Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Puheet / Petteri Orpo: Tarvitsemme jokaista ja jokaisen panosta

Petteri Orpo: Tarvit­semme jokaista ja jokai­sen panosta

Julkaistu:

Haluat­teko tietää, mitä minulla on tänään taskus­sani? Lähellä sydän­täni. (poimii esiin Nato-tasku­lii­nan). Olen kanta­nut tätä muka­nani vuosia. Tänään, tässä salissa on koolla iso joukko meitä, jotka olemme tehneet töitä ja usko­neet asiaamme silloin­kin, kun se ei ole ollut suosit­tua. 

Olemme pitä­neet kiinni kannas­tamme, vaikka meitä on moitittu Nato-kiih­koi­li­joiksi. Hyvät kokoo­mus­lai­set, nyt voimme todeta olevamme siellä, minne olemme aina kuulu­neet: Suomi liit­tyy Natoon, viimein­kin!

Suomi on hyvä maa, paras maa meille suoma­lai­sille. Suomen tarina on sinnik­kyyttä, perik­sian­ta­mat­to­muutta ja rohkeutta uuden edessä. Suomen tarina on myös ollut määrä­tie­toista etene­mistä kohti länttä. Tämä tarina on toteu­tu­nut niin arvoissa, talous­jär­jes­tel­mässä kuin kansain­vä­li­sissä pöydissä. 

Suomi on aina hyödyn­tä­nyt histo­rian sauma­koh­dat liik­kues­saan kohti suurem­paa vapautta. Itse­näis­ty­mi­semme tapah­tui ensim­mäi­sen maail­man­so­dan myller­ryk­sessä. Puolus­timme itse­näi­syyt­tämme talvi- ja jatko­so­dassa. Kylmän sodan aikana liikuimme kohti länttä esimer­kiksi EEC:n kautta, vaikka tasa­pai­not­te­limme ulko­po­li­tii­kassa. Neuvos­to­lii­ton romah­duk­sen jälkeen olimme vapaita teke­mään omat ratkai­summe ja hakeu­duimme EU:n jäse­neksi heti, kun se oli mahdol­lista.  

Viimeis­ten vuosi­kym­men­ten aske­leista länteen on mahdo­tonta puhua muis­ta­matta kahta suurta valtio­mies­tämme: kunnia­pu­heen­joh­ta­jaamme, minis­teri Ilkka Suomista ja minis­teri Ilkka Kaner­vaa.  Kiitos kaikesta, Illu ja Ike. Te olitte tärkeitä tälle maalle, tälle kansan­liik­keelle – ja minulle henki­lö­koh­tai­sesti. Me arvos­timme teitä, Suomi arvosti.

Euroo­pan unio­nin jäse­nyys oli suuri kokoo­mus­lai­nen tavoite. Sitä on ollut myös Suomen jäse­nyys puolus­tus­liitto Natossa. Suoma­lai­nen demo­kra­tia ja parla­men­ta­rismi näyt­ti­vät tänä keväänä voimansa. Nato-hake­mus on sinetti Suomen matkalle länteen.

Tämä tarina on myös kokoo­muk­sen tarina. Me kokoo­mus­lai­set olemme määrä­tie­toi­sesti edis­tä­neet Suomen länsi­rat­kai­suja. Suomen jäse­nyys EEC:ssä ja EU:ssa olivat meille keskei­siä valin­toja, vaikka sen ajan yhteis­kun­nassa moni näitä vastusti. Kanna­timme Nato-jäse­nyyttä jo hyvän sään aikana. Veimme Suomea useissa halli­tuk­sissa lähem­mäs Natoa. Siksi olemme tänään valmiita Naton jäse­niksi. Olen varma, että jäse­nyy­temme toteu­tuu huoli­matta käyn­nissä olevista neuvot­te­luista Turkin kanssa. Se on selvä.

Olen äärim­mäi­sen iloi­nen, että saan johtaa kokoo­musta aikana, jolloin pitkä­ai­kai­nen tavoit­teemme toteu­tuu. Olen ylpeä siitä, miten kokoo­mus toimi, kun sota alkoi ja Venä­jän naamiot riisut­tiin. Annoimme muille tilaa kään­tyä Nato-ratkai­sun taakse ja pystyimme näyt­tä­mään suun­taa yhtei­sessä proses­sissa.  

Iloon sekoit­tuu silti myös surua. Ukrai­nan urhea kansa ja puolus­ta­jat osta­vat Suomelle aikaa. Olemme Ukrai­nalle velkaa paljon. Emme saa unoh­taa heidän tais­te­lu­aan, sillä he vuodat­ta­vat vertaan meidän arvo­jemme puolesta.

Siksi meidän on jatket­tava kaiken avun, puolus­tuk­sel­li­sen, huma­ni­taa­ri­sen ja talou­del­li­sen avun anta­mista Ukrai­nalle. Tämä on tais­telu, joka sivis­ty­neen maail­man on pakko voit­taa.

I believe that Ukraine will win, because in the end, free­dom will always win. Ukraine, we stand with you. Slava Ukraini! 

Hyvät kokoo­mus­lai­set, ystä­vät

Tiedätte sen tunteen, kun pitkä­ai­kai­nen tavoite toteu­tuu. Kun urakan kovin puris­tus on ohi. Tuntuu hyvältä ja samalla vähän tyhjältä. Mieli alkaa kysyä, mitä seuraa­vaksi.

Kokoo­muk­sen ei tarvitse kysyä itsel­tään, mitä seuraa­vaksi. Työ ei ole tehty.  Velkaan­tu­mi­sen tieltä on siir­ryt­tävä kestä­vän kasvun tielle. Mark­ki­na­ta­lous on täysi­mää­räi­sesti valjas­tet­tava ihmis­ten hyödyksi. Palk­ka­tu­loista on saatava jäämään enem­män euroja työt tehneen käteen. Ilmas­ton­muu­tok­sen torjunta vaatii pääs­tö­töntä ydin­voi­maa.

Viimeis­ten kuukausien aikana olemme palan­neet ydin­ky­sy­mys­ten äärelle. Poli­tii­kassa on ollut kyse ennen kaik­kea turval­li­suu­desta ja vakau­desta, mutta myös läntis­ten demo­kraat­tis­ten arvo­jen puolus­ta­mi­sesta. Vapaus ja itse­näi­syys eivät ole itses­tään­sel­vyyk­siä. Läheis­temme, kotiemme, isän­maamme ja elämän­ta­pamme turvaa­mi­nen vaati­vat jatku­vaa valp­pautta, työtä ja lujuutta.

Meistä kukaan ei tiedä varmuu­della, mitä tule­vai­suus tuo tulles­saan. Tule­van vaali­kau­den tärkeim­piä tavoit­teita on sen varmis­ta­mi­nen, että Suomi ja suoma­lai­set luot­ta­vat tule­vai­suu­teen myös sumui­sina aikoina. Tämä luot­ta­mus syntyy turval­li­suu­desta, henki­lö­koh­tai­sesta talou­desta ja yhteis­kun­nan kestä­vyy­destä pitkällä aika­vä­lillä. Vakaasta asioi­den hoita­mi­sesta. Tarvit­semme jokaista ja jokai­sen panosta.

Kokoo­mus puolus­taa libe­raa­lia demo­kra­tiaa, ihmi­soi­keuk­sia, sanan­va­pautta, tasa-arvoa ja yksi­lön vapautta. Näille arvoille on nyt suurempi kysyntä kuin pitkään aikaan. Teemme tätä työtä yhdessä läntis­ten kump­pa­niemme kanssa esimer­kiksi Euroo­pan unio­nissa. EU ja sen jäsen­maat ovat tärkein arvo­yh­tei­sömme, liit­to­lai­semme ja yhtei­nen kauppa-alueemme.

Nato-jäse­nyy­den myötä pohjois­maat tule­vat olemaan Suomelle entistä tärkeäm­piä kump­pa­neita ja Itäme­ren alueen maat hitsau­tu­vat tiiviim­min yhteen. Nämä maat tule­vat muodos­ta­maan meille entistä tärkeäm­män saman­mie­lis­ten yhtei­sön.

Kära vänner, 

Det nordiska samar­be­tet är ett viktigt värde för Samlings­par­tiet. I och med Nato­med­lems­ka­pet tror jag att Finland har ett allt närmare samar­bete med våra nordiska vänner. Till­sam­mans är vi star­kare!

Talou­desta huoleh­ti­mi­nen on turval­li­suu­desta huoleh­ti­mista. Seisomme omilla jaloil­lamme. Hyvät ystä­vät, kokoo­mus lupaa jatkos­sa­kin huoleh­tia suoma­lais­ten turval­li­suu­desta. 

Hyvät kokoo­mus­lai­set, hyvät kuuli­jat,

vasem­mis­to­hal­li­tus ajoi junan väärälle raiteelle jo ennen koro­naa ja Venä­jän hyök­käys­so­taa Ukrai­naan. Halli­tus lisäsi pysy­viä menoja vailla tietoa tuloista.  Tällä halli­tus­kau­della on otettu tähti­tie­teel­li­nen summa velkaa. Se on tule­vien suku­pol­vien kurjis­ta­mista. Isot, Suomen tule­vai­suu­den kannalta keskei­set uudis­tuk­set halli­tus jätti teke­mättä.

Olemme reilun kymme­nen vuoden aikana koke­neet finans­si­krii­sin, euro­krii­sin, pako­lais­krii­sin, pande­mian ja nyt vielä sodan Euroo­passa. Kuka teistä uskoo, että suuria krii­sejä ei lähi­vuo­sina enää tule? 

Krii­sei­hin olisi pitä­nyt ja pitää varau­tua. Viime kaudella taloutta kunnos­tet­tiin koval­la­kin hinnalla. Nyt talou­temme pohja on hauras­tu­nut.  Vasem­mis­to­hal­li­tus on tehnyt ”sote-uudis­tuk­sen”, joka paisut­taa menoja eikä paranna palve­luita. Halli­tus on tehnyt lain­sää­dän­töä, josta lasku jää tule­vina vuosina veron­mak­sa­jien makset­ta­vaksi.

Näin ei voi jatkua. Meidän on saatava Suomi oikealle raiteelle. Eikö­hän siis lähdetä yhdessä raken­ta­maan valtiota, jossa ihmi­set voivat hyvin. Hyvin­voi­vien ihmis­ten toime­liai­suu­desta se yhtei­nen hyvä sitten seuraa.

Ryhdy­tään raken­ta­maan valoi­saa tule­vai­suutta, jossa katso­taan eteen­päin, ei haikailla mennei­syy­teen. Tule­vai­suutta, jossa vastuun kanta­mi­nen ei tarkoita kivi­reen vetä­mistä, vaan voimaa ja kykyä viedä Suomea eteen­päin turval­li­sesti ja kestä­västi tule­vien suku­pol­vien oikeu­det huomioon ottaen. Silloin olemme oikealla raiteella.

Tämä kevät on osoit­ta­nut, että pystymme teke­mään yhdessä työtä Suomen parhaaksi yli halli­tus-oppo­si­tio-rajo­jen suoma­lais­ten ja Suomen kannalta tärkeissä kysy­myk­sissä. Haluan johtaa Suomea tätä henkeä vaalien.

Hyvät kokoo­mus­lai­set, 

suoma­lai­nen hyvin­voin­tiyh­teis­kunta on perus­tu­nut sopi­muk­seen siitä, että kun hoitaa roote­linsa, yrit­tää parhaansa ja maksaa veronsa, saa vasti­neeksi turvaa, toimeen­tu­lon, toimi­vat palve­lut ja tule­vai­suu­de­nus­koa.  Tämä sopi­mus rakoi­lee nyt. Monet suoma­lai­set ovat huolis­saan, jopa vihai­sia. Jos taval­li­sen suoma­lai­sen luot­ta­mus yhteis­kun­taan rapau­tuu, olemme todella suurissa vaikeuk­sissa. 

Suoma­lai­nen tekee kyllä osansa ja maksaa veronsa, mutta saa vasti­neeksi yhä vähem­män. Kerran hankittu koulu­tus ei enää vält­tä­mättä takaa työuraa. Nuor­ten aikuis­ten on vaikea saavut­taa vanhem­piensa elin­ta­soa ja päästä kiinni vauras­tu­mi­seen. Moni on loukussa, jossa työn vastaa­not­ta­mi­nen ei juuri lisää tuloja tai lisä­pon­nis­te­luista ison siivun vie verot­taja. Tärkei­siin palve­lui­hin ei pääse silloin, kun niitä tarvit­see. 

Liian monelle ahdis­tu­neelle ja elämäs­tään otteen kadot­ta­neelle nuorelle tarjo­taan avun sijaan kuukausien jono­tusta tera­pi­aan. Nuoren ongel­mat syve­ne­vät, vanhem­pien hätä kasvaa. Samaan aikaan heik­ko­kun­toi­sille vanhem­mille ei löydy mistään hoiva­paik­kaa. Turval­li­suu­den tunne horjuu.

Ja nyt myös hinto­jen nousu uhkaa suoma­lais­ten arkea. 

Hyvät ystä­vät,

Minulta on kysytty, ovatko seuraa­vat vaalit talous­vaa­lit. Minä uskon, että ne ovat koti­ta­lous­vaa­lit.

Kun Toiva­kassa koti lämpe­nee sähköllä tai öljyllä ja työpaikka ja lasten harras­tuk­set ovat autoi­lun päässä Jyväs­ky­lässä, se todella tekee loven lompak­koon. Talvi­kuu­kausina saunan lämmit­tä­mistä pitää harkita kahdesti.  Ruoka­ko­rin hintaan nyt hiipi­neet lisäeu­rot ovat vasta mais­tiai­sia: syksyyn mennessä hinto­jen nousu­vauh­din enna­koi­daan vain kiih­ty­vän. Korko­jen nousu osuu niin asun­to­ve­lal­li­siin kuin velkai­seen valtioon. 

Hyvä arki koos­tuu yksin­ker­tai­sista asioista. Siitä, että Suomessa on turval­lista elää, on mahdol­lista käydä töissä ja rahat riit­tä­vät sähkö­las­kuun, ruokaan - ja haavei­siin. Pienem­piin ja suurem­piin. Siitä, että lapset saavat käydä hyvää koulua ja nuoret ja opis­ke­li­jat saavat pohjan hyvälle tule­vai­suu­delle.  Siitä, että senio­rit ovat aktii­vi­sia ja heidän panos­taan arvos­te­taan. Siitä, että kaike­ni­käis­ten palve­lut pelaa­vat ja että vanhuk­sille taataan arvo­kas vanhuus ja hyvä hoiva.  

Me pystymme palaut­ta­maan suoma­lais­ten luot­ta­muk­sen. Muutos parem­paan on tehtä­vissä.  

Hyvät ystä­vät, 

Kokoo­mus haluaa tehdä suoma­lais­ten kanssa uuden sopi­muk­sen, uuden hyvin­voin­ti­so­pi­muk­sen.  Tahdomme lyödä kättä päälle, että kun suoma­lai­nen hoitaa osuu­tensa, hän myös saa yhteis­kun­nalta reilulta ja oikeu­den­mu­kai­selta tuntu­van vasti­neen.  Sillä sitä­hän sopi­mi­nen on, vasta­vuo­roista. 

Yksi­lön osuus sopi­muk­sesta on, että jokai­nen osal­lis­tuu mahdol­li­suuk­sien mukaan yhteis­kun­taan. Jokai­sen panos on tärkeä, eikä jokai­sen tarvitse olla huip­pusuo­rit­taja. Jokai­nen työi­käi­nen ja -kykyi­nen käy töissä. Vero­tu­loja tarvi­taan, jotta voimme luoda yhteistä hyvää. Työ ei kuiten­kaan ole ainoa keino olla mukana: osal­lis­tu­mi­nen lähim­mäi­senä, harras­tus­toi­min­nassa, yhdis­tyk­sissä ja kansa­lais­jär­jes­töissä on arvo­kasta.  Näin raken­ne­taan yhteistä ja jokai­selle hyvää Suomea. 

Yhteis­kun­nan osuus sopi­muk­sesta on, että se tarjoaa yksi­lölle turvaa, työtä ja toimeen­tu­loa sekä toimi­vat palve­lut ja tule­vai­suu­de­nus­koa. Hyvä yhteis­kunta tarjoaa ihmi­sille kunnioi­tusta, ei tee heistä hallin­toa­la­mai­sia. Hyvässä yhteis­kun­nassa vallit­see mahdol­li­suuk­sien tasa-arvo.

Kokoo­mus tahtoo tehdä työn vastaa­not­ta­mista ihmi­selle aina kannat­ta­vam­paa kuin teke­mättä jättä­mi­sestä. Työ ei ole vain elan­non hank­ki­mista. Se on osal­li­suutta, se on itse­näi­syyttä. Tahdomme nostaa työl­li­syy­den pohjois­mai­selle tasolle. Mitä useampi on töissä sitä parem­min yhteis­kunta pystyy turvaa­maan laaduk­kaan koulu­tuk­sen ja palve­lut - ja pitä­mään huolta heistä, jotka apua tarvit­se­vat. Pieni­tu­loi­sille, pienellä eläk­keellä sinnit­te­le­ville ja omista tarpeis­taan tinki­ville yksin­huol­ta­jille on tarjot­tava tukea ja turvaa.  

On oikeu­den­mu­kaista, että se joka rahat tienaa, saa niistä enem­män kuin verot­taja. Siksi kokoo­mus lupaa keven­tää työn ja eläk­kei­den vero­tusta, lupaamme työmil­jar­din.  Miksi suoma­lai­sen palkan­saa­jan pitäisi tyytyä siihen, että hän saa vuosit­tain 2500 euroa vähem­män tilil­leen kuin ruot­sa­lai­nen? Ei pidä tyytyä. Meistä jokai­sella on oikeus omasta työstä ansait­tui­hin euroi­hin. 

Keven­tä­mällä työn vero­tusta pehmen­nämme myös nous­sei­den hinto­jen purai­sua.   Tahdomme nostaa ja laajen­taa koti­ta­lous­vä­hen­nystä. Se on mainio tapa tukea suoma­laista työtä ja keven­tää kotien arkea. Tämän sopi­muk­sen me pidämme.

Hyvät ja saavu­tet­ta­vat palve­lut kaikille lisää­vät arjen turval­li­suutta. Ne lisää­vät uskoa tule­vai­suu­teen, apua saa ja asiat järjes­ty­vät. Tahdomme lisätä ihmis­ten oikeutta valita palve­luja - tämä oikeus ei saa olla lompa­kon paksuu­desta kiinni. 

Me paran­namme perhei­den, lasten ja nuor­ten tukea. Me korjaamme halli­tuk­sen sote-himme­lin niin, että lääkä­riin pääsee. Me laitamme vanhus­pal­ve­lut kuntoon koko­nai­suu­tena: reumaa sairas­tava Liisa saa kotiin palve­lut, jotka juuri hän tarvit­see. Alzhei­me­ria sairas­tava Reino saa ympä­ri­vuo­ro­kau­tista hoivaa.  Tämän sopi­muk­sen me pidämme.

Me emme tyydy siihen, että kerran maail­man paras perus­koulu heik­ke­nee, vaan me palau­tamme sen maail­man parhaaksi. Jokai­selle lapselle on taat­tava mahdol­li­suus löytää omat vahvuu­tensa ja oppi­mi­sen ilo.  Tämän sopi­muk­sen me pidämme. 

Hyvät ystä­vät, hyvät kuuli­jat,

uusi sopi­mus hyvin­voin­nista ei ole utopiaa. Se on täysin tehtä­vissä. Kestävä tule­vai­suus voi raken­tua vain tälle sopi­muk­selle. Velka­ra­halla se ei kuiten­kaan synny. Valoi­san tule­vai­suu­den takaa­mi­seksi meidän on otet­tava käyt­töön kasvun kaava.

Nykyi­nen halli­tus on elänyt reilusti yli varo­jensa. Velkaan­tu­mi­nen on pysäy­tet­tävä. Holti­ton velkaan­tu­mi­nen on uhka kasvulle, sillä se luo epäluot­ta­musta Suomen talou­den tule­vai­suu­teen.

Emme voi tuudit­tau­tua mata­lien korko­jen aikaan – se ei ole ikuista. Prosent­tiyk­si­kön nousu valtion­lai­no­jen korkoi­hin tarkoit­taa 1,5 miljar­dia euroa lisää valtion korko­me­noi­hin. Se on enem­män kuin polii­sin vuosi­bud­jetti. Haluam­meko todella raken­taa tule­vai­suu­den velka­ra­halle, vai kasvulle?

Ja hyvät ystä­vät,

meille kokoo­mus­lai­sille vastaus on aina ollut selvä: Me haluamme luoda talou­den kasvua. Kestävä talous­kasvu on ainoa tapa pitää yllä Suomen hienoa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taa myös tule­vai­suu­dessa. 

Kasvun kaava on lopulta yksin­ker­tai­nen: Suomessa syntyy ja Suomeen tulee inves­toin­teja, kun meillä on inno­vaa­tioita ja kasvuun nälkäi­siä yrityk­siä.  Inno­vaa­tioita syntyy, kun panos­tamme merkit­tä­västi tutki­muk­seen ja kehi­tyk­seen.  Yrityk­set taas halua­vat kasvaa, kun huoleh­dimme, että Suomi on yrit­tä­jäys­tä­väl­li­nen: vero­tus on oikeu­den­mu­kaista ja kannus­ta­vaa, avoi­miin työpaik­koi­hin löytyy osaa­vaa työvoi­maa, infra on kunnossa ja digi­ta­li­saa­tion mahdol­li­suu­det on hyödyn­netty. 

Vain yrit­tä­mi­sellä Suomi nousee. Kokoo­muk­sen tavoit­teena on 10 000 uutta työl­lis­tä­vää yritystä vuoteen 2030 mennessä. Meillä on tässä maassa auki 240 000 työpaik­kaa. Työt­tö­miä työn­ha­ki­joita on vähem­män. Työ ja työi­käi­set ja -kykyi­set on saatava kohtaa­maan toisensa! Se vaatii uudis­tuk­sia työmark­ki­noille, sosi­aa­li­tur­vaan, asumi­seen ja liiken­tee­seen. Tarvit­semme merkit­tä­västi lisää myös kansain­vä­listä rekry­toin­tia. Se paik­kaa tilan­netta siellä, missä muilla keinoin ei onnis­tuta. 

Meidän tavoit­teemme on vahvis­taa osaa­mista. Maail­man suuret ja pienet ongel­mat ratkea­vat tutki­muk­sen, tieteen ja inno­vaa­tioi­den avulla. Ja meidän suoma­lais­ten paikka on ratkai­si­joi­den kärki­jou­kossa. Kokoo­mus haluaa nostaa Suomen korkea­kou­lut ja suoma­lai­sen tutki­muk­sen maail­man kärkeen. Suomen pitää olla myös maa, joka vetää osaa­jia puoleensa. 

Meidän tavoit­teemme on oikeu­den­mu­kai­nen vero­tus. Suomen koko­nais­ve­roas­teen on lasket­tava. Se tukee Suomen nousua takai­sin kasvun, kilpai­lu­ky­vyn ja inves­toin­tien tielle. Kun kasvun kaava toimii, me turvaamme talou­del­li­sesti, sosi­aa­li­sesti ja ekolo­gi­sesti kestä­vän Suomen. Kun kasvun kaava toimii, me lope­tamme velaksi elämi­sen.

Hyvät kokoo­mus­lai­set, 

Samalla kun saamme talou­den kasvuun, me saamme pääs­töt laskuun. On selvää, että kasvun on raken­nut­tava ympä­ris­tön kannalta kestä­ville ratkai­suille. Puhdas ja moni­muo­toi­nen luonto ovat hyvin­voin­timme ydintä.

Venä­jän hyök­käys Ukrai­naan on osoit­ta­nut tarpeen irtau­tua fossii­li­sista polt­toai­neista ripeästi ja sanoa hyväs­tit diktaat­to­rien kiris­tyk­selle. Kokoo­mus haluaa lisätä koti­mai­sen puhtaan ener­gian tuotan­toa. Oikeilla ratkai­suilla Suomesta voi tulla puhtaan ener­gian suur­valta.

Olemme vuosia muis­tut­ta­neet ydin­voi­man merki­tyk­sestä ilmas­ton­muu­tok­sen torjun­nassa ja puhtaan ener­gian edis­tä­mi­sessä. Tänä päivänä näyt­tää yhä enem­män siltä, että ydin­voi­malla on erit­täin merkit­tävä rooli vihreässä siir­ty­mässä.

Hyvät kokoo­mus­lai­set, rakkaat ystä­vät, 

Nato-prosessi osoitti jotain erityistä Suomesta ja meistä suoma­lai­sista. Pystymme poik­keuk­sel­li­seen yksi­tuu­mai­suu­teen, kun maan etu sitä vaatii. Olen kuvail­lut edellä kokoo­muk­sen tavoit­teita Suomen kehit­tä­mi­seksi seuraa­valle vuosi­kym­me­nelle. Edessä on suuria haas­teita ja paljon työtä – varmasti myös vaikeita päätök­siä. Siksi meidän on toimit­tava yhdessä, ei jakaen. Vastuul­li­sesti ja välit­täen, ihmi­set aidosti kohda­ten. Demo­kra­tiamme arvoja kunnioit­taen.

Kokoo­muk­sella on visio Suomesta 2030-luvulle. Missiomme on tämän kansa­kun­nan menes­ty­mi­nen myös tule­vai­suu­dessa. Poli­tii­kan tehtä­vänä on luoda tule­vai­suu­den uskoa. Uskoa siihen, että vaikeat­kin asiat ja ihmis­ten arjes­saan kohtaa­mat haas­teet ovat ratkais­ta­vissa. Myös Suomen haas­teet ovat ratkais­ta­vissa. Kun teemme uuden hyvin­voin­ti­so­pi­muk­sen, pystymme takaa­maan hyvän arjen, turvaa ja palve­lut jokai­selle.

Haluan, että kokoo­mus näyt­tää suun­taa sumuis­ten aiko­jen keskellä ja uudis­taa Suomea vastuul­li­sesti – pää kylmänä, sydän lämpi­mänä ja katse tiukasti tule­vai­suu­dessa. Meidän on jatkos­sa­kin oltava yhteis­kun­taa oikealle raiteelle vievä voima. Poli­tii­kan ja puoluei­den arvo ei ole iden­ti­teet­ti­po­liit­ti­sessa sape­lin­ka­lis­te­lussa, vaan ratkai­su­jen tarjoa­mi­sessa. Tätä roolia ja tehtä­vää meidän pitää kokoo­muk­sena vahvis­taa.

Hyvät kokoo­mus­lai­set,

Tärkein tavoit­teemme ensi vuonna on edus­kun­ta­vaa­lien voit­ta­mi­nen. Me lunas­timme suoma­lais­ten luot­ta­muk­sen kunta­vaa­leissa ja histo­rian ensim­mäi­sissä alue­vaa­leissa. Kiitos siitä kuuluu teille kaikille.  Meillä on mahdol­li­suus lunas­taa suoma­lais­ten luot­ta­mus myös edus­kun­ta­vaa­leissa. Lähden määrä­tie­toi­sesti, innos­tu­neena ja moti­voi­tu­neena johta­maan vaali­työ­tämme. Mutta yksin kukaan ei onnistu. Tarvit­sen teistä jokai­sen mukaan. Yhte­näi­senä jouk­kona me saavu­tamme suuria asioita.

Ystä­vät,

kun lähdemme kotiin täältä Kala­joelta, meillä on yhtei­nen missio: Suomen ja suoma­lais­ten menes­ty­mi­nen myös tule­vai­suu­dessa. Me haluamme viedä Suomen oikealle raiteelle.  Me luotamme kasvuun, emme velkaan. Suomi ja suoma­lai­set ansait­se­vat tule­vai­suu­den, joka tuo turvaa ja johon voi luot­taa. Me tiedämme kaavan, jolla kasvua luodaan ja turva taataan. Me pystymme lisää­mään toivoa myös sumui­sina aikoina. 

Toivo ei mene koskaan muodista. Toivo on enem­män kuin syy olla poli­tii­kassa, se on syy herätä uuteen päivään. Paitsi puhetta, toivo rakas­taa tekoja. Sillä ilman niitä ei mikään muutu. 

Siksi tästä päivästä eteen­päin meistä jokai­nen tekee töitä sen eteen, että tämä viesti kuuluu ympäri Suomen. Me lähdemme raken­ta­maan vaali­voit­toa, jotta voimme taata ihmi­sille kestä­vän huomi­sen.  Meille kokoo­mus­lai­sille vastuun kanta­mi­nen ei tarkoita kivi­reen vetä­mistä: se tarkoit­taa voimaa ja kykyä viedä Suomea eteen­päin turval­li­sesti ja kestä­västi kohti valoi­saa huomista. Vain vaali­voit­ta­jana voimme viedä Suomen oikealle raiteelle. Ja me lunas­tamme suoma­lais­ten luot­ta­muk­sen: kovalla työllä, yhdessä!
                 

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

1.12.2022

Pihla Keto-Huovi­nen: Vahva oikeus­val­tio on yhteis­kun­nan perusta

Kokoo­muk­selle vahva oikeus­val­tio on yhteis­kun­nan perusta. Oikeus­val­tio mahdol­lis­taa kansan­val­lan, perus­oi­keuk­sien toteu­tu­mi­sen ja koko muun yhteis­kun­nan toimin­nan. Se varmis­taa, että julki­sen vallan käyttö perus­tuu lakiin ja että oikeus­tur­vaa saa, kun sitä tarvit­see. Suomen oikeus­val­tio on maail­man vahvim­pia, ja siitä meidän on syytä olla ylpeitä.

30.11.2022

Petteri Orpo: Haluamme pelas­taa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan palve­lut

Tulla lujaksi – pysyä pehmeänä. Kokoo­mus­lai­nen talous­po­li­tiikka raken­taa vastuul­li­sesti kestä­vää ja vahvaa Suomea. Vain siten voimme huoleh­tia suoma­lais­ten turval­li­suu­desta, hyvin­voin­nista ja tule­vai­suu­desta. Vain vahva Suomi voi pitää heikoim­mista huolta.

9.11.2022

Väli­ky­sy­mys­puhe: Päätös­valta Suomen metsistä kuuluu meille suoma­lai­sille

Päätös­valta Suomen metsistä kuuluu meille suoma­lai­sille. Me emme ole valmiita luovut­ta­maan metsä­po­li­tiik­kaa EU:n toimi­val­taan. EU:n yhtei­sen ympä­ris­tö­po­li­tii­kan keinot on valit­tava tavalla, jolla koti­mais­ten metsien vastuul­lista ja kestä­vää käyt­töä ei vaaran­neta.

Skip to content