Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Puheet / Petteri Orpon puhe Snell­man-säätiön kevät­se­mi­naa­rissa 8.5.2021

Petteri Orpon puhe Snell­man-säätiön kevät­se­mi­naa­rissa 8.5.2021

Julkaistu:

Hyvät ystä­vät, 

Kolme­kym­mentä vuotta sitten olin nuori mies suorit­ta­massa asepal­ve­lus­tani Paro­lan­num­mella pans­sa­ripri­kaa­tissa. Olimme metsä­lei­rillä ja istus­ke­limme leiri­nuo­tiolla. Yksi palve­lus­ka­ve­reis­tani kertoi kuul­leensa, että Berlii­nin muuri oli murtu­nut. Oli kuin joku olisi aukais­sut ikku­nan huonee­seen, joka oli ollut pitkään kiinni. Huonee­seen tulvi raikasta ilmaa ja valoa. 

Kokoo­mus oli ensim­mäi­nen puolue, joka kannatti Suomen jäse­nyyttä Euroo­pan unio­nissa. Ilkka Suomi­nen, Pertti Salo­lai­nen ja monet muut kokoo­mus­lai­set teki­vät merkit­tä­vän työn Suomen saat­ta­mi­seksi länti­seen yhtei­söön.

YYA-Suomessa aikui­seksi kasva­neelle ihmi­selle EU-jäse­nyys oli valtava muutos. Sama raitis ilma ja valo, jotka tuntui­vat valtaa­van Euroo­pan, kun Berlii­nin muuri murtui, tulvi myös Suomeen. EU-jäse­nyy­den myötä Suomi on avau­tu­nut, euroop­pa­lais­tu­nut ja kansain­vä­lis­ty­nyt. Olemme osa sitä läntis­ten maiden jouk­koa, johon olemme aina halun­neet­kin kuulua. 

Yhtei­selo 27 maan kanssa ei aina ole help­poa, kaukana siitä. On maita, jotka eivät saa yhtei­sistä sään­nöistä huoli­matta talout­taan järjes­tyk­seen. On maita, jotka ovat 2muuttumassa auto­ri­taa­ri­siksi valtioiksi. On maita, joiden demo­kra­tiat kipui­le­vat popu­lis­min paineessa.  

EU:n talous ei kasva riit­tä­västi. EU ei tuota uutta ja inno­va­tii­vista samaa tahtia Yhdys­val­to­jen ja Kiinan kanssa. Olemme jäämässä jälkeen kehi­tyk­sestä. Länti­nen, avoin yhteis­kun­ta­malli, joka perus­tuu kansan­val­taan ja mark­ki­na­ta­lou­teen, on menet­tä­nyt hohto­aan. 

Kiina on nouse­massa Yhdys­val­toi­hin verrat­ta­vaksi maail­man­mah­diksi. Yhdys­val­lat on meille edel­leen tärkeä kump­pani, mutta se on maana syvästi jakau­tu­nut. Venäjä muut­tuu koko ajan arvaa­mat­to­mam­maksi. Sen aloit­ta­mat konflik­tit ovat ovel­lamme. 

Ongel­mia on, haas­teita on. Jopa vaaroja on. Euroo­pan on kyet­tävä otta­maan enem­män vastuuta omasta turval­li­suu­des­taan. Suomelle on elin­tär­keää olla muok­kaa­massa omaa ja maan­osamme tule­vai­suutta EU:n jäse­nenä. EU on maail­man suurin talous­a­lue ja sen sisä­mark­ki­nat ovat suoma­lais­ten yritys­ten kannalta merkit­tä­vät. 

Me kokoo­muk­sessa olemme yhtä mieltä siitä, Euroo­pan unioni on Suomen tärkein ulko- ja turval­li­suus­po­li­tii­kan viite­ke­hys, ja sen jäse­nyys lisää Suomen turval­li­suutta.

Kanna­tamme sitä, että EU tekee yhtei­siä toimia koro­nan kukis­ta­mi­seksi sekä koro­na­krii­sistä toipu­mi­seksi. 

Yhtei­nen tavoite ei tarkoita, että keinot sen saavut­ta­mi­seksi ovat arvos­te­lun yläpuo­lella. Elvy­tys­pa­ke­tin perusta on vastoin kokoo­mus­laista talous­po­liit­tista ajat­te­lua. Paketti syntyi krii­sissä, ja muutos aiem­paan on suuri. Elpy­mis­vä­line on huonosti suun­ni­teltu, neuvo­teltu ja sovittu. Moni kokoo­mus­lai­nen on huolis­saan suun­nasta, johon paketti EU:ta vie. Osa kolle­gois­tani edus­kun­nassa painot­taa voimak­kaasti tätä näkö­kul­maa, ja minä ymmär­rän heidän mieli­pi­det­tään. 

Minä olen niiden kokoo­mus­lais­ten joukossa, jotka näke­vät tilan­teen niin, että äänes­tyk­sessä elvy­tys­pa­ke­tista on loppu viimein kysy­mys EU:n vakau­desta ja yhte­näi­syy­destä. Silloin kyse on myös Suomen turval­li­suus­po­liit­ti­sesta asemasta ja riskeistä maamme talou­delle. 

Tällä viikolla pako­timme halli­tuk­sen neuvot­te­lu­pöy­tään ja palau­timme ryhti­liik­keellä Suomen euro­lin­jan vastuul­li­seksi. Se on vahva linjaus tälle ja tule­vil­le­kin halli­tuk­sille. Tämä osal­taan mahdol­listi sen, että selkeä enem­mistö kokoo­muk­sen ryhmästä voi tukea pake­tin läpi­me­noa edus­kun­nassa. 

EU:n ulko- ja turval­li­suus­po­liit­ti­nen merki­tys on jäänyt talous­po­li­tii­kan ja lasku­har­joi­tus­ten varjoon. Suomi on tais­tel­lut itsensä itse­näi­seksi maaksi ja osaksi läntis­ten, vapai­den demo­kra­tioi­den ryhmää. Se on vaati­nut sotia ja uhreja, sekä määrä­tie­toista työtä. Tässä viite­ryh­mässä me haluamme pysyä, ja siitä ei saa lipsua.  

Kansan­ta­lous­tie­teen emeri­tus­pro­fes­sori ja sota­tie­tei­den tohtori Vesa Kanniai­nen kirjoitti eilen Helsin­gin Sano­missa näin: 

EU:n elvy­tys­pa­ke­tin hyväk­sy­mi­nen on Suomen etu. Suomelle elvy­tys­pa­ke­tista lankeava kustan­nus on pieni hinta siitä, mitä turval­li­suus­po­liit­tista hyötyä EU-jäse­nyy­destä maal­lemme on. Asiat tärkeys­jär­jes­tyk­seen. 

Olen samaa mieltä tohtori Kanniai­sen kanssa. Riskit, joita elvy­tys­pa­ke­tin kaatu­mi­seen liit­tyy, ovat mieles­täni liian suuria, että niitä kannat­taisi ottaa. Näillä perus­teilla minä äänes­tän pake­tin hyväk­sy­mi­sen puolesta ensi viikolla. 

Hyvä ystä­vät, 

On aika kään­tää katse EU:n tule­vai­suu­teen. Mitä kokoo­mus haluaa EU:n tule­vai­suu­delta? Mitä Suomi tavoit­te­lee EU:ssa? 

EU-myön­tei­syys ei ole sini­sil­mäi­syy­den syno­nyymi.

Suomen edun toteu­tu­mi­nen vaatii sinni­kästä työtä, eikä se muutu yhtään helpom­maksi. Siihen on kaksi syytä yli muiden: Britan­nian EU-ero ja muutok­set Saksan sisä­po­li­tii­kassa. 

Britan­nia oli Suomelle tärkeä kump­pani, sillä Britan­nia tasoitti peli­kent­tää meille edul­li­sella tavalla. Britan­nialle oli tärkeää, että kauppa käy ja kilpailu sisä­mark­ki­noilla toimii. Britan­nia antoi riit­tä­vän vasta­pai­non Saksalle ja Rans­kalle. 

Angela Merke­lin Saksa oli Suomelle arvo­kas kump­pani, sillä intres­simme EU:n talous­po­li­tii­kassa olivat usein saman­lai­set. Pitkään Saksa pysyi kannas­saan ja sanoi ei EU:n yhtei­selle velkaan­tu­mi­selle. 

Brexit on tapah­tu­nut ja Saksan suunta EU-poli­tii­kassa on tällä hetkellä kysy­mys­merkki. Kun valta maassa vaih­tuu, myös EU-poli­tii­kan suunta hakee uomaansa. Se vaikut­taa koko EU:n kehi­tyk­seen. 

Muutok­set ovat olleet ja ovat nopeita. Se tarkoit­taa, että meidän on oltava hereillä ja osat­tava tehdä poli­tiikka EU:ssa.  

Vaiku­tin vuosia erilai­sissa minis­te­ri­ko­koon­pa­noissa EU:n päätök­sen­te­koon. Erityi­sesti yksi asia kävi selväksi.

Ne maat, jotka tule­vat pöytään selkei­den tavoit­tei­den kanssa ja ovat hank­ki­neet asial­leen tukea, menes­ty­vät. 

Valtio­va­rain­mi­nis­te­rinä olin kokoa­massa niin kutsut­tua pohjois­ten EU-maiden Hansa-ryhmää. Sen pyrki­mys oli vahvis­taa jokai­sen jäsen­val­tion vastuuta omasta talou­des­taan ja velois­taan. Sanna Mari­nin halli­tuk­selta oli virhe jättäy­tyä yhteis­työstä pois. Hansa-ryhmästä kolme oli mukana nuukassa neli­kossa, joka on saanut hyvin omia tavoit­tei­taan läpi. 

Oikeus­val­tio­pe­ri­aat­teen vaali­mi­sessa kokoo­mus on näyt­tä­nyt suun­taa jo pitkään. Jo Jyrki Katai­sen päämi­nis­te­ri­kau­della Suomi yhdessä muiden kanssa sai aikaan sen, että luotiin menet­tely, jonka avulla oikeus­val­tio­pe­ri­aat­teen vastai­sesti toimiva jäsen­val­tio voi saada sank­tioita. Euroo­pan kansan­puo­lu­eessa Kokoo­mus otti härkää sarvista ja vaati Unka­rin valta­puo­lue Fideszin erot­ta­mista. Tämä toteu­tui tänä keväänä. Työ oikeus­val­tio­pe­ri­aat­teen vaali­mi­seksi jatkuu edel­leen.

Kokoo­muk­selle on tärkeää, että EU kehit­tyy ulko- ja turval­li­suus­po­liit­ti­sesti vahvem­maksi toimi­jaksi. Terro­rismi, hybri­di­vai­kut­ta­mi­nen ja rajat ylit­tävä rikol­li­suus ovat esimerk­kejä asioista, joihin yhdessä pystymme vastaa­maan parem­min kuin yksin. Olemme esit­tä­neet, että EU:n asemaa ulko­po­liit­ti­sena toimi­jana vahvis­tet­tai­siin lisää­mällä määräe­nem­mis­tö­pää­tök­siä. Me haluamme myös syven­tää EU:n ja Naton yhteis­työtä enti­ses­tään. 

Suurin osa EU-maista nojaa puolus­tuk­ses­saan puolus­tus­liitto Natoon. Suomen liit­ty­mi­nen Natoon ei kokoo­muk­sen tavoit­teista huoli­matta ole toden­nä­köistä nykyi­sen halli­tuk­sen aikana. Siksi meidän pitäisi tarkas­tella EU:n ja Naton tehtä­vien yhdis­tä­mistä puolus­tus­asioissa. Suomen pitää edetä puolus­tus­rat­kai­suis­saan samaa tahtia ja saman­suun­tai­sesti Ruot­sin kanssa.

Hyvät ystä­vät, 

Jotta Suomi voi edis­tää meille tärkeitä tavoit­teita EU:ssa, meidän on raken­net­tava yhteis­työtä saman­mie­lis­ten kanssa. Meidän on oltava luovia sen raken­ta­mi­sessa. Meidän on nähtävä vaivaa. Kokoo­mus on tähän työhön sitou­tu­nut. Olemme siihen yhtä sitou­tu­neita kuin lähes 30 vuotta sitten, viedes­sämme Suomen EU:n jäse­neksi.

Onnit­te­len teitä Snell­man-säätiön stipen­din saajia! Kun ajat­te­len teitä, ajat­te­len puolu­een, Suomen ja EU:n tule­vai­suutta. 

Ei ole itses­tään selvää, että EU yhtei­sönä säilyy. Edellä kuvaa­mani EU:n haas­teet eivät ratkea vuodessa tai kahdessa, vaan niiden selvit­tä­mi­seksi joudumme vielä pitkään teke­mään töitä. Kukaan ei ole parempi johta­maan tätä työtä kuin kokoo­mus. 

Kokoo­mus ja Suomi tarvit­se­vat teitä, EU-Suomessa synty­neitä ja kasva­neita, jotka ymmär­tä­vät EU:n merki­tyk­sen suoma­lais­ten turval­li­suu­delle ja hyvin­voin­nille. 

Teidän tehtä­vänne on varmis­taa omalta osal­tanne, että meillä on jatkos­sa­kin vahva länti­nen unioni, jonka jäse­nenä Suomi muovaa omaa ja maan­osansa tule­vai­suutta. 

Kiitos ja onnit­te­lut vielä kerran. Olette tehneet valta­van työn, josta on syytä olla ylpeä.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

15.5.2024

Sinuhe Wallin­heimo: Tämä halli­tus on kasvun halli­tus ja sen ohjelma on kasvun ohjelma

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro keskus­tan väli­ky­sy­myk­seen talous­po­li­tii­kasta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Kokoo­mus on työn, yrit­tä­mi­sen ja toimi­vien mark­ki­noi­den puolue. Raken­namme Suomea, jossa jokai­nen

23.4.2024

Ville Väyry­nen: Tervey­den­huol­lon henki­löstö on moti­voi­tu­nutta ja ammat­ti­tai­toista – heitä ei vain ole riit­tä­västi

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro väli­ky­sy­myk­seen sairaa­la­ver­kosta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Keskus­sai­raa­la­ver­kosto on laaduk­kaaksi tunnus­te­tun erikois­sai­raan­hoi­tomme selkä­ranka. Sillä on merkit­tävä rooli esimer­kiksi koulu­tuk­sen, tutki­muk­sen,

17.4.2024

Sari Sarko­maa: Kouluista ja lapsen arjesta on tehtävä kaikille turval­lista

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro ajan­koh­tais­kes­kus­te­luun koulu­tur­val­li­suu­desta ja koulu­rau­hasta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Koulu­rauha ja lastemme hyvin­vointi on meidän aikuis­ten vastuulla. Valtaosa lapsista ja

Skip to content