Kokoomus.fi / Julkaisut / Puheet / Petteri Orpo: Tarvitsemme jokaista ja jokaisen panosta

Petteri Orpo: Tarvit­semme jokaista ja jokai­sen panosta

Julkaistu:

Haluat­teko tietää, mitä minulla on tänään taskus­sani? Lähellä sydän­täni. (poimii esiin Nato-tasku­lii­nan). Olen kanta­nut tätä muka­nani vuosia. Tänään, tässä salissa on koolla iso joukko meitä, jotka olemme tehneet töitä ja usko­neet asiaamme silloin­kin, kun se ei ole ollut suosit­tua. 

Olemme pitä­neet kiinni kannas­tamme, vaikka meitä on moitittu Nato-kiih­koi­li­joiksi. Hyvät kokoo­mus­lai­set, nyt voimme todeta olevamme siellä, minne olemme aina kuulu­neet: Suomi liit­tyy Natoon, viimein­kin!

Suomi on hyvä maa, paras maa meille suoma­lai­sille. Suomen tarina on sinnik­kyyttä, perik­sian­ta­mat­to­muutta ja rohkeutta uuden edessä. Suomen tarina on myös ollut määrä­tie­toista etene­mistä kohti länttä. Tämä tarina on toteu­tu­nut niin arvoissa, talous­jär­jes­tel­mässä kuin kansain­vä­li­sissä pöydissä. 

Suomi on aina hyödyn­tä­nyt histo­rian sauma­koh­dat liik­kues­saan kohti suurem­paa vapautta. Itse­näis­ty­mi­semme tapah­tui ensim­mäi­sen maail­man­so­dan myller­ryk­sessä. Puolus­timme itse­näi­syyt­tämme talvi- ja jatko­so­dassa. Kylmän sodan aikana liikuimme kohti länttä esimer­kiksi EEC:n kautta, vaikka tasa­pai­not­te­limme ulko­po­li­tii­kassa. Neuvos­to­lii­ton romah­duk­sen jälkeen olimme vapaita teke­mään omat ratkai­summe ja hakeu­duimme EU:n jäse­neksi heti, kun se oli mahdol­lista.  

Viimeis­ten vuosi­kym­men­ten aske­leista länteen on mahdo­tonta puhua muis­ta­matta kahta suurta valtio­mies­tämme: kunnia­pu­heen­joh­ta­jaamme, minis­teri Ilkka Suomista ja minis­teri Ilkka Kaner­vaa.  Kiitos kaikesta, Illu ja Ike. Te olitte tärkeitä tälle maalle, tälle kansan­liik­keelle – ja minulle henki­lö­koh­tai­sesti. Me arvos­timme teitä, Suomi arvosti.

Euroo­pan unio­nin jäse­nyys oli suuri kokoo­mus­lai­nen tavoite. Sitä on ollut myös Suomen jäse­nyys puolus­tus­liitto Natossa. Suoma­lai­nen demo­kra­tia ja parla­men­ta­rismi näyt­ti­vät tänä keväänä voimansa. Nato-hake­mus on sinetti Suomen matkalle länteen.

Tämä tarina on myös kokoo­muk­sen tarina. Me kokoo­mus­lai­set olemme määrä­tie­toi­sesti edis­tä­neet Suomen länsi­rat­kai­suja. Suomen jäse­nyys EEC:ssä ja EU:ssa olivat meille keskei­siä valin­toja, vaikka sen ajan yhteis­kun­nassa moni näitä vastusti. Kanna­timme Nato-jäse­nyyttä jo hyvän sään aikana. Veimme Suomea useissa halli­tuk­sissa lähem­mäs Natoa. Siksi olemme tänään valmiita Naton jäse­niksi. Olen varma, että jäse­nyy­temme toteu­tuu huoli­matta käyn­nissä olevista neuvot­te­luista Turkin kanssa. Se on selvä.

Olen äärim­mäi­sen iloi­nen, että saan johtaa kokoo­musta aikana, jolloin pitkä­ai­kai­nen tavoit­teemme toteu­tuu. Olen ylpeä siitä, miten kokoo­mus toimi, kun sota alkoi ja Venä­jän naamiot riisut­tiin. Annoimme muille tilaa kään­tyä Nato-ratkai­sun taakse ja pystyimme näyt­tä­mään suun­taa yhtei­sessä proses­sissa.  

Iloon sekoit­tuu silti myös surua. Ukrai­nan urhea kansa ja puolus­ta­jat osta­vat Suomelle aikaa. Olemme Ukrai­nalle velkaa paljon. Emme saa unoh­taa heidän tais­te­lu­aan, sillä he vuodat­ta­vat vertaan meidän arvo­jemme puolesta.

Siksi meidän on jatket­tava kaiken avun, puolus­tuk­sel­li­sen, huma­ni­taa­ri­sen ja talou­del­li­sen avun anta­mista Ukrai­nalle. Tämä on tais­telu, joka sivis­ty­neen maail­man on pakko voit­taa.

I believe that Ukraine will win, because in the end, free­dom will always win. Ukraine, we stand with you. Slava Ukraini! 

Hyvät kokoo­mus­lai­set, ystä­vät

Tiedätte sen tunteen, kun pitkä­ai­kai­nen tavoite toteu­tuu. Kun urakan kovin puris­tus on ohi. Tuntuu hyvältä ja samalla vähän tyhjältä. Mieli alkaa kysyä, mitä seuraa­vaksi.

Kokoo­muk­sen ei tarvitse kysyä itsel­tään, mitä seuraa­vaksi. Työ ei ole tehty.  Velkaan­tu­mi­sen tieltä on siir­ryt­tävä kestä­vän kasvun tielle. Mark­ki­na­ta­lous on täysi­mää­räi­sesti valjas­tet­tava ihmis­ten hyödyksi. Palk­ka­tu­loista on saatava jäämään enem­män euroja työt tehneen käteen. Ilmas­ton­muu­tok­sen torjunta vaatii pääs­tö­töntä ydin­voi­maa.

Viimeis­ten kuukausien aikana olemme palan­neet ydin­ky­sy­mys­ten äärelle. Poli­tii­kassa on ollut kyse ennen kaik­kea turval­li­suu­desta ja vakau­desta, mutta myös läntis­ten demo­kraat­tis­ten arvo­jen puolus­ta­mi­sesta. Vapaus ja itse­näi­syys eivät ole itses­tään­sel­vyyk­siä. Läheis­temme, kotiemme, isän­maamme ja elämän­ta­pamme turvaa­mi­nen vaati­vat jatku­vaa valp­pautta, työtä ja lujuutta.

Meistä kukaan ei tiedä varmuu­della, mitä tule­vai­suus tuo tulles­saan. Tule­van vaali­kau­den tärkeim­piä tavoit­teita on sen varmis­ta­mi­nen, että Suomi ja suoma­lai­set luot­ta­vat tule­vai­suu­teen myös sumui­sina aikoina. Tämä luot­ta­mus syntyy turval­li­suu­desta, henki­lö­koh­tai­sesta talou­desta ja yhteis­kun­nan kestä­vyy­destä pitkällä aika­vä­lillä. Vakaasta asioi­den hoita­mi­sesta. Tarvit­semme jokaista ja jokai­sen panosta.

Kokoo­mus puolus­taa libe­raa­lia demo­kra­tiaa, ihmi­soi­keuk­sia, sanan­va­pautta, tasa-arvoa ja yksi­lön vapautta. Näille arvoille on nyt suurempi kysyntä kuin pitkään aikaan. Teemme tätä työtä yhdessä läntis­ten kump­pa­niemme kanssa esimer­kiksi Euroo­pan unio­nissa. EU ja sen jäsen­maat ovat tärkein arvo­yh­tei­sömme, liit­to­lai­semme ja yhtei­nen kauppa-alueemme.

Nato-jäse­nyy­den myötä pohjois­maat tule­vat olemaan Suomelle entistä tärkeäm­piä kump­pa­neita ja Itäme­ren alueen maat hitsau­tu­vat tiiviim­min yhteen. Nämä maat tule­vat muodos­ta­maan meille entistä tärkeäm­män saman­mie­lis­ten yhtei­sön.

Kära vänner, 

Det nordiska samar­be­tet är ett viktigt värde för Samlings­par­tiet. I och med Nato­med­lems­ka­pet tror jag att Finland har ett allt närmare samar­bete med våra nordiska vänner. Till­sam­mans är vi star­kare!

Talou­desta huoleh­ti­mi­nen on turval­li­suu­desta huoleh­ti­mista. Seisomme omilla jaloil­lamme. Hyvät ystä­vät, kokoo­mus lupaa jatkos­sa­kin huoleh­tia suoma­lais­ten turval­li­suu­desta. 

Hyvät kokoo­mus­lai­set, hyvät kuuli­jat,

vasem­mis­to­hal­li­tus ajoi junan väärälle raiteelle jo ennen koro­naa ja Venä­jän hyök­käys­so­taa Ukrai­naan. Halli­tus lisäsi pysy­viä menoja vailla tietoa tuloista.  Tällä halli­tus­kau­della on otettu tähti­tie­teel­li­nen summa velkaa. Se on tule­vien suku­pol­vien kurjis­ta­mista. Isot, Suomen tule­vai­suu­den kannalta keskei­set uudis­tuk­set halli­tus jätti teke­mättä.

Olemme reilun kymme­nen vuoden aikana koke­neet finans­si­krii­sin, euro­krii­sin, pako­lais­krii­sin, pande­mian ja nyt vielä sodan Euroo­passa. Kuka teistä uskoo, että suuria krii­sejä ei lähi­vuo­sina enää tule? 

Krii­sei­hin olisi pitä­nyt ja pitää varau­tua. Viime kaudella taloutta kunnos­tet­tiin koval­la­kin hinnalla. Nyt talou­temme pohja on hauras­tu­nut.  Vasem­mis­to­hal­li­tus on tehnyt ”sote-uudis­tuk­sen”, joka paisut­taa menoja eikä paranna palve­luita. Halli­tus on tehnyt lain­sää­dän­töä, josta lasku jää tule­vina vuosina veron­mak­sa­jien makset­ta­vaksi.

Näin ei voi jatkua. Meidän on saatava Suomi oikealle raiteelle. Eikö­hän siis lähdetä yhdessä raken­ta­maan valtiota, jossa ihmi­set voivat hyvin. Hyvin­voi­vien ihmis­ten toime­liai­suu­desta se yhtei­nen hyvä sitten seuraa.

Ryhdy­tään raken­ta­maan valoi­saa tule­vai­suutta, jossa katso­taan eteen­päin, ei haikailla mennei­syy­teen. Tule­vai­suutta, jossa vastuun kanta­mi­nen ei tarkoita kivi­reen vetä­mistä, vaan voimaa ja kykyä viedä Suomea eteen­päin turval­li­sesti ja kestä­västi tule­vien suku­pol­vien oikeu­det huomioon ottaen. Silloin olemme oikealla raiteella.

Tämä kevät on osoit­ta­nut, että pystymme teke­mään yhdessä työtä Suomen parhaaksi yli halli­tus-oppo­si­tio-rajo­jen suoma­lais­ten ja Suomen kannalta tärkeissä kysy­myk­sissä. Haluan johtaa Suomea tätä henkeä vaalien.

Hyvät kokoo­mus­lai­set, 

suoma­lai­nen hyvin­voin­tiyh­teis­kunta on perus­tu­nut sopi­muk­seen siitä, että kun hoitaa roote­linsa, yrit­tää parhaansa ja maksaa veronsa, saa vasti­neeksi turvaa, toimeen­tu­lon, toimi­vat palve­lut ja tule­vai­suu­de­nus­koa.  Tämä sopi­mus rakoi­lee nyt. Monet suoma­lai­set ovat huolis­saan, jopa vihai­sia. Jos taval­li­sen suoma­lai­sen luot­ta­mus yhteis­kun­taan rapau­tuu, olemme todella suurissa vaikeuk­sissa. 

Suoma­lai­nen tekee kyllä osansa ja maksaa veronsa, mutta saa vasti­neeksi yhä vähem­män. Kerran hankittu koulu­tus ei enää vält­tä­mättä takaa työuraa. Nuor­ten aikuis­ten on vaikea saavut­taa vanhem­piensa elin­ta­soa ja päästä kiinni vauras­tu­mi­seen. Moni on loukussa, jossa työn vastaa­not­ta­mi­nen ei juuri lisää tuloja tai lisä­pon­nis­te­luista ison siivun vie verot­taja. Tärkei­siin palve­lui­hin ei pääse silloin, kun niitä tarvit­see. 

Liian monelle ahdis­tu­neelle ja elämäs­tään otteen kadot­ta­neelle nuorelle tarjo­taan avun sijaan kuukausien jono­tusta tera­pi­aan. Nuoren ongel­mat syve­ne­vät, vanhem­pien hätä kasvaa. Samaan aikaan heik­ko­kun­toi­sille vanhem­mille ei löydy mistään hoiva­paik­kaa. Turval­li­suu­den tunne horjuu.

Ja nyt myös hinto­jen nousu uhkaa suoma­lais­ten arkea. 

Hyvät ystä­vät,

Minulta on kysytty, ovatko seuraa­vat vaalit talous­vaa­lit. Minä uskon, että ne ovat koti­ta­lous­vaa­lit.

Kun Toiva­kassa koti lämpe­nee sähköllä tai öljyllä ja työpaikka ja lasten harras­tuk­set ovat autoi­lun päässä Jyväs­ky­lässä, se todella tekee loven lompak­koon. Talvi­kuu­kausina saunan lämmit­tä­mistä pitää harkita kahdesti.  Ruoka­ko­rin hintaan nyt hiipi­neet lisäeu­rot ovat vasta mais­tiai­sia: syksyyn mennessä hinto­jen nousu­vauh­din enna­koi­daan vain kiih­ty­vän. Korko­jen nousu osuu niin asun­to­ve­lal­li­siin kuin velkai­seen valtioon. 

Hyvä arki koos­tuu yksin­ker­tai­sista asioista. Siitä, että Suomessa on turval­lista elää, on mahdol­lista käydä töissä ja rahat riit­tä­vät sähkö­las­kuun, ruokaan - ja haavei­siin. Pienem­piin ja suurem­piin. Siitä, että lapset saavat käydä hyvää koulua ja nuoret ja opis­ke­li­jat saavat pohjan hyvälle tule­vai­suu­delle.  Siitä, että senio­rit ovat aktii­vi­sia ja heidän panos­taan arvos­te­taan. Siitä, että kaike­ni­käis­ten palve­lut pelaa­vat ja että vanhuk­sille taataan arvo­kas vanhuus ja hyvä hoiva.  

Me pystymme palaut­ta­maan suoma­lais­ten luot­ta­muk­sen. Muutos parem­paan on tehtä­vissä.  

Hyvät ystä­vät, 

Kokoo­mus haluaa tehdä suoma­lais­ten kanssa uuden sopi­muk­sen, uuden hyvin­voin­ti­so­pi­muk­sen.  Tahdomme lyödä kättä päälle, että kun suoma­lai­nen hoitaa osuu­tensa, hän myös saa yhteis­kun­nalta reilulta ja oikeu­den­mu­kai­selta tuntu­van vasti­neen.  Sillä sitä­hän sopi­mi­nen on, vasta­vuo­roista. 

Yksi­lön osuus sopi­muk­sesta on, että jokai­nen osal­lis­tuu mahdol­li­suuk­sien mukaan yhteis­kun­taan. Jokai­sen panos on tärkeä, eikä jokai­sen tarvitse olla huip­pusuo­rit­taja. Jokai­nen työi­käi­nen ja -kykyi­nen käy töissä. Vero­tu­loja tarvi­taan, jotta voimme luoda yhteistä hyvää. Työ ei kuiten­kaan ole ainoa keino olla mukana: osal­lis­tu­mi­nen lähim­mäi­senä, harras­tus­toi­min­nassa, yhdis­tyk­sissä ja kansa­lais­jär­jes­töissä on arvo­kasta.  Näin raken­ne­taan yhteistä ja jokai­selle hyvää Suomea. 

Yhteis­kun­nan osuus sopi­muk­sesta on, että se tarjoaa yksi­lölle turvaa, työtä ja toimeen­tu­loa sekä toimi­vat palve­lut ja tule­vai­suu­de­nus­koa. Hyvä yhteis­kunta tarjoaa ihmi­sille kunnioi­tusta, ei tee heistä hallin­toa­la­mai­sia. Hyvässä yhteis­kun­nassa vallit­see mahdol­li­suuk­sien tasa-arvo.

Kokoo­mus tahtoo tehdä työn vastaa­not­ta­mista ihmi­selle aina kannat­ta­vam­paa kuin teke­mättä jättä­mi­sestä. Työ ei ole vain elan­non hank­ki­mista. Se on osal­li­suutta, se on itse­näi­syyttä. Tahdomme nostaa työl­li­syy­den pohjois­mai­selle tasolle. Mitä useampi on töissä sitä parem­min yhteis­kunta pystyy turvaa­maan laaduk­kaan koulu­tuk­sen ja palve­lut - ja pitä­mään huolta heistä, jotka apua tarvit­se­vat. Pieni­tu­loi­sille, pienellä eläk­keellä sinnit­te­le­ville ja omista tarpeis­taan tinki­ville yksin­huol­ta­jille on tarjot­tava tukea ja turvaa.  

On oikeu­den­mu­kaista, että se joka rahat tienaa, saa niistä enem­män kuin verot­taja. Siksi kokoo­mus lupaa keven­tää työn ja eläk­kei­den vero­tusta, lupaamme työmil­jar­din.  Miksi suoma­lai­sen palkan­saa­jan pitäisi tyytyä siihen, että hän saa vuosit­tain 2500 euroa vähem­män tilil­leen kuin ruot­sa­lai­nen? Ei pidä tyytyä. Meistä jokai­sella on oikeus omasta työstä ansait­tui­hin euroi­hin. 

Keven­tä­mällä työn vero­tusta pehmen­nämme myös nous­sei­den hinto­jen purai­sua.   Tahdomme nostaa ja laajen­taa koti­ta­lous­vä­hen­nystä. Se on mainio tapa tukea suoma­laista työtä ja keven­tää kotien arkea. Tämän sopi­muk­sen me pidämme.

Hyvät ja saavu­tet­ta­vat palve­lut kaikille lisää­vät arjen turval­li­suutta. Ne lisää­vät uskoa tule­vai­suu­teen, apua saa ja asiat järjes­ty­vät. Tahdomme lisätä ihmis­ten oikeutta valita palve­luja - tämä oikeus ei saa olla lompa­kon paksuu­desta kiinni. 

Me paran­namme perhei­den, lasten ja nuor­ten tukea. Me korjaamme halli­tuk­sen sote-himme­lin niin, että lääkä­riin pääsee. Me laitamme vanhus­pal­ve­lut kuntoon koko­nai­suu­tena: reumaa sairas­tava Liisa saa kotiin palve­lut, jotka juuri hän tarvit­see. Alzhei­me­ria sairas­tava Reino saa ympä­ri­vuo­ro­kau­tista hoivaa.  Tämän sopi­muk­sen me pidämme.

Me emme tyydy siihen, että kerran maail­man paras perus­koulu heik­ke­nee, vaan me palau­tamme sen maail­man parhaaksi. Jokai­selle lapselle on taat­tava mahdol­li­suus löytää omat vahvuu­tensa ja oppi­mi­sen ilo.  Tämän sopi­muk­sen me pidämme. 

Hyvät ystä­vät, hyvät kuuli­jat,

uusi sopi­mus hyvin­voin­nista ei ole utopiaa. Se on täysin tehtä­vissä. Kestävä tule­vai­suus voi raken­tua vain tälle sopi­muk­selle. Velka­ra­halla se ei kuiten­kaan synny. Valoi­san tule­vai­suu­den takaa­mi­seksi meidän on otet­tava käyt­töön kasvun kaava.

Nykyi­nen halli­tus on elänyt reilusti yli varo­jensa. Velkaan­tu­mi­nen on pysäy­tet­tävä. Holti­ton velkaan­tu­mi­nen on uhka kasvulle, sillä se luo epäluot­ta­musta Suomen talou­den tule­vai­suu­teen.

Emme voi tuudit­tau­tua mata­lien korko­jen aikaan – se ei ole ikuista. Prosent­tiyk­si­kön nousu valtion­lai­no­jen korkoi­hin tarkoit­taa 1,5 miljar­dia euroa lisää valtion korko­me­noi­hin. Se on enem­män kuin polii­sin vuosi­bud­jetti. Haluam­meko todella raken­taa tule­vai­suu­den velka­ra­halle, vai kasvulle?

Ja hyvät ystä­vät,

meille kokoo­mus­lai­sille vastaus on aina ollut selvä: Me haluamme luoda talou­den kasvua. Kestävä talous­kasvu on ainoa tapa pitää yllä Suomen hienoa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taa myös tule­vai­suu­dessa. 

Kasvun kaava on lopulta yksin­ker­tai­nen: Suomessa syntyy ja Suomeen tulee inves­toin­teja, kun meillä on inno­vaa­tioita ja kasvuun nälkäi­siä yrityk­siä.  Inno­vaa­tioita syntyy, kun panos­tamme merkit­tä­västi tutki­muk­seen ja kehi­tyk­seen.  Yrityk­set taas halua­vat kasvaa, kun huoleh­dimme, että Suomi on yrit­tä­jäys­tä­väl­li­nen: vero­tus on oikeu­den­mu­kaista ja kannus­ta­vaa, avoi­miin työpaik­koi­hin löytyy osaa­vaa työvoi­maa, infra on kunnossa ja digi­ta­li­saa­tion mahdol­li­suu­det on hyödyn­netty. 

Vain yrit­tä­mi­sellä Suomi nousee. Kokoo­muk­sen tavoit­teena on 10 000 uutta työl­lis­tä­vää yritystä vuoteen 2030 mennessä. Meillä on tässä maassa auki 240 000 työpaik­kaa. Työt­tö­miä työn­ha­ki­joita on vähem­män. Työ ja työi­käi­set ja -kykyi­set on saatava kohtaa­maan toisensa! Se vaatii uudis­tuk­sia työmark­ki­noille, sosi­aa­li­tur­vaan, asumi­seen ja liiken­tee­seen. Tarvit­semme merkit­tä­västi lisää myös kansain­vä­listä rekry­toin­tia. Se paik­kaa tilan­netta siellä, missä muilla keinoin ei onnis­tuta. 

Meidän tavoit­teemme on vahvis­taa osaa­mista. Maail­man suuret ja pienet ongel­mat ratkea­vat tutki­muk­sen, tieteen ja inno­vaa­tioi­den avulla. Ja meidän suoma­lais­ten paikka on ratkai­si­joi­den kärki­jou­kossa. Kokoo­mus haluaa nostaa Suomen korkea­kou­lut ja suoma­lai­sen tutki­muk­sen maail­man kärkeen. Suomen pitää olla myös maa, joka vetää osaa­jia puoleensa. 

Meidän tavoit­teemme on oikeu­den­mu­kai­nen vero­tus. Suomen koko­nais­ve­roas­teen on lasket­tava. Se tukee Suomen nousua takai­sin kasvun, kilpai­lu­ky­vyn ja inves­toin­tien tielle. Kun kasvun kaava toimii, me turvaamme talou­del­li­sesti, sosi­aa­li­sesti ja ekolo­gi­sesti kestä­vän Suomen. Kun kasvun kaava toimii, me lope­tamme velaksi elämi­sen.

Hyvät kokoo­mus­lai­set, 

Samalla kun saamme talou­den kasvuun, me saamme pääs­töt laskuun. On selvää, että kasvun on raken­nut­tava ympä­ris­tön kannalta kestä­ville ratkai­suille. Puhdas ja moni­muo­toi­nen luonto ovat hyvin­voin­timme ydintä.

Venä­jän hyök­käys Ukrai­naan on osoit­ta­nut tarpeen irtau­tua fossii­li­sista polt­toai­neista ripeästi ja sanoa hyväs­tit diktaat­to­rien kiris­tyk­selle. Kokoo­mus haluaa lisätä koti­mai­sen puhtaan ener­gian tuotan­toa. Oikeilla ratkai­suilla Suomesta voi tulla puhtaan ener­gian suur­valta.

Olemme vuosia muis­tut­ta­neet ydin­voi­man merki­tyk­sestä ilmas­ton­muu­tok­sen torjun­nassa ja puhtaan ener­gian edis­tä­mi­sessä. Tänä päivänä näyt­tää yhä enem­män siltä, että ydin­voi­malla on erit­täin merkit­tävä rooli vihreässä siir­ty­mässä.

Hyvät kokoo­mus­lai­set, rakkaat ystä­vät, 

Nato-prosessi osoitti jotain erityistä Suomesta ja meistä suoma­lai­sista. Pystymme poik­keuk­sel­li­seen yksi­tuu­mai­suu­teen, kun maan etu sitä vaatii. Olen kuvail­lut edellä kokoo­muk­sen tavoit­teita Suomen kehit­tä­mi­seksi seuraa­valle vuosi­kym­me­nelle. Edessä on suuria haas­teita ja paljon työtä – varmasti myös vaikeita päätök­siä. Siksi meidän on toimit­tava yhdessä, ei jakaen. Vastuul­li­sesti ja välit­täen, ihmi­set aidosti kohda­ten. Demo­kra­tiamme arvoja kunnioit­taen.

Kokoo­muk­sella on visio Suomesta 2030-luvulle. Missiomme on tämän kansa­kun­nan menes­ty­mi­nen myös tule­vai­suu­dessa. Poli­tii­kan tehtä­vänä on luoda tule­vai­suu­den uskoa. Uskoa siihen, että vaikeat­kin asiat ja ihmis­ten arjes­saan kohtaa­mat haas­teet ovat ratkais­ta­vissa. Myös Suomen haas­teet ovat ratkais­ta­vissa. Kun teemme uuden hyvin­voin­ti­so­pi­muk­sen, pystymme takaa­maan hyvän arjen, turvaa ja palve­lut jokai­selle.

Haluan, että kokoo­mus näyt­tää suun­taa sumuis­ten aiko­jen keskellä ja uudis­taa Suomea vastuul­li­sesti – pää kylmänä, sydän lämpi­mänä ja katse tiukasti tule­vai­suu­dessa. Meidän on jatkos­sa­kin oltava yhteis­kun­taa oikealle raiteelle vievä voima. Poli­tii­kan ja puoluei­den arvo ei ole iden­ti­teet­ti­po­liit­ti­sessa sape­lin­ka­lis­te­lussa, vaan ratkai­su­jen tarjoa­mi­sessa. Tätä roolia ja tehtä­vää meidän pitää kokoo­muk­sena vahvis­taa.

Hyvät kokoo­mus­lai­set,

Tärkein tavoit­teemme ensi vuonna on edus­kun­ta­vaa­lien voit­ta­mi­nen. Me lunas­timme suoma­lais­ten luot­ta­muk­sen kunta­vaa­leissa ja histo­rian ensim­mäi­sissä alue­vaa­leissa. Kiitos siitä kuuluu teille kaikille.  Meillä on mahdol­li­suus lunas­taa suoma­lais­ten luot­ta­mus myös edus­kun­ta­vaa­leissa. Lähden määrä­tie­toi­sesti, innos­tu­neena ja moti­voi­tu­neena johta­maan vaali­työ­tämme. Mutta yksin kukaan ei onnistu. Tarvit­sen teistä jokai­sen mukaan. Yhte­näi­senä jouk­kona me saavu­tamme suuria asioita.

Ystä­vät,

kun lähdemme kotiin täältä Kala­joelta, meillä on yhtei­nen missio: Suomen ja suoma­lais­ten menes­ty­mi­nen myös tule­vai­suu­dessa. Me haluamme viedä Suomen oikealle raiteelle.  Me luotamme kasvuun, emme velkaan. Suomi ja suoma­lai­set ansait­se­vat tule­vai­suu­den, joka tuo turvaa ja johon voi luot­taa. Me tiedämme kaavan, jolla kasvua luodaan ja turva taataan. Me pystymme lisää­mään toivoa myös sumui­sina aikoina. 

Toivo ei mene koskaan muodista. Toivo on enem­män kuin syy olla poli­tii­kassa, se on syy herätä uuteen päivään. Paitsi puhetta, toivo rakas­taa tekoja. Sillä ilman niitä ei mikään muutu. 

Siksi tästä päivästä eteen­päin meistä jokai­nen tekee töitä sen eteen, että tämä viesti kuuluu ympäri Suomen. Me lähdemme raken­ta­maan vaali­voit­toa, jotta voimme taata ihmi­sille kestä­vän huomi­sen.  Meille kokoo­mus­lai­sille vastuun kanta­mi­nen ei tarkoita kivi­reen vetä­mistä: se tarkoit­taa voimaa ja kykyä viedä Suomea eteen­päin turval­li­sesti ja kestä­västi kohti valoi­saa huomista. Vain vaali­voit­ta­jana voimme viedä Suomen oikealle raiteelle. Ja me lunas­tamme suoma­lais­ten luot­ta­muk­sen: kovalla työllä, yhdessä!
                 

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

19.5.2022

Mykkä­nen: Finland’s mission to strengt­hen NATO’s common defence

The Natio­nal Coali­tion Party’s group speech in Parlia­ment of Finland 17.5.2022 , MP Kai Mykkä­nen Hono­rable spea­ker, “The begin­ning of

17.5.2022

Mykkä­nen: Nato-jäse­nyys avaa ovia euroop­pa­lai­selle puolus­tusyh­teis­työlle

”Kaiken viisau­den alku on tosi­asioi­den tunnus­ta­mi­nen”. Presi­dentti J.K. Paasi­kivi kuvasi näillä sanoilla ulko­po­li­tiik­kaa itse­näi­syys­päi­vänä 1944, muutama kuukausi jatko­so­dan päät­ty­mi­sen jälkeen.

16.5.2022

Petteri Orpo: Nato-jäse­nyys maksi­moi Suomen ja suoma­lais­ten turval­li­suu­den

Venä­jän häikäi­le­mä­tön hyök­käys­sota Ukrai­naa vastaan toi suoma­lai­set yhteen. Suoma­lai­set teki­vät johto­pää­tök­set nopeasti. Me haluamme elää rauhassa koti­maas­samme. Me haluamme Natoon.

Skip to content