Suoma­lai­set ovat yhä kiin­nos­tu­neem­pia ruoan alku­pe­rästä sekä sen turval­li­suu­desta ja terveel­li­syy­destä. Suoma­lai­nen ruoka työl­lis­tää sekä tukee huol­to­var­muutta ja maaseu­dun elin­voi­mai­suutta. Sen lisäksi puhdas suoma­lai­nen ruoka edis­tää hyvin­voin­tia ja terveyttä.

- Viime­ai­kai­set kohut ovat nosta­neet arvoonsa koti­mai­sen ruoan jälji­tet­tä­vyy­den ja puhtau­den. Suoma­lai­sen ruoan ketju pellolta pöytään tiede­tään, ja ruoka tuote­taan meidän omien sään­tö­jemme ja valvon­nan alai­suu­dessa, sosi­aali- ja terveys­mi­nis­teri Paula Risikko sanoi tänään avates­saan Farmari-näyt­te­lyn Ruoka­pro­vins­si­ka­dun Seinä­joella.

- Seson­gin kasvik­sia, täys­jy­vä­vil­jaa ja kalaa sisäl­tävä ruoka tukee sekä ihmi­sen että ympä­ris­tön hyvin­voin­tia. Nämä asiat otetaan huomioon nyt, kun Valtion ravit­se­mus­neu­vot­te­lu­kunta on uudis­ta­massa suoma­lai­sia ravit­se­mus­suo­si­tuk­sia. Ruoka­kult­tuu­rimme kulma­ki­vet, kuten ruis, kaura ja marjat, ovat super­foo­dia luon­nos­taan.

Joka kolmas suoma­lai­nen syö päivit­täin vähin­tään yhden aterian muualla kuin kotona. Suur­keit­tiöissä tehdään satoja miljoo­nia aterioita vuosit­tain. Minis­teri Risikko kannusti maata­lous­yrit­tä­jiä yhdis­tä­mään voimansa, jotta koti­mai­set tuot­teet pärjää­vät isojen ammat­ti­keit­tiöi­den kilpai­lu­tuk­sissa. Ruoka­pro­vins­si­katu on hyvä esimerkki alueen maata­lous­tuot­ta­jien yhteis­työstä.

- Ei ole saman­te­ke­vää, mitä ruokaa päivä­ko­tien, koulu­jen, työpaik­ko­jen ja vanhain­ko­tien keit­tiöissä valmis­te­taan. Suoma­lai­nen peruna ja juurek­set ovat sekä ihmi­sen tervey­den että ympä­ris­tön kannalta parempi valinta kuin esimer­kiksi tuon­ti­riisi. Ravit­se­muk­sel­li­sesti täysi­pai­noi­nen ruoka yllä­pi­tää eri-ikäis­ten suoma­lais­ten terveyttä ja ennal­taeh­käi­see sairauk­sia. Koti­mai­nen ruoka tukee hyvin myös tervey­den edis­tä­mi­sen tavoit­teita.

Lisä­tie­toja
minis­teri Paula Risikko, p. 050 5113107

Lisää sisältöä samassa kategoriassa