Kokoomus.fi
Risikko: Suoma­lainen yhteis­kunta tarvitsee läheis­hoi­va­va­paata

Risikko: Suoma­lainen yhteis­kunta tarvitsee läheis­hoi­va­va­paata

Julkaistu: 8.7.13 Uutiset

Juhan­nus­vii­kolla minulle luovu­tettiin Kaike­ni­käi­sille hyvä Suomi -raportti, jossa esitettiin keinoja miten varmis­tetaan yhteis­kunta, joka on oikeu­den­mu­kainen kaikille sukupol­ville.

Yhtenä keinona työlli­syy­sasteen nosta­mi­seksi ja työurien piden­tä­mi­seksi esitetään työn ja perheen parempaa yhteen­so­vit­ta­mista.

Kyse on pikku­lap­si­per­heiden tarpeista, mutta tulevina vuosina asia koskettaa yhä enemmän omista vanhem­mistaan ja lähisu­ku­lai­sistaan huoleh­tivia aikuisia.

Työryhmä esittääkin, että esimer­kiksi vanhem­piaan hoita­ville on luotava pienten lasten osittaisen hoito­vapaan ja ?rahan kaltainen järjestely helpot­tamaan ansiotyön ja omais­hoidon yhteen sovit­ta­mista.

Esitettyä hoiva­va­paata on jo aikai­semmin varmis­tettu lainsää­dän­nöllä.

Kansan­edustaja Arto Satosen lakia­loitteen pohjalta lisättiin vuonna 2011 työso­pi­mus­lakiin säädös, jonka mukaan työnan­tajan on pyrittävä järjes­tämään työt niin, että työntekijä voi jäädä määrä­ajaksi pois töistä, jos työnte­kijän poissaolo on tarpeen hänen perheen­jä­se­nensä tai muun läheisen henkilön erityistä hoitoa varten.

Tänä keväänä tehdyn selvi­tyksen (Kauppinen 2013) mukaan hoiva­va­paata koskeva lainmuutos on työpai­koilla heikosti tunnettu.

Työpai­koilla käytetään kuitenkin erilaisia muita järjes­telyjä kuten etätyötä, liukuvaa työaikaa, työajan lyhen­nystä.

Kaisa Kauppisen selvi­tyksen mukaan noin viidennes työnte­ki­jöistä huolehtii apua tarvit­se­vasta henki­löstä.

Suurin osa huolehtii omista tai puolison vanhem­mista. Muita huoleh­dit­tavia ovat oma puoliso, oma tai puolison lapsi tai muu sukulainen tai läheinen.

Yksi syy hoiva­vapaan käyttä­mät­tö­myyteen lienee se, ettei työstä pois jääminen ole monel­lekaan mahdol­lista talous­syistä. Hoiva­va­paata tarvitaan tulevai­suu­dessa entis­täkin enemmän, ja siksi aion käynnistää toimet hoiva­vapaan korvaus­mallin kehit­tä­mi­seksi.

Suoma­laisen hoiva­vapaan kehit­tä­mi­sessä voidaan hyödyntää Ruotsin hoiva­va­paa­jär­jes­telmää, jonka mukaan työntekijä voi olla työstä pois omaisen tai läheisen vakavan sairas­tu­misen vuoksi enintään 20 viikkoa.

Ruotsissa korvaus maksetaan sairaus­va­kuu­tuksen kautta, mikä voisi olla myös Suomessa tarkoi­tuk­sen­mu­kaista, sillä silloin rahoit­ta­miseen osallis­tui­sivat valtio, työnan­tajat ja työnte­kijät yhdessä.

Kaiken kaikkiaan korvaus­jär­jes­telmä ei välttä­mättä tulisi kalliim­maksi, kuin nykyti­lanne on.

Jos omainen tai läheinen joutuu laitokseen, maksaa se monin­ker­tai­sesti enemmän.

Lisäksi nykyisin siinä tilan­teessa varsin usein saa sairas­lomaa, mikä taas on työnan­ta­jalle kalliimpi vaihtoehto.

Kaike­ni­käi­sille hyvä Suomi ?rapor­tissa on monia muitakin vartee­no­tet­tavia keinoja ja huomioita sosiaa­li­sesti kestävän Suomen raken­ta­mi­seksi.

Ensim­mäistä kertaa Suomen histo­riassa meillä on neljä sukupolvea yhtä aikaa.

Lapset ja nuoret, työikäiset, juuri eläkkeelle siirtyneet aikuiset ja ikäih­miset.

Tämä on tulosta pitkäi­käi­syyden lisään­ty­mi­sestä, mistä voidaan olla ylpeitä.

Onhan se hyvin­voin­ti­valtion merkki ja osoitus myös kansan­ter­veystyön onnis­tu­mi­sesta.

Neljän sukupolven Suomessa on talou­del­lisen kestä­vyyden lisäksi nostettava tavoit­teeksi yhteis­kunnan sosiaa­linen kestävyys, joka tarkoittaa oikeu­den­mu­kai­suutta ja tasaver­tai­suutta eri sukupolvien välillä.

Päätöksiä on arvioitava jokaisen sukupolven näkökul­masta.

Paula Risikko
sosiaali- ja terveys­mi­nisteri

Kirjoitus on julkaistu Pohja­lai­sessa 7.7.2013


Kokoomus.fi