Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Risikko: Vanhus­pal­ve­lu­laista ei saa tulla laitos­pal­ve­lu­la­kia

Risikko: Vanhus­pal­ve­lu­laista ei saa tulla laitos­pal­ve­lu­la­kia

Julkaistu:

Kokoo­mus tukee vahvasti viime vaali­kau­della liik­keelle laitet­tua vanhus­pal­ve­lu­la­kia, jonka tavoit­teena on taata ikäih­mi­sille oikeus laaduk­kai­siin palve­lui­hin. Kokoo­mus haluaa, että vanhus­pal­ve­luita kehi­te­tään siten, että ikäih­mi­set voivat itse valita omaan elämän­ti­lan­tee­seensa parhai­ten sopi­van palve­lu­muo­don.

- Kokoo­muk­selle tärkeintä on laaduk­kaat vanhus­pal­ve­lut ja valin­nan­va­paus. Kaik­kia hoito­muo­toja, niin koti­hoi­toa, omais­hoi­toa kuin laitos­hoi­toa­kin on kehi­tet­tävä. Pain­opis­teen on oltava ennalta ehkäi­se­vissä palve­luissa ja koti­pal­ve­luissa, jotta ikäih­mi­set voivat asua kotona mahdol­li­sim­man pitkään ja tarve laitos­hoi­dolle vähe­nisi. Vanhus­pal­ve­lu­laista ei saa tulla laitos­pal­ve­lu­la­kia, Risikko vaatii.

- Vanhus­pal­ve­lu­lain sisäl­töä on korjat­tava siten, että siihen kirja­taan ikäih­mis­ten oikeus hyvään hoitoon. Kokoo­mus vaatii myös, että lain toteut­ta­mi­seen ohja­taan lisää rahaa kunnille. Kunnilla on oltava tosia­sial­li­nen mahdol­li­suus viedä vanhus­pal­ve­lu­laki käytän­töön. Määrä­ra­ha­li­säys on mitoi­tet­tava lain paran­nel­lun sisäl­lön mukaan.

Kokoo­mus katsoo, että vanhus­pal­ve­lu­la­kiin ei tule beto­noida laitos­hoi­don henki­lös­tö­mi­toi­tuk­sia. Henki­lös­tö­mi­toi­tuk­set eivät ole paras tapa paran­taa vanhus­ten hoitoa. Tämän lisäksi ne veisi­vät vanhus­ten­hoi­don pain­opis­tettä väärään suun­taan: kohti vanhus­ten hoita­mista laitok­sissa. Vanhus­pal­ve­lu­jen henki­lös­tö­suun­nit­te­lun on lähdet­tävä hoidet­ta­van ikäih­mi­sen hoidon tarpeesta, ei mekaa­ni­sesta mitoi­tuk­sesta. Tämä ei kuiten­kaan tarkoita, että laitos­hoi­don kehit­tä­mi­nen unoh­det­tai­siin: kaik­kia palve­luita on kehit­tävä rinnak­kain parhaan hoidon aikaan­saa­mi­seksi.

- Kuntien valtio­no­suuk­sia on osana vält­tä­mä­töntä valtion­ta­lou­den sopeu­tusta jouduttu leik­kaa­maan. Kuntien velvoit­tei­den lisää­mi­nen mekaa­ni­sella henki­lös­tö­mi­toi­tuk­sella ilman kunnol­lista lisä­ra­hoi­tusta ei tästä­kään näkö­kul­masta olisi vastuul­lista poli­tiik­kaa.

Risikko koros­taa, että tutki­mus­ten mukaan vanhus­pal­ve­lu­jen laatuun vaikut­ta­vat monet teki­jät. Henki­lös­tön määrä on yksi, mutta ei ainoa laatu­te­kijä.

- Vanhus­pal­ve­lui­hin tarvi­taan lisää ammat­ti­tai­toi­sia ja vanhus­työ­hön moti­voi­tu­neita hoita­jia ja muita asian­tun­ti­joita. Vanhus­ten­huol­toon tarvi­taan mm. lisää sairaan­hoi­ta­jia, perus- ja lähi­hoi­ta­jia, geriat­reja, fysio­te­ra­peut­teja, sosi­aa­li­työn­te­ki­jöitä ja sosio­no­meja, hammas­lää­kä­reitä ja suuhy­gie­nis­tejä, ravit­se­mus­te­ra­peut­teja, lääkea­lan asian­tun­ti­joita.

Laitos­hoi­don ja koti­pal­ve­lui­den rinnalla myös omais­hoi­don tuke­mi­nen on tärkeää. Omais­hoi­don tuen piirissä on noin 40 000 eri-ikäistä henki­löä. Noin 60 000 omais- ja lähei­saut­ta­jaa auttaa läheis­tään päivit­täin arjen rutii­neissa, kuten pukeu­tu­mi­sessa, pesey­ty­mi­sessä ja ruokai­lussa. Myös nämä arvo­kasta työtä teke­vät omais­hoi­ta­jat tarvit­se­vat tukea jaksaak­seen.

- Henki­lös­tön määrän lisää­mi­nen on ollut vanhus­pal­ve­lu­lain valmis­te­lun alusta alkaen itses­tään­sel­vyys. Henki­lös­tö­kus­tan­nuk­siin on jo menossa suurin osa lain koko­nais­kus­tan­nuk­sista ja sen toimeen­pa­noon vara­tuista miljoo­nista. Kokoo­muk­sen esit­tämä lisä­ra­hoi­tus vanhus­pal­ve­lu­lain toteut­ta­mi­seen tarkoit­taisi, että kunnilla olisi varaa lisätä vanhus­pal­ve­lui­den resurs­seja siellä, missä niitä kipeim­min tarvi­taan.

Lisä­tie­toja:
Sosi­aali- ja terveys­mi­nis­te­rin erityi­sa­vus­taja Ulla Heinola, p. 050 537 49 45

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

9.4.2025

Kunta­vaa­lit ovat liikun­ta­vaa­lit

Kunnissa pääte­tään monista arki­lii­kun­taan, luon­nossa liik­ku­mi­seen ja urhei­luun liit­ty­vistä asioista. Esimer­kiksi kävely- ja pyöräi­ly­tiet, eri lajien urhei­lu­pai­kat, liikunta koulu­päi­vissä ja

27.2.2025

Jukka Kopra: Suomen vahva oma puolus­tus on kaiken perusta

Viime vuodet ovat osoit­ta­neet, ettei Suomen turval­li­suus ole itses­tään­sel­vyys. Auto­ri­taa­ri­set valtiot ovat kasva­neet merkit­tä­viksi uhka­te­ki­jöiksi kansain­vä­li­sessä ympä­ris­tössä. Joiden­kin valtioi­den pyrki­mys maail­man­jär­jes­tyk­sen

18.2.2025

Von der Leyen ja muut EPP-johta­jat keskus­te­li­vat turval­li­suus­ti­lan­teesta Orpon aloit­teesta

Euroo­pan kansan­puo­lu­een EPP:n johta­jat kokoon­tui­vat ylimää­räi­seen etäko­kouk­seen tiis­­tai-aamuna keskus­te­le­maan Euroo­pan turval­li­suus­ti­lan­teesta. Aloite kokouk­sen järjes­tä­mi­seen tuli kokoo­muk­sen puheen­joh­ta­jalta Petteri Orpolta.  ”Ehdo­tuk­ses­tani pidetty

Skip to content