Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Puhe: Petteri Orpon linja­puhe puolue­ko­kouk­sessa 2018

Puhe: Petteri Orpon linja­puhe puolue­ko­kouk­sessa 2018

Julkaistu:

Rakkaat ystä­vät, kokoo­mus­lai­set

Kära vänner, samlings­par­tis­ter

On hetkiä, jolloin tunteita on vaikea vangita sanoiksi. Luot­ta­mus, jonka teiltä saan, antaa voimaa. Se antaa päät­tä­väi­syyttä. Se saa nöyräksi ja kiitol­li­seksi. Kiitos teille! Tack för er!

Erityi­sesti haluan kiit­tää vaimoani Niinaa ja lapsiani. Te tiedätte, miten paljon minulle merkit­sette. Niina, ilman sinun tukea tämä kaikki ei olisi millään mahdol­lista.

Kiitos myös kasvat­ta­ja­jouk­ku­eelle, isälle ja äidille.

***

Olen saanut olla tämän upean jouk­ku­een johdossa kaksi vuotta. Te olette minun poruk­kani. Parasta on se, miten yhdessä teemme ja viemme eteen­päin kokoo­muk­sen arvo­jen mukaista poli­tiik­kaa. Parasta on tavata teitä, ystä­vät ja uudet tutta­vat, eri puolella Suomea, työreis­suilla ja erilai­sissa tapah­tu­missa.

Tässä meidän poru­kassa on sydäntä, innos­tusta ja osaa­mista. Kaiken, mitä saamme aikaan, teemme yhdessä.

***

Yksi tämän kevään hienoim­mista kokoo­mus­ta­pah­tu­mista oli Tule­vai­suus­päi­vät maalis­kuussa. Meitä oli Tampe­reella sata­mää­rin pohti­massa niin kokoo­muk­sen, Suomen kuin maail­man tule­vai­suutta.

Maailma muut­tuu hurjaa vauh­tia. Megat­ren­dit ­– tekno­lo­gian kehi­tys, väes­tön­kasvu, muut­to­liike, kaupun­gis­tu­mi­nen, ilmas­to­muu­tos – haas­ta­vat myös meitä. Meillä on oltava näke­mys, miten luot­saamme Suomea näiden muutos­ten keskellä.

Tule­vai­suus­päi­vät avan­nut avaruus­täh­ti­tie­teen profes­sori Esko Valtaoja vakuut­taa, että tule­vai­suus on valoi­sampi kuin tämä päivä. Maail­massa on nyt vähem­män sotia, vähem­män köyhyyttä ja enem­män hyvin­voin­tia kuin koskaan. Valtaoja uskoo, että tieteen ja tekno­lo­gian avulla pystymme vastaa­maan isoi­hin­kin haas­tei­siin.

***

Maail­man­lo­pun maala­reita on ollut aina – ja on. Kaik­kia Valtao­jan sanoma ei vielä saavuta. Ihmi­sistä, jotka koke­vat olevansa globa­li­saa­tion häviä­jiä, on tullut yksi poli­tii­kan voimak­kaim­mista muutos­voi­mista. Natio­na­lismi, rasismi ja protek­tio­nismi ovat olleet maail­malla ja Euroo­passa monen poliit­ti­sen voiman polt­toai­netta. Ja ovat sitä edel­leen.

Näemme yhteis­kun­nissa jakau­tu­mista häviä­jiin ja menes­ty­jiin, opti­mis­tei­hin ja pessi­mis­tei­hin, maail­man­kan­sa­lai­siin ja loka­lis­tei­hin. Yhä useampi viih­tyy kuplissa, joissa saman­mie­li­syys vahvis­tuu ja erilai­suu­den ymmär­tä­mi­nen hiipuu. Maltil­li­sen oikeis­to­puo­lu­een rooli tässä ajassa on vaativa. Nyt jos koskaan kokoo­muk­sen on seis­tävä arvo­jensa takana.

Kokoo­mus on se voima, joka puolus­taa libe­raa­lia, avointa yhteis­kun­taa, kansain­vä­listä ja yhteistä euroop­pa­lai­suutta. Kokoo­mus on se voima, joka puolus­taa ihmi­sar­voa. Sitä, että ihmi­sarvo kuuluu kaikille.

Kokoo­mus luot­taa ihmi­seen. Siihen, että ihmi­nen haluaa lähtö­koh­tai­sesti hyvää. Siihen, että kaikista väli­te­tään, että heikoim­mista pide­tään huolta. Me uskomme, että osaa­mi­sella pärjää. Ja että mahdol­li­suu­det osaa­mi­seen ja pärjää­mi­seen on taat­tava tässä maassa ihan jokai­selle.

Esko Valtaoja muis­tut­taa meitä ihmi­sen loput­to­masta kyvyk­kyy­destä luoda uutta ja keksiä ratkai­suja. Toivoa on. Kokoo­mus on se poliit­ti­nen voima, joka vahvis­taa toivoa ja uskoa tule­vaan. Se on meidän tehtä­vämme!

Jokai­nen lapsi tässä maassa on arvo­kas. Ihan jokai­nen.

Hyvät ystä­vät,

Suomessa syntyi viime vuonna histo­rial­li­sen vähän lapsia, reilut 50 000. Viime vuotta vähem­män vauvoja syntyi edel­li­sen kerran nälkä­vuonna 1868. Tilas­to­kes­kus arvioi, että tänä vuonna lapsia syntyy vielä­kin vähem­män.

Suosi­tuim­mat lasten nimet viime vuonna olivat Aino ja Leo. Olen miet­ti­nyt paljon sitä, millai­sessa maail­massa ja Suomessa nämä ainot, leot ja heidän kave­rinsa saavat kasvaa. Ennen kaik­kea olen miet­ti­nyt sitä, millai­silla eväillä meidän pitää heidät varus­taa matkaan. Suoma­lai­sen yhteis­kun­nan tule­vai­suus on lapsissa. On äärim­mäi­sen tärkeää, miten heitä tuemme jo varhai­sista vuosista.

Suoma­lais­ten perhei­den taus­tat ovat yhä moni­muo­toi­sem­pia. Meillä on yksin­huol­ta­ja­per­heitä, uusper­heitä, sateen­kaa­ri­per­heitä. Perhei­den kielel­li­nen, kult­tuu­ri­nen ja uskon­nol­li­nen tausta on aiem­paa moni­nai­sempi. Jokai­nen lapsi tässä maassa on arvo­kas. Ihan jokai­nen.

Nyt erot lasten osaa­mi­sessa ja taidoissa reväh­tä­vät jo ennen kuin koulu­re­put ovat selässä. Tätä me emme voi sallia! Kokoo­mus uskoo, että ongel­mia on parempi ehkäistä ennalta kuin paikata jälki­kä­teen.

Tutki­muk­seen perus­tuva tieto varhais­ten vuosien merki­tyk­sestä lapsen kasvulle ja kehi­tyk­selle on lisään­ty­nyt valta­vasti. Varhais­kas­va­tuk­sen vaiku­tus näkyy lasten oppi­mis­tu­lok­sissa ja koulu­po­lulla pitkään. Jokai­nen lapsi on saatet­tava koulu­tien loppuun ja oman elämän alkuun. Tämä on tule­vai­suus­teko Suomelle.

***

Suomessa on maail­man paras koulu. Olemme onnis­tu­neet yhdis­tä­mään erin­omai­set oppi­mis­tu­lok­set ja tasa-arvon. Suomessa koulua ei tarvitse valita. Koulu­jen väli­set erot ovat maail­man toiseksi pienim­mät.

Jokai­sen perheen on jatkos­sa­kin voitava luot­taa, että omasta lähi­kou­lusta saa maail­man­luo­kan opetusta. Meidän tavoit­teemme on, että Suomessa lähin koulu on paras koulu. Kaikille yhtei­nen perus­koulu on kirkas tähti, mutta lasten erilai­set taus­tat ja lähtö­koh­dat edel­lyt­tä­vät lasten yksi­löl­li­sem­pää huomioon otta­mista. Koulussa jokai­sen lapsen on saatava onnis­tu­mi­sen koke­muk­sia, opit­tava löytä­mään omat vahvuu­tensa ja luot­ta­maan niihin.

Heikosti osaa­vien koulu­lais­ten osuus on Suomessa EU-maiden alhai­sin niin luku­tai­dossa, luon­non­tie­teissä kuin mate­ma­tii­kassa. Opet­ta­jamme teke­vät erin­omaista työtä – kiitos siitä! Silti osalla perus­kou­lun päät­tä­vistä nuorista on kelvo­ton luku­taito. Perus­kou­lua on vahvis­tet­tava niin, että sieltä ei pääse läpi ilman riit­tä­viä tietoja ja taitoja. Se on nuor­ten etu. Perus­kou­lun jälkeen tavoite on kaikille yhtei­nen: jokai­sen nuoren tulee suorit­taa toisen asteen tutkinto – pelkän perus­kou­lun varaan ei kenen­kään pitäisi tässä maassa jäädä.

Todel­li­nen ongelma on koulu­tuk­sen keskeyt­tä­mi­nen. Se ei kuiten­kaan ratkea pakon kautta. Ajatus oppi­vel­vol­li­suu­den mekaa­ni­sesta piden­tä­mi­sestä on meille vieras. Eivät nuoret siksi jätä opin­toja kesken, että ne eivät ole pakol­li­sia. Vaan siksi, että opis­ke­lun taidot eivät riitä, moti­vaa­tio on hukassa, asenne on väärä tai muualla elämässä on vaikeaa.

Me kokoo­muk­sessa kään­nämme katseen varhai­siin vuosiin. Juuri siksi kokoo­mus esit­tää koko ikäluo­kan varhais­kas­va­tusta ja kaksi­vuo­tista esio­pe­tusta ja haluaa vahvis­taa perus­kou­lua. Mahdol­li­suuk­sien tasa-arvo raken­ne­taan tälle kestä­välle perus­talle.

***

Piene­ne­vien ikäluok­kien Suomessa koulu­tus­ta­son pitää nousta. Se tarkoit­taa sitä, että korkea­kou­lu­jen ovien pitää olla appo­sen auki nuoril­lemme. Korkea­kou­lu­tuk­sen ei pidä olla harvo­jen oikeus.

Suomi menes­tyy vain, kun koulu­tus­ta­somme on korkea. Tavoit­teena pitää olla, että vuoteen 2030 mennessä puolet nuorista aikui­sista olisi suorit­ta­nut korkea­kou­lu­tut­kin­non.

Kokoo­mus haluaa ensi vaali­kau­della lisätä rahaa tutki­muk­seen ja inno­vaa­tio­toi­min­taan. Vain niin Suomi uudis­tuu.
Valtion omai­suus­tu­loja on ohjat­tava tutki­muk­seen ja inno­vaa­tioi­hin.

***

Suomi tarvit­see joka ikistä 50 000:sta ainosta ja leosta. Yhtä­kään ei saa hukata. Yksi­kään ei saa kokea, ettei ole mukana, ettei ole arvo­kas. Meidän on varmis­tet­tava, että jokai­nen löytää sellai­sen polun, joka vie eteen­päin.

Edel­leen liian moni nuori joutuu syrjään – ja syrjäy­tyy. Erityi­sesti vaara­vyö­hyk­keellä ovat nuoret miehet, minä olen todella huolis­sani heistä. Meidän on väsy­mättä etsit­tävä keinoja, jotka estä­vät nuoria luisu­masta reuna­mille, joutu­masta sivuun.

***

Hyvät kokoo­mus­lai­set,

Meidän velvol­li­suu­temme on pitää huolta, että tule­ville suku­pol­ville maailma on puhtaampi, turval­li­sempi ja tasa-arvoi­sempi kuin tänään. Pystymme raken­ta­maan ihmi­sille parem­paa Suomea vain, jos pidämme talou­desta huolta. Talou­den pitää olla kestä­vällä pohjalla.

Meidän on lope­tet­tava elämi­nen käsi tule­vien suku­pol­vien taskussa. Muuten ainoa perin­tömme on jätti­mäi­nen velka. Suoma­lai­sen hyvin­voin­nin puolus­ta­jat ovat niitä, joilla on rotia pitää kiinni vastuul­li­sesta talou­den­pi­dosta. Eivät niitä, jotka lupai­le­vat sata­sia ja käyvät huuto­kaup­paa tehty­jen sääs­tö­jen peru­mi­sella.

Hyvin­voin­nin perus­tasta on huoleh­dit­tava. Se antaa nykyistä pitä­väm­män pohjan huoleh­tia myös ekolo­gi­sesta kestä­vyy­destä.

***

Tule­vien suku­pol­vien hyvän elämän edel­ly­tyk­siin kuulu­vat moni­muo­toi­nen ja elin­kel­poi­nen ympä­ristö ja riit­tävä määrä luon­non­va­roja. Ilmas­ton­muu­tos uhkaa muut­taa osan maapal­lon pinta-alasta elin­kel­vot­to­maksi.

Pitäisi olla itses­tään selvää, että ilmas­to­krii­sin ratkaisu kuuluu meille kaikille. Ja että se vaatii tekoja niin paikal­li­sella, kansal­li­sella kuin kansain­vä­li­sellä tasolla. Ilmas­ton­muu­tok­sen hillin­nän ja pääs­tö­jen vähen­tä­mi­sen pitää olla keskei­nen ohjaava tavoite kaikissa budjet­tiin liit­ty­vissä kysy­myk­sissä, myös vero­tuk­sessa.

Me tarvit­semme sini­vih­reän vero­uu­dis­tuk­sen. Haluamme siir­tää vero­tuk­sen pain­opis­tettä reip­paasti työn vero­tuk­sesta ympä­ristö- ja hait­ta­ve­roi­hin sekä kulu­tuk­sen verot­ta­mi­seen. Yksi suurim­mista ympä­ris­tö­ky­sy­myk­sistä on, mitä teemme paisu­valle määrälle muovi­jä­tettä. Euroo­passa kulu­te­taan vuosit­tain kymme­niä miljoo­nia tonneja muovia. Meidän on vähen­net­tävä muovin käyt­töä, lisät­tävä kier­rä­tystä ja otet­tava käyt­töön muovi­vero.

Suomen luonto on meille rikkaus. Matkai­luala ja metsä­teol­li­suus voivat nyt hyvin. Hyödyn­nämme yhä enem­män luon­non­va­roja. Siksi meidän on kannet­tava yhä enem­män vastuuta luon­non moni­muo­toi­suu­den säily­mi­sestä. Me suoma­lai­set olemme etuoi­keu­tet­tuja. Saamme hengit­tää puhdasta ilmaa, naut­tia metsissä samoi­lusta, uida mökki­jär­vessä ja syödä siitä nous­sutta kalaa.

Meidän on tehtävä työtä, jotta tämä etuoi­keus säilyy ainoilla, leoilla ja heidän lapsil­laan.

Kokoo­mus on puolue, joka sanoo suoma­lai­sille: saa tehdä.

Hyvät ystä­vät, kära vänner

Työ on suoma­lai­sen hyvin­voin­nin perusta. Myös tule­vai­suu­dessa. Peri­aat­teessa meillä on kaikki kunnossa. On koulu­tettu ja osaava kansa. Toimiva ja turval­li­nen yhteis­kunta. Kyky menes­tyä ja olla maail­man huipulla.

Silti etenemme käsi­jarru päällä. Jäykkä järjes­telmä jumit­taa, passi­voi, tasa­päis­tää ja vie teke­mi­sen halun. Miksi emme vapaut­taisi ahke­ria suoma­lai­sia teke­mään? Meidän on uudis­tet­tava Suomea maaksi, jossa saa tehdä.

”Saa tehdä”, tarkoit­taa ennen kaik­kea sitä, että lisäämme mahdol­li­suuk­sia onnis­tua, oppia, kehit­tää ideoita ja yrit­tää. Se tarkoit­taa, että meidän on jatket­tava sään­te­lyn purka­mista ja lisät­tävä kannus­teita tehdä töitä ja yrit­tää. Kokoo­mus on puolue, joka sanoo suoma­lai­sille: saa tehdä.

Jotta teke­mi­nen ja ahke­ruus kannat­taa, meidän on uudis­tet­tava työelämä ja passi­voiva sosi­aa­li­turva. Meidän on keven­net­tävä työn vero­tusta.

Työtä teke­vien joukossa on ihmi­siä, jotka eivät tahdo tulla palkal­laan toimeen. On 170 000 yksi­ny­rit­tä­jää, jotka teke­vät töitä 24/​7. Ihmi­siä, jotka eivät uskalla ottaa tarjot­tua keik­ka­työtä vastaan, koska pelkää­vät toimeen­tu­lonsa laske­van.

Tekno­lo­gian kehi­tys haas­taa ammat­teja jatku­vasti. Useilla työelä­män kynnyk­sellä ja työelä­mässä olevilla pääl­lim­mäi­nen tunne on epävar­muus: Riit­tääkö oma osaa­mi­nen? Voiko suun­taa tarvit­taessa vaih­taa? Jääkö palkasta euroja muuhun kuin vält­tä­mät­tö­mään, jos siihen­kään?

Suoma­lai­set ansait­se­vat lisää varmuutta tule­vai­suu­des­taan. Varmuutta siitä, että tässä maassa kannat­taa tehdä työtä, yrit­tää ja työl­lis­tää. Että voi epäon­nis­tua­kin ja päästä siitä eteen­päin. Meidän on kasva­tet­tava jokai­sen suoma­lai­sen luot­ta­musta siihen, että juuri hänelle käy lopulta hyvin.

***

Työelämä on jo muut­tu­nut. Myös sään­tö­jen on viimein muutut­tava. Ruotsi, Tanska ja Saksa uudis­tui­vat ajoissa – tunne­tuin seurauk­sin. Ne ovat menes­ty­neet meitä parem­min. Aina­kin osalla meistä poli­tii­koista on ollut halu uudis­taa Saksan ja Ruot­sin tavoin. Virit­tää talous- ja vien­ti­ko­neemme saman­lai­seen iskuun. Se olisi suoma­lai­sen palkan­saa­jan etu.

Vali­tet­ta­vaa on, että käsi jarrulla kuuluu useim­mi­ten ammat­tiyh­dis­tys­liik­keelle. Heitän haas­teen ay-liik­keelle: Esit­tä­kää jarrut­ta­mi­sen sijasta ratkai­suja. Otta­kaa Saksan ja Ruot­sin sisar­jär­jes­töiltä parhaat opit käyt­töön.

Tänä päivänä ensi­si­jaista apuanne tarvit­seva ei ole vaki­tui­sessa työsuh­teessa oleva, vaan ihmi­nen, josta on tullut numero raken­teel­li­sen työt­tö­myy­den tilas­toissa.

Meidän pitää tarjota hänelle tule­vai­suu­den toivoa, näkö­ala työl­lis­ty­mi­sestä ja mahdol­li­suus ottaa oma elämä käsiinsä. Meidän on annet­tava yhä useam­malle mahdol­li­suus päästä töihin. Se edel­lyt­tää uudis­tuk­sia, jotka kilpai­li­jamme jo teki­vät.

Tart­tu­kaa haas­tee­seeni ja uudis­tu­kaa. Raken­ne­taan yhdessä Suomesta maa, jossa saa ja kannat­taa tehdä töitä ja työl­lis­tää!

***

Kokoo­muk­sen tavoite on työelämä, johon työn­te­kijä voi vaikut­taa. Työte­ki­jöillä pitää olla oikeus sopia työajasta ja työn teke­mi­sen tavoista itse, omista lähtö­koh­dis­taan, oman elämän­ti­lan­teensa mukaan. Niin töissä olevat halua­vat tehdä.

Työpaik­ka­koh­tai­nen sopi­mi­nen on mahdol­lis­tet­tava kaikille, ei vain ammat­ti­liit­to­jen jäse­nille. Se on oikeu­den­mu­kaista työelä­mää. Luote­taan suoma­lai­siin yrityk­siin. Hyvät työnan­ta­jat tässä maassa kyllä ymmär­tä­vät, että hyvät työn­te­ki­jät ovat yrityk­sen paras kilpai­lu­valtti. Yhtä lailla suoma­lai­set palkan­saa­jat ymmär­tä­vät, että yrityk­sen menes­tys on työn­te­ki­jän etu.

Vaati­mus­taso työelä­mässä muut­tuu. Lisäämme suoma­lais­ten varmuutta ja uskoa tule­vai­suu­teen, kun mahdol­lis­tamme jatku­van koulut­tau­tu­mi­sen. Niin työs­sä­käy­vien kuin työt­tö­mien pitää pystyä päivit­tä­mään osaa­mis­taan. Suomeen on raken­net­tava maail­man edis­tyk­sel­li­sin jatku­van ja elini­käi­sen oppi­mi­sen järjes­telmä.

Meidän on varmis­tet­tava, että naisilla on tasa-arvoi­set mahdol­li­suu­det työelä­mässä raken­taa uraa, paran­taa palk­kaus­taan, turvata eläk­keensä. Hyvät ystä­vät, kokoo­mus huoleh­tii siitä, että perhe­va­paa­uu­dis­tus toteu­te­taan.

***

Tosia­sia on, että Suomi tarvit­see lisää hyvin­voin­nin teki­jöitä. Ainot ja leot eivät siihen omin voimin pysty. Kärsimme aivo­vuo­dosta. Koulu­te­tut nuoret lähte­vät ja jäävät maail­malle. Suomesta on tehtävä maa, jonka mahdol­li­suu­det houkut­te­le­vat jäämään ja pala­maan, ja jonne halu­taan tulla kaukaa. Paikka, josta niin suoma­lai­set kuin ulko­mai­set osaa­jat voivat lähteä valloit­ta­maan maail­man mark­ki­noita.

Suomeen pitää olla helppo tulla teke­mään töitä. Tämän maan pitää tarjota jokai­selle ahke­ralle, rehel­li­selle, osaa­valle ja oppi­maan haluk­kaalle mahdol­li­suus elät­tää itsensä ja toteut­taa itse­ään. Suomen etu on, että pois­tamme työvoi­man tarve­har­kin­nan.

***

Hyvät kuuli­jat,

Kaupun­gis­tu­mi­nen ja metro­po­lia­lu­eet ovat globaa­lin kehi­tyk­sen moot­to­reita. Sitä ne ovat Suomes­sa­kin. Alueita, joihin niin suoma­lai­set kuin muualta tänne tule­vat hakeu­tu­vat. Kokoo­mus ei ainoas­taan hyväksy tätä kehi­tystä, vaan näkee sen vahvuu­tena. Maakun­tien elin­voi­mai­set keskus­kau­pun­git raken­ta­vat menes­tystä ympä­ril­leen.

Liiken­ne­po­li­tiikka on yksi tärkeim­mistä väli­neistä tukea kaupun­kien kasvua. Asiaa voisi tarkas­tella useista kulmista, mutta tässä yhtey­dessä haluan nostaa esiin liiken­neyh­teyk­sien merki­tyk­sen kaupun­geille: Kaupun­kimme tarvit­se­vat ratkai­suja, kuten tunnin junan ja päära­dan kolman­nen raiteen eteen­päin viemi­sen!

Kokoo­mus tekee kaupun­ki­po­li­tiik­kaa kaupun­kien asuk­kai­den näkö­kul­masta. Kaupun­ki­lai­sille kyse on liik­ku­mi­sesta päivä­ko­din kautta töihin, naapu­ria­vun löytä­mi­sestä sähköi­sillä sovel­luk­silla, star­tup-yrit­tä­jien kohtaa­mi­sesta, palve­luista. Kaupun­ki­po­li­tiikka on moni­puo­li­nen yhdis­telmä koulu­tus-, kult­tuuri-, liikenne- elin­keino- ja vaikka-mitä-poli­tiik­kaa.

Meidän on aktii­vi­sesti vahvis­tet­tava niitä teki­jöitä, jotka saavat kaupun­git kehit­ty­mään ja meidät viih­ty­mään.

Hyvät ystä­vät, Suomi tarvit­see vero­uu­dis­tuk­sen.

Kaupun­geissa ja muualla Suomessa ahke­rasti työtä teke­vien ihmis­ten pitää saada yhä suurempi osa itse ansait­se­mis­taan euroista omaan käyt­töönsä. Pieni- ja keski­tu­lois­ten vero­tusta olemme pysty­neet keven­tä­mään. Edel­leen meidän on kiin­ni­tet­tävä huomio erityi­sesti keski­tu­loi­siin ja vero­tuk­sen kire­ään progres­sioon.

Keski­tu­loi­nen suoma­lai­nen palkan­saaja maksaa yli 2500 euroa enem­män tulo­ve­roa kuin kaveri Ruot­sissa. Jokai­sesta tienaa­mas­taan lisäeu­rosta keski­tu­loi­nen suoma­lai­nen maksaa lähes puolet valtiolle.

Hyvät ystä­vät, Suomi tarvit­see vero­uu­dis­tuk­sen. Vero­tuk­sen pitää rohkaista yrityk­siä inves­toi­maan. Vero­tuk­sen pitää tukea talous­kas­vua, työl­li­syyttä ja pääomien hakeu­tu­mista Suomeen.

Me aiomme jatkaa työn vero­tuk­sen keven­tä­mistä tule­vina vuosina. Tämä on kokoo­muk­sen yksi keskei­nen tavoite tule­vaan halli­tus­oh­jel­maan.

***

Haluan nähdä, että suoma­lai­nen pien­si­joit­ta­mi­nen, kansan­ka­pi­ta­lismi, saa lisää virtaa. Yli 800 000 suoma­laista omisti viime vuonna pörs­sio­sak­keita. Siis joka kuudes suoma­lai­nen. Moni suoma­lai­nen haluaa sijoit­taa varoja yritys­ten kasvuun ja olla mukana vaikut­ta­massa niiden tule­vai­suu­teen. Se on hieno asia.

Muissa Pohjois­maissa pien­si­joit­ta­jia kannus­te­taan sijoit­ta­mi­seen sijoi­tus­sääs­tö­ti­lin avulla. Esimer­kiksi Ruot­sissa tileistä on tullut valta­van suosit­tuja. Teemme töitä, että saisimme ne taval­lis­ten suoma­lais­ten käyt­töön. Koti­mai­sen omis­ta­juu­den kannalta tämä olisi erin­omai­nen askel.

***

Hyvät kuuli­jat,

Meistä suoma­lai­sista osa on vaikeassa elämän­ti­lan­teessa. Osa on osatyö­ky­kyi­siä, vammai­sia, asunn­ot­to­mia, köyhiä. Meistä suoma­lai­sista osa joutuu turvau­tu­maan yhteis­kun­nan apuun ajoit­tain, osa pysy­västi. Yhteis­kun­nan pitää auttaa. Se on sosi­aa­li­tur­van ensi­si­jai­nen tehtävä, nyt ja tule­vai­suu­dessa.

Suoma­lai­nen sosi­aa­li­turva on harsittu kasaan vuosi­kym­me­nien saatossa. Harsi­massa ovat vuorol­laan olleet kaikki puolu­eet. Tulok­sena on tilk­ku­täkki, joka ei lämmitä. Käytämme tulon­siir­toi­hin miljar­deja euroja, mutta lähes­kään kaikki eurot eivät saa aikaan sitä mitä pitäisi: ne eivät auta.

Pahinta on, jos tila­päi­seksi tarkoi­te­tusta turvasta tulee ansa, joka pitää ihmi­sen paikal­laan. Kuulemme jatku­vasti kerto­muk­sia kohtuut­to­mista tilan­teista.

Tässä puolue­ko­kouk­sessa päätet­tä­vänä on kokoo­mus­lai­nen näke­mys tule­vai­suu­den sosi­aa­li­tur­vasta. Sen lähtö­kohta on, että jokaista aute­taan. Jokai­sella pitää olla myös mahdol­li­suus paran­taa tilan­net­taan teke­mällä työtä, opis­ke­le­malla, yrit­tä­mällä ja kehit­tä­mällä itse­ään.

Kokoo­muk­sen yleis­tuki yhdis­tää nykyi­set tuet yhdeksi yksin­ker­tai­seksi tueksi. Tuki vähe­nee tasai­sesti ja enna­koi­dusti tulo­jen kasvaessa. Työtön uskal­taa ottaa keik­ka­työn vastaan, kun työn ja turvan voi yhdis­tää. Turvan piirissä olisi­vat myös itsensä työl­lis­tä­jät.

Pitkä­ai­kais­työt­tö­mille ja osatyö­ky­kyi­sille on räätä­löity uusi osal­lis­tu­mis­tulo. Ei ole oikein pitää työt­tö­myys­tur­valla ihmi­siä, joilla ei esimer­kiksi tervey­del­li­sistä syistä ole enää edel­ly­tyk­siä työn­ha­kuun. Jokai­selle tulee tarjota mahdol­li­suus osal­lis­tua yhteis­kun­taan kyky­jensä mukaan.

Vahva talous on meidän kaik­kien paras vanhuu­den turva.

Kokoo­mus­lai­set,

Suomi harmaan­tuu. Mutta viimei­nen asia, mitä harmaan­tuva Suomi tarvit­see, on eläke­po­pu­lismi. Parhai­ten pidämme huolta senio­reis­tamme, aino­jen ja leojen mummeista ja vaareista, kun turvaamme heille laaduk­kaat perus­pal­ve­lut.

Parhai­ten pidämme heistä huolta, kun pidämme Suomen talou­den niin hyvässä kunnossa, että voimme varmuu­della sanoa, että näiden palve­lui­den järjes­tä­mi­nen pysty­tään turvaa­maan jatkos­sa­kin. Vahva talous on meidän kaik­kien paras vanhuu­den turva.

***

Osa ikään­ty­neistä tarvit­see paljon hoitoa ja hoivaa. He tarvit­se­vat sitä ajal­laan, kun tarve on. 80-vuoti­aalle suoma­lai­selle kahden kuukau­den odotus lääkä­rille voi olla kohta­lok­kaan pitkä.

Julki­sessa keskus­te­lussa hyvin vähälle huomiolle silti jää, että ikävuo­sien kart­tu­mi­nen ei ole vain hoiva­ky­sy­mys. Senio­rimme ovat tänään hyvin erilai­sia kuin aiem­pina vuosi­kym­me­ninä. Iso osa suoma­lai­sista eläke­läi­sistä on aktii­vi­sia, mene­viä ja yhteis­kun­nassa tiukasti mukana. Senio­rit eivät ole kestä­vyys­vaje, vaan voima­vara!

Meidän senio­rimme tarvit­se­vat moni­muo­toi­sia palve­luja, jotka muotou­tu­vat heidän tarpei­densa mukaan. Meidän on pystyt­tävä tarjoa­maan heille esimer­kiksi moni­muo­toista palve­lua­su­mista. Asumista, joka muun­tuu elämän mukai­sesti.

***

Asui­nym­pä­ris­tön tärkein paikka ihmi­selle on koti. Me haluamme asua kotona silloin­kin, kun voimat uupu­vat. Kymme­net tuhan­net hoita­vat rakkai­taan kotona omais­hoi­ta­jina. Se on kaik­kein inhi­mil­li­sintä hoitoa. Omais­hoi­ta­jat tarvit­se­vat moni­puo­lista tukea. Meidän on selvi­tet­tävä, miten voisimme esimer­kiksi vero­tusta keven­tä­mällä tukea omais­hoi­ta­jien työtä.

Meidän on selvi­tet­tävä, olisiko hoito­va­paan rinnalle mahdol­lista luoda hoiva­va­paa. Hoiva­va­paa, joka antaisi meille työi­käi­sille mahdol­li­suuk­sia auttaa vanhem­piamme tarpeen tullen.

***

Turval­li­suus on yksi suoma­lais­ten suurim­mista murheista. Kannamme huolta globaa­leista turval­li­suusu­hista. Mutta meille on iso huoli myös arjen turval­li­suu­desta.

Kokoo­mus huoleh­tii siitä, että suoma­lais­ten tunne oman arjen turval­li­suu­desta para­nee. Arjen turval­li­suutta on, että palve­lut pelaa­vat. Arjen turval­li­suutta on, että sosi­aa­li­turva on kunnossa. Se on sitä, että liuk­kaat kadut hiekoi­te­taan. Se on sitä, että joku, joka kysyy voin­tia. Sitä, että julki­silla paikoilla uskal­taa liik­kua luot­ta­vai­sin mielin.

Sitä­kin se on, että meillä on riit­tä­västi polii­seja turvaa­massa järjes­tystä ja yhteis­kun­ta­rau­haa. Me haluamme turvata polii­sien riit­tä­vän määrän jatkos­sa­kin.

Suomi on yksi maail­man turval­li­sim­mista maista. Me aiomme pitää huolta, että niin on vasta­kin. 

Muut­tu­vassa maail­massa on paljon uusia uhkia, jotka heiken­tä­vät suoma­lais­ten­kin koko­nais­tur­val­li­suu­den tunnetta. Kyber­vai­kut­ta­mista ihmis­ten mieliin, terro­ri­te­koja. Meidän on saatet­tava joutui­sasti voimaan Suomen turval­li­suutta paran­tava tiedus­te­lu­lain­sää­däntö. Meidän on varmis­tet­tava suoje­lu­po­lii­sin toimin­ta­kyky.

Suomi on yksi maail­man turval­li­sim­mista maista. Me aiomme pitää huolta, että niin on vasta­kin. Näitä­kin asioita, ystä­vät; me ratkomme yhdessä euroop­pa­lai­sissa pöydissä.

***

Ystä­vät, kokoo­mus­lai­set, vänner, samlings­par­tis­ter

Olen puhu­nut uudis­tuk­sista, joita Suomi tarvit­see. Emme kuiten­kaan rakenna tule­vai­suutta yksin. Me suoma­lai­set olemme euroop­pa­lai­sia. EU on meidän yhtei­sömme. Se on tuonut meille lisä­ar­voa, vaurautta ja turval­li­suutta. Suomen viemi­nen EU-jäse­neksi oli yksi kokoo­muk­sen histo­rian suuria projek­teja. Se on projekti, joka jatkuu: EU ei ole valmis.

Kokoo­muk­selle tämä on peruut­ta­ma­ton arvo­va­linta: Suomi osana euroop­pa­lais­ten ja laajem­min länsi­mais­ten kansa­kun­tien perhettä. Mitä vahvempi Euroo­pan unioni on, sitä vahvempi on Suomen itse­näi­syys.

***

Suomesta tulee EU:n puheen­joh­ta­ja­maa heti edus­kun­ta­vaa­lien jälkeen. Edessä ovat Euroo­pan parla­men­tin vaalit, uuden komis­sion valinta. Komis­sio tekee ohjel­mansa Suomen pj-kaudella. Suomelle avau­tuu vaikut­ta­mi­sen paikka, joka on osat­tava käyt­tää hyvin.

Lähdemme euroop­pa­po­li­tii­kassa siitä, että kaikki mikä tuot­taa lisä­ar­voa, kannat­taa tehdä yhdessä. Esimer­kiksi maahan­muutto, ilmas­ton­muu­tos ja eriar­voi­suus ovat poliit­ti­sella agen­dalla miltei kaikissa jäsen­maissa. Siksi EU:n pitää ottaa johtava rooli näihin haas­tei­siin vastaa­mi­sessa.

Talous- ja raha­liit­toa on kehi­tet­tävä vastuul­li­sesti. Yhteistä ulko- ja turval­li­suus­po­li­tiik­kaa on vahvis­tet­tava ja EU:n yhtei­sen kaup­pa­po­li­tii­kan merki­tystä lisät­tävä. EU:n pitää saavut­taa koko­aan vastaava asema maail­man­po­li­tii­kassa. EU:n huomion pitää olla yhä enem­män osaa­mi­sessa, tutki­muk­sessa, kehi­tyk­sessä ja inno­vaa­tioissa. Tämä edis­tää kasvua ja työl­li­syyttä Suomes­sa­kin.

Yhdessä meidän on huoleh­dit­tava, että oikeus­val­tio­pe­ri­aa­tetta kunnioi­te­taan kaikissa jäsen­maissa. Afri­kan tilanne on meille euroop­pa­lai­sille yhtei­nen kohta­lon kysy­mys. Pako­lai­suus ja väes­tön­kasvu on massii­vi­nen haaste, johon vastaamme parhai­ten vain yhdessä.

****

Maail­man­po­li­tiikka on ollut viime aikoina kaaok­sessa. Venä­jän voima­po­li­tiikka, Yhdys­val­to­jen pouk­koi­leva kaup­pa­po­li­tiikka ja pyrki­myk­set kahden­vä­lis­ten suhtei­den vahvis­ta­mi­seen haas­ta­vat monen­kes­kistä, sään­töi­hin perus­tu­vaa kansain­vä­listä järjes­tel­mää.

Suomi ei voi vetäy­tyä kuoreensa ja toivoa, että kaikki paha pysyy poissa, kunhan pistämme rajat kiinni ja kädet ristiin.

Suomen on jatket­tava kansain­vä­li­siin insti­tuu­tioi­hin perus­tu­van maail­man­jär­jes­tyk­sen puolesta puhu­mista. Pienet valtiot tarvit­se­vat kansain­vä­li­siä peli­sään­töjä. Ilman kansain­vä­listä oikeutta vallit­see puhdas vahvim­man oikeus.

***

Suoma­lai­sia ei kukaan tule Pohjo­lan peru­koilta hake­maan. Meidän on mentävä istu­maan niihin pöytiin, joissa tehdään meitä koske­via globaa­leja päätök­siä.

Kokoo­mus kannat­taa Suomen Nato-jäse­nyyttä. Jäse­nyy­dellä olisi ennal­taeh­käi­sevä, Suomen turval­li­suutta paran­tava vaiku­tus ja se vahvis­taisi Suomen kansain­vä­listä asemaa.

Kokoo­mus­lai­sessa sivis­ty­syh­teis­kun­nassa saa oppia ja kehit­tää itse­ään varal­li­suu­den rajoit­ta­matta.

Rakkaat kokoo­mus­lai­set,
kära samlings­par­tis­ter,

Sata­vuo­tias kokoo­muk­semme on meille arvo­kas, rakas kansan­liike.

Meidän lahjamme sata­vuo­ti­aalle on, että pidämme puolu­een veto­voi­mai­sena ja elävänä, jatku­vasti uudis­tu­vana. Osal­lis­ta­vana, ajat­te­le­vana, keskus­te­le­vana ja kuun­te­le­vana. Puolu­eena, jolla on paljon annet­ta­vaa suoma­lais­ten tule­vai­suu­delle myös silloin, kun viime vuonna synty­neillä ainoilla ja leoilla on omia lapsia ja lapsen­lap­sia.

Tässä kokouk­sessa teemme yhdessä kokoo­muk­selle uuden peri­aa­teoh­jel­man. Se on Kansal­li­sen Kokoo­muk­sen yhdek­säs peri­aa­teoh­jelma koko sadan vuoden aikana. Määrit­te­lemme aatteemme nyky­ti­lan ja linjaamme sen tule­vai­suu­den. Katseemme on jo seuraa­vassa sadassa vuodessa.

Kokoo­mus­lai­sen aatteen lähtö­kohta ja päämäärä on ihmi­nen. Ihmi­nen, joka haluaa tehdä hyvää ja toimia oikein. Ihmi­nen, joka haluaa kantaa vastuuta itses­tään ja lähim­mäi­sistä.

Hyvää yhteis­kun­taa ei voi olla ilman myötä­tun­toa toista ihmistä kohtaan. Ei ilman sitä, että jokai­nen meistä pyrkii aset­tu­maan toisen ihmi­sen asemaan. Hyvää yhteis­kun­taa ei voi olla ilman, että pyrimme kuule­maan myös heitä, jotka eivät ole kans­samme samaa mieltä.

Kokoo­mus­lai­sessa aatteessa jokai­selle kuuluu sama arvok­kuus, synty­mästä elämän viimei­seen päivään. Se on itse­mää­rää­mi­soi­keutta ja tasa-arvoi­sia mahdol­li­suuk­sia oman elämän raken­ta­mi­seen. Kokoo­mus­lai­sessa sivis­ty­syh­teis­kun­nassa saa oppia ja kehit­tää itse­ään varal­li­suu­den rajoit­ta­matta.

Saa yrit­tää ja ottaa riskiä, menes­tyä ja naut­tia työnsä hedel­mistä. Saa epäon­nis­tua ilman, että loppue­lämä menee pilalle. Saa luot­taa siihen, että jos kompas­tuu, aute­taan takai­sin jaloil­leen.

Aattee­seemme kuuluu vastuu ympä­ris­töstä ja luon­nosta, lajien säily­mi­sestä ja luon­non moni­muo­toi­suu­desta. Kokoo­mus­lai­set, tämä aate ja nämä arvot ovat väke­västi elossa. Näiden arvo­jen pohjalta meidän kelpaa lähteä toteut­ta­maan muutosta Suomessa.

***

Rakkaat ystä­vät, kära vänner,

Vuoden sisään käymme kolmet vaalit. Ja mikä meidän on käydessä: Arvomme ovat kirk­kaat. Tavoit­teemme ovat selvät ja näke­myk­semme on vahva. Kun me lähdemme täältä Turusta, pide­tään huoli, että arvomme, tavoit­teemme ja näke­myk­semme eivät jää salai­suu­deksi yhdel­le­kään suoma­lai­selle.

Nyt, kokoo­mus­lai­set, nyt me lähdemme liik­keelle!

Meidän on kuun­nel­tava ja ymmär­ret­tävä, mitä suoma­lai­set halua­vat. Meidän on ­– niin sosi­aa­li­sessa mediassa, siellä missä liikumme kuin omissa verkos­tois­samme – vastat­tava ja keskus­tel­tava, kerrot­tava, mitä olemme suoma­lais­ten hyväksi tehneet.

Voimme suoras­taan heit­täy­tyä haas­tet­ta­vaksi. Haas­tet­tuna kokoo­mus­lai­nen näke­mys vain jalos­tuu! Nyt me panemme peliin kaiken.

Meidän tavoit­teemme on voitto kaikissa kolmissa vaaleissa. Meillä on kaikki mahdol­li­suu­det saavut­taa tavoit­teemme. Se on teistä – se on meistä kiinni. Ja yhdessä me teemme sen.

Minä oikein odotan sitä, että pääsemme kampan­joi­maan. Me olemme vaali­työn ammat­ti­lai­sia, meillä on vahva kent­tä­toi­min­nan verkosto ympäri maan. Kun me laitamme rallin päälle, meitä ei pysäytä mikään. Olemme valmiita kokei­le­maan, kehit­tä­mään ja käyt­tä­mään uuden­lai­sia toimin­ta­ta­poja ja kampan­join­nin malleja.

****

Emme tavoit­tele valtaa vallan vuoksi. Vaan toteut­taak­semme muutok­sen.

Haluamme voit­taa maakun­ta­vaa­lit, jotta sote-uudis­tus toteu­tuu tavoit­tei­demme mukai­sesti. Jotta maakun­tiin syntyy laaja valin­nan­va­paus ja jotta ihmi­set pääse­vät vihdoin jonot­ta­matta hoitoon. Haluamme voit­taa edus­kun­ta­vaa­lit, jotta maata voidaan johdol­lamme uudis­taa.

Meillä on valmis työlista. Kerroin teille, että haluan uudis­taa suoma­lai­sen työelä­män, vero­tuk­sen ja sosi­aa­li­tur­van. Haluan tehdä sen vahvalla valta­kir­jalla, päämi­nis­te­rinä.

Haluamme voit­taa euro­vaa­lit, jotta Suomi vahvis­taa asemaansa osana läntistä arvo­yh­tei­söä ja jotta Euroo­pan unio­nia kehi­te­tään jatkos­sa­kin päät­tä­väi­sesti ja vastuul­li­sesti.

Haluamme tulla maaliin ykkö­sinä, koska Suomi ja suoma­lai­set ansait­se­vat lisää toivoa ja uskoa tule­vai­suu­teen. Ja sitä me, kokoo­mus, pystymme tarjoa­maan.

Ykkös­pai­kan hake­mi­nen alkaa nyt!

Kiitos!

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

8.10.2024

Suomen kehi­ty­syh­teis­työn painot­ta­mi­nen Ukrai­naan on arvo­va­linta

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro kansain­vä­lis­ten talous­suh­tei­den ja kehi­ty­syh­teis­työn selon­teosta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Minis­teri Tavion esit­te­lemä selon­teko on hyvä ja perus­teel­li­nen. Kiitos siitä minis­te­rille

24.9.2024

Suomella on edes­sään hyvä tule­vai­suus, kun jatkamme talou­temme uudis­ta­mista

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män puheen­joh­taja Matias Mart­ti­sen pitämä ryhmä­pu­heen­vuoro edus­kun­nan budjet­ti­kes­kus­te­lussa 24.9. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Suoma­lai­nen hyvin­voin­tiyh­teis­kunta seisoo veden­ja­ka­jalla. Sen talou­del­li­nen pohja

30.8.2024

Petteri Orpon puhe edus­kun­ta­ryh­män kesä­ko­kouk­sessa Joen­suussa 30.8.

Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia Hyvät ystä­vät, median edus­ta­jat, kuuli­jat, edus­kun­ta­ryh­mämme toinen kokous­päivä käyn­nis­tyy maakun­nassa, missä länsi ja itä tapa­si­vat ennen kohdata

Skip to content