Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Puheet / Petteri Orpo: Tule­vai­suutta pitää ajatella joka päivä

Petteri Orpo: Tule­vai­suutta pitää ajatella joka päivä

Julkaistu:

Puhe Tampe­reella Kokoo­muk­sen yhdis­tys­ten puheen­joh­ta­ja­päi­villä, Tule­vai­suus­päi­vät 17.3.

Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia

 

Rakkaat kokoo­mus­lai­set,

Tämä on minulle yksi vuoden tärkeim­mistä päivistä, yksi koho­koh­dista. Todella hienoa nähdä teidät kaikki täällä.

Vietämme Kokoo­muk­sen sata­vuo­tis­juh­laa. Tule­vai­suus­päi­vät on ensim­mäi­nen iso kokoo­musyh­tei­sömme tapah­tuma tänä vuonna. Kesä­kuussa kohtaamme juhla­puo­lue­ko­kouk­sessa Turussa. Varsi­nai­set juhlal­li­suu­det ovat loppusyk­systä.

Niiden lisäksi isän­nöimme marras­kuussa Euroo­pan kansan­puo­lu­een kongres­sia Helsin­gissä. Se on yksi Suomen histo­rian suurim­mista kansain­vä­li­sistä poli­tii­kan tapah­tu­mista. On vielä aivan mahdol­lista, että meillä on tuossa kokouk­sessa suoma­lai­nen - kokoo­mus­lai­nen kärkieh­do­kas.
Tietysti juhlimme sata­vuo­tiasta kokoo­musta eri tavoin eri puolilla maata pitkin vuotta.

Vuosi on alka­nut vahvoissa merkeissä. Kokoo­muk­selle naljail­tiin pitkin syksyä ja talvea siitä, ettei meillä ole omaa presi­dent­tieh­do­kasta. Sitten hyvä yhteis­työ­kump­pa­nimme keskusta keksi julis­taa, että ääni Sauli Niinis­tölle on ääni kokoo­muk­selle.

No, miten kävi? Sauli sai melkein 1,9 miljoo­naa ääntä. Me olemme tästä iloi­sia, vai mitä?

Tasa­val­lan presi­dentti Niinistö, meidän Sauli, valit­tiin toiselle kaudelle suoraan ensim­mäi­sellä kier­rok­sella. Osasimme odot­taa vahvaa tulosta, mutta ettei toista kier­rosta tarvittu – se oli histo­riaa!

Hyvät ystä­vät,

Presi­den­tin­vaali osoitti, että suoma­lai­set luot­ta­vat siihen, että Sauli Niinistö on paras presi­dentti tälle maalle.

Luot­ta­mus on kaiken yhteis­kun­nal­li­sen toimin­nan lähtö­kohta. Kun aloi­tin puheen­joh­ta­jana, yksi tärkeim­mistä tehtä­vis­täni oli palaut­taa luot­ta­mus kokoo­muk­seen. Kokoo­mus­lais­ten luot­ta­mus omaan puolu­ee­seensa. Yhteis­työ­kump­pa­nei­den luot­ta­mus siihen, että olemme pystyvä halli­tus­puo­lue ja teemme sen, mihin olemme sitou­tu­neet. Suoma­lais­ten luot­ta­mus siihen, että tämä puolue on nyt ja jatkossa puolue, jonka käsiin voi uskoa isän­maan asiat hyvinä ja huonoina aikoina.

Se luot­ta­mus meidän Kansal­li­sena Kokoo­muk­sena pitää lunas­taa joka päivä.

Miten me sen lunas­tamme?

Lunas­tamme sen teke­mällä sitä, mitä olemme luvan­neet.
Halli­tus­työn suju­vuu­desta kokoo­muk­sella on vahvat näytöt.

Kun kesän 2015 korvilla tulimme Smol­nasta ulos halli­tus­oh­jel­man kanssa, alkoi kritiikki. Talous­po­li­tii­kan linjaa haukut­tiin kovin kokoo­mus­lai­seksi.

Miten on käynyt?

Talous on hyvässä vauh­dissa, vienti vetää, työl­li­syys vahvis­tuu. Näyt­tää siltä, että pääsemme 72 prosen­tin työl­li­syy­teen. Kyllä tätä saa kokoo­mus­lai­seksi talous­po­li­tii­kaksi hauk­kua.

Media ei poli­tii­kan aikaan­saan­nok­silla hersyt­tele. Sitä tärkeäm­pää on, että muis­tu­tamme aika ajoin itseämme: kyllä, olemme saaneet aikai­seksi paljon. Kokoo­mus­lai­nen arvo­maa­ilma näkyy laajasti halli­tuk­sen teke­missä päätök­sissä. Olemme anta­neet ihmi­sille enem­män vapautta käyt­tää omaa harkin­taansa arjen asioissa.

Olemme suosi­neet työn­te­koa toimeen­tu­lon lähteenä estä­mällä vero­tuk­sen kiris­ty­mi­sen. Olemme purka­neet tai keven­tä­neet tarpee­tonta ja arki­jär­jen vastaista sään­te­lyä. Olemme koon­neet teille halli­tuk­sen hyvät, kokoo­mus­hen­ki­set teot yhteen paket­tiin.

Mukana on esimerk­kejä kokoo­muk­sen puolue­ko­kous­aloit­teista, joiden mukai­sia uudis­tuk­sia tämä halli­tus on toteut­ta­nut. Puolue­ko­kous hyväk­syi viimeksi 80 aloi­tetta. Niistä valtaosa on johta­nut konkreet­ti­siin toimen­pi­tei­siin.

Otan tässä muuta­man esimer­kin:

Sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den tuotanto moni­puo­lis­tuu ennen­nä­ke­mät­tö­mällä tavalla. Valtio­neu­vosto antoi valin­nan­va­paus­lait vihdoin edus­kun­taan, ja valmista pitäisi olla kesään mennessä.

Julkista liiken­nettä vapau­te­taan kilpai­lulle laajasti. Juna­lii­ken­teen kilpai­lu­tus etenee, ja kesällä liiken­ne­kaari vapaut­taa taksi­lii­ken­teen.

Alko­ho­li­lain­sää­dän­nön uudis­tus on lisän­nyt ihmis­ten valin­nan­mah­dol­li­suuk­sia. Koti­mai­sille pani­moille ja ravin­to­loille on avau­tu­nut aivan uuden­lai­sia mahdol­li­suuk­sia palvella asiak­kaita.

Kaikesta tästä voimme syystä olla tyyty­väi­siä. Yhdessä muutamme tätä maata parem­maksi.

Lisää esimerk­kejä löydätte teille jaetusta kirja­sesta ”Lisää tekoja Suomen hyväksi”.

Hyvät ystä­vät,

Talou­den näky­mät ovat Suomessa parem­mat kuin lähes kymme­neen vuoteen. Valtion velan­otto on pienen­ty­nyt voimak­kaasti vahvan talou­den ja työl­li­syy­den, kasvun, sopeu­tus­toi­mien ja tiukan meno­ku­rin myötä.

Tänä vuonna velan­otto piene­nee merkit­tä­västi. Työtä on edel­leen jatket­tava, jotta velaksi elämi­nen pysäh­tyy koko­naan. Tiedämme, että velka jää aina jonkun makset­ta­vaksi. Me emme halua sysätä sitä omien lastemme, emmekä heidän lastensa syliin. Ei voi olla niin, että kovim­man talous­kas­vun keskellä joudumme edel­leen otta­maan velkaa. Nyt pitäisi saada jäämään sääs­töön huonom­pien päivien varalle, jotka enem­min ja myöhem­min tule­vat vastaan.

Emmekä myös­kään voi tyytyä siihen, että työl­li­syy­saste para­nee. Meidän on tavoi­tel­tava pohjois­maista tasoa, jotta pystymme vastaa­maan ikään­ty­mi­sen haas­tei­siin ja lunas­ta­maan eläke- ja palve­lu­lu­pauk­set.

Näistä syistä keskei­sim­mät halli­tuk­sen tavoit­teet tule­vassa kehys­rii­hessä ovat meno­jen hillintä jako­vaa­ran valli­tessa ja työl­li­syy­den kasvua tuke­vat toimet, joista osaa­mi­nen on tärkein.

Suomi ei pärjää tässä maail­massa yksin.

Kokoo­mus huoleh­tii siitä, että Suomi on avoin ja aktii­vi­nen kansain­vä­li­nen toimija. Uskal­lamme puolus­taa EU-jäse­nyyttä ja paik­kaamme länti­sessä arvo­yh­tei­sössä. Epävar­moina aikoina tämä koros­tuu.

EU-poli­tii­kassa Kokoo­mus on painot­ta­nut vastuul­lista talous- ja raha­lii­ton kehit­tä­mistä, yhtei­sen puolus­tuk­sen raken­ta­mista, EU:n yhtei­sen kaup­pa­po­li­tii­kan merki­tystä, tarvetta EU:n yhtei­selle maahan­muut­to­po­li­tii­kalle ja oikeus­val­tio­pe­ri­aat­teen vaali­mista kaikissa jäsen­maissa. Olemme koros­ta­neet osaa­mi­sen, tutki­muk­sen, kehi­tyk­sen ja inno­vaa­tioi­den merki­tystä kasvun ja työl­li­syy­den edis­tä­mi­sessä.

Kokoo­muk­sen mielestä Euroo­pan unioni on Suomelle arvo­va­linta ja turval­li­suus­te­kijä. Se on meille elin­tär­keä yhteisö, jonka kehit­tä­mi­sestä Suomen täytyy olla päät­tä­mässä.

Hyvät kokoo­mus­lai­set,

Viime viik­koina on alka­nut rynnis­tys sote-uudis­tusta vastaan. Uudis­tuk­sen vastus­ta­jat ja epäi­li­jät ovat havah­tu­neet siihen, että uudis­tus on menossa maaliin. Sen pitää mennä maaliin. Sen me olemme suoma­lai­sille luvan­neet.

Sote-uudis­tus kiemu­roi­neen on moni­mut­kai­nen koko­nai­suus. Meille kokoo­mus­lai­sille tärkein asia siinä on yksin­ker­tai­nen: Kyse on palve­luista. Perus­ter­vey­den­huolto ei nyt toimi. Ihmi­set ovat jonoissa, eivät hoidossa. Sairau­det pitkit­ty­vät, ja hinta siitä on kova. Se on sitä niin sairaalle itsel­leen kuin yhteis­kun­nalle.

Kun ihmi­set eivät saa apua oike­aan aikaan, sairaus­pois­sao­lot esimer­kiksi töistä voivat pitkit­tyä.
Paine siir­tyy erikois­sai­raan­hoi­toon. Lisäksi väes­tömme vanhe­nee, ja hoivan tarve kasvaa.

Kokoo­muk­sella on kirkas tavoite: nykyistä parem­mat palve­lut. Palve­lut ovat tärkeitä, ei hallinto. Valin­nan­va­paus on se keino, jolla palve­lui­den saata­vuus ja laatu para­ne­vat.

Kyllä, suorat kustan­nuk­set varmasti nouse­vat alku­vai­heessa. Niin käy, kun ihmi­set pääse­vät jonoista hoitoon. Tähän kokoo­mus on valmis. Kun perus­ter­vey­den­huolto toimii, hieman pidem­mällä aika­vä­lillä saamme hillit­tyä kulu­jen kasvun.

Valin­nan­va­paus toteu­tuu ja se toteu­tuu laajasti. Se on suuri muutos, poti­las - asia­kas noste­taan koko systee­min ytimeen. Minusta se on oikein.

Jotkut omis­ta­kin joukoista halua­vat sanoa, että ei valin­nan­va­paus toteudu. Minä vastaan heille, että kyllä toteu­tuu. Toiset sano­vat, että joulu­kuussa peruu­tet­tiin liikaa erikois­sai­raan­hoi­don valin­nan­va­pau­dessa. Heille vastauk­seni on, että ei peruu­tettu. Tehtiin viisas ratkaisu, jolla rajat­tiin valin­nan­va­pautta leik­kaus­toi­min­nassa siten, ettei meidän maail­man paras julki­nen erikois­sai­raan­hoito vaarannu.

Sidoimme tuol­loin valin­nan­va­pau­den erikois­ta­solla hoito­ta­kuuseen. Jos julki­nen ei saa poti­lasta hoitoon hoito­ta­kuun puit­teissa pitää poti­laalle antaa asia­kas­se­teli. Olen sitä mieltä, että kuusi kuukaut­ta­kin jonossa on liian pitkä aika. Harva on jonossa paran­tu­nut. Kokoo­muk­sen tavoite on lyhen­tää hoito­ta­kuun aikoja.

Suomessa vallit­see laaja yksi­mie­li­syys, että palve­lui­den järjes­tä­jällä pitää olla nykyistä jäme­räm­mät hartiat. Ei sitä­kään tosia­siaa tarvitse kier­rellä, että maakun­ta­malli ei ole ollut meille kokoo­mus­lai­sille mieluisa.

Viime vaali­kau­della yritimme tehdä uudis­tusta toisen­lai­silla malleilla. Halusimme kunta­poh­jai­sen mallin. Dema­reilla meni sisu kaulaan. Sdp pysäytti sen. Yritimme yhdessä kaik­kien edus­kun­ta­puo­luei­den kanssa tehdä mallia kuntayh­ty­mien pohjalle. Sen kaatoi perus­tus­la­ki­va­lio­kunta. Perus­tus­la­ki­va­lio­kunta perään­kuu­lutti kansan­val­tai­suutta, vaaleilla valit­ta­via päät­tä­jiä.

Tiedätte, miten vuoden 2015 edus­kun­ta­vaa­leissa kävi. Keskusta voitti. Vaali­voit­taja määritti uudis­tuk­sen pohjaksi maakun­ta­mal­lin. Me halusimme sote-uudis­tuk­sen. Vaih­toeh­toja ei oikein ollut.

Jos halli­tuk­seen olisi mennyt kokoo­muk­sen sijasta Rinteen Sdp, tulok­sena olisi ollut edel­leen maakun­ta­malli. Palve­lut tuot­taisi julki­nen mono­poli. Maakun­nalle olisi ehkä hamuttu muita­kin kuntien tehtä­viä, kuten toisen asteen koulu­tus. Meille se ei käy. Ja sen me halli­tuk­sessa estimme.

Hallin­nosta totean tämän: Nyt sote-palve­lui­den järjes­tä­mis­vas­tuussa on vajaat 300 kuntaa. Jatkossa 18 maakun­taa. Mitään uutta hallin­to­him­me­liä emme siis ole luomassa.

Uudis­tusta ja sen sisäl­töä on kaikissa sen vaiheissa käsi­telty kymme­niä ja kymme­niä kertoja niin puolue­hal­li­tuk­sessa, puolue­val­tuus­tossa kuin edus­kun­ta­ryh­mässä.

Puolu­een johto ja neuvot­te­li­jat ovat kaikissa vaiheissa saaneet yksi­mie­li­sen tuen ja mandaa­tin.
Sen varassa on toimittu. Yhden ensim­mäistä vastae­si­tystä ei ole tehty tai eriä­vää mieli­pi­dettä jätetty. Ei yhden ensim­mäistä. Tämän varassa puolue­johto ja minis­te­ri­ryhmä ovat toimi­neet.

Maakun­ta­hal­lin­toa vastaan on käytetty voimak­kaita puheen­vuo­roja erityi­sesti Helsin­gissä. Kokoo­muk­sen pitää silti niin halli­tuk­sessa kuin edus­kun­nassa katsoa kehä ykköstä kauem­mas. Meidän on ajatel­tava koko Suomen ja kaik­kien suoma­lais­ten palve­luja.

Keskus­te­lua pitää käydä. Arvos­tella saa. Se kuuluu poli­tiik­kaan. Julki­suu­dessa ollut arvos­telu on osin perus­tu­nut vääriin tietoi­hin. Usei­siin huoliin on lakie­si­tyk­sessä jo vastattu.

Helsin­ki­läis­ten tai uusi­maa­lais­ten palve­lut eivät tämän uudis­tuk­sen myötä heik­kene.
Uudis­ta­matta heik­ke­ni­si­vät varmasti. Tai vaikka Helsinki pärjäisi itse, on Helsin­gin­kin kannalta vält­tä­mä­töntä, että muun maan sote­pal­ve­lut toimi­vat. Talou­del­li­sesti ajatel­len Uuden­maan maakun­ta­ra­hoi­tus on plus-miinus nolla nykyi­seen verrat­tuna.

Jos josta­kin asiasta on vielä epätie­toi­suutta, vastaamme kysy­jille mielel­lämme.

Onko sote-uudis­tus täydel­li­nen? Ei tieten­kään ole. Näin valta­vaan uudis­tuk­seen jää aina paran­net­ta­vaa.

Viime päivinä olemme nähneet, että arvos­te­tut sote-asian­tun­ti­jat ovat kään­ty­neet uudis­tuk­sen kannat­ta­jiksi. Tämä on ollut merkit­tävä kiitos sille työlle, mitä halli­tuk­sessa on tehty mallin hiomi­seksi.

Varmaa on, että uudis­tu­mi­sen kaatu­mi­nen olisi Suomen ja jokai­sen suoma­lai­sen tappio.
Lykkää­mi­sestä varoit­ta­vat myös asian­tun­ti­jat. Uudis­tus jäisi seuraa­van edus­kun­nan tehtä­väksi. Loppu­tu­los on epävarma. Samoin se, kauanko tulok­seen pääse­mi­nen kestää. Kello tikit­tää. Tämä uudis­tus olisi pitä­nyt tehdä jo vuosia sitten.

Hyvät kokoo­mus­lai­set,

Sote-uudis­tus on iso mahdol­li­suus.

Se, mitä hyötyjä ja paran­nuk­sia lopulta saadaan aikaan, ratkais­taan toimeen­pa­no­vai­heessa. Maakun­ta­uu­dis­tus on mahdol­li­suus, sillä se lisää kansan­val­taa. Toisin kuin mallit, jotka perus­tui­vat kuntayh­ty­miin.

Meidän on pystyt­tävä uskot­ta­vasti kerto­maan ihmi­sille, että kokoo­musta äänes­tä­mällä uudesta sotes­ta­kin tulee hyvä. Minä uskon siihen, että tule­vissa maakun­nissa on päät­tä­jinä runsaasti kyvyk­käitä kokoo­mus­lai­sia. On meistä itses­tämme kiinni, lunas­tam­meko ihmis­ten luot­ta­muk­sen.

Siispä haluan tehdä täysin selväksi: Kokoo­mus on sitou­tu­nut tähän uudis­tuk­seen. Se viedään maaliin meidän vahvalla tuel­lamme. Me emme petä suoma­lais­ten luot­ta­musta. Me emme vedä halli­tuk­sessa mattoa jalko­jen alta kenel­tä­kään. Me haluamme, että tämä halli­tus onnis­tuu.

Hyvät kuuli­jat,

Tämä päivä on omis­tettu tule­vai­suu­delle. Tule­vai­suutta pitäisi ajatella joka ikinen päivä.

Tänä vuonna teemme Kokoo­muk­selle uuden peri­aa­teoh­jel­man. Se on Kokoo­muk­sen tule­vai­suus­työtä. Työtä on tehty kaik­kialla Suomessa avoi­mesti ja osal­lis­ta­vasti. Olemme järjes­tä­neet kaksi­kym­mentä avointa keskus­te­lu­ti­lai­suutta eri puolilla Suomea.
Moni teis­tä­kin on toivot­ta­vasti ehti­nyt osal­lis­tua tilai­suuk­siin.

Aate kiin­nos­taa. Aatteesta halu­taan puhua. Olemme saaneet palau­tetta, että tätä kokoo­mus­lai­set ovat todella kaivan­neet: Perus­ky­sy­mys­ten
äärelle kokoon­tu­mista, oman aatteen pohti­mista. Peri­aa­teoh­jelma on perusta tule­vai­suu­den raken­ta­mi­selle.

Vuoro­vai­ku­tus ja avoi­muus ovat tapo­jamme toimia. Uudis­tusta on tehty osal­lis­ta­vam­min kuin koskaan. Sadat aktii­vi­set kokoo­mus­lai­set ovat jo tuoneet oman panok­sensa puolu­een aatteen uudis­ta­mi­seen. Mukana tilai­suuk­sissa on ollut profes­so­reita, tutki­joita ja muita asian­tun­ti­joita.

Luon­nos uudesta peri­aa­teoh­jel­masta on julkaistu puolu­een verk­ko­si­vuilla. Käykää jokai­nen tutus­tu­massa, kommen­toi­massa ja arvioi­massa sitä jo nyt. Olemme luomassa itsel­lemme poli­tii­kan teke­mi­sen aatteel­lista perus­taa vuosiksi eteen­päin. Tehdään se huolella. Ja tehdään se yhdessä.

Hyvät kokoo­mus­lai­set,

Me Kokoo­muk­sessa ajat­te­lemme, että ihmi­set lähtö­koh­tai­sesti halua­vat tehdä fiksuja ja hyviä asioita. Me luotamme ihmi­seen. Jokai­selle on annet­tava tilai­suus yrit­tää parhaansa. Minulle mahdol­li­suuk­sien tasa-arvossa on kyse siitä.

Jokai­nen osaa toimia oikein, kunhan saa riit­tä­vät tiedol­li­set ja taidol­li­set eväät. Luotamme siihen, että ihmi­set halua­vat tehdä keske­nään yhteis­työtä. Sopia asioista tois­tensa kanssa ilman vilp­piä, painos­tusta tai ketun­hän­tiä kaina­lossa. Sään­töjä ja lake­ja­kin tietysti tarvi­taan. Niihin oikeus­val­tio perus­tuu.

Rehel­li­syy­teen ja oikein teke­mi­seen kannus­ta­vassa yhteis­kun­nassa sään­tö­jen rikko­mi­sesta seuraa sank­tio. Pahan­te­kijä pannaan vastuuseen, oli rikas tai köyhä.

Meillä on mahdol­li­suus viedä Suomea eteen­päin ja tehdä siitä vielä­kin parempi.

Sanoin tammi­kuussa Helsin­gin Narink­ka­to­rilla, että Suomi yrit­tää nykyi­sellä toimin­ta­mal­lilla osal­lis­tua 70-luvun Saabilla sähkö­for­mu­la­ki­soi­hin. Vanhalla järjes­tel­mällä ei yksin­ker­tai­sesti pärjää nyky­ki­soissa. Se vain on näin.

Me haluamme kukois­ta­van Suomen, jossa kaikille on tehtä­vää. Suomen, jossa kilpailu jalos­taa kasvun­näl­käi­siä yrityk­siä yhä vahvem­miksi. Suomen, johon halu­taan sijoit­taa ja johon luote­taan. Sellai­sen Suomen, jonka talous on niin hyvässä kunnossa, että se pystyy hyvin huoleh­ti­maan heikoim­mis­taan. Nuorista ja vanhoista. Sellai­nen Suomi ei synny julis­tuk­silla. Se syntyy teke­mällä.

Kaikki päätök­set eivät ole suosit­tuja. Meidän on osat­tava entistä parem­min kertoa ihmi­sille, mitä teemme, miksi ja mitä päätök­set ihmi­sille tarkoit­ta­vat. Meidän on osat­tava kuun­nella. Vastata. Keskus­tella.

Hyvät kokoo­mus­lai­set,

Niillä valin­noilla ja päätök­sillä, joita teemme tänään, raken­namme tule­vai­suutta meidän jälkeemme tule­ville.

Jotta voimme tehdä Suomesta omien arvo­jemme ja ihan­tei­demme mukai­sen, meidän on voitet­tava vaalit. Kokoo­muk­sen tavoite on olla suurin puolue maakun­ta­vaa­leissa, edus­kun­ta­vaa­leissa ja Euroo­pan parla­men­tin vaaleissa. Tavoite on saavu­tet­ta­vissa.

Tiedät­tekö mitä,

Minusta on ollut upeaa olla tämän jouk­ku­een puheen­joh­taja. Olen niin ylpeä teistä kaikista. Olemme tehneet yhdessä hyvää työtä. Minä haluan olla yhdessä teidän kans­sanne viemässä Suomea ja kokoo­musta seuraa­van sadan vuoden matkan alkuun.

Siksi juuri tässä ja juuri teille haluan viral­li­sesti kertoa: Tavoit­te­len jatko­kautta puheen­joh­ta­jana Turun puolue­ko­kouk­sessa.

Hyvä kokoo­mus­väki,

”Tule­vai­suus ei ole perintö. Se on mahdol­li­suus ja velvol­li­suus.” Näin sanoi Yhdys­val­tain enti­nen presi­dentti Bill Clin­ton. Pitkälti näin asen­noi­dun itse­kin tule­vaan.

Puolueista Kokoo­mus on se, joka osaa kohdata kehi­tyk­sen muka­naan tuomat haas­teet ja tart­tua mahdol­li­suuk­siin.

Tekno­lo­gia ja kasau­tu­vaan tietoon perus­tuva kehi­tys on nosta­nut ihmi­sen jatku­vasta kuole­man­vaa­rasta, puut­teesta ja kurjuu­desta usko­mat­to­maan vaurau­teen, sivis­tyk­seen ja hyvin­voin­tiin. Digi­ta­li­saa­tio antaa jo tänä päivänä mahdol­li­suuk­sia tehdä lähes kaikki työt ja monet arjen aska­reet entistä parem­min. Kevyem­min, fiksum­min, vähem­mällä vaivalla, turval­li­sem­min, tehok­kaam­min, nopeam­min. Me kokoo­muk­sessa ajat­te­lemme niin, että pääsään­töi­sesti digi­ta­li­saa­tio ja meneil­lään oleva tekno­lo­gia­mur­ros ovat muutosta parem­paan.

Kaiken edis­ty­sop­ti­mis­min keskellä meidän on pidet­tävä mielessä vanha hyvä kokoo­mus­lai­nen peri­aate: Tärkein on ihmi­nen. Tarvit­semme laajalla skaa­lalla tietoi­sia ratkai­suja, jotka autta­vat ihmi­siä pysy­mään mukana digi­ku­mouk­sen vauh­dissa.

Työ muut­tuu, mutta se muut­tuu enim­mäk­seen parem­paan suun­taan. Osa nykyi­sistä töistä katoaa, mutta niiden tilalle on synty­nyt ja syntyy uutta työtä. Muutos on nopeaa. Moni pelkää muutosta ja kysyy, tarvi­taanko minua tule­vai­suu­dessa mihin­kään. Nämä huolet meidän pitää kuulla ja ottaa ne vaka­vasti.

Meidän on pohdit­tava, miten varmis­tamme muutok­sessa reiluu­den ja oikeu­den­mu­kai­suu­den.
Meidän on vahvis­tet­tava ihmis­ten kykyä muutok­siin.

Laaja-alai­sen sivis­tyk­sen merki­tys koros­tuu. Meidän pitää mahdol­lis­taa ihmi­sille koko ajan parem­mat valmiu­det vaih­taa suun­taa työural­laan. Jos näyt­tää siltä, että nykyi­sellä alalla tie vie kohti aurin­gon­las­kua, on ihmi­sen voitava päivit­tää osaa­mis­taan jo ennen kuin työt­tö­myys iskee kohdalle.

Elini­käi­sestä oppi­mi­sesta tulee itses­tään­sel­vyys. Tarvit­semme sekä julkista koulu­tus­tar­jon­taa että toimi­vat mark­ki­nat yksi­tyi­sille aikuis­kou­lu­tuk­sen tarjoa­jille.

Oppi­mi­sesta tulee kiin­teä ja erot­ta­ma­ton osa kaik­kea työtä.

Tämä haas­taa erityi­sesti työnan­ta­jia. Ne firmat pärjää­vät, jotka parhai­ten huoleh­ti­vat henki­lös­tönsä hyvin­voin­nista ja osaa­mi­sesta. Yritys, joka ei pysty huoleh­ti­maan osaa­mi­sen yllä­pi­dosta ja kehit­tä­mi­sestä, putoaa autta­matta kehi­tyk­sen kelkasta. Se tarkoit­taa kilpai­lussa häviä­mistä. Vies­tini kaikille työnan­ta­jille on: Huoleh­ti­kaa ihmi­sistä.

Hyvät kuuli­jat,

Tule­vai­suus on mahdol­li­suus. Suomi tarvit­see laajoja ja syvälle mene­viä uudis­tuk­sia. Kokoo­mus on se puolue, joka parhai­ten osaa käyt­tää mark­ki­noi­den voimaa ihmis­ten parhaaksi.

Työelämä muut­tuu. Työl­li­syys ja työt­tö­myys eivät saisi olla joko-tai-tiloja. Työ- ja yrit­tä­jä­tu­lot, sosi­aa­li­turva ja vero­tus pitää saada toimi­maan jous­ta­vasti yhteen. Tänä vuonna me teemme oman ehdo­tuk­semme sosi­aa­li­tur­van uudis­ta­mi­seksi.

Meidän on palau­tet­tava suoma­lais­ten usko siihen, että oma toime­liai­suus kantaa. Kokoo­muk­sen linja on, että kannus­tamme työhön ja teke­mi­seen.

Tämä tarkoit­taa, että työn vero­tuk­sen keven­tä­mistä pitää jatkaa. Kaikissa tulo­luo­kissa.
Suomessa tarvi­taan kaik­kein eniten lisää korkean tuot­ta­vuu­den asian­tun­ti­ja­työtä. Sitä ei kannata hait­ta­ve­rot­taa.

Tämä maa tarvit­see lisää työtä ja sen teki­jöitä: Meidän pitää jo pois­taa ulko­mai­sen työvoi­man tarve­har­kinta.

Hyvät kuuli­jat,

Tule­vai­suus on myös velvol­li­suus. Meillä on velvol­li­suuk­sia suoma­lai­sia kohtaan. Yksi suurim­mista velvol­li­suuk­sista on huoleh­tia siitä, että Suomi on tule­vai­suu­des­sa­kin maail­man turval­li­sin maa.

Turval­li­suutta ja sen puutetta koetaan Suomessa joka päivä, ihan arki­sessa ympä­ris­tössä.

Kokoo­mus­lai­set sisä­mi­nis­te­rit Paula ja nyt Kaitsu ovat tehneet merkit­tä­vää työtä suoma­lais­ten turval­li­suu­den paran­ta­mi­seksi. Polii­sien määrän turvaa­mi­nen, suoje­lu­po­lii­sin ja raja­var­tio­lai­tok­sen resurs­sit ja edus­kun­nassa olevat tiedus­te­lu­lait ovat kokoo­mus­laista käsia­laa.

Kun valta­simme itsel­lemme tärkeän oikeus­mi­nis­te­rin salkun, olen ihail­lut tapaa, jolla minis­teri Antti on tart­tu­nut toimeen oikeus­val­tion vahvis­ta­mi­seksi.

Syrjäy­ty­mi­nen ja erityi­sesti nuor­ten putoa­mi­nen yhteis­kun­nan laita­mille on valtava haaste.
Yksi suurim­mista, mitä meillä on, ellei jopa suurin.

Kuinka monen nuoren kohdalla opin­not keskey­ty­vät toisella asteella siksi, että elämän­pii­rissä ei ole yhtä­kään vakaata aikuista tukena? Kuinka monen pojan reppuun kertyy niin heikot eväät, että edes luku­taito ei riitä taval­lis­ten perus­asioi­den hoita­mi­seen?

Yhden­kään nuoren opin­not toisella asteella eivät saa jäädä kiinni perheen talou­del­li­sesta tilan­teesta. Minis­teri Sanni on käyn­nis­tä­mässä selvi­tystä siitä, mikä on paras tapa taata, ettei niin käy. Tämä selvi­tys on erit­täin tarpeel­li­nen ja terve­tul­lut.

Toinen esimerkki merkit­tä­vistä velvol­li­suuk­sista on vastuumme ympä­ris­töstä.

Kokoo­muk­sen aattee­seen ja arvoi­hin kuuluu ympä­ris­töstä huoleh­ti­mi­nen. Meidän vastuul­lamme on tehdä nyky­het­kessä sellai­set poliit­ti­set valin­nat, että emme joudu häpe­ään tule­vien suku­pol­vien silmissä.

Vesis­tö­jen pilaan­tu­mi­sen estä­mi­nen on nyt nous­sut aivan eri tavalla tietoi­suu­teen mikro­muo­vi­ky­sy­myk­sen kautta. Olen valmis tutki­maan avoi­min mielin muovi­ve­roa tai joiden­kin kerta­käyt­töis­ten muovi­tuot­tei­den kiel­toa, jotta muovin käyttö saadaan vähe­ne­mään.

Meillä jokai­sella on myös yksi­löinä vastuu ja vahva ase: oma osto­voi­mamme. Voimme mennä kaup­paan kesto­kas­sin kanssa. Voimme olla osta­matta muovi­ra­keita sisäl­tä­vää kosme­tiik­kaa. Myös kaupalta ja teol­li­suu­delta on paikal­laan perätä vastuuta ja ratkai­suja.

Ilmas­to­krii­sin ratkaisu on mitta­kaa­val­taan täysin poik­keuk­sel­li­nen haaste ihmis­kun­nan histo­riassa.
Pääs­töjä pitää vähen­tää nopeasti ja kaikilla talou­den sekto­reilla. On selvää, että muutos maksaa. Vielä kalliim­maksi tulee se, ettei tehtäisi mitään.

Poli­tii­kan työka­lu­pa­kissa on monen­lai­sia väli­neitä. Luon­toa tuhoa­vaa toimin­taa voidaan rajoit­taa, hinnoi­tella ja tarvit­taessa kiel­tää.

Suomi oli edel­lä­kä­vijä pääs­tö­jen hinnoit­te­lussa. Otimme maail­man ensim­mäi­senä maana käyt­töön hiili­ve­ron vuonna 1990. Hiili­diok­si­di­pääs­töi­hin perus­tuva vero­tus ohjaa ener­gian­tuo­tan­toa ja liiken­nettä käyt­tä­mään vähem­män pääs­töjä tuot­ta­via polt­toai­neita.
Järjes­telmä on yksin­ker­tai­nen, kustan­nus­te­ho­kas ja ennus­tet­tava sen kohteena oleville yrityk­sille ja kulut­ta­jille. Olen tehnyt kansain­vä­li­sesti aloit­teita globaa­lin hiilen hinnoit­te­lun aloit­ta­mi­seksi.

Ihmi­sen ja ympä­ris­tön suhde on vastuusuhde. Se on myös riip­pu­vuus­suhde. Me voimme osal­tamme vaikut­taa siihen, missä kunnossa Suomi ja maailma ovat tule­vai­suu­dessa.

Te kaikki täällä tänään,

Hyvät asiat eivät tapahdu itses­tään. Ne pannaan tapah­tu­maan yhdessä.

Suomea rasit­taa vuosien ja vuosi­kym­me­nien saatossa kasau­tu­nut uudis­tus­velka. Sitä on lyhen­net­tävä. Emme me tavoit­tele vaali­voit­toa titte­lei­den vuoksi. Tavoit­te­lemme voit­toa, koska haluamme uudis­taa Suomea.

Meillä taval­li­silla suoma­lai­silla pitää olla tule­vai­suu­des­sa­kin usko siihen, että me pärjäämme.
Meillä pitää olla mahdol­li­suus hyvään arkeen, hyvään elämään. Suomen pitää olla tule­vai­suu­des­sa­kin maa, jossa se mihin syntyy, ei määrää sitä, mihin ihmi­nen elämäs­sään pääsee.

Suomea on uudis­tet­tava, jotta hyvin­vointi lisään­tyy. Kokoo­mus on tässä maassa ainoa poliit­ti­nen voima, jolla on sekä tahto että keinot uudis­tus­ve­lan hallit­se­mi­seen ja lyhen­tä­mi­seen.

Teemme tätä työtä, koska uskomme, että meidän arvomme ovat kestä­vin pohja viedä Suomea tule­vai­suu­teen. Meillä on kirkas näke­mys siitä, mitä pitää tehdä. Meillä on kirkas näke­mys siitä, että me pystymme teke­mään sen, mitä pitää. Ja meillä on tahto tehdä se.

Otimme kunta­vaa­leissa takai­sin paik­kamme maan ykkös­puo­lu­eena. Maakunta-, edus­kunta- ja euro­vaa­lei­hin olemme menossa erit­täin hyvistä asemista. Puolu­ee­seen liit­tyi viime vuonna enem­män ihmi­siä kuin lähti. Kasvua on ollut erityi­sesti nuorissa.
Nuoret ja opis­ke­li­jat pitä­vät leijo­na­lip­pua korkealla eten­kin korkea­kou­lu­kau­pun­geissa. Siellä on tarmoa. Siellä on intoa ja uusia ideoita.

Kaikesta tästä tulee minulle luot­ta­vai­nen – ja päät­tä­väi­nen olo. Asiat, joiden eteen teemme töitä joka päivä, ovat oikeita asioita.
Kiitos teille tästä upeasta päivästä. Voimaa ja sydä­men paloa teille teke­mi­seen, ja turval­lista koti­mat­kaa.

Kokoo­muk­sen tule­vai­suus näyt­tää hyvältä! Se on meidän omissa käsis­sämme.

Kiitos!

 

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

20.3.2024

Heikki Autto: Vain vahva talous ja työl­li­syys takaa­vat Suomen menes­tys­ta­ri­nalle jatkon – koko Suomessa

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro väli­ky­sy­myk­seen halli­tuk­sen alueel­li­sesti syrji­västä poli­tii­kasta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Suoma­lais­ten ahke­ruus ja osaa­mi­nen, niistä kumpuava kasvu ja kilpai­lu­kyky sekä

13.3.2024

Petteri Orpo: “Se, miten toimimme tänään määrit­tää suku­pol­vemme perin­nön”

Päämi­nis­teri Petteri Orpon puhui Euroo­pan parla­men­tin täysis­tun­noissa Stras­bour­gissa 13.3.2024. Puhe muutos­va­rauk­sin. Alku­pe­räi­nen puhe pidetty englan­niksi. Arvoisa puhe­mies, hyvä Roberta, arvoi­sat Euroo­pan

21.2.2024

Timo Heino­nen: Suomen viesti Natossa on selkeä: kannamme vastuumme ja tuotamme turval­li­suutta.

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro valtio­neu­vos­ton selon­te­koon edus­kun­nalle Puolus­tus­voi­mien osal­lis­tu­mi­sesta Naton rauhan ajan yhtei­sen puolus­tuk­sen tehtä­viin vuonna 2024. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Me liityimme

Skip to content