
    • Keskeis­ten aluei­den video­val­von­taa paran­ta­malla voidaan helpot­taa rikos­ten selvit­tä­mistä ja todis­te­lua oikeu­den­käyn­neissä

10. Kotout­ta­mis­po­li­tiik­kaan on tehtävä korjaus­liike.

  • On rehel­li­sesti tunnus­tet­tava, että katu­jengi-ilmiö on osal­taan kytkök­sissä epäon­nis­tu­mi­siin maahan­muutto- ja kotout­ta­mis­po­li­tii­kassa.
  • Suomen kotout­ta­mis­po­li­tii­kan punai­seksi langaksi otetaan kielen oppi­mi­nen, koulu­tus, osal­li­suus ja työn­teko, jotka ovat tärkeim­mät avai­met suoma­lai­seen yhteis­kun­taan integroi­tu­mi­seen.
  • Maahan­muut­ta­jayh­tei­söissä vaikut­ta­via avain­hen­ki­löitä on saatava yhä aktii­vi­sem­min mukaan työhön, jossa nuorille luodaan tule­vai­suu­den­nä­ky­miä ja ennal­taeh­käis­tään rikol­li­sen elämän­ta­van piiriin ajau­tu­mista.

Ruot­sin tie ei ole meidän – kokoo­muk­sen 10 keinoa jengi­ri­kol­li­suu­den torju­mi­seksi -rapor­tin on laati­nut kansan­edus­taja Kari Tolva­sen puheen­joh­tama, syksystä 2021 talveen 2022 toimi­nut työryhmä. Työs­sään työryhmä on kuul­lut eri alojen asian­tun­ti­joita sekä Suomesta että ulko­mailta. Työryh­män ehdo­tuk­set perus­tu­vat kuul­tu­jen asian­tun­ti­joi­den näke­myk­siin.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

17.5.2022

Nato-jäse­nyys sine­töi Suomen pitkän matkan länteen

Edus­kunta on tänään anta­nut tukensa Nato-jäse­­nyy­­delle. Haluan kiit­tää koko edus­kun­taa tästä histo­rial­li­sesta JAA-äänes­­tyk­­sestä. Kansan tuki on vahva, 188 kansan­edus­ta­jaa äänesti

13.4.2022

Petteri Orpo: “Suomen malli” Nato-jäse­nyy­temme perus­taksi

Suomessa on käyty jo useam­man kuukau­den ajan yhä kiih­ty­vää keskus­te­lua mahdol­li­sesta Nato-jäse­­nyy­­des­­tämme. Venä­jän hyök­käys Ukrai­naan on saanut suoma­lais­ten suuren enem­mis­tön

1.4.2022

Krii­sin­kes­tävä Suomi – Suomen varau­tu­mi­nen muut­tu­neessa maail­man­ti­lan­teessa

Tämä on Kokoo­muk­sen keskus­te­lu­na­vaus Suomen varau­tu­mista Ukrai­nan sodan aiheut­ta­miin ulko- ja turval­li­suus­po­liit­ti­siin muutok­siin. Kokoo­mus haluaa Suomelle stra­te­gian siitä, miten Suomi

Skip to content