Puhe: Petteri Orpon linja­puhe puolue­ko­kouk­sessa 2018

Julkaistu: 09.06.2018

Rakkaat ystä­vät, kokoo­mus­lai­set

Kära vänner, samlings­par­tis­ter

On hetkiä, jolloin tunteita on vaikea vangita sanoiksi. Luot­ta­mus, jonka teiltä saan, antaa voimaa. Se antaa päät­tä­väi­syyttä. Se saa nöyräksi ja kiitol­li­seksi. Kiitos teille! Tack för er!

Erityi­sesti haluan kiit­tää vaimoani Niinaa ja lapsiani. Te tiedätte, miten paljon minulle merkit­sette. Niina, ilman sinun tukea tämä kaikki ei olisi millään mahdol­lista.

Kiitos myös kasvat­ta­ja­jouk­ku­eelle, isälle ja äidille.

***

Olen saanut olla tämän upean jouk­ku­een johdossa kaksi vuotta. Te olette minun poruk­kani. Parasta on se, miten yhdessä teemme ja viemme eteen­päin kokoo­muk­sen arvo­jen mukaista poli­tiik­kaa. Parasta on tavata teitä, ystä­vät ja uudet tutta­vat, eri puolella Suomea, työreis­suilla ja erilai­sissa tapah­tu­missa.

Tässä meidän poru­kassa on sydäntä, innos­tusta ja osaa­mista. Kaiken, mitä saamme aikaan, teemme yhdessä.

***

Yksi tämän kevään hienoim­mista kokoo­mus­ta­pah­tu­mista oli Tule­vai­suus­päi­vät maalis­kuussa. Meitä oli Tampe­reella sata­mää­rin pohti­massa niin kokoo­muk­sen, Suomen kuin maail­man tule­vai­suutta.

Maailma muut­tuu hurjaa vauh­tia. Megat­ren­dit ­– tekno­lo­gian kehi­tys, väes­tön­kasvu, muut­to­liike, kaupun­gis­tu­mi­nen, ilmas­to­muu­tos – haas­ta­vat myös meitä. Meillä on oltava näke­mys, miten luot­saamme Suomea näiden muutos­ten keskellä.

Tule­vai­suus­päi­vät avan­nut avaruus­täh­ti­tie­teen profes­sori Esko Valtaoja vakuut­taa, että tule­vai­suus on valoi­sampi kuin tämä päivä. Maail­massa on nyt vähem­män sotia, vähem­män köyhyyttä ja enem­män hyvin­voin­tia kuin koskaan. Valtaoja uskoo, että tieteen ja tekno­lo­gian avulla pystymme vastaa­maan isoi­hin­kin haas­tei­siin.

***

Maail­man­lo­pun maala­reita on ollut aina – ja on. Kaik­kia Valtao­jan sanoma ei vielä saavuta. Ihmi­sistä, jotka koke­vat olevansa globa­li­saa­tion häviä­jiä, on tullut yksi poli­tii­kan voimak­kaim­mista muutos­voi­mista. Natio­na­lismi, rasismi ja protek­tio­nismi ovat olleet maail­malla ja Euroo­passa monen poliit­ti­sen voiman polt­toai­netta. Ja ovat sitä edel­leen.

Näemme yhteis­kun­nissa jakau­tu­mista häviä­jiin ja menes­ty­jiin, opti­mis­tei­hin ja pessi­mis­tei­hin, maail­man­kan­sa­lai­siin ja loka­lis­tei­hin. Yhä useampi viih­tyy kuplissa, joissa saman­mie­li­syys vahvis­tuu ja erilai­suu­den ymmär­tä­mi­nen hiipuu. Maltil­li­sen oikeis­to­puo­lu­een rooli tässä ajassa on vaativa. Nyt jos koskaan kokoo­muk­sen on seis­tävä arvo­jensa takana.

Kokoo­mus on se voima, joka puolus­taa libe­raa­lia, avointa yhteis­kun­taa, kansain­vä­listä ja yhteistä euroop­pa­lai­suutta. Kokoo­mus on se voima, joka puolus­taa ihmi­sar­voa. Sitä, että ihmi­sarvo kuuluu kaikille.

Kokoo­mus luot­taa ihmi­seen. Siihen, että ihmi­nen haluaa lähtö­koh­tai­sesti hyvää. Siihen, että kaikista väli­te­tään, että heikoim­mista pide­tään huolta. Me uskomme, että osaa­mi­sella pärjää. Ja että mahdol­li­suu­det osaa­mi­seen ja pärjää­mi­seen on taat­tava tässä maassa ihan jokai­selle.

Esko Valtaoja muis­tut­taa meitä ihmi­sen loput­to­masta kyvyk­kyy­destä luoda uutta ja keksiä ratkai­suja. Toivoa on. Kokoo­mus on se poliit­ti­nen voima, joka vahvis­taa toivoa ja uskoa tule­vaan. Se on meidän tehtä­vämme!

Jokai­nen lapsi tässä maassa on arvo­kas. Ihan jokai­nen.

Hyvät ystä­vät,

Suomessa syntyi viime vuonna histo­rial­li­sen vähän lapsia, reilut 50 000. Viime vuotta vähem­män vauvoja syntyi edel­li­sen kerran nälkä­vuonna 1868. Tilas­to­kes­kus arvioi, että tänä vuonna lapsia syntyy vielä­kin vähem­män.

Suosi­tuim­mat lasten nimet viime vuonna olivat Aino ja Leo. Olen miet­ti­nyt paljon sitä, millai­sessa maail­massa ja Suomessa nämä ainot, leot ja heidän kave­rinsa saavat kasvaa. Ennen kaik­kea olen miet­ti­nyt sitä, millai­silla eväillä meidän pitää heidät varus­taa matkaan. Suoma­lai­sen yhteis­kun­nan tule­vai­suus on lapsissa. On äärim­mäi­sen tärkeää, miten heitä tuemme jo varhai­sista vuosista.

Suoma­lais­ten perhei­den taus­tat ovat yhä moni­muo­toi­sem­pia. Meillä on yksin­huol­ta­ja­per­heitä, uusper­heitä, sateen­kaa­ri­per­heitä. Perhei­den kielel­li­nen, kult­tuu­ri­nen ja uskon­nol­li­nen tausta on aiem­paa moni­nai­sempi. Jokai­nen lapsi tässä maassa on arvo­kas. Ihan jokai­nen.

Nyt erot lasten osaa­mi­sessa ja taidoissa reväh­tä­vät jo ennen kuin koulu­re­put ovat selässä. Tätä me emme voi sallia! Kokoo­mus uskoo, että ongel­mia on parempi ehkäistä ennalta kuin paikata jälki­kä­teen.

Tutki­muk­seen perus­tuva tieto varhais­ten vuosien merki­tyk­sestä lapsen kasvulle ja kehi­tyk­selle on lisään­ty­nyt valta­vasti. Varhais­kas­va­tuk­sen vaiku­tus näkyy lasten oppi­mis­tu­lok­sissa ja koulu­po­lulla pitkään. Jokai­nen lapsi on saatet­tava koulu­tien loppuun ja oman elämän alkuun. Tämä on tule­vai­suus­teko Suomelle.

***

Suomessa on maail­man paras koulu. Olemme onnis­tu­neet yhdis­tä­mään erin­omai­set oppi­mis­tu­lok­set ja tasa-arvon. Suomessa koulua ei tarvitse valita. Koulu­jen väli­set erot ovat maail­man toiseksi pienim­mät.

Jokai­sen perheen on jatkos­sa­kin voitava luot­taa, että omasta lähi­kou­lusta saa maail­man­luo­kan opetusta. Meidän tavoit­teemme on, että Suomessa lähin koulu on paras koulu. Kaikille yhtei­nen perus­koulu on kirkas tähti, mutta lasten erilai­set taus­tat ja lähtö­koh­dat edel­lyt­tä­vät lasten yksi­löl­li­sem­pää huomioon otta­mista. Koulussa jokai­sen lapsen on saatava onnis­tu­mi­sen koke­muk­sia, opit­tava löytä­mään omat vahvuu­tensa ja luot­ta­maan niihin.

Heikosti osaa­vien koulu­lais­ten osuus on Suomessa EU-maiden alhai­sin niin luku­tai­dossa, luon­non­tie­teissä kuin mate­ma­tii­kassa. Opet­ta­jamme teke­vät erin­omaista työtä – kiitos siitä! Silti osalla perus­kou­lun päät­tä­vistä nuorista on kelvo­ton luku­taito. Perus­kou­lua on vahvis­tet­tava niin, että sieltä ei pääse läpi ilman riit­tä­viä tietoja ja taitoja. Se on nuor­ten etu. Perus­kou­lun jälkeen tavoite on kaikille yhtei­nen: jokai­sen nuoren tulee suorit­taa toisen asteen tutkinto – pelkän perus­kou­lun varaan ei kenen­kään pitäisi tässä maassa jäädä.

Todel­li­nen ongelma on koulu­tuk­sen keskeyt­tä­mi­nen. Se ei kuiten­kaan ratkea pakon kautta. Ajatus oppi­vel­vol­li­suu­den mekaa­ni­sesta piden­tä­mi­sestä on meille vieras. Eivät nuoret siksi jätä opin­toja kesken, että ne eivät ole pakol­li­sia. Vaan siksi, että opis­ke­lun taidot eivät riitä, moti­vaa­tio on hukassa, asenne on väärä tai muualla elämässä on vaikeaa.

Me kokoo­muk­sessa kään­nämme katseen varhai­siin vuosiin. Juuri siksi kokoo­mus esit­tää koko ikäluo­kan varhais­kas­va­tusta ja kaksi­vuo­tista esio­pe­tusta ja haluaa vahvis­taa perus­kou­lua. Mahdol­li­suuk­sien tasa-arvo raken­ne­taan tälle kestä­välle perus­talle.

***

Piene­ne­vien ikäluok­kien Suomessa koulu­tus­ta­son pitää nousta. Se tarkoit­taa sitä, että korkea­kou­lu­jen ovien pitää olla appo­sen auki nuoril­lemme. Korkea­kou­lu­tuk­sen ei pidä olla harvo­jen oikeus.

Suomi menes­tyy vain, kun koulu­tus­ta­somme on korkea. Tavoit­teena pitää olla, että vuoteen 2030 mennessä puolet nuorista aikui­sista olisi suorit­ta­nut korkea­kou­lu­tut­kin­non.

Kokoo­mus haluaa ensi vaali­kau­della lisätä rahaa tutki­muk­seen ja inno­vaa­tio­toi­min­taan. Vain niin Suomi uudis­tuu.
Valtion omai­suus­tu­loja on ohjat­tava tutki­muk­seen ja inno­vaa­tioi­hin.

***

Suomi tarvit­see joka ikistä 50 000:sta ainosta ja leosta. Yhtä­kään ei saa hukata. Yksi­kään ei saa kokea, ettei ole mukana, ettei ole arvo­kas. Meidän on varmis­tet­tava, että jokai­nen löytää sellai­sen polun, joka vie eteen­päin.

Edel­leen liian moni nuori joutuu syrjään – ja syrjäy­tyy. Erityi­sesti vaara­vyö­hyk­keellä ovat nuoret miehet, minä olen todella huolis­sani heistä. Meidän on väsy­mättä etsit­tävä keinoja, jotka estä­vät nuoria luisu­masta reuna­mille, joutu­masta sivuun.

***

Hyvät kokoo­mus­lai­set,

Meidän velvol­li­suu­temme on pitää huolta, että tule­ville suku­pol­ville maailma on puhtaampi, turval­li­sempi ja tasa-arvoi­sempi kuin tänään. Pystymme raken­ta­maan ihmi­sille parem­paa Suomea vain, jos pidämme talou­desta huolta. Talou­den pitää olla kestä­vällä pohjalla.

Meidän on lope­tet­tava elämi­nen käsi tule­vien suku­pol­vien taskussa. Muuten ainoa perin­tömme on jätti­mäi­nen velka. Suoma­lai­sen hyvin­voin­nin puolus­ta­jat ovat niitä, joilla on rotia pitää kiinni vastuul­li­sesta talou­den­pi­dosta. Eivät niitä, jotka lupai­le­vat sata­sia ja käyvät huuto­kaup­paa tehty­jen sääs­tö­jen peru­mi­sella.

Hyvin­voin­nin perus­tasta on huoleh­dit­tava. Se antaa nykyistä pitä­väm­män pohjan huoleh­tia myös ekolo­gi­sesta kestä­vyy­destä.

***

Tule­vien suku­pol­vien hyvän elämän edel­ly­tyk­siin kuulu­vat moni­muo­toi­nen ja elin­kel­poi­nen ympä­ristö ja riit­tävä määrä luon­non­va­roja. Ilmas­ton­muu­tos uhkaa muut­taa osan maapal­lon pinta-alasta elin­kel­vot­to­maksi.

Pitäisi olla itses­tään selvää, että ilmas­to­krii­sin ratkaisu kuuluu meille kaikille. Ja että se vaatii tekoja niin paikal­li­sella, kansal­li­sella kuin kansain­vä­li­sellä tasolla. Ilmas­ton­muu­tok­sen hillin­nän ja pääs­tö­jen vähen­tä­mi­sen pitää olla keskei­nen ohjaava tavoite kaikissa budjet­tiin liit­ty­vissä kysy­myk­sissä, myös vero­tuk­sessa.

Me tarvit­semme sini­vih­reän vero­uu­dis­tuk­sen. Haluamme siir­tää vero­tuk­sen pain­opis­tettä reip­paasti työn vero­tuk­sesta ympä­ristö- ja hait­ta­ve­roi­hin sekä kulu­tuk­sen verot­ta­mi­seen. Yksi suurim­mista ympä­ris­tö­ky­sy­myk­sistä on, mitä teemme paisu­valle määrälle muovi­jä­tettä. Euroo­passa kulu­te­taan vuosit­tain kymme­niä miljoo­nia tonneja muovia. Meidän on vähen­net­tävä muovin käyt­töä, lisät­tävä kier­rä­tystä ja otet­tava käyt­töön muovi­vero.

Suomen luonto on meille rikkaus. Matkai­luala ja metsä­teol­li­suus voivat nyt hyvin. Hyödyn­nämme yhä enem­män luon­non­va­roja. Siksi meidän on kannet­tava yhä enem­män vastuuta luon­non moni­muo­toi­suu­den säily­mi­sestä. Me suoma­lai­set olemme etuoi­keu­tet­tuja. Saamme hengit­tää puhdasta ilmaa, naut­tia metsissä samoi­lusta, uida mökki­jär­vessä ja syödä siitä nous­sutta kalaa.

Meidän on tehtävä työtä, jotta tämä etuoi­keus säilyy ainoilla, leoilla ja heidän lapsil­laan.

Kokoo­mus on puolue, joka sanoo suoma­lai­sille: saa tehdä.

Hyvät ystä­vät, kära vänner

Työ on suoma­lai­sen hyvin­voin­nin perusta. Myös tule­vai­suu­dessa. Peri­aat­teessa meillä on kaikki kunnossa. On koulu­tettu ja osaava kansa. Toimiva ja turval­li­nen yhteis­kunta. Kyky menes­tyä ja olla maail­man huipulla.

Silti etenemme käsi­jarru päällä. Jäykkä järjes­telmä jumit­taa, passi­voi, tasa­päis­tää ja vie teke­mi­sen halun. Miksi emme vapaut­taisi ahke­ria suoma­lai­sia teke­mään? Meidän on uudis­tet­tava Suomea maaksi, jossa saa tehdä.

”Saa tehdä”, tarkoit­taa ennen kaik­kea sitä, että lisäämme mahdol­li­suuk­sia onnis­tua, oppia, kehit­tää ideoita ja yrit­tää. Se tarkoit­taa, että meidän on jatket­tava sään­te­lyn purka­mista ja lisät­tävä kannus­teita tehdä töitä ja yrit­tää. Kokoo­mus on puolue, joka sanoo suoma­lai­sille: saa tehdä.

Jotta teke­mi­nen ja ahke­ruus kannat­taa, meidän on uudis­tet­tava työelämä ja passi­voiva sosi­aa­li­turva. Meidän on keven­net­tävä työn vero­tusta.

Työtä teke­vien joukossa on ihmi­siä, jotka eivät tahdo tulla palkal­laan toimeen. On 170 000 yksi­ny­rit­tä­jää, jotka teke­vät töitä 24/​7. Ihmi­siä, jotka eivät uskalla ottaa tarjot­tua keik­ka­työtä vastaan, koska pelkää­vät toimeen­tu­lonsa laske­van.

Tekno­lo­gian kehi­tys haas­taa ammat­teja jatku­vasti. Useilla työelä­män kynnyk­sellä ja työelä­mässä olevilla pääl­lim­mäi­nen tunne on epävar­muus: Riit­tääkö oma osaa­mi­nen? Voiko suun­taa tarvit­taessa vaih­taa? Jääkö palkasta euroja muuhun kuin vält­tä­mät­tö­mään, jos siihen­kään?

Suoma­lai­set ansait­se­vat lisää varmuutta tule­vai­suu­des­taan. Varmuutta siitä, että tässä maassa kannat­taa tehdä työtä, yrit­tää ja työl­lis­tää. Että voi epäon­nis­tua­kin ja päästä siitä eteen­päin. Meidän on kasva­tet­tava jokai­sen suoma­lai­sen luot­ta­musta siihen, että juuri hänelle käy lopulta hyvin.

***

Työelämä on jo muut­tu­nut. Myös sään­tö­jen on viimein muutut­tava. Ruotsi, Tanska ja Saksa uudis­tui­vat ajoissa – tunne­tuin seurauk­sin. Ne ovat menes­ty­neet meitä parem­min. Aina­kin osalla meistä poli­tii­koista on ollut halu uudis­taa Saksan ja Ruot­sin tavoin. Virit­tää talous- ja vien­ti­ko­neemme saman­lai­seen iskuun. Se olisi suoma­lai­sen palkan­saa­jan etu.

Vali­tet­ta­vaa on, että käsi jarrulla kuuluu useim­mi­ten ammat­tiyh­dis­tys­liik­keelle. Heitän haas­teen ay-liik­keelle: Esit­tä­kää jarrut­ta­mi­sen sijasta ratkai­suja. Otta­kaa Saksan ja Ruot­sin sisar­jär­jes­töiltä parhaat opit käyt­töön.

Tänä päivänä ensi­si­jaista apuanne tarvit­seva ei ole vaki­tui­sessa työsuh­teessa oleva, vaan ihmi­nen, josta on tullut numero raken­teel­li­sen työt­tö­myy­den tilas­toissa.

Meidän pitää tarjota hänelle tule­vai­suu­den toivoa, näkö­ala työl­lis­ty­mi­sestä ja mahdol­li­suus ottaa oma elämä käsiinsä. Meidän on annet­tava yhä useam­malle mahdol­li­suus päästä töihin. Se edel­lyt­tää uudis­tuk­sia, jotka kilpai­li­jamme jo teki­vät.

Tart­tu­kaa haas­tee­seeni ja uudis­tu­kaa. Raken­ne­taan yhdessä Suomesta maa, jossa saa ja kannat­taa tehdä töitä ja työl­lis­tää!

***

Kokoo­muk­sen tavoite on työelämä, johon työn­te­kijä voi vaikut­taa. Työte­ki­jöillä pitää olla oikeus sopia työajasta ja työn teke­mi­sen tavoista itse, omista lähtö­koh­dis­taan, oman elämän­ti­lan­teensa mukaan. Niin töissä olevat halua­vat tehdä.

Työpaik­ka­koh­tai­nen sopi­mi­nen on mahdol­lis­tet­tava kaikille, ei vain ammat­ti­liit­to­jen jäse­nille. Se on oikeu­den­mu­kaista työelä­mää. Luote­taan suoma­lai­siin yrityk­siin. Hyvät työnan­ta­jat tässä maassa kyllä ymmär­tä­vät, että hyvät työn­te­ki­jät ovat yrityk­sen paras kilpai­lu­valtti. Yhtä lailla suoma­lai­set palkan­saa­jat ymmär­tä­vät, että yrityk­sen menes­tys on työn­te­ki­jän etu.

Vaati­mus­taso työelä­mässä muut­tuu. Lisäämme suoma­lais­ten varmuutta ja uskoa tule­vai­suu­teen, kun mahdol­lis­tamme jatku­van koulut­tau­tu­mi­sen. Niin työs­sä­käy­vien kuin työt­tö­mien pitää pystyä päivit­tä­mään osaa­mis­taan. Suomeen on raken­net­tava maail­man edis­tyk­sel­li­sin jatku­van ja elini­käi­sen oppi­mi­sen järjes­telmä.

Meidän on varmis­tet­tava, että naisilla on tasa-arvoi­set mahdol­li­suu­det työelä­mässä raken­taa uraa, paran­taa palk­kaus­taan, turvata eläk­keensä. Hyvät ystä­vät, kokoo­mus huoleh­tii siitä, että perhe­va­paa­uu­dis­tus toteu­te­taan.

***

Tosia­sia on, että Suomi tarvit­see lisää hyvin­voin­nin teki­jöitä. Ainot ja leot eivät siihen omin voimin pysty. Kärsimme aivo­vuo­dosta. Koulu­te­tut nuoret lähte­vät ja jäävät maail­malle. Suomesta on tehtävä maa, jonka mahdol­li­suu­det houkut­te­le­vat jäämään ja pala­maan, ja jonne halu­taan tulla kaukaa. Paikka, josta niin suoma­lai­set kuin ulko­mai­set osaa­jat voivat lähteä valloit­ta­maan maail­man mark­ki­noita.

Suomeen pitää olla helppo tulla teke­mään töitä. Tämän maan pitää tarjota jokai­selle ahke­ralle, rehel­li­selle, osaa­valle ja oppi­maan haluk­kaalle mahdol­li­suus elät­tää itsensä ja toteut­taa itse­ään. Suomen etu on, että pois­tamme työvoi­man tarve­har­kin­nan.

***

Hyvät kuuli­jat,

Kaupun­gis­tu­mi­nen ja metro­po­lia­lu­eet ovat globaa­lin kehi­tyk­sen moot­to­reita. Sitä ne ovat Suomes­sa­kin. Alueita, joihin niin suoma­lai­set kuin muualta tänne tule­vat hakeu­tu­vat. Kokoo­mus ei ainoas­taan hyväksy tätä kehi­tystä, vaan näkee sen vahvuu­tena. Maakun­tien elin­voi­mai­set keskus­kau­pun­git raken­ta­vat menes­tystä ympä­ril­leen.

Liiken­ne­po­li­tiikka on yksi tärkeim­mistä väli­neistä tukea kaupun­kien kasvua. Asiaa voisi tarkas­tella useista kulmista, mutta tässä yhtey­dessä haluan nostaa esiin liiken­neyh­teyk­sien merki­tyk­sen kaupun­geille: Kaupun­kimme tarvit­se­vat ratkai­suja, kuten tunnin junan ja päära­dan kolman­nen raiteen eteen­päin viemi­sen!

Kokoo­mus tekee kaupun­ki­po­li­tiik­kaa kaupun­kien asuk­kai­den näkö­kul­masta. Kaupun­ki­lai­sille kyse on liik­ku­mi­sesta päivä­ko­din kautta töihin, naapu­ria­vun löytä­mi­sestä sähköi­sillä sovel­luk­silla, star­tup-yrit­tä­jien kohtaa­mi­sesta, palve­luista. Kaupun­ki­po­li­tiikka on moni­puo­li­nen yhdis­telmä koulu­tus-, kult­tuuri-, liikenne- elin­keino- ja vaikka-mitä-poli­tiik­kaa.

Meidän on aktii­vi­sesti vahvis­tet­tava niitä teki­jöitä, jotka saavat kaupun­git kehit­ty­mään ja meidät viih­ty­mään.

Hyvät ystä­vät, Suomi tarvit­see vero­uu­dis­tuk­sen.

Kaupun­geissa ja muualla Suomessa ahke­rasti työtä teke­vien ihmis­ten pitää saada yhä suurempi osa itse ansait­se­mis­taan euroista omaan käyt­töönsä. Pieni- ja keski­tu­lois­ten vero­tusta olemme pysty­neet keven­tä­mään. Edel­leen meidän on kiin­ni­tet­tävä huomio erityi­sesti keski­tu­loi­siin ja vero­tuk­sen kire­ään progres­sioon.

Keski­tu­loi­nen suoma­lai­nen palkan­saaja maksaa yli 2500 euroa enem­män tulo­ve­roa kuin kaveri Ruot­sissa. Jokai­sesta tienaa­mas­taan lisäeu­rosta keski­tu­loi­nen suoma­lai­nen maksaa lähes puolet valtiolle.

Hyvät ystä­vät, Suomi tarvit­see vero­uu­dis­tuk­sen. Vero­tuk­sen pitää rohkaista yrityk­siä inves­toi­maan. Vero­tuk­sen pitää tukea talous­kas­vua, työl­li­syyttä ja pääomien hakeu­tu­mista Suomeen.

Me aiomme jatkaa työn vero­tuk­sen keven­tä­mistä tule­vina vuosina. Tämä on kokoo­muk­sen yksi keskei­nen tavoite tule­vaan halli­tus­oh­jel­maan.

***

Haluan nähdä, että suoma­lai­nen pien­si­joit­ta­mi­nen, kansan­ka­pi­ta­lismi, saa lisää virtaa. Yli 800 000 suoma­laista omisti viime vuonna pörs­sio­sak­keita. Siis joka kuudes suoma­lai­nen. Moni suoma­lai­nen haluaa sijoit­taa varoja yritys­ten kasvuun ja olla mukana vaikut­ta­massa niiden tule­vai­suu­teen. Se on hieno asia.

Muissa Pohjois­maissa pien­si­joit­ta­jia kannus­te­taan sijoit­ta­mi­seen sijoi­tus­sääs­tö­ti­lin avulla. Esimer­kiksi Ruot­sissa tileistä on tullut valta­van suosit­tuja. Teemme töitä, että saisimme ne taval­lis­ten suoma­lais­ten käyt­töön. Koti­mai­sen omis­ta­juu­den kannalta tämä olisi erin­omai­nen askel.

***

Hyvät kuuli­jat,

Meistä suoma­lai­sista osa on vaikeassa elämän­ti­lan­teessa. Osa on osatyö­ky­kyi­siä, vammai­sia, asunn­ot­to­mia, köyhiä. Meistä suoma­lai­sista osa joutuu turvau­tu­maan yhteis­kun­nan apuun ajoit­tain, osa pysy­västi. Yhteis­kun­nan pitää auttaa. Se on sosi­aa­li­tur­van ensi­si­jai­nen tehtävä, nyt ja tule­vai­suu­dessa.

Suoma­lai­nen sosi­aa­li­turva on harsittu kasaan vuosi­kym­me­nien saatossa. Harsi­massa ovat vuorol­laan olleet kaikki puolu­eet. Tulok­sena on tilk­ku­täkki, joka ei lämmitä. Käytämme tulon­siir­toi­hin miljar­deja euroja, mutta lähes­kään kaikki eurot eivät saa aikaan sitä mitä pitäisi: ne eivät auta.

Pahinta on, jos tila­päi­seksi tarkoi­te­tusta turvasta tulee ansa, joka pitää ihmi­sen paikal­laan. Kuulemme jatku­vasti kerto­muk­sia kohtuut­to­mista tilan­teista.

Tässä puolue­ko­kouk­sessa päätet­tä­vänä on kokoo­mus­lai­nen näke­mys tule­vai­suu­den sosi­aa­li­tur­vasta. Sen lähtö­kohta on, että jokaista aute­taan. Jokai­sella pitää olla myös mahdol­li­suus paran­taa tilan­net­taan teke­mällä työtä, opis­ke­le­malla, yrit­tä­mällä ja kehit­tä­mällä itse­ään.

Kokoo­muk­sen yleis­tuki yhdis­tää nykyi­set tuet yhdeksi yksin­ker­tai­seksi tueksi. Tuki vähe­nee tasai­sesti ja enna­koi­dusti tulo­jen kasvaessa. Työtön uskal­taa ottaa keik­ka­työn vastaan, kun työn ja turvan voi yhdis­tää. Turvan piirissä olisi­vat myös itsensä työl­lis­tä­jät.

Pitkä­ai­kais­työt­tö­mille ja osatyö­ky­kyi­sille on räätä­löity uusi osal­lis­tu­mis­tulo. Ei ole oikein pitää työt­tö­myys­tur­valla ihmi­siä, joilla ei esimer­kiksi tervey­del­li­sistä syistä ole enää edel­ly­tyk­siä työn­ha­kuun. Jokai­selle tulee tarjota mahdol­li­suus osal­lis­tua yhteis­kun­taan kyky­jensä mukaan.

Vahva talous on meidän kaik­kien paras vanhuu­den turva.

Kokoo­mus­lai­set,

Suomi harmaan­tuu. Mutta viimei­nen asia, mitä harmaan­tuva Suomi tarvit­see, on eläke­po­pu­lismi. Parhai­ten pidämme huolta senio­reis­tamme, aino­jen ja leojen mummeista ja vaareista, kun turvaamme heille laaduk­kaat perus­pal­ve­lut.

Parhai­ten pidämme heistä huolta, kun pidämme Suomen talou­den niin hyvässä kunnossa, että voimme varmuu­della sanoa, että näiden palve­lui­den järjes­tä­mi­nen pysty­tään turvaa­maan jatkos­sa­kin. Vahva talous on meidän kaik­kien paras vanhuu­den turva.

***

Osa ikään­ty­neistä tarvit­see paljon hoitoa ja hoivaa. He tarvit­se­vat sitä ajal­laan, kun tarve on. 80-vuoti­aalle suoma­lai­selle kahden kuukau­den odotus lääkä­rille voi olla kohta­lok­kaan pitkä.

Julki­sessa keskus­te­lussa hyvin vähälle huomiolle silti jää, että ikävuo­sien kart­tu­mi­nen ei ole vain hoiva­ky­sy­mys. Senio­rimme ovat tänään hyvin erilai­sia kuin aiem­pina vuosi­kym­me­ninä. Iso osa suoma­lai­sista eläke­läi­sistä on aktii­vi­sia, mene­viä ja yhteis­kun­nassa tiukasti mukana. Senio­rit eivät ole kestä­vyys­vaje, vaan voima­vara!

Meidän senio­rimme tarvit­se­vat moni­muo­toi­sia palve­luja, jotka muotou­tu­vat heidän tarpei­densa mukaan. Meidän on pystyt­tävä tarjoa­maan heille esimer­kiksi moni­muo­toista palve­lua­su­mista. Asumista, joka muun­tuu elämän mukai­sesti.

***

Asui­nym­pä­ris­tön tärkein paikka ihmi­selle on koti. Me haluamme asua kotona silloin­kin, kun voimat uupu­vat. Kymme­net tuhan­net hoita­vat rakkai­taan kotona omais­hoi­ta­jina. Se on kaik­kein inhi­mil­li­sintä hoitoa. Omais­hoi­ta­jat tarvit­se­vat moni­puo­lista tukea. Meidän on selvi­tet­tävä, miten voisimme esimer­kiksi vero­tusta keven­tä­mällä tukea omais­hoi­ta­jien työtä.

Meidän on selvi­tet­tävä, olisiko hoito­va­paan rinnalle mahdol­lista luoda hoiva­va­paa. Hoiva­va­paa, joka antaisi meille työi­käi­sille mahdol­li­suuk­sia auttaa vanhem­piamme tarpeen tullen.

***

Turval­li­suus on yksi suoma­lais­ten suurim­mista murheista. Kannamme huolta globaa­leista turval­li­suusu­hista. Mutta meille on iso huoli myös arjen turval­li­suu­desta.

Kokoo­mus huoleh­tii siitä, että suoma­lais­ten tunne oman arjen turval­li­suu­desta para­nee. Arjen turval­li­suutta on, että palve­lut pelaa­vat. Arjen turval­li­suutta on, että sosi­aa­li­turva on kunnossa. Se on sitä, että liuk­kaat kadut hiekoi­te­taan. Se on sitä, että joku, joka kysyy voin­tia. Sitä, että julki­silla paikoilla uskal­taa liik­kua luot­ta­vai­sin mielin.

Sitä­kin se on, että meillä on riit­tä­västi polii­seja turvaa­massa järjes­tystä ja yhteis­kun­ta­rau­haa. Me haluamme turvata polii­sien riit­tä­vän määrän jatkos­sa­kin.

Suomi on yksi maail­man turval­li­sim­mista maista. Me aiomme pitää huolta, että niin on vasta­kin. 

Muut­tu­vassa maail­massa on paljon uusia uhkia, jotka heiken­tä­vät suoma­lais­ten­kin koko­nais­tur­val­li­suu­den tunnetta. Kyber­vai­kut­ta­mista ihmis­ten mieliin, terro­ri­te­koja. Meidän on saatet­tava joutui­sasti voimaan Suomen turval­li­suutta paran­tava tiedus­te­lu­lain­sää­däntö. Meidän on varmis­tet­tava suoje­lu­po­lii­sin toimin­ta­kyky.

Suomi on yksi maail­man turval­li­sim­mista maista. Me aiomme pitää huolta, että niin on vasta­kin. Näitä­kin asioita, ystä­vät; me ratkomme yhdessä euroop­pa­lai­sissa pöydissä.

***

Ystä­vät, kokoo­mus­lai­set, vänner, samlings­par­tis­ter

Olen puhu­nut uudis­tuk­sista, joita Suomi tarvit­see. Emme kuiten­kaan rakenna tule­vai­suutta yksin. Me suoma­lai­set olemme euroop­pa­lai­sia. EU on meidän yhtei­sömme. Se on tuonut meille lisä­ar­voa, vaurautta ja turval­li­suutta. Suomen viemi­nen EU-jäse­neksi oli yksi kokoo­muk­sen histo­rian suuria projek­teja. Se on projekti, joka jatkuu: EU ei ole valmis.

Kokoo­muk­selle tämä on peruut­ta­ma­ton arvo­va­linta: Suomi osana euroop­pa­lais­ten ja laajem­min länsi­mais­ten kansa­kun­tien perhettä. Mitä vahvempi Euroo­pan unioni on, sitä vahvempi on Suomen itse­näi­syys.

***

Suomesta tulee EU:n puheen­joh­ta­ja­maa heti edus­kun­ta­vaa­lien jälkeen. Edessä ovat Euroo­pan parla­men­tin vaalit, uuden komis­sion valinta. Komis­sio tekee ohjel­mansa Suomen pj-kaudella. Suomelle avau­tuu vaikut­ta­mi­sen paikka, joka on osat­tava käyt­tää hyvin.

Lähdemme euroop­pa­po­li­tii­kassa siitä, että kaikki mikä tuot­taa lisä­ar­voa, kannat­taa tehdä yhdessä. Esimer­kiksi maahan­muutto, ilmas­ton­muu­tos ja eriar­voi­suus ovat poliit­ti­sella agen­dalla miltei kaikissa jäsen­maissa. Siksi EU:n pitää ottaa johtava rooli näihin haas­tei­siin vastaa­mi­sessa.

Talous- ja raha­liit­toa on kehi­tet­tävä vastuul­li­sesti. Yhteistä ulko- ja turval­li­suus­po­li­tiik­kaa on vahvis­tet­tava ja EU:n yhtei­sen kaup­pa­po­li­tii­kan merki­tystä lisät­tävä. EU:n pitää saavut­taa koko­aan vastaava asema maail­man­po­li­tii­kassa. EU:n huomion pitää olla yhä enem­män osaa­mi­sessa, tutki­muk­sessa, kehi­tyk­sessä ja inno­vaa­tioissa. Tämä edis­tää kasvua ja työl­li­syyttä Suomes­sa­kin.

Yhdessä meidän on huoleh­dit­tava, että oikeus­val­tio­pe­ri­aa­tetta kunnioi­te­taan kaikissa jäsen­maissa. Afri­kan tilanne on meille euroop­pa­lai­sille yhtei­nen kohta­lon kysy­mys. Pako­lai­suus ja väes­tön­kasvu on massii­vi­nen haaste, johon vastaamme parhai­ten vain yhdessä.

****

Maail­man­po­li­tiikka on ollut viime aikoina kaaok­sessa. Venä­jän voima­po­li­tiikka, Yhdys­val­to­jen pouk­koi­leva kaup­pa­po­li­tiikka ja pyrki­myk­set kahden­vä­lis­ten suhtei­den vahvis­ta­mi­seen haas­ta­vat monen­kes­kistä, sään­töi­hin perus­tu­vaa kansain­vä­listä järjes­tel­mää.

Suomi ei voi vetäy­tyä kuoreensa ja toivoa, että kaikki paha pysyy poissa, kunhan pistämme rajat kiinni ja kädet ristiin.

Suomen on jatket­tava kansain­vä­li­siin insti­tuu­tioi­hin perus­tu­van maail­man­jär­jes­tyk­sen puolesta puhu­mista. Pienet valtiot tarvit­se­vat kansain­vä­li­siä peli­sään­töjä. Ilman kansain­vä­listä oikeutta vallit­see puhdas vahvim­man oikeus.

***

Suoma­lai­sia ei kukaan tule Pohjo­lan peru­koilta hake­maan. Meidän on mentävä istu­maan niihin pöytiin, joissa tehdään meitä koske­via globaa­leja päätök­siä.

Kokoo­mus kannat­taa Suomen Nato-jäse­nyyttä. Jäse­nyy­dellä olisi ennal­taeh­käi­sevä, Suomen turval­li­suutta paran­tava vaiku­tus ja se vahvis­taisi Suomen kansain­vä­listä asemaa.

Kokoo­mus­lai­sessa sivis­ty­syh­teis­kun­nassa saa oppia ja kehit­tää itse­ään varal­li­suu­den rajoit­ta­matta.

Rakkaat kokoo­mus­lai­set,
kära samlings­par­tis­ter,

Sata­vuo­tias kokoo­muk­semme on meille arvo­kas, rakas kansan­liike.

Meidän lahjamme sata­vuo­ti­aalle on, että pidämme puolu­een veto­voi­mai­sena ja elävänä, jatku­vasti uudis­tu­vana. Osal­lis­ta­vana, ajat­te­le­vana, keskus­te­le­vana ja kuun­te­le­vana. Puolu­eena, jolla on paljon annet­ta­vaa suoma­lais­ten tule­vai­suu­delle myös silloin, kun viime vuonna synty­neillä ainoilla ja leoilla on omia lapsia ja lapsen­lap­sia.

Tässä kokouk­sessa teemme yhdessä kokoo­muk­selle uuden peri­aa­teoh­jel­man. Se on Kansal­li­sen Kokoo­muk­sen yhdek­säs peri­aa­teoh­jelma koko sadan vuoden aikana. Määrit­te­lemme aatteemme nyky­ti­lan ja linjaamme sen tule­vai­suu­den. Katseemme on jo seuraa­vassa sadassa vuodessa.

Kokoo­mus­lai­sen aatteen lähtö­kohta ja päämäärä on ihmi­nen. Ihmi­nen, joka haluaa tehdä hyvää ja toimia oikein. Ihmi­nen, joka haluaa kantaa vastuuta itses­tään ja lähim­mäi­sistä.

Hyvää yhteis­kun­taa ei voi olla ilman myötä­tun­toa toista ihmistä kohtaan. Ei ilman sitä, että jokai­nen meistä pyrkii aset­tu­maan toisen ihmi­sen asemaan. Hyvää yhteis­kun­taa ei voi olla ilman, että pyrimme kuule­maan myös heitä, jotka eivät ole kans­samme samaa mieltä.

Kokoo­mus­lai­sessa aatteessa jokai­selle kuuluu sama arvok­kuus, synty­mästä elämän viimei­seen päivään. Se on itse­mää­rää­mi­soi­keutta ja tasa-arvoi­sia mahdol­li­suuk­sia oman elämän raken­ta­mi­seen. Kokoo­mus­lai­sessa sivis­ty­syh­teis­kun­nassa saa oppia ja kehit­tää itse­ään varal­li­suu­den rajoit­ta­matta.

Saa yrit­tää ja ottaa riskiä, menes­tyä ja naut­tia työnsä hedel­mistä. Saa epäon­nis­tua ilman, että loppue­lämä menee pilalle. Saa luot­taa siihen, että jos kompas­tuu, aute­taan takai­sin jaloil­leen.

Aattee­seemme kuuluu vastuu ympä­ris­töstä ja luon­nosta, lajien säily­mi­sestä ja luon­non moni­muo­toi­suu­desta. Kokoo­mus­lai­set, tämä aate ja nämä arvot ovat väke­västi elossa. Näiden arvo­jen pohjalta meidän kelpaa lähteä toteut­ta­maan muutosta Suomessa.

***

Rakkaat ystä­vät, kära vänner,

Vuoden sisään käymme kolmet vaalit. Ja mikä meidän on käydessä: Arvomme ovat kirk­kaat. Tavoit­teemme ovat selvät ja näke­myk­semme on vahva. Kun me lähdemme täältä Turusta, pide­tään huoli, että arvomme, tavoit­teemme ja näke­myk­semme eivät jää salai­suu­deksi yhdel­le­kään suoma­lai­selle.

Nyt, kokoo­mus­lai­set, nyt me lähdemme liik­keelle!

Meidän on kuun­nel­tava ja ymmär­ret­tävä, mitä suoma­lai­set halua­vat. Meidän on ­– niin sosi­aa­li­sessa mediassa, siellä missä liikumme kuin omissa verkos­tois­samme – vastat­tava ja keskus­tel­tava, kerrot­tava, mitä olemme suoma­lais­ten hyväksi tehneet.

Voimme suoras­taan heit­täy­tyä haas­tet­ta­vaksi. Haas­tet­tuna kokoo­mus­lai­nen näke­mys vain jalos­tuu! Nyt me panemme peliin kaiken.

Meidän tavoit­teemme on voitto kaikissa kolmissa vaaleissa. Meillä on kaikki mahdol­li­suu­det saavut­taa tavoit­teemme. Se on teistä – se on meistä kiinni. Ja yhdessä me teemme sen.

Minä oikein odotan sitä, että pääsemme kampan­joi­maan. Me olemme vaali­työn ammat­ti­lai­sia, meillä on vahva kent­tä­toi­min­nan verkosto ympäri maan. Kun me laitamme rallin päälle, meitä ei pysäytä mikään. Olemme valmiita kokei­le­maan, kehit­tä­mään ja käyt­tä­mään uuden­lai­sia toimin­ta­ta­poja ja kampan­join­nin malleja.

****

Emme tavoit­tele valtaa vallan vuoksi. Vaan toteut­taak­semme muutok­sen.

Haluamme voit­taa maakun­ta­vaa­lit, jotta sote-uudis­tus toteu­tuu tavoit­tei­demme mukai­sesti. Jotta maakun­tiin syntyy laaja valin­nan­va­paus ja jotta ihmi­set pääse­vät vihdoin jonot­ta­matta hoitoon. Haluamme voit­taa edus­kun­ta­vaa­lit, jotta maata voidaan johdol­lamme uudis­taa.

Meillä on valmis työlista. Kerroin teille, että haluan uudis­taa suoma­lai­sen työelä­män, vero­tuk­sen ja sosi­aa­li­tur­van. Haluan tehdä sen vahvalla valta­kir­jalla, päämi­nis­te­rinä.

Haluamme voit­taa euro­vaa­lit, jotta Suomi vahvis­taa asemaansa osana läntistä arvo­yh­tei­söä ja jotta Euroo­pan unio­nia kehi­te­tään jatkos­sa­kin päät­tä­väi­sesti ja vastuul­li­sesti.

Haluamme tulla maaliin ykkö­sinä, koska Suomi ja suoma­lai­set ansait­se­vat lisää toivoa ja uskoa tule­vai­suu­teen. Ja sitä me, kokoo­mus, pystymme tarjoa­maan.

Ykkös­pai­kan hake­mi­nen alkaa nyt!

Kiitos!