Kokoomus.fi / Politiikka / Pieni­tu­loi­sen asialla

Pieni­tu­loi­sen asialla

Julkaistu:

Kahdessa ensim­mäi­sessä budje­tissa näiden kolmen pieni­tu­loi­sen ryhmän asemaa onkin paran­nettu roimasti. Olemme lait­ta­neet näiden pieni­tu­lois­ten toimeen­tu­lon paran­ta­mi­seen enem­män rahaa kahdessa vuodessa kuin kolme edel­listä halli­tusta lait­toi kahdes­sa­toista vuodessa yhteensä.

Oppo­si­tiosta kuulee jatku­vasti väit­teitä, että nime­no­maan tämä halli­tus olisi heiken­tä­nyt pieni­tu­loi­sen asemaa. Monesti väit­teitä on ryydi­tetty keksi­tyllä stereo­ty­pialla, että sini­vih­reä­hal­li­tus ei voi olla sosi­aa­li­nen ja, että sosi­aa­li­suus on mono­po­li­soitu vasem­mis­to­puo­lueille. Mietin mihin­kä­hän todel­li­suu­teen nämä väit­teet pohjau­tu­vat? Tosi­asioita voi tarkas­tella vaik­kapa euroissa. Tarkas­tel­laan päätös­ten vuosi­ta­son kustan­nuk­sia. Se on lahjo­ma­ton mittari siitä, paljonko näiden pieni­tu­lois­ten toimeen­tu­loon on päätetty antaa uutta rahaa koko­nai­suu­des­saan. Kun kolme edel­listä halli­tusta paran­si­vat kahdes­sa­toista vuodessa eläke­läis­ten, opis­ke­li­joi­den ja mini­päi­vä­ra­hoilla elävien toimeen­tu­loa päätök­sil­lään 288 miljoo­nalla eurolla, niin nyt jo kahdessa vuodessa heidän toimeen­tu­loonsa on laitettu 823 miljoo­naa euroa lisää.

Eläke­läis­ten osto­voima kasvaa ennä­tys­vauh­tia

Kokoo­mus lupasi vaalioh­jel­mas­saan eläke­läi­sille paran­taa eläk­kei­den osto­voi­maa kahdella tavalla: nosta­malla kansa­ne­lä­kettä 20 eurolla sekä laske­malla eläke­läi­sen veroas­teen kaikilla tulo­ta­soilla enin­tään palkan­saa­jan tasolle.

Mitä eläke­läis­ten hyväksi sitten on tehty kahdessa ensim­mäi­sessä budje­tissa? Vuoden 2008 budje­tissa nostet­tiin kaik­kien kansa­ne­läk­keitä 20 eurolla. Tämän kustan­nus on vuosi­ta­solla 154 miljoo­naa euroa. Samalla 75 prosent­tia kansa­ne­läk­keistä nousi vielä toisella 20 eurolla kuntien kalleus­luo­ki­tus­ten pois­ton myötä. Tämän kustan­nus oli 114 miljoo­naa euroa.

Eläke­läis­ten vero­tusta on laskettu kahdessa budje­tissa valta­vasti, jopa viisi prosent­tiyk­sik­köä. Tämä on tehty uudis­ta­malla eläke­tu­lo­vä­hen­nystä. Näin pieni- ja keski­tu­loi­silla eläke­läi­sillä veroaste laskisi enin­tään palkan­saa­jien tasolle. Vuoden 2008 uudis­tuk­sen kustan­nus oli 200 miljoo­naa euroa. Tämän vuoden budje­tissa uudis­tuk­sia jatket­tiin. Eläke­tu­lo­vä­hen­nyk­seen tehtiin uusi alen­nus tulo­ve­ron­alen­nuk­sen vaiku­tus­ten kompen­soi­mi­seksi. Samalla korjat­tiin joita­kin eläke­läis­puo­li­soita koske­nut epäkohta veroas­teessa. Näiden kustan­nuk­set olivat 225 miljoo­naa euroa.

Eläke­läis­ten toimeen­tu­loa on yhteensä kahdessa vuodessa paran­nettu jo 693 miljoo­naa euroa. Vastaava summa puna­mul­ta­hal­li­tuk­selta neljässä vuodessa oli 95 miljoo­naa. Lippo­sen kakkos­hal­li­tuk­sen summa oli 75 miljoo­naa euroa ja Lippo­sen ykkö­sen pyöreät nolla euroa. Eläke­läis­ten toimeen­tu­loon on siis laitettu kahdessa vuodessa yli neljä kertaa enem­män kuin kolme edel­listä halli­tusta lait­toi kahdes­sa­toista vuodessa yhteensä.

Eläke­läis­ten osto­voima onkin siten histo­rial­li­sesti kasva­nut tämän halli­tuk­sen aikana yhtä nopeasti ja nopeam­min­kin kuin palkan­saa­jilla, vaikka palkan­ko­ro­tuk­set ovat olleet erityi­sen korkeat ja eläke­läis­ten palkan­saa­jaa korkeampi inflaa­tio on otettu huomioon.

Yhdel­lä­kään eläke­läi­sellä ei enää veroaste ole korkeampi kuin saman verran tienaa­valla palkan­saa­jalla, kuten Kokoo­mus lupa­si­kin ja ensim­mäi­senä sitä vaati. Itse asiassa valtao­salla eläke­läi­sistä veroaste on nyt pienempi. Esimer­kiksi noin 1500 euroa kuukau­dessa eläkettä saavan veroaste on tippu­nut 24 prosen­tista 19 prosent­tiin. Sen suurui­sesta eläk­keestä jää 75 euroa kuukau­dessa enem­män käteen Kirjoi­tuk­sen lopussa olevat taulu­kot näyt­tä­vät miten eläke­läis­ten vero­tus on muut­tu­nut sini­vih­reän halli­tuk­sen toimesta.

Opis­ke­li­joi­den toimeen­tu­loon tarpeel­li­set koro­tuk­set

Opis­ke­li­joi­den toimeen­tu­lon paran­ta­mi­nen on ollut kokoo­muk­sen tavoite. Opis­ke­lua­jan toimeen­tu­lolla ja valmis­tu­mis­ajoilla on selvä yhteys. Opis­ke­li­joi­den opin­to­ra­haan ei ollut tehty yleis­ko­ro­tusta viiteen­toista vuoteen. Viime syksynä kerralla tehty 15 prosen­tin nosto paransi esimer­kiksi korkea­kou­luo­pis­ke­li­jan kuukausit­taista tuloa noin 40 eurolla. Sen kustan­nus oli 70 miljoo­naa euroa.

Myös vapaan tulon rajaa, puoli­son tulo­jen merki­tyk­sen poisto ja vero­tuk­sen opin­to­ra­ha­vä­hen­nyk­sen koro­tus ovat paran­ta­neet opis­ke­li­joi­den toimeen­tu­loa. Yhteensä näiden kustan­nuk­set ovat sini­vih­reän halli­tuk­sen kahden vuoden aikana olleet 89 miljoo­naa euroa.

Taas voidaan verrata kolmen edel­li­sen halli­tuk­sen kahden­toista vuoden aikana teke­miin päätök­siin. Lippo­sen ensim­mäi­nen halli­tus ainoas­taan leik­kasi opin­to­ra­haa. Lippo­sen toisen halli­tuk­sen paran­nus­ten kustan­nuk­set olivat 43 miljoo­naa ja puna­mul­lan 46 miljoo­naa euroa. Edel­li­set kaksi halli­tusta teki­vät siis paran­nuk­sia opis­ke­li­joi­den opin­to­so­si­aa­li­seen asemaan 89 miljoo­nalla eurolla kahdes­sa­toista vuodessa. Nykyi­nen halli­tus on siis jo kahdessa vuodessa tehnyt saman verran paran­nuk­sia kuin kaksi edel­listä yhteensä.

Mini­mi­päi­vä­ra­hoilla eläville jätti­ko­ro­tuk­set

Entä sitten mini­mi­päi­vä­ra­hoilla elävät? Mini­miäi­tiys­päi­vä­ra­haa, - isyys­päi­vä­ra­haa ja ? sairaus­päi­vä­ra­haa koro­tet­tiin sini­vih­reän halli­tuk­sen toimesta vuoden alusta noin 170 eurolla kuukau­dessa. Sen kustan­nus oli 41 miljoo­naa euroa. Lippo­sen ensim­mäi­sen halli­tuk­sen aikaan ei koro­tuk­sia tehty. Lippo­sen toinen teki 1,36 euron päivä­ko­ro­tuk­sen. Sen kustan­nus oli noin 10 miljoo­naa euroa. Puna­mul­ta­hal­li­tus korotti päivä­ra­hoja 3,75 euroa päivässä, jonka kustan­nus oli 19 miljoo­naa euroa. Nykyi­nen halli­tus on siis nosta­nut mini­mi­päi­vä­ra­ho­ja­kin selvästi enem­män kuin kolme aiem­paa halli­tusta yhteensä.

Kokoo­muk­sen arvoi­hin kuuluu keskei­senä välit­tä­mi­nen. Se tarkoit­taa erityi­sen hyvän huolen kanta­mista niistä, jotka ovat kaik­kein heikoim­massa asemassa. Sini­vih­reä halli­tus on toteut­ta­nut tuota välit­tä­mistä paran­ta­malla heikoim­massa asemassa olevien asemaa jo kahdessa vuodessa monin­ker­tai­sesti verrat­tuna kolmeen edel­li­seen halli­tuk­seen yhteensä. Tulen­kin lähinnä surul­li­seksi kun kuulen tuulesta temmat­tuja väit­teitä, että tämä halli­tus tai Kokoo­mus olisi heiken­tä­nyt pieni­tu­loi­sen asemaa. Työ ei tieten­kään lopu tähän. Halli­tus onkin jo tehty­jen koro­tus­ten lisäksi päät­tä­nyt nostaa pienim­piä eläk­keitä vielä reilusti lisää kulu­valla vaali­kau­della takuu­eläk­keen avulla. Lisäksi myös mini­mi­päi­vä­ra­hat ja lapsi­li­sät sido­taan indek­siin vielä tämän halli­tuk­sen toimesta. Välit­tä­mi­nen ei ole vääriä väit­teitä vaan reiluja tekoja heikom­pio­sais­ten puolesta.

Jyrki Katai­nen

 

Ohei­nen artik­keli ilmes­tyi 20.2.2009 (MTV3):

http://www.mtv3.fi/uutiset2008/nettivieras.shtml?katainen

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

19.5.2022

Mykkä­nen: Finland’s mission to strengt­hen NATO’s common defence

The Natio­nal Coali­tion Party’s group speech in Parlia­ment of Finland 17.5.2022 , MP Kai Mykkä­nen Hono­rable spea­ker, “The begin­ning of

4.5.2022

Juho Kärk­käi­nen kokoo­muk­sen kent­tä­pääl­li­köksi

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on nimit­tä­nyt Juho Kärk­käi­sen, 30, kent­tä­pääl­li­köksi vauh­dit­ta­maan kokoo­muk­sen edus­kun­ta­vaa­lien kent­tä­toi­min­taa. Kärk­käi­nen on koulu­tuk­sel­taan liike­ta­lou­den trade­nomi. Hän siir­tyy kent­tä­pääl­li­köksi

23.4.2022

Mykkä­nen: Sähköstä Suomen kilpai­luetu!

Eurooppa kärvis­te­lee irti venä­läi­sestä ener­giasta. Kiireel­li­sim­min pitäisi päästä kaasusta ja hiilestä. Totuu­den hetki koit­taa ensi talvena. Uuden­lai­set ener­gian­läh­teet ovat tärkeitä,

Skip to content