MENU
Petteri Orpo: Tule­vai­suutta pitää ajatella joka päivä

Petteri Orpo: Tule­vai­suutta pitää ajatella joka päivä

Julkaistu: 17.03.2018 Puheet Talous Terveys Turvallisuus Työ

Puhe Tampe­reella Kokoo­muk­sen yhdis­tys­ten puheen­joh­ta­ja­päi­villä, Tule­vai­suus­päi­vät 17.3.

Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia

 

Rakkaat kokoo­mus­lai­set,

Tämä on minulle yksi vuoden tärkeim­mistä päivistä, yksi koho­koh­dista. Todella hienoa nähdä teidät kaikki täällä.

Vietämme Kokoo­muk­sen sata­vuo­tis­juh­laa. Tule­vai­suus­päi­vät on ensim­mäi­nen iso kokoo­musyh­tei­sömme tapah­tuma tänä vuonna. Kesä­kuussa kohtaamme juhla­puo­lue­ko­kouk­sessa Turussa. Varsi­nai­set juhlal­li­suu­det ovat loppusyk­systä.

Niiden lisäksi isän­nöimme marras­kuussa Euroo­pan kansan­puo­lu­een kongres­sia Helsin­gissä. Se on yksi Suomen histo­rian suurim­mista kansain­vä­li­sistä poli­tii­kan tapah­tu­mista. On vielä aivan mahdol­lista, että meillä on tuossa kokouk­sessa suoma­lai­nen - kokoo­mus­lai­nen kärkieh­do­kas.
Tietysti juhlimme sata­vuo­tiasta kokoo­musta eri tavoin eri puolilla maata pitkin vuotta.

Vuosi on alka­nut vahvoissa merkeissä. Kokoo­muk­selle naljail­tiin pitkin syksyä ja talvea siitä, ettei meillä ole omaa presi­dent­tieh­do­kasta. Sitten hyvä yhteis­työ­kump­pa­nimme keskusta keksi julis­taa, että ääni Sauli Niinis­tölle on ääni kokoo­muk­selle.

No, miten kävi? Sauli sai melkein 1,9 miljoo­naa ääntä. Me olemme tästä iloi­sia, vai mitä?

Tasa­val­lan presi­dentti Niinistö, meidän Sauli, valit­tiin toiselle kaudelle suoraan ensim­mäi­sellä kier­rok­sella. Osasimme odot­taa vahvaa tulosta, mutta ettei toista kier­rosta tarvittu – se oli histo­riaa!

Hyvät ystä­vät,

Presi­den­tin­vaali osoitti, että suoma­lai­set luot­ta­vat siihen, että Sauli Niinistö on paras presi­dentti tälle maalle.

Luot­ta­mus on kaiken yhteis­kun­nal­li­sen toimin­nan lähtö­kohta. Kun aloi­tin puheen­joh­ta­jana, yksi tärkeim­mistä tehtä­vis­täni oli palaut­taa luot­ta­mus kokoo­muk­seen. Kokoo­mus­lais­ten luot­ta­mus omaan puolu­ee­seensa. Yhteis­työ­kump­pa­nei­den luot­ta­mus siihen, että olemme pystyvä halli­tus­puo­lue ja teemme sen, mihin olemme sitou­tu­neet. Suoma­lais­ten luot­ta­mus siihen, että tämä puolue on nyt ja jatkossa puolue, jonka käsiin voi uskoa isän­maan asiat hyvinä ja huonoina aikoina.

Se luot­ta­mus meidän Kansal­li­sena Kokoo­muk­sena pitää lunas­taa joka päivä.

Miten me sen lunas­tamme?

Lunas­tamme sen teke­mällä sitä, mitä olemme luvan­neet.
Halli­tus­työn suju­vuu­desta kokoo­muk­sella on vahvat näytöt.

Kun kesän 2015 korvilla tulimme Smol­nasta ulos halli­tus­oh­jel­man kanssa, alkoi kritiikki. Talous­po­li­tii­kan linjaa haukut­tiin kovin kokoo­mus­lai­seksi.

Miten on käynyt?

Talous on hyvässä vauh­dissa, vienti vetää, työl­li­syys vahvis­tuu. Näyt­tää siltä, että pääsemme 72 prosen­tin työl­li­syy­teen. Kyllä tätä saa kokoo­mus­lai­seksi talous­po­li­tii­kaksi hauk­kua.

Media ei poli­tii­kan aikaan­saan­nok­silla hersyt­tele. Sitä tärkeäm­pää on, että muis­tu­tamme aika ajoin itseämme: kyllä, olemme saaneet aikai­seksi paljon. Kokoo­mus­lai­nen arvo­maa­ilma näkyy laajasti halli­tuk­sen teke­missä päätök­sissä. Olemme anta­neet ihmi­sille enem­män vapautta käyt­tää omaa harkin­taansa arjen asioissa.

Olemme suosi­neet työn­te­koa toimeen­tu­lon lähteenä estä­mällä vero­tuk­sen kiris­ty­mi­sen. Olemme purka­neet tai keven­tä­neet tarpee­tonta ja arki­jär­jen vastaista sään­te­lyä. Olemme koon­neet teille halli­tuk­sen hyvät, kokoo­mus­hen­ki­set teot yhteen paket­tiin.

Mukana on esimerk­kejä kokoo­muk­sen puolue­ko­kous­aloit­teista, joiden mukai­sia uudis­tuk­sia tämä halli­tus on toteut­ta­nut. Puolue­ko­kous hyväk­syi viimeksi 80 aloi­tetta. Niistä valtaosa on johta­nut konkreet­ti­siin toimen­pi­tei­siin.

Otan tässä muuta­man esimer­kin:

Sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den tuotanto moni­puo­lis­tuu ennen­nä­ke­mät­tö­mällä tavalla. Valtio­neu­vosto antoi valin­nan­va­paus­lait vihdoin edus­kun­taan, ja valmista pitäisi olla kesään mennessä.

Julkista liiken­nettä vapau­te­taan kilpai­lulle laajasti. Juna­lii­ken­teen kilpai­lu­tus etenee, ja kesällä liiken­ne­kaari vapaut­taa taksi­lii­ken­teen.

Alko­ho­li­lain­sää­dän­nön uudis­tus on lisän­nyt ihmis­ten valin­nan­mah­dol­li­suuk­sia. Koti­mai­sille pani­moille ja ravin­to­loille on avau­tu­nut aivan uuden­lai­sia mahdol­li­suuk­sia palvella asiak­kaita.

Kaikesta tästä voimme syystä olla tyyty­väi­siä. Yhdessä muutamme tätä maata parem­maksi.

Lisää esimerk­kejä löydätte teille jaetusta kirja­sesta ”Lisää tekoja Suomen hyväksi”.

Hyvät ystä­vät,

Talou­den näky­mät ovat Suomessa parem­mat kuin lähes kymme­neen vuoteen. Valtion velan­otto on pienen­ty­nyt voimak­kaasti vahvan talou­den ja työl­li­syy­den, kasvun, sopeu­tus­toi­mien ja tiukan meno­ku­rin myötä.

Tänä vuonna velan­otto piene­nee merkit­tä­västi. Työtä on edel­leen jatket­tava, jotta velaksi elämi­nen pysäh­tyy koko­naan. Tiedämme, että velka jää aina jonkun makset­ta­vaksi. Me emme halua sysätä sitä omien lastemme, emmekä heidän lastensa syliin. Ei voi olla niin, että kovim­man talous­kas­vun keskellä joudumme edel­leen otta­maan velkaa. Nyt pitäisi saada jäämään sääs­töön huonom­pien päivien varalle, jotka enem­min ja myöhem­min tule­vat vastaan.

Emmekä myös­kään voi tyytyä siihen, että työl­li­syy­saste para­nee. Meidän on tavoi­tel­tava pohjois­maista tasoa, jotta pystymme vastaa­maan ikään­ty­mi­sen haas­tei­siin ja lunas­ta­maan eläke- ja palve­lu­lu­pauk­set.

Näistä syistä keskei­sim­mät halli­tuk­sen tavoit­teet tule­vassa kehys­rii­hessä ovat meno­jen hillintä jako­vaa­ran valli­tessa ja työl­li­syy­den kasvua tuke­vat toimet, joista osaa­mi­nen on tärkein.

Suomi ei pärjää tässä maail­massa yksin.

Kokoo­mus huoleh­tii siitä, että Suomi on avoin ja aktii­vi­nen kansain­vä­li­nen toimija. Uskal­lamme puolus­taa EU-jäse­nyyttä ja paik­kaamme länti­sessä arvo­yh­tei­sössä. Epävar­moina aikoina tämä koros­tuu.

EU-poli­tii­kassa Kokoo­mus on painot­ta­nut vastuul­lista talous- ja raha­lii­ton kehit­tä­mistä, yhtei­sen puolus­tuk­sen raken­ta­mista, EU:n yhtei­sen kaup­pa­po­li­tii­kan merki­tystä, tarvetta EU:n yhtei­selle maahan­muut­to­po­li­tii­kalle ja oikeus­val­tio­pe­ri­aat­teen vaali­mista kaikissa jäsen­maissa. Olemme koros­ta­neet osaa­mi­sen, tutki­muk­sen, kehi­tyk­sen ja inno­vaa­tioi­den merki­tystä kasvun ja työl­li­syy­den edis­tä­mi­sessä.

Kokoo­muk­sen mielestä Euroo­pan unioni on Suomelle arvo­va­linta ja turval­li­suus­te­kijä. Se on meille elin­tär­keä yhteisö, jonka kehit­tä­mi­sestä Suomen täytyy olla päät­tä­mässä.

Hyvät kokoo­mus­lai­set,

Viime viik­koina on alka­nut rynnis­tys sote-uudis­tusta vastaan. Uudis­tuk­sen vastus­ta­jat ja epäi­li­jät ovat havah­tu­neet siihen, että uudis­tus on menossa maaliin. Sen pitää mennä maaliin. Sen me olemme suoma­lai­sille luvan­neet.

Sote-uudis­tus kiemu­roi­neen on moni­mut­kai­nen koko­nai­suus. Meille kokoo­mus­lai­sille tärkein asia siinä on yksin­ker­tai­nen: Kyse on palve­luista. Perus­ter­vey­den­huolto ei nyt toimi. Ihmi­set ovat jonoissa, eivät hoidossa. Sairau­det pitkit­ty­vät, ja hinta siitä on kova. Se on sitä niin sairaalle itsel­leen kuin yhteis­kun­nalle.

Kun ihmi­set eivät saa apua oike­aan aikaan, sairaus­pois­sao­lot esimer­kiksi töistä voivat pitkit­tyä.
Paine siir­tyy erikois­sai­raan­hoi­toon. Lisäksi väes­tömme vanhe­nee, ja hoivan tarve kasvaa.

Kokoo­muk­sella on kirkas tavoite: nykyistä parem­mat palve­lut. Palve­lut ovat tärkeitä, ei hallinto. Valin­nan­va­paus on se keino, jolla palve­lui­den saata­vuus ja laatu para­ne­vat.

Kyllä, suorat kustan­nuk­set varmasti nouse­vat alku­vai­heessa. Niin käy, kun ihmi­set pääse­vät jonoista hoitoon. Tähän kokoo­mus on valmis. Kun perus­ter­vey­den­huolto toimii, hieman pidem­mällä aika­vä­lillä saamme hillit­tyä kulu­jen kasvun.

Valin­nan­va­paus toteu­tuu ja se toteu­tuu laajasti. Se on suuri muutos, poti­las - asia­kas noste­taan koko systee­min ytimeen. Minusta se on oikein.

Jotkut omis­ta­kin joukoista halua­vat sanoa, että ei valin­nan­va­paus toteudu. Minä vastaan heille, että kyllä toteu­tuu. Toiset sano­vat, että joulu­kuussa peruu­tet­tiin liikaa erikois­sai­raan­hoi­don valin­nan­va­pau­dessa. Heille vastauk­seni on, että ei peruu­tettu. Tehtiin viisas ratkaisu, jolla rajat­tiin valin­nan­va­pautta leik­kaus­toi­min­nassa siten, ettei meidän maail­man paras julki­nen erikois­sai­raan­hoito vaarannu.

Sidoimme tuol­loin valin­nan­va­pau­den erikois­ta­solla hoito­ta­kuuseen. Jos julki­nen ei saa poti­lasta hoitoon hoito­ta­kuun puit­teissa pitää poti­laalle antaa asia­kas­se­teli. Olen sitä mieltä, että kuusi kuukaut­ta­kin jonossa on liian pitkä aika. Harva on jonossa paran­tu­nut. Kokoo­muk­sen tavoite on lyhen­tää hoito­ta­kuun aikoja.

Suomessa vallit­see laaja yksi­mie­li­syys, että palve­lui­den järjes­tä­jällä pitää olla nykyistä jäme­räm­mät hartiat. Ei sitä­kään tosia­siaa tarvitse kier­rellä, että maakun­ta­malli ei ole ollut meille kokoo­mus­lai­sille mieluisa.

Viime vaali­kau­della yritimme tehdä uudis­tusta toisen­lai­silla malleilla. Halusimme kunta­poh­jai­sen mallin. Dema­reilla meni sisu kaulaan. Sdp pysäytti sen. Yritimme yhdessä kaik­kien edus­kun­ta­puo­luei­den kanssa tehdä mallia kuntayh­ty­mien pohjalle. Sen kaatoi perus­tus­la­ki­va­lio­kunta. Perus­tus­la­ki­va­lio­kunta perään­kuu­lutti kansan­val­tai­suutta, vaaleilla valit­ta­via päät­tä­jiä.

Tiedätte, miten vuoden 2015 edus­kun­ta­vaa­leissa kävi. Keskusta voitti. Vaali­voit­taja määritti uudis­tuk­sen pohjaksi maakun­ta­mal­lin. Me halusimme sote-uudis­tuk­sen. Vaih­toeh­toja ei oikein ollut.

Jos halli­tuk­seen olisi mennyt kokoo­muk­sen sijasta Rinteen Sdp, tulok­sena olisi ollut edel­leen maakun­ta­malli. Palve­lut tuot­taisi julki­nen mono­poli. Maakun­nalle olisi ehkä hamuttu muita­kin kuntien tehtä­viä, kuten toisen asteen koulu­tus. Meille se ei käy. Ja sen me halli­tuk­sessa estimme.

Hallin­nosta totean tämän: Nyt sote-palve­lui­den järjes­tä­mis­vas­tuussa on vajaat 300 kuntaa. Jatkossa 18 maakun­taa. Mitään uutta hallin­to­him­me­liä emme siis ole luomassa.

Uudis­tusta ja sen sisäl­töä on kaikissa sen vaiheissa käsi­telty kymme­niä ja kymme­niä kertoja niin puolue­hal­li­tuk­sessa, puolue­val­tuus­tossa kuin edus­kun­ta­ryh­mässä.

Puolu­een johto ja neuvot­te­li­jat ovat kaikissa vaiheissa saaneet yksi­mie­li­sen tuen ja mandaa­tin.
Sen varassa on toimittu. Yhden ensim­mäistä vastae­si­tystä ei ole tehty tai eriä­vää mieli­pi­dettä jätetty. Ei yhden ensim­mäistä. Tämän varassa puolue­johto ja minis­te­ri­ryhmä ovat toimi­neet.

Maakun­ta­hal­lin­toa vastaan on käytetty voimak­kaita puheen­vuo­roja erityi­sesti Helsin­gissä. Kokoo­muk­sen pitää silti niin halli­tuk­sessa kuin edus­kun­nassa katsoa kehä ykköstä kauem­mas. Meidän on ajatel­tava koko Suomen ja kaik­kien suoma­lais­ten palve­luja.

Keskus­te­lua pitää käydä. Arvos­tella saa. Se kuuluu poli­tiik­kaan. Julki­suu­dessa ollut arvos­telu on osin perus­tu­nut vääriin tietoi­hin. Usei­siin huoliin on lakie­si­tyk­sessä jo vastattu.

Helsin­ki­läis­ten tai uusi­maa­lais­ten palve­lut eivät tämän uudis­tuk­sen myötä heik­kene.
Uudis­ta­matta heik­ke­ni­si­vät varmasti. Tai vaikka Helsinki pärjäisi itse, on Helsin­gin­kin kannalta vält­tä­mä­töntä, että muun maan sote­pal­ve­lut toimi­vat. Talou­del­li­sesti ajatel­len Uuden­maan maakun­ta­ra­hoi­tus on plus-miinus nolla nykyi­seen verrat­tuna.

Jos josta­kin asiasta on vielä epätie­toi­suutta, vastaamme kysy­jille mielel­lämme.

Onko sote-uudis­tus täydel­li­nen? Ei tieten­kään ole. Näin valta­vaan uudis­tuk­seen jää aina paran­net­ta­vaa.

Viime päivinä olemme nähneet, että arvos­te­tut sote-asian­tun­ti­jat ovat kään­ty­neet uudis­tuk­sen kannat­ta­jiksi. Tämä on ollut merkit­tävä kiitos sille työlle, mitä halli­tuk­sessa on tehty mallin hiomi­seksi.

Varmaa on, että uudis­tu­mi­sen kaatu­mi­nen olisi Suomen ja jokai­sen suoma­lai­sen tappio.
Lykkää­mi­sestä varoit­ta­vat myös asian­tun­ti­jat. Uudis­tus jäisi seuraa­van edus­kun­nan tehtä­väksi. Loppu­tu­los on epävarma. Samoin se, kauanko tulok­seen pääse­mi­nen kestää. Kello tikit­tää. Tämä uudis­tus olisi pitä­nyt tehdä jo vuosia sitten.

Hyvät kokoo­mus­lai­set,

Sote-uudis­tus on iso mahdol­li­suus.

Se, mitä hyötyjä ja paran­nuk­sia lopulta saadaan aikaan, ratkais­taan toimeen­pa­no­vai­heessa. Maakun­ta­uu­dis­tus on mahdol­li­suus, sillä se lisää kansan­val­taa. Toisin kuin mallit, jotka perus­tui­vat kuntayh­ty­miin.

Meidän on pystyt­tävä uskot­ta­vasti kerto­maan ihmi­sille, että kokoo­musta äänes­tä­mällä uudesta sotes­ta­kin tulee hyvä. Minä uskon siihen, että tule­vissa maakun­nissa on päät­tä­jinä runsaasti kyvyk­käitä kokoo­mus­lai­sia. On meistä itses­tämme kiinni, lunas­tam­meko ihmis­ten luot­ta­muk­sen.

Siispä haluan tehdä täysin selväksi: Kokoo­mus on sitou­tu­nut tähän uudis­tuk­seen. Se viedään maaliin meidän vahvalla tuel­lamme. Me emme petä suoma­lais­ten luot­ta­musta. Me emme vedä halli­tuk­sessa mattoa jalko­jen alta kenel­tä­kään. Me haluamme, että tämä halli­tus onnis­tuu.

Hyvät kuuli­jat,

Tämä päivä on omis­tettu tule­vai­suu­delle. Tule­vai­suutta pitäisi ajatella joka ikinen päivä.

Tänä vuonna teemme Kokoo­muk­selle uuden peri­aa­teoh­jel­man. Se on Kokoo­muk­sen tule­vai­suus­työtä. Työtä on tehty kaik­kialla Suomessa avoi­mesti ja osal­lis­ta­vasti. Olemme järjes­tä­neet kaksi­kym­mentä avointa keskus­te­lu­ti­lai­suutta eri puolilla Suomea.
Moni teis­tä­kin on toivot­ta­vasti ehti­nyt osal­lis­tua tilai­suuk­siin.

Aate kiin­nos­taa. Aatteesta halu­taan puhua. Olemme saaneet palau­tetta, että tätä kokoo­mus­lai­set ovat todella kaivan­neet: Perus­ky­sy­mys­ten
äärelle kokoon­tu­mista, oman aatteen pohti­mista. Peri­aa­teoh­jelma on perusta tule­vai­suu­den raken­ta­mi­selle.

Vuoro­vai­ku­tus ja avoi­muus ovat tapo­jamme toimia. Uudis­tusta on tehty osal­lis­ta­vam­min kuin koskaan. Sadat aktii­vi­set kokoo­mus­lai­set ovat jo tuoneet oman panok­sensa puolu­een aatteen uudis­ta­mi­seen. Mukana tilai­suuk­sissa on ollut profes­so­reita, tutki­joita ja muita asian­tun­ti­joita.

Luon­nos uudesta peri­aa­teoh­jel­masta on julkaistu puolu­een verk­ko­si­vuilla. Käykää jokai­nen tutus­tu­massa, kommen­toi­massa ja arvioi­massa sitä jo nyt. Olemme luomassa itsel­lemme poli­tii­kan teke­mi­sen aatteel­lista perus­taa vuosiksi eteen­päin. Tehdään se huolella. Ja tehdään se yhdessä.

Hyvät kokoo­mus­lai­set,

Me Kokoo­muk­sessa ajat­te­lemme, että ihmi­set lähtö­koh­tai­sesti halua­vat tehdä fiksuja ja hyviä asioita. Me luotamme ihmi­seen. Jokai­selle on annet­tava tilai­suus yrit­tää parhaansa. Minulle mahdol­li­suuk­sien tasa-arvossa on kyse siitä.

Jokai­nen osaa toimia oikein, kunhan saa riit­tä­vät tiedol­li­set ja taidol­li­set eväät. Luotamme siihen, että ihmi­set halua­vat tehdä keske­nään yhteis­työtä. Sopia asioista tois­tensa kanssa ilman vilp­piä, painos­tusta tai ketun­hän­tiä kaina­lossa. Sään­töjä ja lake­ja­kin tietysti tarvi­taan. Niihin oikeus­val­tio perus­tuu.

Rehel­li­syy­teen ja oikein teke­mi­seen kannus­ta­vassa yhteis­kun­nassa sään­tö­jen rikko­mi­sesta seuraa sank­tio. Pahan­te­kijä pannaan vastuuseen, oli rikas tai köyhä.

Meillä on mahdol­li­suus viedä Suomea eteen­päin ja tehdä siitä vielä­kin parempi.

Sanoin tammi­kuussa Helsin­gin Narink­ka­to­rilla, että Suomi yrit­tää nykyi­sellä toimin­ta­mal­lilla osal­lis­tua 70-luvun Saabilla sähkö­for­mu­la­ki­soi­hin. Vanhalla järjes­tel­mällä ei yksin­ker­tai­sesti pärjää nyky­ki­soissa. Se vain on näin.

Me haluamme kukois­ta­van Suomen, jossa kaikille on tehtä­vää. Suomen, jossa kilpailu jalos­taa kasvun­näl­käi­siä yrityk­siä yhä vahvem­miksi. Suomen, johon halu­taan sijoit­taa ja johon luote­taan. Sellai­sen Suomen, jonka talous on niin hyvässä kunnossa, että se pystyy hyvin huoleh­ti­maan heikoim­mis­taan. Nuorista ja vanhoista. Sellai­nen Suomi ei synny julis­tuk­silla. Se syntyy teke­mällä.

Kaikki päätök­set eivät ole suosit­tuja. Meidän on osat­tava entistä parem­min kertoa ihmi­sille, mitä teemme, miksi ja mitä päätök­set ihmi­sille tarkoit­ta­vat. Meidän on osat­tava kuun­nella. Vastata. Keskus­tella.

Hyvät kokoo­mus­lai­set,

Niillä valin­noilla ja päätök­sillä, joita teemme tänään, raken­namme tule­vai­suutta meidän jälkeemme tule­ville.

Jotta voimme tehdä Suomesta omien arvo­jemme ja ihan­tei­demme mukai­sen, meidän on voitet­tava vaalit. Kokoo­muk­sen tavoite on olla suurin puolue maakun­ta­vaa­leissa, edus­kun­ta­vaa­leissa ja Euroo­pan parla­men­tin vaaleissa. Tavoite on saavu­tet­ta­vissa.

Tiedät­tekö mitä,

Minusta on ollut upeaa olla tämän jouk­ku­een puheen­joh­taja. Olen niin ylpeä teistä kaikista. Olemme tehneet yhdessä hyvää työtä. Minä haluan olla yhdessä teidän kans­sanne viemässä Suomea ja kokoo­musta seuraa­van sadan vuoden matkan alkuun.

Siksi juuri tässä ja juuri teille haluan viral­li­sesti kertoa: Tavoit­te­len jatko­kautta puheen­joh­ta­jana Turun puolue­ko­kouk­sessa.

Hyvä kokoo­mus­väki,

”Tule­vai­suus ei ole perintö. Se on mahdol­li­suus ja velvol­li­suus.” Näin sanoi Yhdys­val­tain enti­nen presi­dentti Bill Clin­ton. Pitkälti näin asen­noi­dun itse­kin tule­vaan.

Puolueista Kokoo­mus on se, joka osaa kohdata kehi­tyk­sen muka­naan tuomat haas­teet ja tart­tua mahdol­li­suuk­siin.

Tekno­lo­gia ja kasau­tu­vaan tietoon perus­tuva kehi­tys on nosta­nut ihmi­sen jatku­vasta kuole­man­vaa­rasta, puut­teesta ja kurjuu­desta usko­mat­to­maan vaurau­teen, sivis­tyk­seen ja hyvin­voin­tiin. Digi­ta­li­saa­tio antaa jo tänä päivänä mahdol­li­suuk­sia tehdä lähes kaikki työt ja monet arjen aska­reet entistä parem­min. Kevyem­min, fiksum­min, vähem­mällä vaivalla, turval­li­sem­min, tehok­kaam­min, nopeam­min. Me kokoo­muk­sessa ajat­te­lemme niin, että pääsään­töi­sesti digi­ta­li­saa­tio ja meneil­lään oleva tekno­lo­gia­mur­ros ovat muutosta parem­paan.

Kaiken edis­ty­sop­ti­mis­min keskellä meidän on pidet­tävä mielessä vanha hyvä kokoo­mus­lai­nen peri­aate: Tärkein on ihmi­nen. Tarvit­semme laajalla skaa­lalla tietoi­sia ratkai­suja, jotka autta­vat ihmi­siä pysy­mään mukana digi­ku­mouk­sen vauh­dissa.

Työ muut­tuu, mutta se muut­tuu enim­mäk­seen parem­paan suun­taan. Osa nykyi­sistä töistä katoaa, mutta niiden tilalle on synty­nyt ja syntyy uutta työtä. Muutos on nopeaa. Moni pelkää muutosta ja kysyy, tarvi­taanko minua tule­vai­suu­dessa mihin­kään. Nämä huolet meidän pitää kuulla ja ottaa ne vaka­vasti.

Meidän on pohdit­tava, miten varmis­tamme muutok­sessa reiluu­den ja oikeu­den­mu­kai­suu­den.
Meidän on vahvis­tet­tava ihmis­ten kykyä muutok­siin.

Laaja-alai­sen sivis­tyk­sen merki­tys koros­tuu. Meidän pitää mahdol­lis­taa ihmi­sille koko ajan parem­mat valmiu­det vaih­taa suun­taa työural­laan. Jos näyt­tää siltä, että nykyi­sellä alalla tie vie kohti aurin­gon­las­kua, on ihmi­sen voitava päivit­tää osaa­mis­taan jo ennen kuin työt­tö­myys iskee kohdalle.

Elini­käi­sestä oppi­mi­sesta tulee itses­tään­sel­vyys. Tarvit­semme sekä julkista koulu­tus­tar­jon­taa että toimi­vat mark­ki­nat yksi­tyi­sille aikuis­kou­lu­tuk­sen tarjoa­jille.

Oppi­mi­sesta tulee kiin­teä ja erot­ta­ma­ton osa kaik­kea työtä.

Tämä haas­taa erityi­sesti työnan­ta­jia. Ne firmat pärjää­vät, jotka parhai­ten huoleh­ti­vat henki­lös­tönsä hyvin­voin­nista ja osaa­mi­sesta. Yritys, joka ei pysty huoleh­ti­maan osaa­mi­sen yllä­pi­dosta ja kehit­tä­mi­sestä, putoaa autta­matta kehi­tyk­sen kelkasta. Se tarkoit­taa kilpai­lussa häviä­mistä. Vies­tini kaikille työnan­ta­jille on: Huoleh­ti­kaa ihmi­sistä.

Hyvät kuuli­jat,

Tule­vai­suus on mahdol­li­suus. Suomi tarvit­see laajoja ja syvälle mene­viä uudis­tuk­sia. Kokoo­mus on se puolue, joka parhai­ten osaa käyt­tää mark­ki­noi­den voimaa ihmis­ten parhaaksi.

Työelämä muut­tuu. Työl­li­syys ja työt­tö­myys eivät saisi olla joko-tai-tiloja. Työ- ja yrit­tä­jä­tu­lot, sosi­aa­li­turva ja vero­tus pitää saada toimi­maan jous­ta­vasti yhteen. Tänä vuonna me teemme oman ehdo­tuk­semme sosi­aa­li­tur­van uudis­ta­mi­seksi.

Meidän on palau­tet­tava suoma­lais­ten usko siihen, että oma toime­liai­suus kantaa. Kokoo­muk­sen linja on, että kannus­tamme työhön ja teke­mi­seen.

Tämä tarkoit­taa, että työn vero­tuk­sen keven­tä­mistä pitää jatkaa. Kaikissa tulo­luo­kissa.
Suomessa tarvi­taan kaik­kein eniten lisää korkean tuot­ta­vuu­den asian­tun­ti­ja­työtä. Sitä ei kannata hait­ta­ve­rot­taa.

Tämä maa tarvit­see lisää työtä ja sen teki­jöitä: Meidän pitää jo pois­taa ulko­mai­sen työvoi­man tarve­har­kinta.

Hyvät kuuli­jat,

Tule­vai­suus on myös velvol­li­suus. Meillä on velvol­li­suuk­sia suoma­lai­sia kohtaan. Yksi suurim­mista velvol­li­suuk­sista on huoleh­tia siitä, että Suomi on tule­vai­suu­des­sa­kin maail­man turval­li­sin maa.

Turval­li­suutta ja sen puutetta koetaan Suomessa joka päivä, ihan arki­sessa ympä­ris­tössä.

Kokoo­mus­lai­set sisä­mi­nis­te­rit Paula ja nyt Kaitsu ovat tehneet merkit­tä­vää työtä suoma­lais­ten turval­li­suu­den paran­ta­mi­seksi. Polii­sien määrän turvaa­mi­nen, suoje­lu­po­lii­sin ja raja­var­tio­lai­tok­sen resurs­sit ja edus­kun­nassa olevat tiedus­te­lu­lait ovat kokoo­mus­laista käsia­laa.

Kun valta­simme itsel­lemme tärkeän oikeus­mi­nis­te­rin salkun, olen ihail­lut tapaa, jolla minis­teri Antti on tart­tu­nut toimeen oikeus­val­tion vahvis­ta­mi­seksi.

Syrjäy­ty­mi­nen ja erityi­sesti nuor­ten putoa­mi­nen yhteis­kun­nan laita­mille on valtava haaste.
Yksi suurim­mista, mitä meillä on, ellei jopa suurin.

Kuinka monen nuoren kohdalla opin­not keskey­ty­vät toisella asteella siksi, että elämän­pii­rissä ei ole yhtä­kään vakaata aikuista tukena? Kuinka monen pojan reppuun kertyy niin heikot eväät, että edes luku­taito ei riitä taval­lis­ten perus­asioi­den hoita­mi­seen?

Yhden­kään nuoren opin­not toisella asteella eivät saa jäädä kiinni perheen talou­del­li­sesta tilan­teesta. Minis­teri Sanni on käyn­nis­tä­mässä selvi­tystä siitä, mikä on paras tapa taata, ettei niin käy. Tämä selvi­tys on erit­täin tarpeel­li­nen ja terve­tul­lut.

Toinen esimerkki merkit­tä­vistä velvol­li­suuk­sista on vastuumme ympä­ris­töstä.

Kokoo­muk­sen aattee­seen ja arvoi­hin kuuluu ympä­ris­töstä huoleh­ti­mi­nen. Meidän vastuul­lamme on tehdä nyky­het­kessä sellai­set poliit­ti­set valin­nat, että emme joudu häpe­ään tule­vien suku­pol­vien silmissä.

Vesis­tö­jen pilaan­tu­mi­sen estä­mi­nen on nyt nous­sut aivan eri tavalla tietoi­suu­teen mikro­muo­vi­ky­sy­myk­sen kautta. Olen valmis tutki­maan avoi­min mielin muovi­ve­roa tai joiden­kin kerta­käyt­töis­ten muovi­tuot­tei­den kiel­toa, jotta muovin käyttö saadaan vähe­ne­mään.

Meillä jokai­sella on myös yksi­löinä vastuu ja vahva ase: oma osto­voi­mamme. Voimme mennä kaup­paan kesto­kas­sin kanssa. Voimme olla osta­matta muovi­ra­keita sisäl­tä­vää kosme­tiik­kaa. Myös kaupalta ja teol­li­suu­delta on paikal­laan perätä vastuuta ja ratkai­suja.

Ilmas­to­krii­sin ratkaisu on mitta­kaa­val­taan täysin poik­keuk­sel­li­nen haaste ihmis­kun­nan histo­riassa.
Pääs­töjä pitää vähen­tää nopeasti ja kaikilla talou­den sekto­reilla. On selvää, että muutos maksaa. Vielä kalliim­maksi tulee se, ettei tehtäisi mitään.

Poli­tii­kan työka­lu­pa­kissa on monen­lai­sia väli­neitä. Luon­toa tuhoa­vaa toimin­taa voidaan rajoit­taa, hinnoi­tella ja tarvit­taessa kiel­tää.

Suomi oli edel­lä­kä­vijä pääs­tö­jen hinnoit­te­lussa. Otimme maail­man ensim­mäi­senä maana käyt­töön hiili­ve­ron vuonna 1990. Hiili­diok­si­di­pääs­töi­hin perus­tuva vero­tus ohjaa ener­gian­tuo­tan­toa ja liiken­nettä käyt­tä­mään vähem­män pääs­töjä tuot­ta­via polt­toai­neita.
Järjes­telmä on yksin­ker­tai­nen, kustan­nus­te­ho­kas ja ennus­tet­tava sen kohteena oleville yrityk­sille ja kulut­ta­jille. Olen tehnyt kansain­vä­li­sesti aloit­teita globaa­lin hiilen hinnoit­te­lun aloit­ta­mi­seksi.

Ihmi­sen ja ympä­ris­tön suhde on vastuusuhde. Se on myös riip­pu­vuus­suhde. Me voimme osal­tamme vaikut­taa siihen, missä kunnossa Suomi ja maailma ovat tule­vai­suu­dessa.

Te kaikki täällä tänään,

Hyvät asiat eivät tapahdu itses­tään. Ne pannaan tapah­tu­maan yhdessä.

Suomea rasit­taa vuosien ja vuosi­kym­me­nien saatossa kasau­tu­nut uudis­tus­velka. Sitä on lyhen­net­tävä. Emme me tavoit­tele vaali­voit­toa titte­lei­den vuoksi. Tavoit­te­lemme voit­toa, koska haluamme uudis­taa Suomea.

Meillä taval­li­silla suoma­lai­silla pitää olla tule­vai­suu­des­sa­kin usko siihen, että me pärjäämme.
Meillä pitää olla mahdol­li­suus hyvään arkeen, hyvään elämään. Suomen pitää olla tule­vai­suu­des­sa­kin maa, jossa se mihin syntyy, ei määrää sitä, mihin ihmi­nen elämäs­sään pääsee.

Suomea on uudis­tet­tava, jotta hyvin­vointi lisään­tyy. Kokoo­mus on tässä maassa ainoa poliit­ti­nen voima, jolla on sekä tahto että keinot uudis­tus­ve­lan hallit­se­mi­seen ja lyhen­tä­mi­seen.

Teemme tätä työtä, koska uskomme, että meidän arvomme ovat kestä­vin pohja viedä Suomea tule­vai­suu­teen. Meillä on kirkas näke­mys siitä, mitä pitää tehdä. Meillä on kirkas näke­mys siitä, että me pystymme teke­mään sen, mitä pitää. Ja meillä on tahto tehdä se.

Otimme kunta­vaa­leissa takai­sin paik­kamme maan ykkös­puo­lu­eena. Maakunta-, edus­kunta- ja euro­vaa­lei­hin olemme menossa erit­täin hyvistä asemista. Puolu­ee­seen liit­tyi viime vuonna enem­män ihmi­siä kuin lähti. Kasvua on ollut erityi­sesti nuorissa.
Nuoret ja opis­ke­li­jat pitä­vät leijo­na­lip­pua korkealla eten­kin korkea­kou­lu­kau­pun­geissa. Siellä on tarmoa. Siellä on intoa ja uusia ideoita.

Kaikesta tästä tulee minulle luot­ta­vai­nen – ja päät­tä­väi­nen olo. Asiat, joiden eteen teemme töitä joka päivä, ovat oikeita asioita.
Kiitos teille tästä upeasta päivästä. Voimaa ja sydä­men paloa teille teke­mi­seen, ja turval­lista koti­mat­kaa.

Kokoo­muk­sen tule­vai­suus näyt­tää hyvältä! Se on meidän omissa käsis­sämme.

Kiitos!