MENU
Puheen­johtaja Orpon puhe Kokoo­muksen puolue­val­tuuston kokouk­sessa Jyväs­ky­lässä

Puheen­johtaja Orpon puhe Kokoo­muksen puolue­val­tuuston kokouk­sessa Jyväs­ky­lässä

Julkaistu: 20.05.2017 Puheet

Hyvä puolue­val­tuusto, muut kuulijat. Noin puoli­toista kuukautta on kulunut siitä, kun Kokoomus teki kunta­vaa­leissa paluun Suomen suurim­maksi puolu­eeksi. Se oli mukava ilta, kun meidän kaikkien, koko laajan kenttä­vä­kemme työ sai palkin­tonsa ihmisten antamana luotta­muksena.

Olemme olleet tutki­tusti Suomen luotetuin kunta­puolue, ja vaali­tulos kertoo, että niin olemme edelleen. Kolmas kerta peräkkäin Suomen suurim­maksi kunta­puo­lu­eeksi. Se on histo­rial­linen saavutus.

Nämä puolue­val­tuuston kokoukset ovat politiikan vuosi­kel­lossa hyviä mitta­reita ja välie­tappeja. Kun viime syksynä kesän puolue­ko­kouksen muutoksien jälkeen kokoon­nuimme Mikke­lissä, gallupit näyttivät meille 17:llä alkavaa lukua.

Oli itsel­lä­nikin ohutta epävar­muutta, kun mediassa oli tyypil­liseen tapaan jo alettu kysymään pikavoit­tojen perään. Moni teistä valoi silloin uskoa keskus­te­luiden jälkeen, että nyt näyttää hyvältä. Se vahvisti omaa tunnel­maani ja niitä linjauksia, jota olimme jo päättäneet tehdä.

Tammi­kuussa puolue­val­tuuston kokouk­sessa Helsin­gissä suunta oli jo selkeästi kääntynyt. Silloin aamulla tullut mittaus vahvisti sen, että olemme oikealla tiellä. Tuskin monikaan meistä silti oli vielä varma, että vaali­päivänä olemme kilpai­li­joihin nähden kanna­tuk­sessa yksin aivan omalla kymmen­lu­vulla.

Sanoin silloin puheessani ”Jokai­sessa vaalissa äänet on aina ansaittava uudestaan. Kaikkien panok­sella, pienel­läkin, on erityi­sesti kunta­vaa­leissa väliä.” Minusta tuo yksin­ker­tainen viesti meni läpi koko organi­saation.

Ykkös­puo­lueen paikka valta­kun­nal­li­sesti antaa meille vahvan valta­kirjan tehdä työtä ja puhua jatkos­sakin suoma­lai­sille tärkeiden asioiden puolesta. Olemme saaneet taas mahdol­li­suuden olla luotta­muksen arvoisia. Kokoomus ottaa kansan luotta­muksen vastaan nöyränä ja kiitol­lisena.

Tulok­sesta kuuluu suuri kiitos myös teille tässä salissa, jotka teitte väsymättä töitä loppuun saakka ja piditte Kokoo­muksen lippua korkealla. Helsingin menestys on äärim­mäisen tärkeää, mutta olimme suurin myös muun maan tulok­sella. Kertoo koko kentän onnis­tu­mi­sessa.

Juhlat olivat ansaitut, mutta ne on nyt juhlittu. Nyt ja varsinkaan nyt ei ole lainkaan varaa jäädä lekot­te­lemaan tyyty­väi­syyteen. Päinvastoin. Nyt on aika katsoa eteenpäin ja jatkaa määrä­tie­toista työtä.

Kärki­paikka on nyt otettava pohjana seuraavaa kisaa varten, nimittäin maakun­ta­vaaleja. Kun hyödyn­nämme kaiken sen analyysin ja tiedon, joka kunta­vaalien jälki­poh­din­noista on kertynyt ja kertyy koko ajan, olen aivan varma tästä: Niissäkin vaaleissa etenemme.

On tunnus­tettava, että kunta­vaa­leissa jäi monin paikoin hiukan hampaan koloon – nyt on loistava tilaisuus parantaa asetelmia niillä alueilla, joilla kunta­vaa­leissa jäi paran­net­tavaa.

Maakun­ta­vaalit ovat meille houkut­televa haaste ja loistava mahdol­lisuus. Mutta niissä pärjää­minen vaatii työtä, raakaa työtä, ja paljon, kaikilla tasoilla.

Ja meillehän se sopii, me olemme työn puolue.

Ehdokas­a­settelu on myös maakun­ta­vaa­leissa onnis­tu­misen edellytys. Haluan nyt haastaa teitä kaikkia paitsi lähtemään itse ehdok­kaiksi, myös hankkimaan uusia ehdok­kaita. Meidän kannattaa laajentaa hieman näkökulmaa ja miettiä omissa maakun­nis­sanne sellai­siakin ihmisiä, jotka eivät välttä­mättä ole kokoo­mus­laisia.

Ketkä juuri teidän maakun­nas­sanne olisivat sellaisia näkyviä ja arvos­tettuja hahmoja, jotka haluai­sitte nähdä Kokoo­muksen ehdok­kaina? Miettikää tällaisia henki­löitä ja tehkää listaa.

Kysykää ehdolle. Minä lupaan, että puolue­johto, minis­te­ri­ryhmä ja eduskun­ta­ryhmä auttavat ja tukevat parhaansa mukaan poten­ti­aa­listen ehdok­kaiden saami­sessa listoille.

Kokoomus ottaa nämäkin vaalit tosissaan. Minä uskon ja oikeastaan tiedän, että mitä vahvemmin Kokoo­muksen linja saadaan ohjaamaan maakuntien kehitystä, sitä paremmin menee maakun­nilla ja ihmisillä maakun­nissa. Ja se ratkaistaan tulevissa maakun­ta­vaa­leissa.

Eivät maakun­ta­vaalit ole todel­lakaan keskustan temmel­lys­kenttä, vaan aidosti suuri mahdol­lisuus Kokoo­muk­selle. Maakun­ta­hal­lin­nossa siirrytään äänileik­ku­ri­jär­jes­tel­mästä aidosti kansan­val­taiseen järjes­telmään ja se sopii meille. Kokoo­muksen tavoit­teena on olla valta­kunnan suurin puolue ja ottaa ykkös­paikka ainakin 5-6 maakun­nassa.

 

Hyvä puolue­val­tuusto

Tämä kansan­liike juhlii ensi vuonna satavuo­tista taivaltaan, joka kattaa lähes koko itsenäisen Suomen historian. Niin kuin tiedetään, Kansal­linen Kokoo­mus­puolue perus­tettiin joulu­kuussa 1918.

Tuo vuosi kaikkine vaiheineen oli eräs ratkai­se­vim­mista koko isänmaan myöhempien vaiheiden kannalta. Vasta itsenäis­tyneen maan jakau­tu­minen kahtia oli tuskainen, ja yhä tänäkin päivänä tuon vuoden muistot herät­tävät syviä tunteita.

Kokoomus perus­tettiin Suomeen, joka oli pahasti jakau­tunut, keräämään sitä taas yhteen ja luomaan uudeksi. Kokoamaan saman­laiset arvot jakavia ihmisiä yhteiseen työhön, joka jatkuu tänäkin päivänä.

Olemme aina olleet yhteis­kun­nal­lisena voimana rakentava ja vakaata kehitystä tavoit­televa liike. Meidän aatteel­li­sessa perimäs­sämme syvällä on koko joukko kestäviä ja juurevia suoma­laisia hyveitä sekä rakkaus Suomea kohtaan.

Kun luen vuonna 1918 annettua perus­ta­mis­ju­lis­tusta, oikein hämmästyn, miten suuren osan siitä voi edelleen koko sydämestään allekir­joittaa.

Sovin­nol­lisen kansa­lais­hengen edistä­minen, vähävä­kisten kansa­nosien tukeminen, koulusi­vistys kaikille, miesten ja naisten tasa-arvo, työn kunnioitus, kaikkien luotta­musta nauttiva puolu­eeton järjes­tys­valta. Kaiken keskiössä on alusta asti ollut ihminen.

Myöhemmät periaa­teoh­jelmat ovat tuoneet mukaan uusia vivah­teita ja teemoja, pitäen liikkeen kiinni maailman ja aikojen muutok­sissa. Esimer­kiksi vuoden 1951 ohjel­massa koros­tuivat itsenäi­syyden turvaa­minen ja sodan jälkeisten sosiaa­listen kysymysten ratkai­se­minen.

Keskei­sesti esillä olivat myös oikeus­val­tio­pe­ri­aatteen, demokratian ja parla­men­ta­rismin turvaa­minen ja talou­del­lisen vapauden puolus­ta­minen – toisin sanoen länsi­maisen yhteis­kun­ta­jär­jes­tyksen perus­pi­la­reiden puolus­ta­minen aikana, jolloin monet tuulet puhal­sivat aivan toiseen suuntaan.

Tietyt perus­juonteet ovat kuitenkin alusta asti kulkeneet mukana läpi vuosi­kym­menten, syntyen aina uudelleen hieman uuden­laiseen valoon. Jokai­sessa periaa­teoh­jel­massaan Kokoomus on tavalla tai toisella kysynyt, mitä tämä tai tämä arvo meille merkitsee tänä päivänä ja tulevai­suu­dessa.

Kun puhumme liikkeestä, puhumme koko Suomen ja kaiken­laisten suoma­laisten puolu­eesta, joka tekee jatkuvaa työtä isänmaan kehit­tä­mi­seksi aina vain parem­maksi.

Samalla meidän on itse kehityttävä. Meidän kokoo­mus­laisten aatteen on oltava elävä, ja sen on aina pystyttävä antamaan vastauksia niihin suuriin kysymyksiin, joita kulloi­se­nakin aikana kansana ja Suomena kohtaamme. Vain elävä aate vie eteenpäin.

 

Hyvät ystävät

Nykyinen periaa­teoh­jel­mamme on palvelut hyvin, vuodesta 2006 asti se on ollut vahva pohja kaikelle politii­kal­lemme. Ja hyvä se on edelleen. Se on kuitenkin aivan erilai­sesta maail­ma­na­jasta kuin missä me nyt elämme. Se on hyvä ohjelma, mutta se on onnel­listen aikojen ohjelma.

Ei ollut tietoa finans­si­krii­sistä, ei velka­krii­sistä, ei kansain­vä­lisen politiikan sääntöjen siirty­mi­sestä syrjään voima­po­li­tiikan edessä. Ei ollut tietoa kotimai­sesta talouden romah­duk­sesta, ei Nokian matka­pu­he­linten tuhosta, ei vuosi­kausia jatku­vasta nolla­kas­vusta eikä hälyt­tä­västä nuori­so­työt­tö­myy­destä.

Ei arabi­ke­väästä, sitä seuran­neista levot­to­muuk­sista, ei kalifaa­tista eikä Eurooppaa kohdan­neista turva­pai­kan­ha­ki­joiden vaelluk­sista. Ei Brexi­tistä eikä hybri­di­vai­kut­ta­mi­sesta.

Jotta ei mene pelkäksi synkis­te­lyksi: Ei ollut toisaalta tietoa myöskään sosiaa­li­sesta mediasta, eikä muusta tekno­logian uskomat­toman nopeasta kehityk­sestä ja leviä­mi­sestä jatku­vasti edulli­sempana kaikkien käyttöön. Maail­man­laa­jui­sesti äärim­mäinen köyhyys on vähen­tynyt huimaa vauhtia.

Vuonna 2006 ei ole ollut tietoa monesta muustakaan asiasta, joista joitakin harva piti edes mahdol­lisina. Maailma on muuttunut, ja ehkä mekin hiukan siinä samalla. Nyt on oikeastaan paras mahdol­linen hetki pysähtyä ja katsoa ympärille sekä itseemme ja kysyä, keitä me olemme ja mistä meidän aatteemme oikeastaan on tehty.

 

Hyvä puolue­val­tuusto

Tänä keväänä, itse asiassa tänään konkreet­ti­sesti käynnistyy periaa­teoh­jel­ma­uu­dis­tuksen kenttä­kierros. Se alkaa täältä Jyväs­ky­lästä. Puolue­hal­litus on päättänyt, että aateti­lai­suuksien roadshow kiertää seuraavien kahden­toista kuukauden aikana kaikki maakun­ta­kes­kukset ja suurimmat kaupungit.

Tulevan vuoden aikana Kokoo­muksen kenttä käy läpi laajan ajatus­pro­sessin, jonka yhtey­dessä avaamme itseämme myös muulle yhteis­kun­nalle. Nämä keskus­kau­pun­geissa pidet­tävät aatekes­kus­telut ovat avoimia yleisölle ja tiedo­tus­vä­li­neille, ja niihin kutsutaan kanssamme keskus­te­lemaan paikal­li­sista korkea­kou­luista profes­so­reita, tutki­joita ja muita ajatte­li­joita. Heiltä saamme työhömme tietoa, näkökulmaa ja kritiik­kiäkin.

Tilai­suuk­sissa käsitellään laajasti erilaisia yhteis­kun­nal­lisia ja ideolo­gisia teemoja, osa on pienempiä ja osa suurempia. Olennaista on, että niihin voi jokainen halutessaan päästä osallis­tumaan.

Kiertueen järjes­tä­minen näin avoimena on uuden­lainen tapa tehdä asioita ja oikeastaan jopa välttä­mä­töntä. Nykyaikana meidän on väistä­mättä puhuttava paitsi Kokoo­muk­sesta, myös Suomesta ja koko maail­masta.

Aatteemme on osa monien länsi­maisten ajatte­lut­ra­di­tioiden jatkumoa, ja me puolueena samalla tavalla osa paitsi suoma­laista yhteis­kuntaa, myös laajemmin osa kansain­vä­listä maltil­lista keskus­ta­oi­keis­to­laista aateyh­teisöä monine vivah­teineen.

Tänään Jyväs­ky­lässä tilai­suu­des­samme alustaa Suomen historian professori Petri Karonen, joka kertoo tutki­mus­tiedon pohjalta suoma­laisen yhteis­kunnan kyvystä selviytyä kriiseistä. Minis­te­ris­tämme mukana on opetus­mi­nisteri Sanni Grahn-Laasonen, joka johdat­telee pohtimaan arvojen merki­tystä yhteis­kunnan raken­ta­mi­sessa parem­maksi.

Toivon, että mahdol­li­simman moni pystyy jäämään ja osallis­tumaan. Jos tänään ei ehdi mukaan, tilaisuus tarjoutuu jokai­selle myös omassa piirissä seuraavan vuoden aikana.

Puolueen ohjel­matyön verkostot ja vaikut­ta­ja­ryhmät on jo aktivoitu tuottamaan ajatus­pa­pe­reita omien tehtä­vä­aluei­densa näkökul­masta.

Lähiai­koina muun muassa puolue­val­tuusto saa vastat­ta­vakseen verkko­poh­jaisen ajatus­teh­tävän, joka on valmis­teltu Kansion ja Toivo-ajatus­pajan yhteis­työnä.

Piireissä ja paikal­li­syh­dis­tyk­sissä erilaisten aateil­tamien ja muiden tilai­suuksien järjes­tä­minen on täysin sallittua ja jopa suotavaa. Kaikki kokoo­mus­lainen ajatustyö tulee näin eri tavoin osaksi periaa­teoh­jel­mamme uudis­tusta.

Tavoit­teena on, että jokai­sella kokoo­mus­lai­sella on mahdol­lisuus olla mukana määrit­te­le­mässä sitä, mikä on meidän yhteis­kun­nal­lisen ajatte­lumme peruskivi vuonna 2018 ja siitä eteenpäin.

 

Hyvät ystävät

Tämä halli­tus­taival on nyt melko tarkkaan puoles­sa­vä­lissä. On hyvä hetki katsoa hieman taaksepäin ja arvioida, mitä ensim­mäisen puolikkaan aikana on saatu aikaan ja missä vielä riittää tehtävää. Puoli­vä­li­rii­hessä kävimme kumppa­neiden kanssa taas kerran melko tiukko­jakin vääntöjä. Nostan joitakin esimerkkejä.

Ehdot­tomia onnis­tu­misia puoli­vä­li­rii­hessä oli lukuisia. Varhais­kas­va­tus­maksuja alennetaan 70 miljoo­nalla eurolla. Maksut alenevat jopa satoja euroja pieni- ja keski­tu­loi­silla. Tämä on merkittävä työssä­käynnin kannat­ta­vuutta lisäävä paran­nuksia. Työllisten määrä kasvaa noin neljällä tuhan­nella. Samalla tämä on merkittävä kädeno­jennus lapsi­per­heille.

Asumistuen indek­sointia muutettiin, mikä osaltaan auttaa taittamaan valta­vasti paisu­neita asumis­tu­ki­menoja. Tämä ei ratkaise koko ongelmaa kerralla mutta auttaa alkuun. Varhais­kas­va­tus­maksut ja asumistuki kuuluvat kaikkein pahimpien kannus­tin­louk­kujen sarjaan, ja molempien kanssa päästiin eteenpäin.

Näillä ratkai­suilla työnteko tuli taas hitusen aiempaa kannat­ta­vam­maksi. Viime syksynä sovittiin joukosta työlli­syys­toimia, nyt tehtiin lisää ratkaisuja, ja tulevan syksyn budjet­ti­rii­hessä tehdään taas lisää. Kokoomus ei ole luovut­tanut eikä luovuta työlli­syys­ta­voit­teesta.

Teimme panos­tuksia. Tämä ei tarkoita sitä, että olisimme luopuneet tiukasta talous­po­li­tiikan linjasta. Teimme kohden­nukset menoke­hyksen sisältä ja keskittyen muutamiin kohteisiin, jolloin saimme vaikut­ta­vampia tuloksia. Ei siis kaikkea hyvää kaikille, vaan kohden­ne­tusti tärkeimpiin asioihin. Nämä kohteet olivat osaaminen, työllisyys ja turval­lisuus sekä pieni ja keski­tu­loiset perheet.

Melkein sadan miljoonan panos­tukset turval­li­suuteen tulevat suureen tarpeeseen. Poliisien määrä voidaan säilyttää tämän vuoden tasolla, mutta myös suoje­lu­po­liisi ja rajavar­tio­laitos saivat lisäre­sursseja. Teimme myös täyden­täviä linjauksia harmaan talouden torju­mi­seksi.

Pieni mutta tärkeä päätös oli velal­listen aseman helpot­ta­minen konkurssi- ja ulosot­to­lain­sää­dännön muutok­silla. Tämä antaa lisätilaa monille yritte­liäille ihmisille, jotka tahtoi­sivat tehdä töitä.

Ympäristö sai myös tärkeän tuen, kun vanhojen metsien suoje­luoh­jelman, Metson rahoi­tusta lisättiin. Tämä on tärkeää aikana, jolloin lisäämme metsiemme käyttöä merkit­tä­västi. Samaan aikaan on luonnon monimuo­toi­suu­desta huoleh­dittava.

Vastaavia tärkeitä ja oikeaan suuntaan vieviä ratkaisuja on riihen paperi täynnä, eikä tässä aika riitä käydä kaikkea läpi.

Moni tavoi­teltu asia jäi tällä erää toteu­tu­mat­takin. Esimer­kiksi perhe­va­paa­uu­dis­tuksen käynnis­tä­miseen meillä Kokoo­muk­sella olisi ollut täysi valmius. Tunne­tuista syistä siinä ei kuitenkaan pystytty etenemään. Sanon kuitenkin: Tämä asia ei poistu agendalta, ja Sannia tässä soveltaen laina­takseni: Me jatkamme tämän asian ajamista niin kauan, että siitä tulee totta.

Samalla on pakko todeta, että odotuksen riihen suhteen olivat monilla epärea­lis­tisia. Etujär­jes­töissä esiintyi käsityksiä, että halli­tus­oh­jelma siellä noin vain kirjoi­tetaan uudelleen. Täytyy aina pitää mielessä, että halli­tus­oh­jelma on tehty koko neljän vuoden kaudeksi, ja sen toteut­ta­minen vaatii malttia. Puolustan siis halli­tuksen tekemistä, vaikka tunnustan, että olisimme monessa kohdassa olleet valmiit menemään pidem­mälle ja nopeammin.

Päälinja kuitenkin pitää, ja isossa kuvassa olemme menossa oikeaan suuntaan. Työlli­syys­ta­voite on tärkein. Sen mukana tavoitteet talouden kohene­mi­sesta ja velkaan­tu­misen taittu­mi­sesta joko seisovat tai kaatuvat.

Siksi sanon teille nyt ja lähetän viestin myös kumppa­neille: Mikäli syksyn budjet­ti­rii­hessä ennusteet työlli­syy­destä eivät ole paremmin tavoi­teu­ralla, meidän on jälleen yhdessä pohdittava uusia keinoja ja tehos­tettava vanhoja. Esimer­kiksi pk-yritysten työllis­tä­mis­ha­luk­kuuteen ja työllis­tä­mis­kyn­nyksen madal­ta­miseen on välttä­mä­töntä löytää vaikut­tavia keinoja.

Yhdestä asiasta riiheen liittyen on syytä olla aivan erityisen iloisia. Haluan, että kaikki muistavat tämän päivän viestistäni ainakin tämän:

Halli­tus­oh­jelman koulu­tus­säästöt ovat takana. Nyt raken­netaan uutta.

Nostan joitakin esimerkkejä.

Panos­tamme yritysten tuote­ke­hi­tykseen, uudis­tu­miseen, huippu­tut­ki­mukseen ja tutki­muksen vaikut­ta­vuuteen osoit­ta­malla Tekesille määrä­rahoja yhteensä 70 miljoonaa euroa vuosille 2018 ja 2019.

Rahoi­tusta suunnataan kasvua vauhdit­taviin yritysten, korkea­kou­lujen, tutki­mus­lai­tosten ja valtion yhteis­hank­keisiin. Suomen Akate­mialle varataan vastaa­vasti yhteensä 50 miljoonaa euroa lippu­laiva-tutki­mus­kes­kit­tymien toteut­ta­miseen vuosina 2018 ja 2019. Lippu­laivat perus­tetaan yliopis­tojen ja tutki­mus­lai­tosten yhteyteen.

Hallitus hakee lisäpa­nos­tuksia osaamiseen ja koulu­tukseen myös pääomi­tuksen avulla. Tekesille ja Suomen Akate­mialle varataan molem­mille 60 miljoonan euron pääomitus. Lisäksi valtio varautuu pääomit­tamaan ammatil­lisen koulu­tuksen oppimi­sym­pä­ristöjä ja -välineitä omistavaa ja ylläpi­tävää osaamis­kes­kusta tai muuta yhtiötä yhteensä 80 miljoo­nalla eurolla.

Kaiken kaikkiaan Opetus- ja kulttuu­ri­mi­nis­teriö sai riihestä vuodelle 2018 70 miljoonan lisäpa­nos­tukset sekä osaaminen 200 miljoonan euron pääomi­tuksen.

Sivis­tys­ko­ko­nai­suuteen kuuluu myös aiemmin mainittu varhais­kas­va­tus­mak­sujen alenta­minen pieni- ja keski­tu­loi­silla.

Samaan aikaan koko koulu­tus­jär­jes­telmä käy läpi suurempaa reformien kokonai­suutta kuin koskaan.

Toistan: Nyt koulu­tuk­sessa raken­netaan uutta.

Näillä lisäyk­sillä ei saatu maailmaa valmiiksi, mutta ne ovat kuitenkin merkit­täviä ja niistä on syytä aidosti iloita. Puoli­vä­li­rii­hessä aloitimme koulu­tus­käänteen. Me olemme sivis­tyksen puolue, tämä on syvällä meidän aattees­samme, eikä mikään tai kukaan ota tätä meiltä pois.

 

Hyvä puolue­val­tuusto

Puheen­johtaja Rinne kehotti vappu­pu­heessaan halli­tusta eroamaan. Minä kyllä ymmärrän, että vappu­puheen tarkoi­tuksena on saada pakka­sessa värjöt­te­levät joukot reippaalle mielelle, mutta rajansa kaikella. Nytkö halli­tuksen pitäisi heittää hanskat tiskiin, kun vihdoin talou­dessa on nähty käänne parempaan.

Talous kasvaa, työttömyys vähenee ja luottamus nousee. Tämäkö on sellainen tilanne, jossa päämi­nis­terin tulisi jättää eronpyyn­tönsä? Haluan sanoa aivan suoraan, että en ole pitkään aikaan kuullut hölmömpää vaati­musta kuin minkä puheen­johtaja Rinne vappu­pu­heessaan esitti.

Heidän itsensä kannat­taisi siirtyä EI -puolueen roolista KYLLÄ -puolelle. Kaikkea vastus­ta­malla tätä maata ei rakenneta.

Satavuotias Suomi ei ansaitse halli­tus­kriisiä. Kokoomus on sitou­tunut maan kurssin kääntä­miseen. Meidän tehtä­vämme on pitää kiinni siitä, että halli­tus­oh­jelman hyvästä työn linjasta pidetään kiinni ja rohkaista kumppa­neita rohkeisiin uudis­tuksiin. Meistä ei yksikään uudistus jää kiinni.


Kokoomus.fi