Kokoomus.fi
Ravi: Katse luotava myös tulevai­suuteen

Ravi: Katse luotava myös tulevai­suuteen

Julkaistu: 10.2.09 Uutiset

Kansain­vä­lisen talous­kriisin vaiku­tukset alkavat yhä selvemmin näkyä meidän kaikkien suoma­laisten jokapäi­väi­sessä elämässä. On ilmeistä, että tulevien kuukausien aikana talous­ti­lastot synkke­nevät, yritysten tulokset heikke­nevät, lomau­tukset ja työttömyys lisään­tyvät ja valtion sekä kuntien verotulot alenevat.

Vienti­teol­li­suu­temme on viime syksystä lähtien joutunut vaikeuksiin tilaus­kir­jojen tyhjen­tyessä. Pankki­sek­torin keski­näinen luottamus on ollut heikkoa ja yritysten rahoi­tus­huol­lossa on ollut merkit­täviä ongelmia sekä volyymin että hinnoit­telun suhteen. Ulkomaiset sijoi­tukset Suomeen ovat romah­taneet. Yleis­maa­il­mal­lisen taantuman seuraus­vai­ku­tukset näyttäy­tyvät yhä useam­malla yhteis­kun­tamme sekto­rilla ja yhä useam­massa suoma­lai­sessa perheessä.

Käsitel­tä­väk­semme eduskuntaan on tulossa suuri määrä halli­tuksen esityksiä, joiden tavoit­teena on minimoida ja loiventaa talous­kriisin vaiku­tuksia. On päivän­selvää, etteivät valtion todella mitta­vatkaan panos­tukset pysty yksin kattamaan aukkoa, minkä viennin romah­ta­minen ja yritysten inves­tointien pysäh­ty­minen nyt talou­del­lemme aiheut­tavat.

Tehtä­vämme on kuitenkin löytää ne tehok­kaimmat ja vaikut­ta­vimmat keinot, joilla pidämme huolta suoma­laisten työpai­koista ja siitä, että taantuman vaiku­tukset ovat lyhytai­kaisia ja paino­lastin jakau­tu­minen mahdol­li­simman tasaista. Työmark­ki­naos­a­puolten saavuttama sopu sosiaa­li­turvan uudis­ta­mi­sesta oli erinomainen juuri taakanjaon tasaa­misen ja julkisen talouden kestä­vyyden näkökul­masta. Olen myös tyyty­väinen SATA-komitean esityksiin, joilla tullaan paran­tamaan mm. piene­lä­ke­läisten sekä lapsi­per­heiden asemaa.

Kaikkien näiden synkkien näkymien keskellä meidän on kyettävä luomaan katseemme myös tulevai­suuteen. Pelkät korjaavat toimen­piteet eivät riitä. Niiden lisäksi tarvitaan myös rohkeita ja kauas­kan­toisia ratkaisuja. Uuden kasvun siemenet on kylvettävä nyt. Talou­del­lisen taantuman aikanaan väistyessä ja nousun alkaessa, meidän on kyettävä olemaan siinä ensim­mäisinä mukana. Nyt on osattava tehdä ratkaisuja, joilla luomme pohjaa ja mahdol­li­suuksia talou­temme elpymi­selle ja hyvin­voin­timme säily­mi­selle sekä vahvis­ta­mi­selle.
Eduskunnan päätök­sen­tekoon ja toimin­ta­kykyyn kohdistuu nyt tavan­omaista suurempia odotuksia. Suoma­laisten on voitava luottaa eduskunnan työn tehok­kuuteen ja vaikut­ta­vuuteen. Siksi toivonkin, että kevään istun­to­kauden tärkeät lainsää­dän­tö­hankkeet etenevät sujuvan yhteistyön myötä käytännön toimen­pi­teiksi. Nyt jos koskaan kaikkien vastuul­listen poliit­tisten toimi­joiden on huoleh­dittava tulok­sel­lisen yhteistyön ilmapiirin säily­mi­sestä. Tätä kansa­laiset perus­tel­lusti meiltä odottavat aikana, jolloin kaikkien suoma­laisten henkistä kestä­vyyttä koetellaan.
Kevään aikana eduskunnan käsit­telyyn tulee talouden elvyt­tä­miseen tähtäävien esityksien lisäksi lukuisia laaja­kan­toisia ja merkit­täviä asiako­ko­nai­suuksia. Näistä mainit­takoon muun muassa Suomen ulko- ja turval­li­suus­po­li­tiikkaa, EU-politiikkaa sekä ilmasto- ja energia­po­li­tiikkaa linjaavat selonteot. Lisäksi lähiajan istun­to­suun­ni­tel­masta löytyy useita kokoluo­kaltaan pienempiä, mutta merki­tyk­seltään erittäin tärkeitä lakihank­keita. Kyseessä on maamme lainsää­dännön kannalta aivan poikkeuk­sel­lisen merkittävä kevätis­tun­to­kausi.
Yliopis­to­uu­distus on yksi kevään kauas­kan­toi­sim­mista hankkeista. Sen tavoit­teena on kehittää nykyistä yliopis­to­jär­jes­tel­määmme kohti yliopis­tojen suurempaa itsenäi­syyttä niin hallinnon kuin talou­ten­sakin suhteen. Samalla yliopis­tojen raken­teita kehitetään, minkä myötä maahamme syntyy uusi Aalto yliopisto, Turkuun uusi yliopis­to­kon­sortio sekä Itä?Suomen yliopisto Joensuun ja Kuopion yliopis­tojen yhdis­tyessä. Voidaan perus­tel­lusti sanoa, että kyseessä on suurin uudistus sitten yliopis­to­lai­toksen perus­ta­misen. Uudis­tusta on odotettu ja toivottu pitkään yliopis­tojen taholta.
Kuten jo aikai­semmin totesin, kansain­vä­linen talous­kriisi on vaikut­tanut vientiin ja siksi meidän on huoleh­dittava, ettei kotimainen kysyntä yhtäai­kai­sesti sakkaa. Halli­tuksen toteut­tamat veron­alen­nukset ja tulon­siir­tojen korotukset nostavat kuluvana vuonna kansa­laisten ostovoimaa merkit­tä­västi ja tukevat siten kotimaisen kysynnän säily­mistä korkealla tasolla.
Hallitus on päättänyt merkit­tä­vistä toimista niin yritysten kuin pankki­jär­jes­telmän toimin­ta­kyvyn ylläpi­tä­mi­seksi. Suoma­laiset pankit ovat suhteel­lisen hyvässä kunnossa eivätkä sinänsä tarvitse tukea. Rahoi­tus­mark­ki­noiden vakaus ja toimivuus ovat kuitenkin välttä­mätön ehto kriisistä ylöspää­se­mi­selle. Toimen­pi­teiden tarkoi­tuksena on laajentaa pankkien luoto­tus­mah­dol­li­suuksia, jotta yritykset ja kansa­laiset saavat tarvit­se­mansa rahoi­tuksen.
Kokoomus on aina perään­kuu­lut­tanut vastuul­lista markki­na­ta­loutta. Nyt käsillä oleva talous­kriisi on tuonut selvästi esiin tarpeen kehittää kansain­vä­lisiä talouden hallin­ta­me­ka­nismeja. Viime syksynä saimme käytännön esimerkin tällai­sesta globaa­lista yhteis­työstä kun merkit­tävät keskus­pankit päättivät ohjaus­kor­kojen lähes yhtäai­kai­sista alenta­mi­sista. Tarvit­semme kuitenkin vielä runsaasti yhteis­toi­mintaa kansain­vä­lisen rahoi­tus­tar­kas­tuksen kehit­tä­miseen ja markki­na­kei­not­telun tehok­kaampaan ehkäi­se­miseen.
Sinivihreän halli­tuksen aloit­taessa työtään oli maailma hyvin toisen­lainen. Siten kahden vuoden takainen halli­tus­oh­jelma on hyvä päivittää kevään puoli­vä­lin­tar­kas­te­lussa. Halli­tus­oh­jelmaa on toteu­tettu tähän asti sovitussa aikatau­lussa ja hallitus on saanut aikaan useita merkit­täviä uudis­tuksia. Halli­tus­oh­jelmaan on kirjattu halli­tuksen perus­linja eikä sitä ole syytä hylätä. On toki selvää, että meidän on elettävä ajan mukaan ja olosuhteet huomioiden, näin hallitus on onnis­tu­neesti tehnytkin. Uskon että puoli­välin tarkis­tuk­sesta saamme uusia eväitä ja paino­tuksia ohjelman eteenpäin viemiseen.
Ei ole ensim­mäinen eikä viimeinen kerta kun suoma­laisia koetellaan. Tälläkin kertaa yhtenäi­syy­temme, kärsi­väl­li­syy­temme sekä kykymme keski­näiseen vastuun­kan­ta­miseen ovat selviy­ty­mi­semme avaimia. Kaikkein vaikeimpina aikoina suoma­laisten todel­linen luonne nousee esiin; me sisuun­numme ja järkäh­tä­mät­tö­mällä päättä­väi­syy­dellä suoriu­dumme lähes mahdot­to­milta vaikut­ta­vista vastoin­käy­mi­sistä. Ei ole mitään syytä epäillä, että nyt kävisi toisin.

Kuvat


Kokoomus.fi