• FI
  • SV
  • MENU
    Risikko: Kokoo­mus kannat­taa vanhus­pal­ve­lu­la­kia - Vanhuk­silla oikeus saada moni­puo­li­sia palve­luja, hoitoa ja hoivaa

    Risikko: Kokoo­mus kannat­taa vanhus­pal­ve­lu­la­kia - Vanhuk­silla oikeus saada moni­puo­li­sia palve­luja, hoitoa ja hoivaa

    Julkaistu: 09.08.2012 Uncategorized

    ?On hienoa, että vanhus­pal­ve­lu­laki saa laajasti kanna­tusta. Kokoo­mus kannat­taa lämpi­mästi vanhus­pal­ve­lu­la­kia ja kiireh­tii sen valmis­te­lua. Lain valmis­te­lussa pain­opiste on kuiten­kin saatava takai­sin alku­pe­räi­seen ajatuk­seen vanhus­ten oikeu­desta saada moni­puo­li­sia palve­luja, hoitoa ja hoivaa. Tällä hetkellä käsit­te­lyssä oleva laki­luon­nos ei tätä oikeutta turvaa. Tärkeintä on, että ihmi­nen saa palve­luja, joita hän tarvit­see?, sosi­aali- ja terveys­mi­nis­teri Paula Risikko painot­taa.

    Yksi pääsyy lain valmis­te­luun nime­no­maan oli, että nykyi­sin sosi­aa­li­huol­to­lain mukaan 75 vuotta täyt­tä­neellä on oikeus saada palve­lu­tar­pei­den arviointi, mutta hänellä ei kuiten­kaan ole oikeutta saada palve­luja, joita hänen arvioin­nin perus­teella katso­taan tarvit­se­van.

    ?Oleel­lista on myös laajen­taa vanhus­pal­ve­lu­la­ki­luon­nok­sen kohde­ryh­mää, jotta lain mukaan palve­lui­hin oikeu­te­tun henki­lön ei tarvitse olla toimin­ta­ky­vyl­tään merkit­tä­västi heiken­ty­nyt. Kokoo­mus haluaa lain koko ikään­ty­vän väes­tön hyvään hoitoon ja hoivaan sen sijaan, että keski­ty­tään vain osaan?, sanoo Risikko.

    Noin joka neljäs 75-vuotias henkilö tarvit­see toimin­ta­ky­vyn heik­ke­ne­mi­sen takia sään­nöl­li­siä palve­luita, kuten koti­pal­ve­lua, koti­sai­raan­hoi­toa, omais­hoi­don tukea tai ympä­ri­vuo­ro­kau­tista hoivaa.

    Käyn­nis­tin vanhus­pal­ve­lu­lain valmis­te­lun viime kaudella, kun arvioin­tien perus­teella huomat­tiin, että pelkillä valta­kun­nal­li­silla laatusuo­si­tuk­silla ei pärjätä. Kunta- ja yksik­kö­koh­tai­sia eroja palve­lu­jen saata­vuu­dessa ja laadussa oli liian paljon.

    ?Vanhus­pal­ve­lu­laki tarvi­taan turvaa­maan iäkkäi­den ihmis­ten oikeus tarpeen­mu­kai­seen hoitoon, hoivaan ja muihin palve­lui­hin. Se tarvi­taan myös varmis­ta­maan kuntout­ta­via palve­luja ennal­taeh­käi­se­vässä mielessä, ennen kuin ihmi­sen kunto menee niin huonoksi, ettei esimer­kiksi kotona asumi­nen enää ole mahdol­lista. Suomi on jo nyt laitos­val­tai­nen, eikä se ole kestä­vää inhi­mil­li­sesti eikä talou­del­li­sesti?, toteaa Risikko.

    Hoito­hen­ki­lös­tön määrä on määri­tel­tävä hoito­tar­peen mukaan

    ?Hoito­hen­ki­lös­tön määrä on henki­lös­tön osaa­mi­sen ohella yksi keskei­nen, mutta ei ainoa eikä yksi­nään riit­tävä kriteeri vanhus­ten hyvän hoidon ja palve­lu­jen turvaa­mi­seksi. Henki­lös­tö­määrä on määri­tel­tävä hoito­tar­peen mukaan?, sanoo Risikko.

    Ennen lopul­li­sia päätök­siä mitoi­tuk­sista on lain sisältö fiilat­tava kuntoon ja tehtävä tarkka selvi­tys, minkä­lai­sia mitoi­tuk­sia on ylipäänsä mahdol­lista tehdä ja mihin rahat riit­tä­vät.

    Henki­lös­tö­mi­toi­tuk­sen kirjaa­mi­nen lakiin ei ole help­poa, koska vanhus­ten­huol­lon palvelu- ja hoiva­toi­minta on hyvin moni­muo­toista. Tarvit­ta­van hoito­hen­ki­lös­tön määrään vaikut­ta­vat monet asiat, kuten vanhus­ten kunto, hoito­hen­ki­lö­kun­nan osaa­mi­nen ja koke­mus, tilat, tuki­pal­ve­lut sekä avus­ta­van henki­lö­kun­nan määrä.

    Kotiin järjes­tet­tä­vien palve­lu­jen osalta henki­lös­tö­mi­toi­tus­ten määrit­tely on erityi­sen vaikeaa. Henki­lös­tön työn luon­tee­seen ja työai­kaan vaikut­ta­vat hyvin monet seikat, kuten vanhus­ten palve­lu­jen tarpei­den taso, kuljet­ta­vat väli­mat­kat, tuki­pal­ve­lui­den saata­vuus ja järjes­tä­mis­ta­vat.

    ?Erityi­sesti kotiin vietä­viin palve­lui­hin tulee lisätä henki­lös­töä ja muita resurs­seja, jotta tavoite ikäih­mis­ten kotona asumi­sen mahdol­lis­ta­mi­seksi ja laitos­hoi­don vähen­tä­mi­seksi toteu­tuisi. Samoin omais­hoi­ta­jien tuki­pal­ve­lui­hin on saatava lisää resurs­seja?, painot­taa Risikko.

    Hyvän hoidon turvaa­mi­seksi tarvi­taan tutkit­tua tietoa

    Vanhus­pal­ve­lu­laki ja vanhus­ten hyvä hoiva tarvit­see merkit­tä­viä voima­va­roja niin valtion kuin kuntien taholta.

    Vielä on epäsel­vää, mikä suun­nit­teilla olevan lain todel­li­nen hinta­lappu on. Epäsel­vää on myös, kuinka paljon rahaa todel­li­suu­dessa tarvi­taan sito­vien henki­lös­tö­mi­toi­tus­ten toteut­ta­mi­seen.

    ?Vanhus­pal­ve­lu­lain henki­lös­tö­mi­toi­tus­ko­kei­lun sijaan tarvi­taan tutkit­tua tietoa siitä, mitkä teki­jät vaikut­ta­vat hyvään hoitoon ja miten turva­taan vanhus­ten hyvä hoito. Tietoa voitai­siin kerätä niistä kunnista ja orga­ni­saa­tioista, joissa on saavu­tettu vanhus­pal­ve­luissa hyviä tulok­sia. Samalla saatai­siin hyvät käytän­nöt leviä­mään?, Risikko toteaa.

    Lisä­tie­toja:
    valtio­sih­teeri Pia Pohja, 040 545 7285