Risikko: Työtä riittää – kokoomus.fi
MENU
Risikko: Työtä riittää

Risikko: Työtä riittää

Julkaistu: 06.06.2013 Uncategorized

Sosiaali- ja terveys­pal­velut ovat olleet viime aikoina paljon otsikoissa. Hyvä niin, sillä onhan niiden toimivuus tärkeää sekä kunta­lai­selle että koko kunnalle.

Helatorstain aattona julkaistiin tulevaa sosiaali- ja terveys­pal­ve­lu­jär­jes­telmää koskevia lisälin­jauksia. Linjaukset tarken­tavat kehys­rii­hessä tehtyjä päätöksiä. Lisätar­ken­nuksia tarvittiin nopsalla aikatau­lulla, jotta eduskunnan valio­kunnat pystyvät ottamaan kantaa käsit­teillä olevaan halli­tuksen esitykseen kunta­ra­ken­ne­laista.

Tarken­nukset selven­tävät muun muassa erilaisten väestö­pohjan kuntien sosiaali- ja terveys­pal­ve­lujen järjes­tä­mis­vas­tuuta. Lisäksi määri­tellään tarkemmin miten pienemmät kunnat pystyvät huoleh­timaan kunta­lai­sille sosiaali- ja tervey­den­huollon perus- ja erikois­pal­velut. Myös hallin­to­malliin otetaan kantaa.

Lisälin­jausten julkis­ta­misen jälkeen on tanner tömissyt. Mieli­pi­teitä linjauk­sista on riittänyt. Joidenkin mielestä linjaukset ovat liian yleisiä, joidenkin mielestä taas liian tarkkoja ottamaan erilaiset alueel­liset erot huomioon. Joidenkin mielestä linjaukset vievät asiaa eteenpäin, joidenkin mielestä taaksepäin. On hyvä muistaa, että tämä savotta ei vielä ole ohi. Nyt se oikeastaan vasta alkaa. Jatko­työssä tarvitaan kuntien päättäjät vahvasti mukaan. Valtio­valta on nyt kuvannut kritee­reitä, joiden tulee toteutua, jotta sekä kunta­ra­kenne että sosiaali- ja terveys­pal­ve­lu­ra­kenne menevät eteenpäin.

Pallo on nyt tässä vaiheessa myös kunnissa. Nyt on mahdol­lisuus arvioida kritee­reitä ja punnita miten omassa kunnassa halutaan tulevai­suuteen satsata. Pahinta mitä nyt voi tapahtua on, että kunnissa aletaan odottaa seuraavia vaaleja siinä uskossa, että niiden jälkeen ei tarvitse tehdä mitään muutosta. Tätä ei nimittäin sosiaali- ja tervey­den­huolto eikä kuntien talous kestä. Sosiaali- ja tervey­den­huollon perus­pal­velut ovat heiken­tyneet ja suurin osa rahoista menee erikois­pal­ve­luihin.

Kaikkein vähiten odottelua kestää sairas kunta­lainen. Tällä hetkellä 80 prosenttia suoma­lai­sista asuu terveys­kes­kusa­lueilla, joilla joudutaan lääkä­riaikaa odottamaan yli kaksi viikkoa. Kuntien kannattaa toimia nyt, kun vielä on asukkaita, joita hoitaa.

Ensi vuoden alussa, kun tervey­den­huol­tolain mahdol­listava valin­nan­vapaus laajenee koko maahan, äänes­tävät ihmiset jaloillaan. Kuntien olemassa olon kannalta pahim­massa tapauk­sessa he siirtyvät asumaan paikka­kun­nalle, jossa terveys­kes­kukset toimivat.

Meidän valta­kun­nan­tason päättäjien ei pidä luulla, että pihti­syn­ny­tyk­sellä aikaan­saadut linjaukset riittäi­sivät. Eivät todel­lakaan riitä. Lisäpää­töksiä tarvitaan mm. sosiaali- ja tervey­den­huollon rahoi­tuk­sesta yleensä ja erityi­sesti siitä, miten raha kulkee kuntien ja tulevien sote-alueiden välillä, päivys­tyksen järjes­tä­mi­sestä eri puolilla maata.

On myös varmis­tettava, etteivät sote-alueiden erikois­pal­velut painotu päätök­sen­teossa, sillä ei ongelma ole niiden toimi­vuu­dessa. Onkin otettava kantaa mahdol­li­simman pian siihen, miten erityi­sesti terveys­kes­kukset saadaan toimimaan. Kansa­laiset eivät voi odottaa palve­lu­ra­ken­ne­uu­dis­tusta, jonka tekemiseen menee vähintään 5-10 vuotta.

Ilkka, 6.6.2013


Kokoomus.fi