Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Turvallisuus / Petteri Orpo: “Turvallisuuspoliittinen liikkumatila on itsenäisyytemme kivijalka”

Petteri Orpo: “Turval­li­suus­po­liit­ti­nen liik­ku­ma­tila on itse­näi­syy­temme kivi­jalka”

Julkaistu:

Viime vuosi­sa­dan suur­val­ta­po­li­tii­kan keskellä suuret maat Saksa ja Venäjä jakoi­vat Euroo­pan pienet maat, mukaan lukien Suomen, omiin etupii­rei­hinsä. Kuulemme nyt kaikuja mennei­syy­destä ja etupii­ri­pu­heista presi­dentti Puti­nin vaatiessa uutta ”turval­li­suus­so­pi­musta” Euroop­paan. Venäjä haluaa Natolta ja länneltä kirjal­li­set takeet siitä, ettei Nato laaje­nisi itään. Tämän voi suoraan katsoa viit­taa­van useaan­kin valtioon Venä­jän lähia­lueilla.

Suomelle Venä­jän lähei­syys on keskei­nen geostra­te­gi­nen tosia­sia. Viimeis­tään Ukrai­nan sota on osoit­ta­nut, ettei Venä­jään liit­tyvä haaste ole tosia­siassa hävin­nyt ja että Suomen tarve tasa­pai­not­ta­viin toimen­pi­tei­siin on edel­leen akuutti. Venä­jästä on tullut yhä arvaa­mat­to­mampi, ja maan läpi­nä­ky­mät­tö­myys tekee sen kanssa toimi­mi­sesta ja sen tavoit­tei­den arvioin­nista vaikeaa. Tämä vali­tet­ta­vasti lisää samalla riskejä, sillä emme ole varmoja minkä­lai­siin keinoi­hin Kreml on viime kädessä valmis tukeu­tu­maan. Koke­muk­sen perus­teella Venäjä ei aina­kaan pelkää kaih­taa rujoja keinoja tavoit­tei­densa edis­tä­mi­seksi.

Venäjä on aina ollut kriit­ti­nen Natoa kohtaan. Suomen ulko- ja turval­li­suus­po­li­tii­kan perusta on turvata kansa­kun­tamme itse­näi­syys ja oikeus tehdä omia päätök­siä. Tähän ajatuk­seen eivät sovi edel­li­sen vuosi­sa­dan ajatuk­set suur­val­to­jen keske­nään teke­mistä sopi­muk­sista, jotka päät­täi­si­vät pien­ten maiden kohta­lot. Suomella täytyy kaikissa olosuh­teissa olla mahdol­li­suus hakea Nato-jäse­nyyttä ja pyrkiä liit­tou­tu­maan soti­laal­li­sesti niin halu­tes­samme. Kuten tasa­val­lan presi­dentti on toden­nut, päätök­set uusien jäse­nien liit­ty­mi­sestä tehdään haki­ja­maan ja Naton välillä. Ulko­puo­li­silla valtioilla ei ole tähän sanan­val­taa.

Meidän ei myös­kään tule omaeh­toi­sesti sulkea mitään vaih­toeh­to­jamme pois. Tämä koskee myös Nato-jäse­nyyttä. Kokoo­mus on kannat­ta­nut Suomen Nato-jäse­nyyttä jo pitkään ja tämä linja pitää edel­leen. Nato toimii Euroo­pan turval­li­suutta vahvis­ta­vana teki­jänä sekä läntis­ten maiden liit­tona ja katson, että Nato-jäse­nyys paran­taisi Suomen turval­li­suutta sekä toisi enna­koi­ta­vuutta lähia­lueil­lemme. On kuiten­kin selvää, että jäse­nyy­delle on oltava riit­tävä tuki sekä kansal­li­sesti että puoluei­den kesken.

Siksi katson sillä olevan erityistä arvoa kansal­li­sesti, että Suomessa on polii­tik­koja ja puolueita, jotka puhu­vat avoi­mesti jäse­nyy­den puolesta. Ollak­seen todel­li­nen vaih­toehto Suomelle, Nato-jäse­nyy­dellä on myös oltava kannat­ta­jansa. Mikäli yhdel­lä­kään poliit­ti­sella taholla ei olisi valmiuk­sia edis­tää jäsen­ky­sy­mystä tarvit­taessa, olisi Suomen mahdol­li­suus hakeu­tua soti­las­lii­ton jäse­neksi nykyistä ohuempi.

Teemme jo nyt tiivistä puolus­tusyh­teis­työtä usei­den länsi­mai­den sekä Naton kanssa ja tätä meidän on jatket­tava ilman ennak­koon määri­tel­tyjä rajoi­tuk­sia. Myös Euroo­pan unio­nin syve­nevä puolus­tus- ja turval­li­suusyh­teis­työ on etujemme mukaista.  Kokoo­muk­sen näkö­kul­masta Suomi ei voi jous­taa keskei­sessä ulko- ja turval­li­suus­po­li­tii­kan suve­re­ni­tee­tin kysy­myk­sessä. Ulko- ja turval­li­suus­po­liit­ti­nen liik­ku­ma­tila yhdis­tet­tynä uskot­ta­vaan maan­puo­lus­tuk­seen luovat itse­näi­syy­temme kivi­ja­lan. Tämä on viisaan ulko- ja turval­li­suus­po­li­tii­kan perusta jännit­tei­sessä toimin­taym­pä­ris­tössä.

Petteri Orpo
Kokoo­muk­sen puheen­joh­taja

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

24.11.2022

Pihla Keto-Huovi­nen: Lähi­suh­de­vä­ki­val­taa ei tule sovi­tella – katkais­taan noidan­kehä

Suomi on tilas­to­jen valossa lähi­suh­de­vä­ki­val­lan kehi­tys­maa. Joka kolmas suoma­lai­nen nainen kokee elämänsä aikana lähi­suh­de­vä­ki­val­taa, ja lähes aina teki­jänä on nykyi­nen

19.10.2022

Talous­va­lio­kun­nan puheen­joh­taja Sanni Grahn-Laaso­nen: Euroo­pan on herät­tävä Kiina-riskiin

Käsit­te­lemme Suomen histo­rian ensim­mäistä huol­to­var­muus­se­lon­te­koa aikana, jolloin ensin globaali pande­mia ja sitten Venä­jän odot­ta­ma­ton raaka hyök­käys­sota Ukrai­naan ovat tehneet maail­mas­tamme näky­västi epävar­mem­man ja uhkaa­vam­man. Suoma­lais­ten arjen turval­li­suu­den­tunne on heiken­ty­nyt.

17.5.2022

Nato-jäse­nyys sine­töi Suomen pitkän matkan länteen

Edus­kunta on tänään anta­nut tukensa Nato-jäse­­nyy­­delle. Haluan kiit­tää koko edus­kun­taa tästä histo­rial­li­sesta JAA-äänes­­tyk­­sestä. Kansan tuki on vahva, 188 kansan­edus­ta­jaa äänesti

Skip to content