Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Puheet / Pihla Keto-Huovinen: Vahva oikeusvaltio on yhteiskunnan perusta

Pihla Keto-Huovi­nen: Vahva oikeus­val­tio on yhteis­kun­nan perusta

Julkaistu:

Kokoo­muk­sen ryhmä­puhe /​ Valtio­neu­vos­ton selon­teko oikeu­den­hoi­dosta VNS 13/​2022 vp /​ 1.12.2022

Kokoo­muk­selle vahva oikeus­val­tio on yhteis­kun­nan perusta. Oikeus­val­tio mahdol­lis­taa kansan­val­lan, perus­oi­keuk­sien toteu­tu­mi­sen ja koko muun yhteis­kun­nan toimin­nan. Se varmis­taa, että julki­sen vallan käyttö perus­tuu lakiin ja että oikeus­tur­vaa saa, kun sitä tarvit­see. Suomen oikeus­val­tio on maail­man vahvim­pia, ja siitä meidän on syytä olla ylpeitä.

Viime vuosina oikeus­val­tion ylle on kuiten­kin alka­nut kerty­mään tummia pilviä. Oikeus­pro­ses­sien kestot ja kulu­riski ovat kasva­neet tavalla, joka voi estää oikeuk­siin pääsyn käytän­nössä. Käsit­te­ly­ai­ko­jen pitkit­ty­mi­nen kuor­mit­taa asian­osai­sia sekä heiken­tää todis­te­lun luotet­ta­vuutta ja luot­ta­musta oikeus­jär­jes­tel­mään.

Kun ihmi­set huomaa­vat, ettei oikeutta saa tai sen saami­nen on muut­tu­nut kohtuut­to­man vaikeaksi, kalliiksi ja uuvut­ta­van pitkä­kes­toi­seksi johtaa tämä siihen, ettei rikok­sista ilmoi­teta eikä oikeus­tur­vaa haeta. Jos ihmi­nen menet­tää uskonsa oikeus­jär­jes­tel­mää, hän menet­tää uskonsa koko yhteis­kun­taan.

Tilanne on oikeu­den­hoi­don henki­lös­tön kannalta myös kestä­mä­tön: henki­lös­töä on liian vähän ja työkuorma kohtuu­ton. Oikeu­den­käyn­tien viiväs­ty­mi­nen on myrk­kyä talou­del­lemme ja Suomen houkut­te­le­vuu­delle inves­toin­ti­koh­teena. Valtiolle aiheu­tuu kustan­nuk­sia hyvi­tys­kor­vaus­ten muodossa.

Oikeus­val­tion säily­mi­nen ei ole itses­tään selvää, vaan tarvi­taan tekoja. Käsit­te­lys­sämme oleva histo­rian ensim­mäi­nen, tilan­ne­ku­van ja konkreet­ti­set kehi­ty­seh­do­tuk­set sisäl­tävä oikeu­den­hoi­don selon­teko on tässä työssä erit­täin tärkeä.

Arvoisa puhe­mies,

Keskei­sin syy oikeus­pro­ses­sien pitkään kestoon on oikeu­den­hoi­don riit­tä­mä­tön perus­ra­hoi­tus. Jotta suoma­lais­ten oikeus­turva voi toteu­tua, on koko rikos­pro­ses­si­ket­jun oltava riit­tä­västi resur­soitu aina polii­sista syyt­tä­jä­lai­tok­sen kautta tuomiois­tui­miin ja rikos­seu­raa­mus­lai­tok­seen. Riit­tä­vät resurs­sit ovat edel­ly­tys sille, että proses­sien kestot lyhe­ne­vät eivätkä luopu­mis­rat­kai­su­jen määrät enää lisäänny.

Selon­teossa on tuotu esille tuomiois­tuin­lai­tos­ten keski­mää­räi­siä käsit­te­ly­ai­koja, mutta ne eivät anna oikeaa kuvaa käsit­te­ly­ai­ko­jen pituu­desta, sillä käsit­te­ly­ajat vaih­te­le­vat asia­ryh­mit­täin. Tosia­siassa riko­s­asioi­den kesto on kohtuu­ton asian­osas­ten, erityi­sesti uhrin näkö­kul­masta. Esimer­kiksi rais­kaus­asian käsit­tely tapah­tu­masta kärä­jä­oi­keu­den tuomioon kestää noin 2 vuotta.

Oikeus­pro­ses­sien pitkien kesto­jen ohella oikeus­tur­vaa uhkaa oikeu­den­käyn­tien kalleus. Selon­teon mukaan kanta­jan oikeu­den­käyn­ti­ku­lut ovat 2,5-kertaistuneet ja vastaa­jan lähes kolmin­ker­tais­tu­neet vuodesta 1995. On ilmeistä, että näin korkea kulu­riski heiken­tää ihmis­ten käytän­nön mahdol­li­suuk­sia hakea asial­leen oikeutta.

Syyt­tä­jien tilanne on Suomessa kriit­ti­nen. Tämä näkyy viran­omais­ten tietoon tullei­den rikos­ten osalta nostet­tu­jen syyt­tei­den luku­mää­rän jatku­vana vähe­ne­mi­senä. Syyt­tä­jät ovat huoles­tut­ta­van uupu­neita työtaak­kansa alla. Heistä noin 80 %:a kokee työuu­pu­musta. Syyt­tä­jien määrässä Suomi laahaa­kin reilusti Euroo­pan keskiar­von alapuo­lella. Kun Suomessa on noin 7 syyt­tä­jää 100 000 asukasta kohti, on Ruot­sissa vastaava luku 10 ja Norjassa 16.

Myös rikos­seu­raa­mus­lai­tok­sen henki­lös­tö­re­surs­sit ovat riit­tä­mät­tö­mät suhteessa toimin­nan laajuu­teen, laitos­ra­ken­tee­seen ja täytän­töön­pa­non vaikut­ta­vuus­ta­voit­tei­siin. Euroo­pan neuvos­ton kidu­tuk­sen vastai­nen komi­tea onkin tois­tu­vasti kiin­nit­tä­nyt huomiota vanki­toi­min­nan ja koulu­te­tun henki­lö­kun­nan riit­tä­mät­tö­myy­teen sekä vanki­ter­vey­den­huol­lon resurs­sei­hin. Vanki­loissa erityi­sen työtur­val­li­suus­ris­kin muodos­taa yksin­työs­ken­tely.

Arvoisa puhe­mies,

Kokoo­muk­sen arvo­va­linta on puolus­taa oikeus­val­tiota ja suoma­lais­ten oikeus­tur­vaa. Nyky­ti­lanne on kestä­mä­tön. Ei voi olla niin, että Suomessa harmaan­tuu ja joutuu mittai­le­maan lompak­ko­aan ennen kuin saa asial­leen oikeutta. Halli­tuk­sen on ryhdyt­tävä välit­tö­mästi toimiin oikeu­den­käyn­tien kesto­jen lyhen­tä­mi­seksi ja kulu­ris­kin alen­ta­mi­seksi. Selon­teko tarjoaa tähän hyviä ainek­sia.

Kokoo­mus on vaih­toeh­to­bud­je­tis­saan esit­tä­nyt halli­tuk­sen poli­tii­kalle vaih­toeh­don, joka turvaa oikeus­jär­jes­tel­män resurs­sit. Lyhen­täi­simme oikeu­den­käyn­tien kestoa osoit­ta­malla tuomiois­tui­mille 10 miljoo­naa euroa enem­män kuin halli­tus. Helpot­tai­simme syyt­tä­jien työtaak­kaa vahvis­ta­malla syyt­tä­jä­lai­tok­sen rahoi­tusta 10 miljoo­nalla eurolla. Lisäksi paran­tai­simme vanki­la­tur­val­li­suutta lisää­mällä rikos­seu­raa­mus­lai­tok­selle 5 miljoo­naa euroa.

Tämä kaikki tehdään osana budjet­tia, jossa työn vero­tus laskee ja Suomen velkaan­tu­mi­nen vähe­nee. Vaih­toeh­toja on – kyse on eri meno­koh­tei­den prio­ri­soin­nista. Oikeus­val­tiolle tarvit­ta­vat rahat ovat pieniä suhteessa koko­nai­suu­teen, jossa halli­tus on lisän­nyt pysy­viä menoja vaali­kau­den aikana yli tuhan­nella miljoo­nalla eurolla. Arvoisa halli­tus, olet­teko valmiit tart­tu­maan kokoo­muk­sen esityk­seen ja lisää­mään oikeus­jär­jes­tel­män resurs­seja?

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

24.1.2023

Sinuhe Wallin­heimo: Viisas päät­täjä varau­tuu pahim­paan, mutta suhtau­tuu tule­vai­suu­teen toiveik­kaasti

Mieles­täni meidän kansan­edus­ta­jien tärkein tehtävä on parhaan mahdol­li­sen tule­vai­suu­den turvaa­mi­nen lapsil­lemme ja heidän lapsil­leen. Kyse on suku­pol­vien väli­sestä oikeu­den­mu­kai­suu­desta.

Oli kyse luon­to­ka­dosta, julki­sesta talou­desta tai Suomen turval­li­suu­desta, meillä pitäisi olla pääl­lim­mäi­senä mielessä, miten tehdyt – ja teke­mättä jäte­tyt – päätök­set vaikut­ta­vat jälki­pol­viin. Meidän kansan­edus­ta­jien on kyet­tävä vält­tä­mät­tö­miin päätök­siin silloin­kin, kun ne eivät vaikuta suosi­tuilta tai helpoilta.

19.12.2022

Marko Kilpi: Pehmeitä ja kovia keinoja katu­jen­gi­ri­kol­li­suu­den torju­mi­seksi

Nuoriso- ja katu­jen­gi­ri­kol­li­suus nostaa päätään Suomessa. Perin­teis­ten liivi­jen­gien rinnalle on nous­sut uusi ryhmä – pääkau­pun­ki­seu­dulla ja muissa suurissa kaupun­geissa vaikut­ta­vat noin 10 katu­jen­giä, joissa on noin pari­sa­taa jäsentä. Katu­jen­git selvit­te­le­vät väle­jään väki­val­tai­sesti, ja vaarassa on ollut myös sivul­li­sia.

9.12.2022

Petteri Orpon ulko- ja turval­li­suus­po­liit­ti­nen katsaus

Hyvät kuuli­jat, lähes vuosi sitten tammi­kuussa pidin ulko- ja turval­li­suus­po­li­tiik­kaa käsit­te­le­vän puheen Paasi­kivi-seurassa. Tote­sin tuol­loin, ettei vallit­se­vissa olosuh­teissa ikäviä­kään loppu­tu­le­mia voida sulkea pois. Tote­sin myös, miten täys­mit­tai­nen sota Ukrai­nassa olisi täysin erilai­nen kuin mitä olemme suku­pol­viin nähneet, johtaen arvaa­mat­to­miin ja pitkä­kes­toi­siin seurauk­siin.

Skip to content