Risikko: Vanhus­pal­ve­lu­laista ei saa tulla laitos­pal­ve­lu­lakia – kokoomus.fi
MENU
Risikko: Vanhus­pal­ve­lu­laista ei saa tulla laitos­pal­ve­lu­lakia

Risikko: Vanhus­pal­ve­lu­laista ei saa tulla laitos­pal­ve­lu­lakia

Julkaistu: 15.08.2012 Uutiset

Kokoomus tukee vahvasti viime vaali­kau­della liikkeelle laitettua vanhus­pal­ve­lu­lakia, jonka tavoit­teena on taata ikäih­mi­sille oikeus laaduk­kaisiin palve­luihin. Kokoomus haluaa, että vanhus­pal­ve­luita kehitetään siten, että ikäih­miset voivat itse valita omaan elämän­ti­lan­tee­seensa parhaiten sopivan palve­lu­muodon.

- Kokoo­muk­selle tärkeintä on laadukkaat vanhus­pal­velut ja valin­nan­vapaus. Kaikkia hoito­muotoja, niin kotihoitoa, omais­hoitoa kuin laitos­hoi­toakin on kehitettävä. Painopisteen on oltava ennalta ehkäi­se­vissä palve­luissa ja kotipal­ve­luissa, jotta ikäih­miset voivat asua kotona mahdol­li­simman pitkään ja tarve laitos­hoi­dolle vähenisi. Vanhus­pal­ve­lu­laista ei saa tulla laitos­pal­ve­lu­lakia, Risikko vaatii.

- Vanhus­pal­ve­lulain sisältöä on korjattava siten, että siihen kirjataan ikäih­misten oikeus hyvään hoitoon. Kokoomus vaatii myös, että lain toteut­ta­miseen ohjataan lisää rahaa kunnille. Kunnilla on oltava tosia­sial­linen mahdol­lisuus viedä vanhus­pal­ve­lulaki käytäntöön. Määrä­ra­ha­lisäys on mitoi­tettava lain paran­nellun sisällön mukaan.

Kokoomus katsoo, että vanhus­pal­ve­lu­lakiin ei tule betonoida laitos­hoidon henki­lös­tö­mi­toi­tuksia. Henki­lös­tö­mi­toi­tukset eivät ole paras tapa parantaa vanhusten hoitoa. Tämän lisäksi ne veisivät vanhus­ten­hoidon painopis­tettä väärään suuntaan: kohti vanhusten hoita­mista laitok­sissa. Vanhus­pal­ve­lujen henki­lös­tö­suun­nit­telun on lähdettävä hoidet­tavan ikäih­misen hoidon tarpeesta, ei mekaa­ni­sesta mitoi­tuk­sesta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että laitos­hoidon kehit­tä­minen unohdet­taisiin: kaikkia palve­luita on kehittävä rinnakkain parhaan hoidon aikaan­saa­mi­seksi.

- Kuntien valtio­no­suuksia on osana välttä­mä­töntä valtion­ta­louden sopeu­tusta jouduttu leikkaamaan. Kuntien velvoit­teiden lisää­minen mekaa­ni­sella henki­lös­tö­mi­toi­tuk­sella ilman kunnol­lista lisära­hoi­tusta ei tästäkään näkökul­masta olisi vastuul­lista politiikkaa.

Risikko korostaa, että tutki­musten mukaan vanhus­pal­ve­lujen laatuun vaikut­tavat monet tekijät. Henki­löstön määrä on yksi, mutta ei ainoa laatu­tekijä.

- Vanhus­pal­ve­luihin tarvitaan lisää ammat­ti­tai­toisia ja vanhus­työhön motivoi­tu­neita hoitajia ja muita asian­tun­ti­joita. Vanhus­ten­huoltoon tarvitaan mm. lisää sairaan­hoi­tajia, perus- ja lähihoi­tajia, geriatreja, fysio­te­ra­peutteja, sosiaa­li­työn­te­ki­jöitä ja sosio­nomeja, hammas­lää­kä­reitä ja suuhy­gie­nistejä, ravit­se­mus­te­ra­peutteja, lääkealan asian­tun­ti­joita.

Laitos­hoidon ja kotipal­ve­luiden rinnalla myös omais­hoidon tukeminen on tärkeää. Omais­hoidon tuen piirissä on noin 40 000 eri-ikäistä henkilöä. Noin 60 000 omais- ja lähei­saut­tajaa auttaa läheistään päivittäin arjen rutii­neissa, kuten pukeu­tu­mi­sessa, pesey­ty­mi­sessä ja ruokai­lussa. Myös nämä arvokasta työtä tekevät omais­hoi­tajat tarvit­sevat tukea jaksaakseen.

- Henki­löstön määrän lisää­minen on ollut vanhus­pal­ve­lulain valmis­telun alusta alkaen itses­tään­selvyys. Henki­lös­tö­kus­tan­nuksiin on jo menossa suurin osa lain kokonais­kus­tan­nuk­sista ja sen toimeen­panoon varatuista miljoo­nista. Kokoo­muksen esittämä lisära­hoitus vanhus­pal­ve­lulain toteut­ta­miseen tarkoit­taisi, että kunnilla olisi varaa lisätä vanhus­pal­ve­luiden resursseja siellä, missä niitä kipeimmin tarvitaan.

Lisätietoja:
Sosiaali- ja terveys­mi­nis­terin erityi­sa­vustaja Ulla Heinola, p. 050 537 49 45


Kokoomus.fi