Pia Kauma: Palkan­saa­jasta pieny­rit­tä­jäksi siirty­minen helpom­maksi arvon­li­sä­veron alarajaa nosta­malla – kokoomus.fi
MENU
Pia Kauma: Palkan­saa­jasta pieny­rit­tä­jäksi siirty­minen helpom­maksi arvon­li­sä­veron alarajaa nosta­malla

Pia Kauma: Palkan­saa­jasta pieny­rit­tä­jäksi siirty­minen helpom­maksi arvon­li­sä­veron alarajaa nosta­malla

Julkaistu: 26.01.2014 Uncategorized

Yrityksen perus­ta­misen ja kasvat­ta­misen tulee olla Suomessa mahdol­li­simman houkut­te­levaa. Talou­temme tarvitsee kaiken mahdol­lisen toime­liai­suuden ja uudis­tu­mis­kyvyn. Omaa yrity­sideaa tulee voida testata markki­noilla ilman kohtuu­tonta riskiä. Moni kuitenkin epäröi yrittä­jäksi ryhty­mistä, etenkin jos on pitkään toiminut palkka­työssä muiden leivissä ja ilman riskiä palkka­ra­hojen riittä­mi­sestä tai sosiaa­li­tur­vasta.

Tehokas keino madaltaa kynnystä ryhtyä yrittä­jäksi sekä kasvattaa pientä yritystä on vähentää yrityksen alkuvaiheen kustan­nuksia ja byrokratiaa. Tätä varten Suomessa on käytössä liike­vaihdon 8 500 euron vuosit­tainen alaraja, jota pienem­mällä liike­vaih­dolla yritys ei ole arvon­li­sä­ve­ro­vel­vol­linen. Arvon­li­sä­verot tilitetään kuukausittain, joten niihin liittyy pienelle yrittä­jälle paljon byrokratiaa. Kampaa­moissa, hiero­jilla, siivoo­jilla ja muilla palve­lua­loilla, joissa ostoja on vähän suhteessa tehtyyn työhön, arvon­li­sävero jää usein yrittäjän katet­ta­vaksi ja siten se on suoraan pois yrittäjän palkasta ja yrityksen kehit­tä­mi­sestä. Matala alaraja usein saattaa siten houkuttaa muun muassa pimeään työhön.

Käytössä on myös arvon­li­sä­veron huojennus, jolla alv-maksut ovat pienempiä 22 500 euroon asti. Sekä alaraja että huojennus ovat hyviä tukimuotoja pieny­ri­tyk­sille, mutta niiden taso tulee päivittää nykypäivään. Voidaan tietysti argumen­toida, että alarajan nosto asettaa etenkin hieman sen yläpuo­lella toimivat yrittäjät epäedul­liseen asemaan ja vääristää kilpailua, mutta pitää muistaa, että nykyistä 8 500 euron alarajaa ei ole nostettu kertaakaan sitten sen asetta­misen vuonna 1993. Näin ollen se on reaali­sesti kiris­tynyt ja siten hanka­loit­tanut pieny­rit­täjän asemaa. Jo pelkästään inflaa­tio­tar­kis­tuk­sella alaraja olisi noin 12 000 euroa. Suurim­massa osassa EU-maita alaraja on Suomen tasoa korkeampi, esimer­kiksi Italiassa ja Itäval­lassa 30 000 euroa ja Iso-Britan­niassa noin 81 000 euroa.

Alarajan ja siihen liittyvän huojen­nuksen nosto auttaisi pien- ja mikro­y­rit­täjiä tulemaan toimeen yrityk­sestä saata­valla tulolla, mikä vähen­täisi heidän tarvettaan turvautua sosiaa­li­turvaan. Suomen Pieny­rit­täjien arvion mukaan Suomessa on noin 45 000 yrittäjää ja ammatin­har­joit­tajaa, joiden todel­liset kuukausi­tulot alittavat viral­lisen köyhyys­rajan. Alarajan nosto ja suurempi siihen liittyvä huojennus ovat siten myös sosiaa­li­po­liit­tisia kysymyksiä.

Mielestäni alarajan voisi nostaa jonnekin suurin piirtein 30 000 euron tuntumaan ja siihen liittyvän huojen­nuksen noin 50 000 euroon. Vaikka alarajan nosto toki maksaisi aluksi valtiolle jonkun verran, olisivat lisään­tyneen talou­del­lisen toime­liai­suuden ja vähen­tyneen harmaan talouden tuomat hyödyt varmasti suuremmat pitkällä aikavä­lillä. Jätimme muun muassa edusta­ja­kol­legani Harri Jaskarin kanssa juuri joulun alla toimen­pi­dea­loitteen alvin alarajan nostosta, joten perästä kuuluu.

On tietenkin selvää, että yksi uudistus ei tietenkään vielä kesää tee. Tarvitaan myös monia muita toimen­pi­teitä, kuten yrittäjän sosiaa­li­turvan uudis­tusta. Halli­tus­oh­jelmaan kuului tavoite kehittää myös luovilla aloilla työsken­te­levien ja muiden itsensä työllis­tävien henki­löiden sosiaa­li­turvaa. Keskeisen tärkeää olisi varmistaa, ettei näiden ryhmien asema sosiaa­li­turvan suhteen poikkeaisi perus­teet­to­masti taval­li­sista palkan­saa­jista. Asiaa pohtinut sosiaali- ja terveys­mi­nis­teriön työryhmä luovutti loppu­ra­port­tinsa ministeri Risikolle syksyllä, joten konkreet­tisia päätöksiä voinee odottaa jo lähitu­le­vai­suu­dessa. Suomen talou­del­lisen kehityksen kannalta odotteluun ei näiden kysymysten osalta ole varaa.

Pia Kauma

Kirjoittaja on Kokoo­muksen kansan­edustaja Espoosta.

Yrittäjyyskiertue


Kokoomus.fi