Elini­käi­nen oppi­mi­nen, persoo­nal­li­suu­den kehit­tä­mi­nen ja kyky toimia yhteis­työssä ovat vapaan sivis­tys­työn kulma­ki­viä.

Näiden tavoit­tei­den tulee elää ajassa ja opetuk­sen sekä koulu­tuk­sen tulee mukau­tua uusiin olosuh­tei­siin. Kansan­opis­toilla on vahva rooli vapaassa sivis­tys­työssä suoma­lai­sessa yhteis­kun­nassa. Niillä on myös keskei­nen yhteys suoma­lai­seen arvo­poh­jaan, johon kuulu­vat tasa-arvo ja yhden­ver­tai­suus.

Kansan­opis­tot toteut­ta­vat koulu­tusta, joka sovel­tuu elini­käi­sen oppi­mi­sen tavoit­tei­siin. Erityi­sen väylän ne tarjoa­vat tilan­teissa, jolloin yksi­löt ovat perus­o­pe­tuk­sen ja toisen asteen tai alem­man korkea-asteen tait­to­vai­heessa. Tämä voi myös koskea elämän­vai­hetta, jolloin tarvi­taan miet­ti­mi­sai­kaa oman alansa valit­se­mi­seen.

Vapaalla sivis­tys­työllä on avain­rooli myös digi­ta­li­saa­tion edel­lyt­tä­missä tiedoissa ja taidoissa sekä maahan­muut­ta­jien omaeh­toi­sessa koulu­tuk­sessa, erityi­sesti kieli­tai­don osalta.

Vapaa sivis­tys­työ tunnis­taa ja pystyy nopeasti reagoi­maan uusiin akuut­tei­hin koulu­tus­tar­pei­siin, sellai­siin, mitä muut koulu­tus­jär­jes­telmä ei vielä tunne. Monien perus­tai­to­jen vahvis­ta­mi­nen yhteis­työssä toisen asteen kanssa anta­vat edel­ly­tyk­siä jatko-opin­noille sekä monia nyky­päi­välle vält­tä­mät­tö­miä kansa­lais­tai­toja kuten luku-, digi- ja lasku­tai­dot.

Digi­tai­to­jen hallinta on nyky­päi­vänä keskeistä kaike­ni­käi­sille. Digi­ta­li­saa­tio muok­kaa työtämme ja vapaa-aikaamme monin tavoin. Perin­tei­siä tehtä­viä häviää ja syntyy uusia ammat­teja. Samoin työn teke­mi­sen tavat moni­puo­lis­tu­vat ja työn sidon­nai­suus aikaan tai paik­kaan heik­ke­nee. Digi­tai­to­jen hallinta edel­lyt­tää meiltä uusi vies­tin­nän, työn­teon ja verkos­toi­tu­mi­sen taitoja. Tätä on vapaa sivis­tys­työ moni­puo­li­sesti.

Kansan­opis­toille on kehit­ty­nyt monen vuoden aikana moni­puo­lista koke­musta ja osaa­mista myös maahan­muut­ta­jien koulu­tuk­sessa. Kotou­tu­mista on tärkeää nopeut­taa kaikissa vaiheissa siitä lähtien, kun maahan­muut­taja saapuu Suomeen. Kotout­ta­mis­kou­lu­tuk­sen keskei­senä tavoit­teena on saavut­taa työelä­mään osal­lis­tu­mi­sen edel­ly­tyk­set eli riit­tä­vät tiedot suoma­lai­sesta yhteis­kun­nasta, työelä­mä­val­miu­det ja riit­tävä kieli­taito. Kansan­opis­tot ovat nopeasti ja jous­ta­vasti kyen­neet tuot­ta­maan maahan­muut­ta­jille kotout­ta­mis­pal­ve­luita, joilla tuetaan kielen ja kult­tuu­rin oppi­mista yhteis­työssä kanta­väes­tön kanssa. Tämä on tärkeä lähtö­kohta syrjäy­ty­mi­sen ehkäi­se­mi­sessä ja yhteis­kun­taan integroi­tu­mi­sessa.

Edus­kun­nan hyväk­sy­mässä tarkas­tus­va­lio­kun­nan mietin­nössä kotout­ta­mi­sesta paino­tet­tiin, että viran­omais­ten lisäksi myös kolman­nella sekto­rilla eli järjes­töillä ja vapaalla sivis­tys­työllä on tärkeä asema kotout­ta­mi­sessa ja kolman­nen sekto­rin osuutta kotout­ta­mi­sessa tulee lisätä. Tämä edel­lyt­tää viran­omais­ten ja kolman­nen sekto­rin väli­sen työn­jaon uudel­leen määrit­te­lyä ja uuden­lai­sen, järjes­tö­jen ja vapaan sivis­tys­työn toimin­taan nykyistä enem­män perus­tu­van toimin­ta­kult­tuu­rin aikaan saamista Suomeen.

Edus­kun­nan puhe­mies Paula Risikko kansan­opis­toja ja vapaata sivis­tys­työtä käsit­te­le­vässä semi­naa­rissa ”Koulu­tuk­sen kolmas tie” maanan­taina 4. helmi­kuuta Ilma­joella.

Lisä­tie­dot:
Puhe­mies Paula Risikko, 09 432 3107
Puhe­mie­hen erityi­sa­vus­taja Tiina Rytilä-Broere, 09 432 2607

Lisää sisältöä samassa kategoriassa