Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Pia Kauma: Palkan­saa­jasta pieny­rit­tä­jäksi siir­ty­mi­nen helpom­maksi arvon­li­sä­ve­ron alara­jaa nosta­malla

Pia Kauma: Palkan­saa­jasta pieny­rit­tä­jäksi siir­ty­mi­nen helpom­maksi arvon­li­sä­ve­ron alara­jaa nosta­malla

Julkaistu:

Yrityksen perustamisen ja kasvattamisen tulee olla Suomessa mahdollisimman houkuttelevaa. Taloutemme tarvitsee kaiken mahdollisen toimeliaisuuden ja uudistumiskyvyn. Omaa yritysideaa tulee voida testata markkinoilla ilman kohtuutonta riskiä. Moni kuitenkin epäröi yrittäjäksi ryhtymistä, etenkin jos on pitkään toiminut palkkatyössä muiden leivissä ja ilman riskiä palkkarahojen riittämisestä tai sosiaaliturvasta.

Tehokas keino madaltaa kynnystä ryhtyä yrittäjäksi sekä kasvattaa pientä yritystä on vähentää yrityksen alkuvaiheen kustannuksia ja byrokratiaa. Tätä varten Suomessa on käytössä liikevaihdon 8 500 euron vuosittainen alaraja, jota pienemmällä liikevaihdolla yritys ei ole arvonlisäverovelvollinen. Arvonlisäverot tilitetään kuukausittain, joten niihin liittyy pienelle yrittäjälle paljon byrokratiaa. Kampaamoissa, hierojilla, siivoojilla ja muilla palvelualoilla, joissa ostoja on vähän suhteessa tehtyyn työhön, arvonlisävero jää usein yrittäjän katettavaksi ja siten se on suoraan pois yrittäjän palkasta ja yrityksen kehittämisestä. Matala alaraja usein saattaa siten houkuttaa muun muassa pimeään työhön.

Käytössä on myös arvonlisäveron huojennus, jolla alv-maksut ovat pienempiä 22 500 euroon asti. Sekä alaraja että huojennus ovat hyviä tukimuotoja pienyrityksille, mutta niiden taso tulee päivittää nykypäivään. Voidaan tietysti argumentoida, että alarajan nosto asettaa etenkin hieman sen yläpuolella toimivat yrittäjät epäedulliseen asemaan ja vääristää kilpailua, mutta pitää muistaa, että nykyistä 8 500 euron alarajaa ei ole nostettu kertaakaan sitten sen asettamisen vuonna 1993. Näin ollen se on reaalisesti kiristynyt ja siten hankaloittanut pienyrittäjän asemaa. Jo pelkästään inflaatiotarkistuksella alaraja olisi noin 12 000 euroa. Suurimmassa osassa EU-maita alaraja on Suomen tasoa korkeampi, esimerkiksi Italiassa ja Itävallassa 30 000 euroa ja Iso-Britanniassa noin 81 000 euroa.

Alarajan ja siihen liittyvän huojennuksen nosto auttaisi pien- ja mikroyrittäjiä tulemaan toimeen yrityksestä saatavalla tulolla, mikä vähentäisi heidän tarvettaan turvautua sosiaaliturvaan. Suomen Pienyrittäjien arvion mukaan Suomessa on noin 45 000 yrittäjää ja ammatinharjoittajaa, joiden todelliset kuukausitulot alittavat virallisen köyhyysrajan. Alarajan nosto ja suurempi siihen liittyvä huojennus ovat siten myös sosiaalipoliittisia kysymyksiä.

Mielestäni alarajan voisi nostaa jonnekin suurin piirtein 30 000 euron tuntumaan ja siihen liittyvän huojennuksen noin 50 000 euroon. Vaikka alarajan nosto toki maksaisi aluksi valtiolle jonkun verran, olisivat lisääntyneen taloudellisen toimeliaisuuden ja vähentyneen harmaan talouden tuomat hyödyt varmasti suuremmat pitkällä aikavälillä. Jätimme muun muassa edustajakollegani Harri Jaskarin kanssa juuri joulun alla toimenpidealoitteen alvin alarajan nostosta, joten perästä kuuluu.

On tietenkin selvää, että yksi uudistus ei tietenkään vielä kesää tee. Tarvitaan myös monia muita toimenpiteitä, kuten yrittäjän sosiaaliturvan uudistusta. Hallitusohjelmaan kuului tavoite kehittää myös luovilla aloilla työskentelevien ja muiden itsensä työllistävien henkilöiden sosiaaliturvaa. Keskeisen tärkeää olisi varmistaa, ettei näiden ryhmien asema sosiaaliturvan suhteen poikkeaisi perusteettomasti tavallisista palkansaajista. Asiaa pohtinut sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä luovutti loppuraporttinsa ministeri Risikolle syksyllä, joten konkreettisia päätöksiä voinee odottaa jo lähitulevaisuudessa. Suomen taloudellisen kehityksen kannalta odotteluun ei näiden kysymysten osalta ole varaa.

Pia Kauma

Kirjoittaja on Kokoomuksen kansanedustaja Espoosta.

Yrittäjyyskiertue

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

13.5.2025

Jukka Kopra kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män puheen­joh­ta­jaksi

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä on tänään ylimää­räi­sessä ryhmä­ko­kouk­ses­saan valin­nut edus­kun­ta­ryh­män puheen­joh­ta­jaksi kansan­edus­taja Jukka Kopran. Kopra on lappeen­ran­ta­lai­nen neljän­nen kauden kansan­edus­taja Kaak­kois-Suomen vaali­pii­ristä.

9.5.2025

Liik­ku­mat­to­muus maksaa miljar­deja – näin panos­tamme liikun­nal­li­seen elämään 

Suurin osa suoma­lai­sista ei liiku tervey­tensä kannalta riit­tä­västi ja liik­ku­mat­to­muus on nous­sut yhdeksi Suomen vaka­vim­mista tervey­son­gel­mista. Istumme liikaa, liikumme liian

9.4.2025

Kunta­vaa­lit ovat liikun­ta­vaa­lit

Kunnissa pääte­tään monista arki­lii­kun­taan, luon­nossa liik­ku­mi­seen ja urhei­luun liit­ty­vistä asioista. Esimer­kiksi kävely- ja pyöräi­ly­tiet, eri lajien urhei­lu­pai­kat, liikunta koulu­päi­vissä ja

Skip to content