Risikko: Kokoomus kannattaa vanhus­pal­ve­lu­lakia - Vanhuk­silla oikeus saada monipuo­lisia palveluja, hoitoa ja hoivaa – kokoomus.fi
MENU
Risikko: Kokoomus kannattaa vanhus­pal­ve­lu­lakia - Vanhuk­silla oikeus saada monipuo­lisia palveluja, hoitoa ja hoivaa

Risikko: Kokoomus kannattaa vanhus­pal­ve­lu­lakia - Vanhuk­silla oikeus saada monipuo­lisia palveluja, hoitoa ja hoivaa

Julkaistu: 09.08.2012 Uncategorized

?On hienoa, että vanhus­pal­ve­lulaki saa laajasti kanna­tusta. Kokoomus kannattaa lämpi­mästi vanhus­pal­ve­lu­lakia ja kiirehtii sen valmis­telua. Lain valmis­te­lussa painopiste on kuitenkin saatava takaisin alkupe­räiseen ajatukseen vanhusten oikeu­desta saada monipuo­lisia palveluja, hoitoa ja hoivaa. Tällä hetkellä käsit­te­lyssä oleva lakiluonnos ei tätä oikeutta turvaa. Tärkeintä on, että ihminen saa palveluja, joita hän tarvitsee?, sosiaali- ja terveys­mi­nisteri Paula Risikko painottaa.

Yksi pääsyy lain valmis­teluun nimenomaan oli, että nykyisin sosiaa­li­huol­tolain mukaan 75 vuotta täyttä­neellä on oikeus saada palve­lu­tar­peiden arviointi, mutta hänellä ei kuitenkaan ole oikeutta saada palveluja, joita hänen arvioinnin perus­teella katsotaan tarvit­sevan.

?Oleel­lista on myös laajentaa vanhus­pal­ve­lu­la­ki­luon­noksen kohde­ryhmää, jotta lain mukaan palve­luihin oikeu­tetun henkilön ei tarvitse olla toimin­ta­ky­vyltään merkit­tä­västi heiken­tynyt. Kokoomus haluaa lain koko ikään­tyvän väestön hyvään hoitoon ja hoivaan sen sijaan, että keski­tytään vain osaan?, sanoo Risikko.

Noin joka neljäs 75-vuotias henkilö tarvitsee toimin­ta­kyvyn heikke­ne­misen takia säännöl­lisiä palve­luita, kuten kotipal­velua, kotisai­raan­hoitoa, omais­hoidon tukea tai ympäri­vuo­ro­kau­tista hoivaa.

Käynnistin vanhus­pal­ve­lulain valmis­telun viime kaudella, kun arviointien perus­teella huomattiin, että pelkillä valta­kun­nal­li­silla laatusuo­si­tuk­silla ei pärjätä. Kunta- ja yksik­kö­koh­taisia eroja palve­lujen saata­vuu­dessa ja laadussa oli liian paljon.

?Vanhus­pal­ve­lulaki tarvitaan turvaamaan iäkkäiden ihmisten oikeus tarpeen­mu­kaiseen hoitoon, hoivaan ja muihin palve­luihin. Se tarvitaan myös varmis­tamaan kuntout­tavia palveluja ennal­taeh­käi­se­vässä mielessä, ennen kuin ihmisen kunto menee niin huonoksi, ettei esimer­kiksi kotona asuminen enää ole mahdol­lista. Suomi on jo nyt laitos­val­tainen, eikä se ole kestävää inhimil­li­sesti eikä talou­del­li­sesti?, toteaa Risikko.

Hoito­hen­ki­löstön määrä on määri­teltävä hoito­tarpeen mukaan

?Hoito­hen­ki­löstön määrä on henki­löstön osaamisen ohella yksi keskeinen, mutta ei ainoa eikä yksinään riittävä kriteeri vanhusten hyvän hoidon ja palve­lujen turvaa­mi­seksi. Henki­lös­tö­määrä on määri­teltävä hoito­tarpeen mukaan?, sanoo Risikko.

Ennen lopul­lisia päätöksiä mitoi­tuk­sista on lain sisältö fiilattava kuntoon ja tehtävä tarkka selvitys, minkä­laisia mitoi­tuksia on ylipäänsä mahdol­lista tehdä ja mihin rahat riittävät.

Henki­lös­tö­mi­toi­tuksen kirjaa­minen lakiin ei ole helppoa, koska vanhus­ten­huollon palvelu- ja hoiva­toi­minta on hyvin monimuo­toista. Tarvit­tavan hoito­hen­ki­löstön määrään vaikut­tavat monet asiat, kuten vanhusten kunto, hoito­hen­ki­lö­kunnan osaaminen ja kokemus, tilat, tukipal­velut sekä avustavan henki­lö­kunnan määrä.

Kotiin järjes­tet­tävien palve­lujen osalta henki­lös­tö­mi­toi­tusten määrittely on erityisen vaikeaa. Henki­löstön työn luonteeseen ja työaikaan vaikut­tavat hyvin monet seikat, kuten vanhusten palve­lujen tarpeiden taso, kuljet­tavat välimatkat, tukipal­ve­luiden saatavuus ja järjes­tä­mis­tavat.

?Erityi­sesti kotiin vietäviin palve­luihin tulee lisätä henki­löstöä ja muita resursseja, jotta tavoite ikäih­misten kotona asumisen mahdol­lis­ta­mi­seksi ja laitos­hoidon vähen­tä­mi­seksi toteu­tuisi. Samoin omais­hoi­tajien tukipal­ve­luihin on saatava lisää resursseja?, painottaa Risikko.

Hyvän hoidon turvaa­mi­seksi tarvitaan tutkittua tietoa

Vanhus­pal­ve­lulaki ja vanhusten hyvä hoiva tarvitsee merkit­täviä voima­varoja niin valtion kuin kuntien taholta.

Vielä on epäselvää, mikä suunnit­teilla olevan lain todel­linen hinta­lappu on. Epäselvää on myös, kuinka paljon rahaa todel­li­suu­dessa tarvitaan sitovien henki­lös­tö­mi­toi­tusten toteut­ta­miseen.

?Vanhus­pal­ve­lulain henki­lös­tö­mi­toi­tus­ko­keilun sijaan tarvitaan tutkittua tietoa siitä, mitkä tekijät vaikut­tavat hyvään hoitoon ja miten turvataan vanhusten hyvä hoito. Tietoa voitaisiin kerätä niistä kunnista ja organi­saa­tioista, joissa on saavu­tettu vanhus­pal­ve­luissa hyviä tuloksia. Samalla saataisiin hyvät käytännöt leviämään?, Risikko toteaa.

Lisätietoja:
valtio­sih­teeri Pia Pohja, 040 545 7285


Kokoomus.fi