Kesä­kuun kunta­vaa­lien alla puhuimme paljon siitä, että ilman kestä­vää taloutta meillä ei olisi maail­man parasta koulua, ei hyviä sosi­aali- ja terveys­pal­ve­luja, toimi­vaa julkista liiken­nettä, ei asvalt­tia teillä, ei kirjas­toau­toa eikä festa­reita. Eikä turval­lista arkea.

Poli­tii­kan syksyn edetessä yhä pidem­mälle on tullut selväksi, että tätä vies­tiä on tois­tet­tava yhä voimak­kaam­min. Suomi on hyvä maa. Ja jotta se olisi sitä huomen­na­kin, hyvin­vointi tarvit­see puolus­ta­jia. Ja sen parhaat puolus­ta­jat olemme me suoma­lai­set itse.

Velaksi elämi­nen ei ole suoma­lais­ten mieleen. Ilta-Sano­mien teet­tä­män kyse­ly­tut­ki­muk­sen mukaan suurin osa suoma­lai­sista kertoo pitä­vänsä halli­tuk­sen velkaan­tu­mis­vauh­tia liian kovana. Eikä halli­tus voi enää selit­tää sitä koro­na­toi­milla. Talous ja työl­li­syys ovat kasva­neet, mutta siitä huoli­matta halli­tus ottaa ensi vuonna lisä­vel­kaa seit­se­män miljar­dia euroa. Meno on kuin Irwin Good­ma­nin rallissa: ”kun on alkuun päästy, niin antaa mennä vaan.”

Kasvu­py­räh­dys­kin on jäämässä lyhyeksi, ensi vuonna talous­kasvu jo hidas­tuu. Vuonna 2023 kasvu alkaa ykkö­sellä. Vain Mari­nin halli­tusta tämä ei hidasta. Koro­na­krii­sin hellit­täessä halli­tuk­sen todel­li­set kasvot ovat paljas­tu­neet.

Halli­tus ottaa velkaa vailla huolta huomi­sesta. Se ei tee valin­toja, eikä prio­ri­soi menoja. Päämi­nis­teri ehdot­te­lee jatku­vasti uusia kohteita, mutta myös väyliä, keinoja, lisä­ve­lan otta­mi­seen. Sen sijaan keinoja talou­den tasa­pai­not­ta­mi­seen halli­tus ei etsi.

Marin haluaa romut­taa veron­mak­sa­jien suojaksi luodun kehys­me­net­te­lyn verhoa­malla aikeensa vihreän siir­ty­män inves­toin­neilla. Väite, ettei inves­toin­teja voisi tehdä kehyk­sen puit­teissa on väärä. Jokai­nen halli­tus itse määrit­te­lee kehyk­sensä ja voi sisäl­lyt­tää sinne mitta­via­kin menoja. Tällä tavoin tehdään inves­toin­teja vastuul­li­sesti.

Hyvät ystä­vät,

Valtion rahat eivät ole valtion, saatikka halli­tuk­sen – ne ovat ihmis­ten rahoja. Halli­tus on paljon varti­jana, kun pääte­tään yhtei­sistä euroista.

Velasta ei ole huolis­saan vain kansa, vaan myös luot­to­luo­kit­taja Fitch, joka varoit­taa Suomea velkaan­tu­mi­sesta. Luot­to­luo­kit­taja enna­koi Suomen velka­suh­teen nouse­van yli 70 prosent­tiin jo tänä vuonna. Verrok­ki­mai­den medi­aani on ennus­tei­den mukaan selkeästi vähem­män, vajaat 44 prosent­tia. Ero on aivan valtava.

On selvää, että nyky­meno ei voi jatkua. Tämän tien päässä on vain näivet­ty­mi­nen. Löpe­rön talous­po­li­tii­kan maksa­jaksi joutu­vat suoma­lai­nen hyvin­vointi ja veron­mak­saja.

Herää kysy­mys, johtaako halli­tus tätä maata? Me olemme kysy­neet halli­tuk­selta, mitkä ovat Suomen kannat Euroo­pan talous­ky­sy­myk­sessä. Me perään­kuu­lu­tamme työl­li­syys­kei­noja. Me kysymme, mitkä päätök­set ovat pitä­viä, kun halli­tus peruu itse teke­mi­ään päätök­siä. Vastauk­sia ei kuulu. Tähän on saatava muutos.

Kokoo­mus tarjoaa vasem­mis­to­hal­li­tuk­sen tuhlauk­selle ja suun­nat­to­muu­delle vaih­toeh­don, jolla pystymme turvaa­maan hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan palve­lut myös tule­vina vuosina. Me uskomme – ja myös tiedämme, että on mahdol­lista tehdä yhtä aikaa vastuul­lista poli­tiik­kaa ja kasvat­taa hyvin­voin­tia. Se vaatii kykyä tehdä vaikei­ta­kin uudis­tuk­sia ja prio­ri­soida. Näitä taitoja ei halli­tuk­sella tunnu olevan. Se vaatii sitä, että rahan jaka­mi­sen sijaan keski­tämme ener­giamme kasvun vauh­dit­ta­mi­seen ja tulo­jen lisää­mi­seen. Siihen, että Suomessa kannat­taa yrit­tää ja työl­lis­tää.  

Me aloi­tamme tänään yhdessä muutos­oh­jel­mamme valmis­te­lun. Tahdon, että teemme kunnian­hi­moi­sen ohjel­man, jossa kerromme suoma­lai­sille selvästi, minkä­laista huomista haluamme raken­taa. Mitä muutamme, jotta tämä maa kukois­taisi.

Muutos­oh­jel­maa valmis­tel­laan laajalla rinta­malla nyt talven ja ensi kevään mittaan. Tuomme sen ensi kesänä puolue­ko­kouk­sen päätet­tä­väksi. Se tarjoaa vaih­toeh­don nyky­me­nolle. Se luo uskot­ta­van ja valoi­san vision tule­vasta, ja tarjoaa keinot sen toteu­tuk­seen. Tiedän jo nyt, että me pystymme viitoit­ta­maan tämän tien. Suomen haas­teet ovat ratkais­ta­vissa, kunhan tehdään oikeita asioita.

Hyvät ystä­vät,

Vaikka me raken­namme valoi­saa tule­vai­suutta, joudumme samalla vastaa­maan halli­tuk­sen sote­mal­lin haas­tee­seen. Se malli on uusi hallin­non taso, ilman mitään takeita palve­lu­jen para­ne­mi­sesta tai kustan­nus­ten hillit­se­mi­sestä.

On arvioitu, että soten lisä­ra­hoi­tuk­sen tarve on 6,4 miljar­dia euroa ensim­mäi­sen kahdek­san vuoden aikana. Tämä tarkoit­taa keski­tu­loi­selle 1800 euron lisä­ve­roa vuodessa.

Sote­uu­dis­tuk­sen tavoi­te­han oli saada poti­laat jonoista hoitoon ja rahat riit­tä­mään. Kumpi­kaan näistä ei vielä ole toteu­tu­massa. Ei sinne päin­kään. Tarvi­taan paljon töitä hyvin­voin­tia­lueilla ja korjauk­sia uuteen lain­sää­dän­töön, että tavoit­tei­siin pääs­tään. Tässä työssä tarvi­taan kokoo­muk­sen osaa­mista.

Me emme tätä sote­mal­lia halun­neet. Se kuiten­kin tulee. Siksi me otamme alue­vaa­lit tosis­samme. Meidän tehtä­vämme on varmis­taa, että jokai­sella alueella palve­lut pysty­tään järjes­tä­mään ja rahat käyte­tään fiksusti.

Sote-uudis­tuk­sessa on kyse yli 20 miljar­din raha­po­tista. Halli­tuk­sen vastuu­ton talous­po­li­tiikka ei saa tart­tua hyvin­voin­tia­luei­siin. Ilman kestä­vää taloutta meillä ei olisi kaik­kein uusim­pia keskos­kaap­peja, maail­man parasta syöpä­hoi­toa, neuvo­loita, vanhus­hoi­vaa tai maksu­tonta hammas­hoi­toa jokai­selle lapselle ja nuorelle.

Kokoo­mus haluaa, että palve­luita saa kaik­kialla koti­pai­kasta riip­pu­matta. Me vaadimme, että palve­luse­te­lit sääde­tään velvoit­ta­vaksi. Ne on otet­tava käyt­töön joka alueella. Kun jono ei vedä, saat palve­luse­te­lin, jolla voit hakea palve­lun yksi­tyi­seltä. Tämä oikeus kuuluu jokai­selle, tuloista riip­pu­matta.

Nyky­jär­jes­tel­män suurin ongelma on, että hoitoon ei pääse. Siksi on käsit­tä­mä­töntä, että halli­tus kaavai­lee yksi­tyi­sen tervey­den­huol­lon Kela-korvaus­ten leik­kauk­sia. Minä luulin, että viher­va­sem­mis­to­lai­nen halli­tus nime­no­maan haluaisi edis­tää eri tulo­luo­kista tule­vien mahdol­li­suuk­sia käyt­tää palve­luita. Tämä muutos heiken­tää erityi­sesti niiden ihmis­ten mahdol­li­suuk­sia, joilla ei muuten olisi varaa esimer­kiksi erikois­lää­kä­rin palve­lui­hin.

Tutki­mus­ten mukaan vähin­tään viides­osa palve­luita käyt­tä­vistä siir­tyisi julkis­ten terveys­kes­kus­pal­ve­lu­jen piiriin, jos leik­kaus toteu­tuu. Sosi­aali- ja terveys­mi­nis­te­riö ja THL ovat tunnus­ta­neet, ettei julki­nen puoli pystyy tarjoa­maan palve­lua koko joukolle. Jonot sen kuin pite­ne­vät.

Maalais­järki sanoo, että tällaista muutosta ei kannata tehdä! Me emme hyväksy Kela-korvauk­sen leik­kausta, vaan päin­vas­toin haluamme kasvat­taa sitä. Anne­taan yksi­tyi­sen puolen purkaa siten julki­sen puolen jonoja.

Ystä­vät,

Hoita­ja­pula on täyttä totta jo tänään. Hoiva­ko­tien osas­toja on kiinni, ja halli­tuk­sen hoita­ja­mi­toi­tus imee hoita­jia pois tärkeistä koti­pal­ve­luista. Koko sote tulee nopeasti krii­siy­ty­mään, jos emme huolehdi alan ammat­ti­lais­ten saata­vuu­desta ja jaksa­mi­sesta. Hoita­jista, lääkä­reistä, palo­mie­histä, ensi­hoi­ta­jista, sosi­aa­li­työn­te­ki­jöistä – jokai­sesta sote- ja pelas­tusa­lan työn­te­ki­jästä.

Haluamme panos­taa työhy­vin­voin­tiin, johta­mi­seen ja toimin­ta­ta­po­jen kehit­tä­mi­seen. Alan veto- ja pito­voi­maan. Halli­tus ei tätä tunnu ymmär­tä­vän, vaan sanoo, että asia on ratkaistu, kun hoita­ja­mi­toi­tus on pape­rille prän­tätty. Paperi vain ei muutu itses­tään hoita­jiksi.

Vuoden 2023 alkuun 14 kuukautta ja aluei­den toimin­nan käyn­nis­tä­mi­nen on täysin leväl­lään. Suuri ongelma on, ettei hyvin­voin­tia­luei­den rahoi­tuk­sen taso ole vielä­kään tiedossa. Halli­tus ei ole kyen­nyt sitä päät­tä­mään. Uudis­tuk­sen tuki on puut­teel­lista ja alueet ovat aivan eri tilan­teissa. Saman vuoden keväällä voimaan astuu vanhus­pal­ve­lun hoita­ja­mi­toi­tus. Samoin halli­tuk­sen kaavai­lema Kela-korvauk­sen leik­kaus. Taju­aa­ko­han halli­tus itse­kään, millaista ongel­mien ryteik­köä se on kasan­nut reilun vuoden päähän?

Hyvät kokoo­mus­lai­set,

Me emme voi katsoa sivusta. Minä en aio katsoa sivusta. Kokoo­mus lähtee voit­ta­maan alue­vaa­lit huoleh­tiak­seen, ettei uudis­tuk­sesta tule tämän isom­paa fars­sia ja raha­syöp­pöä.

Uudet alueet raken­ne­taan tule­valla kaudella. Minä haluan olla näissä raken­nus­tal­koissa mukana. Siksi ei ole kysy­mys­tä­kään, ettenkö lähtisi ehdolle.

Ehdolla ollaan!

Hyvä puolue­val­tuusto,

Meillä sydän on oikealla – myös alue­vaa­leissa. Toimiva hoito kaipaa enem­män järkeä ja sydäntä kuin poliit­tista byro­kra­tiaa.

Valmis­tau­tu­mi­semme tammi­kuun vaalei­hin on täyttä päätä käyn­nissä. Alue­vaa­lioh­jel­mamme julkais­taan pian. Siinä linjaamme, miten alueille saadaan hyvin­voin­tia, ei pahoin­voin­tia. Alue­val­tuus­to­jen ensim­mäi­nen kausi määrit­te­lee suun­nan sille, miten toiminta kehit­tyy. Me emme voi antaa tätä valtaa dema­reille tai keskus­talle. He teki­vät jo tämän byro­kraat­ti­sen mallin – me haluamme, että tästä eteen­päin huomio on järjes­tel­män sijaan palve­luissa ja ihmi­sissä.

Meillä on katse vahvasti tule­vai­suu­dessa ja muutok­sessa, jonka haluamme suoma­lais­ten hyväksi toteut­taa. Kokoo­mus voitti kunta­vaa­lit ja on kanna­tus­mit­taus­ten kärjessä. Se kertoo siitä, että suoma­lai­set halua­vat muutok­sen. Muutos saadaan aikaan sillä, että voitamme suoma­lais­ten luot­ta­muk­sen ja voitamme vaalit.

Kunta­vaa­leissa te kokoo­muk­sen kent­tä­väki näytitte voimanne. Seuraava näytön paikka on tammi­kuun alue­vaa­lit. Me lähdemme vaalei­hin tosis­samme ja hake­maan ykkös­si­jaa. Siitä jatkamme vuoden 2023 edus­kun­ta­vaa­lei­hin.

Suomi ja suoma­lai­set ansait­se­vat muutok­sen, jolla varmis­te­taan, että huomenna tämä maa on vielä­kin parempi kuin tänään.

Puheen­joh­taja Petteri Orpon puhe kokoo­muk­sen puolue­val­tuus­ton syys­ko­kouk­sessa 30.10.21. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa