Eläke­työ­ryh­mien työtä on uuti­soitu viime viik­koina jänni­tys­näy­tel­män tavoin. Päähuo­mio on välillä kiin­nit­ty­nyt enem­män­kin siihen, kuka kiis­te­lee kenen­kin kanssa kuin mistä oikein on pohjim­mil­taan kysy­mys. Kyse on siitä, että väes­tön ikään­tyessä nopeasti hyvin­voin­tiyh­teis­kun­tamme palve­lu­jen ja tulon­siir­to­jen rahoi­tus ei ole enää kestä­vällä pohjalla. Jos julki­sen talou­den vakau­delle ei tehdä jota­kin, ajau­tuu Suomi tule­vina vuosi­kym­me­ninä velka­kier­tee­seen.

Koska haluamme turvata päivä­hoi­don, perus­kou­lun, terveys­kes­kuk­set ja muut arvos­ta­mamme hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan palve­lut, on tehtävä joukko toimen­pi­teitä. Työurien maltil­li­nen piden­tä­mi­nen on näistä toimista kaik­kein tärkein - ja samalla myös sosi­aa­li­sesti oikeu­den­mu­kai­sin ja tasa-arvoi­sin.
Vastus­ta­malla konkreet­ti­sia toimia työurien piden­tä­mi­seksi, kannat­taa suurem­pia meno­leik­kauk­sia.

Suoma­lai­set ikään­ty­vät Euroo­pan nopeinta vauh­tia. Seuraa­vana kahte­na­kym­me­nenä vuotena eläke­läis­ten ja lasten suhde­luku verrat­tuna työs­sä­käy­viin kasvaa yli puolella. Tämä aiheut­taa valta­vat paineet eläk­kei­den ja hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan rahoi­tuk­seen. Samalla elini­kämme ja terveet vuodet nouse­vat koko ajan. Jo tämän vuoksi eläköi­ty­mi­si­kää on aivan luon­nol­lista nostaa. Tästä ovat niin poliit­ti­set puolu­eet, työmark­ki­na­jär­jes­töt kuin eläkeyh­tiöt­kin samaa mieltä.

Valtio­va­rain­mi­nis­te­riön eilen julkai­sema selvi­tys osoit­taa, että raju kansain­vä­li­nen taan­tuma on vain pahen­ta­nut lähtö­ti­lan­net­tamme. Vienti ja vero­tu­lot ovat romah­ta­neet. Haluamme silti pitää huolta yhtei­sistä palve­luista sekä pieni­tu­lois­ten etuuk­sista. Kenel­tä­kään ei ole leikattu ja pieni­tu­lois­ten etuuk­sia on paran­nettu. Elvy­tys on ollut menes­tys­ta­rina. Raken­nusa­lan toimilla estet­tiin alan massa­työt­tö­myys. Julki­set inves­toin­nit ja teiden raken­ta­mi­nen on kaik­kien aiko­jen huip­pu­ta­solla tänä vuonna. Veron­alen­nuk­set ovat taan­neet osto­voi­man kasvun ja ihmis­ten luot­ta­muk­sen.

Tällä kaikella on kuiten­kin hintansa. Velkaan­numme nyt nopeasti. Valtio otti viime vuonna velkaa kymme­nen miljar­dia ja tänä vuonna jo kolme­toista. Velkaan­tu­mi­nen jatkuu samaa tahtia myös tule­vina vuosina. Laskua on ryhdyt­tävä maksa­maan heti taan­tu­masta nous­tuamme. Kriisi on heit­tä­nyt menot ja tulot pysy­västi epäsuh­taan.

Halli­tus otti hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan pelas­ta­mi­sen haas­teen vastaan viime keväänä ja teki omat ehdo­tuk­sensa tuot­ta­vuu­den paran­ta­mi­seksi ja työurien piden­tä­mi­seksi. Keinoja työurien piden­tä­mi­seksi halli­tus esit­teli useita. Ainoa ehto itse keinoille on niiden konkreet­ti­nen toimi­vuus. Tarvi­taan todel­li­sia tulok­sia, jotta julki­sessa talou­dessa ammot­tava aukko saadaan kurot­tua umpeen.

Kuten tote­sin, työurien piden­tä­mistä, eläkeiän nosto mukaan lukien, vastus­ta­malla tulee samalla kannat­ta­neeksi suurem­pia leik­kauk­sia ja rajum­pia veron­ko­ro­tuk­sia kun laman laskun­mak­sun aika koit­taa. Työurien piden­tä­mi­nen kahdella vuodella auttaa vält­tä­mään lasken­nal­li­sesti kuuden miljar­din leik­kauk­set valtion menoista. Pelkkä eläkeiän nosto ei tieten­kään riitä, vaan yhtä lailla on kehi­tet­tävä myös työssä jaksa­mista ja iäkkääm­pien jous­ta­vaa työn­te­koa. Samoin opin­toi­hin pääse­mistä ja niistä valmis­tu­mista on saatava nopeu­te­tuksi nykyi­sestä.

Käytet­tä­vissä olevia vaih­toeh­toja hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan pelas­ta­mi­seksi on viisi: työurien piden­tä­mi­nen, julki­sen sekto­rin tuot­ta­vuu­den lisää­mi­nen, talous­kas­vua vauh­dit­ta­vien vero­uu­dis­tus­ten teke­mi­nen, veron­ki­ris­tyk­set ja meno­jen leik­kauk­set. Kokoo­mus kannat­taa näistä ennen muuta kolmea ensin mainit­tua. Tällaista sosi­aa­li­sesti oikeu­den­mu­kaista ja vastuul­lista poli­tiik­kaa noudat­ta­malla joudu­taan vähi­ten turvau­tu­maan veron­ki­ris­tyk­siin tai meno­leik­kauk­siin hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan pelas­tus­tal­koissa.
[Kirjoi­tus on julkaistu Turun Sano­missa 2.2.2010]

Lisää sisältöä samassa kategoriassa