Kokoomus.fi / Julkaisut / Puheet / Petteri Orpon puhe Snell­man-säätiön kevät­se­mi­naa­rissa 8.5.2021

Petteri Orpon puhe Snell­man-säätiön kevät­se­mi­naa­rissa 8.5.2021

Julkaistu:

Hyvät ystä­vät, 

Kolme­kym­mentä vuotta sitten olin nuori mies suorit­ta­massa asepal­ve­lus­tani Paro­lan­num­mella pans­sa­ripri­kaa­tissa. Olimme metsä­lei­rillä ja istus­ke­limme leiri­nuo­tiolla. Yksi palve­lus­ka­ve­reis­tani kertoi kuul­leensa, että Berlii­nin muuri oli murtu­nut. Oli kuin joku olisi aukais­sut ikku­nan huonee­seen, joka oli ollut pitkään kiinni. Huonee­seen tulvi raikasta ilmaa ja valoa. 

Kokoo­mus oli ensim­mäi­nen puolue, joka kannatti Suomen jäse­nyyttä Euroo­pan unio­nissa. Ilkka Suomi­nen, Pertti Salo­lai­nen ja monet muut kokoo­mus­lai­set teki­vät merkit­tä­vän työn Suomen saat­ta­mi­seksi länti­seen yhtei­söön.

YYA-Suomessa aikui­seksi kasva­neelle ihmi­selle EU-jäse­nyys oli valtava muutos. Sama raitis ilma ja valo, jotka tuntui­vat valtaa­van Euroo­pan, kun Berlii­nin muuri murtui, tulvi myös Suomeen. EU-jäse­nyy­den myötä Suomi on avau­tu­nut, euroop­pa­lais­tu­nut ja kansain­vä­lis­ty­nyt. Olemme osa sitä läntis­ten maiden jouk­koa, johon olemme aina halun­neet­kin kuulua. 

Yhtei­selo 27 maan kanssa ei aina ole help­poa, kaukana siitä. On maita, jotka eivät saa yhtei­sistä sään­nöistä huoli­matta talout­taan järjes­tyk­seen. On maita, jotka ovat 2muuttumassa auto­ri­taa­ri­siksi valtioiksi. On maita, joiden demo­kra­tiat kipui­le­vat popu­lis­min paineessa.  

EU:n talous ei kasva riit­tä­västi. EU ei tuota uutta ja inno­va­tii­vista samaa tahtia Yhdys­val­to­jen ja Kiinan kanssa. Olemme jäämässä jälkeen kehi­tyk­sestä. Länti­nen, avoin yhteis­kun­ta­malli, joka perus­tuu kansan­val­taan ja mark­ki­na­ta­lou­teen, on menet­tä­nyt hohto­aan. 

Kiina on nouse­massa Yhdys­val­toi­hin verrat­ta­vaksi maail­man­mah­diksi. Yhdys­val­lat on meille edel­leen tärkeä kump­pani, mutta se on maana syvästi jakau­tu­nut. Venäjä muut­tuu koko ajan arvaa­mat­to­mam­maksi. Sen aloit­ta­mat konflik­tit ovat ovel­lamme. 

Ongel­mia on, haas­teita on. Jopa vaaroja on. Euroo­pan on kyet­tävä otta­maan enem­män vastuuta omasta turval­li­suu­des­taan. Suomelle on elin­tär­keää olla muok­kaa­massa omaa ja maan­osamme tule­vai­suutta EU:n jäse­nenä. EU on maail­man suurin talous­a­lue ja sen sisä­mark­ki­nat ovat suoma­lais­ten yritys­ten kannalta merkit­tä­vät. 

Me kokoo­muk­sessa olemme yhtä mieltä siitä, Euroo­pan unioni on Suomen tärkein ulko- ja turval­li­suus­po­li­tii­kan viite­ke­hys, ja sen jäse­nyys lisää Suomen turval­li­suutta.

Kanna­tamme sitä, että EU tekee yhtei­siä toimia koro­nan kukis­ta­mi­seksi sekä koro­na­krii­sistä toipu­mi­seksi. 

Yhtei­nen tavoite ei tarkoita, että keinot sen saavut­ta­mi­seksi ovat arvos­te­lun yläpuo­lella. Elvy­tys­pa­ke­tin perusta on vastoin kokoo­mus­laista talous­po­liit­tista ajat­te­lua. Paketti syntyi krii­sissä, ja muutos aiem­paan on suuri. Elpy­mis­vä­line on huonosti suun­ni­teltu, neuvo­teltu ja sovittu. Moni kokoo­mus­lai­nen on huolis­saan suun­nasta, johon paketti EU:ta vie. Osa kolle­gois­tani edus­kun­nassa painot­taa voimak­kaasti tätä näkö­kul­maa, ja minä ymmär­rän heidän mieli­pi­det­tään. 

Minä olen niiden kokoo­mus­lais­ten joukossa, jotka näke­vät tilan­teen niin, että äänes­tyk­sessä elvy­tys­pa­ke­tista on loppu viimein kysy­mys EU:n vakau­desta ja yhte­näi­syy­destä. Silloin kyse on myös Suomen turval­li­suus­po­liit­ti­sesta asemasta ja riskeistä maamme talou­delle. 

Tällä viikolla pako­timme halli­tuk­sen neuvot­te­lu­pöy­tään ja palau­timme ryhti­liik­keellä Suomen euro­lin­jan vastuul­li­seksi. Se on vahva linjaus tälle ja tule­vil­le­kin halli­tuk­sille. Tämä osal­taan mahdol­listi sen, että selkeä enem­mistö kokoo­muk­sen ryhmästä voi tukea pake­tin läpi­me­noa edus­kun­nassa. 

EU:n ulko- ja turval­li­suus­po­liit­ti­nen merki­tys on jäänyt talous­po­li­tii­kan ja lasku­har­joi­tus­ten varjoon. Suomi on tais­tel­lut itsensä itse­näi­seksi maaksi ja osaksi läntis­ten, vapai­den demo­kra­tioi­den ryhmää. Se on vaati­nut sotia ja uhreja, sekä määrä­tie­toista työtä. Tässä viite­ryh­mässä me haluamme pysyä, ja siitä ei saa lipsua.  

Kansan­ta­lous­tie­teen emeri­tus­pro­fes­sori ja sota­tie­tei­den tohtori Vesa Kanniai­nen kirjoitti eilen Helsin­gin Sano­missa näin: 

EU:n elvy­tys­pa­ke­tin hyväk­sy­mi­nen on Suomen etu. Suomelle elvy­tys­pa­ke­tista lankeava kustan­nus on pieni hinta siitä, mitä turval­li­suus­po­liit­tista hyötyä EU-jäse­nyy­destä maal­lemme on. Asiat tärkeys­jär­jes­tyk­seen. 

Olen samaa mieltä tohtori Kanniai­sen kanssa. Riskit, joita elvy­tys­pa­ke­tin kaatu­mi­seen liit­tyy, ovat mieles­täni liian suuria, että niitä kannat­taisi ottaa. Näillä perus­teilla minä äänes­tän pake­tin hyväk­sy­mi­sen puolesta ensi viikolla. 

Hyvä ystä­vät, 

On aika kään­tää katse EU:n tule­vai­suu­teen. Mitä kokoo­mus haluaa EU:n tule­vai­suu­delta? Mitä Suomi tavoit­te­lee EU:ssa? 

EU-myön­tei­syys ei ole sini­sil­mäi­syy­den syno­nyymi.

Suomen edun toteu­tu­mi­nen vaatii sinni­kästä työtä, eikä se muutu yhtään helpom­maksi. Siihen on kaksi syytä yli muiden: Britan­nian EU-ero ja muutok­set Saksan sisä­po­li­tii­kassa. 

Britan­nia oli Suomelle tärkeä kump­pani, sillä Britan­nia tasoitti peli­kent­tää meille edul­li­sella tavalla. Britan­nialle oli tärkeää, että kauppa käy ja kilpailu sisä­mark­ki­noilla toimii. Britan­nia antoi riit­tä­vän vasta­pai­non Saksalle ja Rans­kalle. 

Angela Merke­lin Saksa oli Suomelle arvo­kas kump­pani, sillä intres­simme EU:n talous­po­li­tii­kassa olivat usein saman­lai­set. Pitkään Saksa pysyi kannas­saan ja sanoi ei EU:n yhtei­selle velkaan­tu­mi­selle. 

Brexit on tapah­tu­nut ja Saksan suunta EU-poli­tii­kassa on tällä hetkellä kysy­mys­merkki. Kun valta maassa vaih­tuu, myös EU-poli­tii­kan suunta hakee uomaansa. Se vaikut­taa koko EU:n kehi­tyk­seen. 

Muutok­set ovat olleet ja ovat nopeita. Se tarkoit­taa, että meidän on oltava hereillä ja osat­tava tehdä poli­tiikka EU:ssa.  

Vaiku­tin vuosia erilai­sissa minis­te­ri­ko­koon­pa­noissa EU:n päätök­sen­te­koon. Erityi­sesti yksi asia kävi selväksi.

Ne maat, jotka tule­vat pöytään selkei­den tavoit­tei­den kanssa ja ovat hank­ki­neet asial­leen tukea, menes­ty­vät. 

Valtio­va­rain­mi­nis­te­rinä olin kokoa­massa niin kutsut­tua pohjois­ten EU-maiden Hansa-ryhmää. Sen pyrki­mys oli vahvis­taa jokai­sen jäsen­val­tion vastuuta omasta talou­des­taan ja velois­taan. Sanna Mari­nin halli­tuk­selta oli virhe jättäy­tyä yhteis­työstä pois. Hansa-ryhmästä kolme oli mukana nuukassa neli­kossa, joka on saanut hyvin omia tavoit­tei­taan läpi. 

Oikeus­val­tio­pe­ri­aat­teen vaali­mi­sessa kokoo­mus on näyt­tä­nyt suun­taa jo pitkään. Jo Jyrki Katai­sen päämi­nis­te­ri­kau­della Suomi yhdessä muiden kanssa sai aikaan sen, että luotiin menet­tely, jonka avulla oikeus­val­tio­pe­ri­aat­teen vastai­sesti toimiva jäsen­val­tio voi saada sank­tioita. Euroo­pan kansan­puo­lu­eessa Kokoo­mus otti härkää sarvista ja vaati Unka­rin valta­puo­lue Fideszin erot­ta­mista. Tämä toteu­tui tänä keväänä. Työ oikeus­val­tio­pe­ri­aat­teen vaali­mi­seksi jatkuu edel­leen.

Kokoo­muk­selle on tärkeää, että EU kehit­tyy ulko- ja turval­li­suus­po­liit­ti­sesti vahvem­maksi toimi­jaksi. Terro­rismi, hybri­di­vai­kut­ta­mi­nen ja rajat ylit­tävä rikol­li­suus ovat esimerk­kejä asioista, joihin yhdessä pystymme vastaa­maan parem­min kuin yksin. Olemme esit­tä­neet, että EU:n asemaa ulko­po­liit­ti­sena toimi­jana vahvis­tet­tai­siin lisää­mällä määräe­nem­mis­tö­pää­tök­siä. Me haluamme myös syven­tää EU:n ja Naton yhteis­työtä enti­ses­tään. 

Suurin osa EU-maista nojaa puolus­tuk­ses­saan puolus­tus­liitto Natoon. Suomen liit­ty­mi­nen Natoon ei kokoo­muk­sen tavoit­teista huoli­matta ole toden­nä­köistä nykyi­sen halli­tuk­sen aikana. Siksi meidän pitäisi tarkas­tella EU:n ja Naton tehtä­vien yhdis­tä­mistä puolus­tus­asioissa. Suomen pitää edetä puolus­tus­rat­kai­suis­saan samaa tahtia ja saman­suun­tai­sesti Ruot­sin kanssa.

Hyvät ystä­vät, 

Jotta Suomi voi edis­tää meille tärkeitä tavoit­teita EU:ssa, meidän on raken­net­tava yhteis­työtä saman­mie­lis­ten kanssa. Meidän on oltava luovia sen raken­ta­mi­sessa. Meidän on nähtävä vaivaa. Kokoo­mus on tähän työhön sitou­tu­nut. Olemme siihen yhtä sitou­tu­neita kuin lähes 30 vuotta sitten, viedes­sämme Suomen EU:n jäse­neksi.

Onnit­te­len teitä Snell­man-säätiön stipen­din saajia! Kun ajat­te­len teitä, ajat­te­len puolu­een, Suomen ja EU:n tule­vai­suutta. 

Ei ole itses­tään selvää, että EU yhtei­sönä säilyy. Edellä kuvaa­mani EU:n haas­teet eivät ratkea vuodessa tai kahdessa, vaan niiden selvit­tä­mi­seksi joudumme vielä pitkään teke­mään töitä. Kukaan ei ole parempi johta­maan tätä työtä kuin kokoo­mus. 

Kokoo­mus ja Suomi tarvit­se­vat teitä, EU-Suomessa synty­neitä ja kasva­neita, jotka ymmär­tä­vät EU:n merki­tyk­sen suoma­lais­ten turval­li­suu­delle ja hyvin­voin­nille. 

Teidän tehtä­vänne on varmis­taa omalta osal­tanne, että meillä on jatkos­sa­kin vahva länti­nen unioni, jonka jäse­nenä Suomi muovaa omaa ja maan­osansa tule­vai­suutta. 

Kiitos ja onnit­te­lut vielä kerran. Olette tehneet valta­van työn, josta on syytä olla ylpeä.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

22.5.2021

Petteri Orpo: “Sydä­memme ei syki byro­kra­tialle, vaan hyvin­voi­ville ihmi­sille”

Hyvät ystä­vät,  Helsin­gissä avat­tiin syksyllä 2018 uusi lasten­sai­raala. Se oli mitta­van yhtei­sen ponnis­te­lun tulos. Sairaa­lassa hoide­taan lapsia kaik­kialta Suomesta.  Helsin­gin

18.5.2021

Kai Mykkä­nen: “Nyt täytyy herätä velkau­nesta”

Suomen halli­tus otti kehys­rii­hessä vaaral­li­sen aske­leen ylivel­kaan­tu­mi­sen varassa lepää­vään unel­ma­höt­töön. Halli­tus katkaisi 20 vuotta kestä­neen meno­­ke­­hys-ankku­­rin ja kiih­dyt­tää velkaan­tu­mista nousu­kau­den

18.5.2021

Petteri Orpo: “Me haluamme, että Suomi hoitaa oman osansa vastuul­li­sesti”

Pienen maan paras turva on, että se pitää asiois­taan huolta. Pienen maan kannat­taa varau­tua pahaan ilmaan, vaikka sadetta ei olisi­kaan