Petteri Orpo, valinta puoluekokouksessa 2020
Kokoomus.fi / Julkaisut / Puheet / Petteri Orpo: ”Sydämemme ei syki byrokratialle, vaan hyvinvoiville ihmisille”

Petteri Orpo: “Sydä­memme ei syki byro­kra­tialle, vaan hyvin­voi­ville ihmi­sille”

Julkaistu:

Hyvät ystä­vät, 

Helsin­gissä avat­tiin syksyllä 2018 uusi lasten­sai­raala. Se oli mitta­van yhtei­sen ponnis­te­lun tulos. Sairaa­lassa hoide­taan lapsia kaik­kialta Suomesta. 

Helsin­gin ja Uuden­maan sairaan­hoi­to­piiri arvioi, että maakun­ta­uu­dis­tuk­sen rahoi­tus­mal­lin myötä HUS:iin tulee kohdis­tu­maan yhteensä 100 miljoo­nan euron vuosit­tai­set leik­kauk­set. Se vaikut­taisi väis­tä­mättä myös vaati­vaan erikois­sai­raan­hoi­toon, joka palve­lee koko Suomea. 

HUS itse käyt­tää kovaa kieltä arvioi­des­saan mallin vaiku­tuk­sia. Sen mukaan malli on ilmei­sen mahdo­ton ja rikkoo karkealla tavalla perus­tus­lain rahoi­tus­pe­ri­aa­tetta ja viime kädessä valtion velvol­li­suuk­sia huoleh­tia perus­oi­keuk­sien toteu­tu­mi­sesta. Tämä arvio on kannat­taa ottaa vaka­vasti ja sen äärelle on syytä pysäh­tyä. 

Ei tämä uudis­tus mitään herk­kua ole muil­le­kaan. Esimer­kiksi jo nyt talou­del­li­sissa haas­teissa olevan Kouvo­lan sote­pal­ve­luista uudis­tus pakot­taisi leik­kaa­maan 6 miljoo­naa euroa. Tai Iisal­melle, jonka palve­luista lähtisi yhteensä 2,5 miljoo­naa euroa, puolet kunnasta ja puolet sote­pal­ve­luista. Vaasan sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den rahoi­tuk­sesta lähtisi 3,4 miljoo­naa euroa, joka vastaa yli 50 sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon työn­te­ki­jän palk­ka­kus­tan­nuk­sia. 

Listaa voi jatkaa, vaikka kuinka pitkälle. Häviä­jiä joko sotessa tai kuntaan jäävissä palve­luissa on valtava määrä. Forssa, Heinola, Lohja, Kuopio, Kotka, Sasta­mala, Uusi­kau­punki, Ääne­koski ja niin edel­leen. Voit­ta­jia­kin toki on, mutta eikö koko uudis­tuk­sen tarkoi­tuk­sena ollut paran­taa sosi­aali- ja terveys­pal­ve­luita, eikä jakaa rahaa uudes­taan aluei­den välillä?

Tässä maassa sosi­aali- ja terveys­pal­ve­luita on yritetty uudis­taa jo ties kuinka monen­netta kertaa. Aikoi­naan sote-uudis­tusta lähdet­tiin teke­mään kahdesta syystä: Jotta ihmi­set pääsi­si­vät jonoista hoitoon, ja jotta yhtei­set rahamme riit­täi­si­vät ikään­ty­vän Suomen palve­lui­hin. 

Mari­nin halli­tus on valin­nut mallin, joka ei ratkaise kumpaa­kaan sote-palve­lu­jen ydin­on­gel­mista. Halli­tuk­sen ajama ratkaisu ei helpota hoitoon pääsyä eikä hillitse kustan­nuk­sia. Uudis­tus, joka ei vastaa tavoit­tei­siinsa, ei ole uudis­tus.

Halli­tuk­sen hallin­to­malli lisää byro­kra­tiaa, mutta ei helpota ihmis­ten hoitoon pääsyä. Koko 1500-sivui­sesta laki­pa­ke­tista ei löydy keinoja, joilla ihmi­nen pääsisi nopeam­min hoitoon - päin­vas­toin. Tuhan­net suoma­lai­set - eläke­läi­set, työt­tö­mät, lapsi­per­heet ja pitkä­ai­kais­sai­raat - jäävät jonoi­hin, kun halli­tus laajen­taa hallin­toa. 

Suomen väestö ikään­tyy. Palve­lu­jen tarve kasvaa. Tarvit­semme sekä julkista että yksi­tyistä sekto­ria ja järjes­töjä tuot­ta­maan tarpeel­li­sia palve­luita. Halli­tuk­sen hallin­to­malli rajoit­taa järjes­tö­jen ja yritys­ten sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lu­jen tuotan­toa ja vaikeut­taa näin hoito­jo­no­jen purka­mista.

Kun hoitoon pääsy heik­ke­nee enti­ses­tään, vaarana on, että suoma­lais­ten tervey­se­rot ja sen myötä eriar­voi­suus kasva­vat enti­ses­tään. Maakun­ta­mal­lista johtu­vat leik­kauk­set tule­vat johta­maan osalla alueista julkis­ten terveys­pal­ve­lui­den alas­ajoon. Saadak­seen säädyl­li­sessä ajassa hoitoa, voi jatkossa joutua hank­ki­maan terveys­va­kuu­tuk­sen.

Jo nyt lähes puolella lapsista on sairaus­ku­lu­va­kuu­tus. Halli­tuk­sen maakun­ta­malli tulee toden­nä­köi­sesti lisää­mään vakuu­tus­ten kysyn­tää enti­ses­tään, kun palve­lui­den tarjonta vähe­nee. On nurin­ku­rista, että vasem­mis­to­hal­li­tus on ajamassa suoma­lai­sia sosi­aali- ja terveys­pal­ve­luita kohti Ameri­kan mallia. 

Kun jonot kasva­vat ja palve­lu­jen laatu heik­ke­nee, jonoi­hin jäävät ne, joilla ei ole varaa hank­kia terveys­va­kuu­tusta. Rapis­tu­vat julki­set palve­lut ja kasvava yksi­tyis­ten terveys­pal­ve­lu­jen kysyntä johtaa Ameri­kan malliin, joka kasvat­taa eriar­voi­suutta. Yksi­kään puolue Suomessa ei ole aiem­min tällaista mallia kannat­ta­nut. Kokoo­muk­sen ajama valin­nan­va­paus olisi tuonut valin­nan mahdol­li­suu­den jokai­selle suoma­lai­selle tuloista riip­pu­matta.

Halli­tuk­sen sote-hanke ei ole hyvä pienille, eikä suurille kunnille. Palve­lui­den ulkois­ta­mi­sen rajoi­tuk­set osuvat voimak­kaasti pieniin kuntiin, joissa palve­lu­jen ulkois­ta­mi­nen ollut keino tarjota palve­luja lähem­pänä kunnan asuk­kaita. Uusi rahoi­tus­malli leik­kaa suur­ten kaupun­kien sote-palve­lu­jen rahoi­tusta merkit­tä­västi. Malli tulee johta­maan kestä­mät­tö­mään tilan­tee­seen alueilla, joissa väki­luku kasvaa.

Enti­senä valtio­va­rain­mi­nis­te­rinä en voi olla sano­matta myös muuta­maa sanaa hallin­to­mal­lin talou­del­li­sista vaiku­tuk­sista. Halli­tuk­sen ajat­telu lähtee siitä, että maakun­ta­malli vähen­tää sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lu­me­no­jen kasvua 2030-luvulta alkaen. Usko­koon, ken tahtoo. Seuraa­vat kymme­nen vuotta malli tuot­taa joka tapauk­sessa enem­män kustan­nuk­sia kuin se, että jatkai­simme ilman uudis­tusta. 3,1 miljar­dia euroa lisää menoja ilman, että palve­lut paran­tu­vat. Tässä ei ole mitään järkeä. 

Kaavail­lussa rahoi­tus­mal­lissa valta ja vastuu eivät ole samoissa käsissä. Asian­tun­ti­jat ovat kriti­soi­neet uudis­tuk­sen kannus­tin­vai­ku­tuk­sia, jotka ohjaa­vat kustan­nus­te­hok­kuu­den sijaan meno­jen lisää­mi­seen. Hyvin­voin­tia­lu­een kannat­taa siis kulut­taa mahdol­li­sim­man paljon rahaa ja resurs­seja riip­pu­matta hoidon tarpeesta tai laadusta. Halli­tuk­sen mallissa maakun­nan ei kannata olla alit­ta­matta sille määrät­tyä budjet­tia. Tässä­kään ei ole mitään järkeä. 

Halli­tus­puo­lu­eet havit­te­le­vat maakun­ta­ve­rosta paik­kaa­jaa hallin­to­mal­linsa ongel­miin. Me kokoo­muk­sessa vastus­tamme jyrkästi maakun­ta­ve­roa. Veron­ki­ris­tyk­set kohdis­tui­si­vat jo ennes­tään kire­ään työn ja eläk­kei­den vero­tuk­seen. Työn vero­tuk­sen kiris­tä­mi­nen olisi isku työl­li­syy­delle ja talou­den kasvulle, sekä jo ennes­tään tiukoilla olevien suoma­lais­ten osto­voi­malle.

Hyvät ystä­vät, 

Meiltä kysy­tään, miksi Kokoo­mus nyt vastus­taa maakun­ta­mal­lia, kun olimme viime halli­tuk­sessa sitä raken­ta­massa? Sipi­län ja Mari­nin sote­mal­leissa on kaksi valta­van kokoista eroa. Ensim­mäi­nen on palve­lut. Valin­nan­va­paus olisi paran­ta­nut merkit­tä­västi palve­luita ja käytän­nössä pois­ta­nut jonot. Toinen edel­li­sen mallin tavoite oli saada rahat riit­tä­mään ja se olisi siinä onnis­tu­nut­kin – aina­kin merkit­tä­västi parem­min kuin nykyi­nen malli, joka lisää menoja 3 miljar­dia vuoteen 2030 asti.

Emmekä silloin­kaan olleet erityi­sen innos­tu­neita maakun­ta­mal­lista. Olen tois­ta­nut kymme­niä kertoja, että maakun­tia ei tule ilman valin­nan­va­pautta. Eikä niitä sitten lopulta tullut.

Mari­nin halli­tuk­sen maakun­ta­by­ro­kra­tia ei paranna yhtään sairasta. Julis­tuk­set eivät tuo lisää hoita­jia. Humaa­neinta poli­tiik­kaa on se, jossa ei vain puhuta hyvää, vaan myös tehdään hyvää. Kokoo­mus haluaa korjata sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lu­jen ongel­mat nyky­jär­jes­tel­män pohjalta ilman maakun­tia. Maakun­ta­malli tuo vain lisää ongel­mia. 

Kunnat ja kuntien yhteis­työ ovat paras tapa järjes­tää palve­lut myös tule­vai­suu­dessa. Kun kunnat teke­vät yhteis­työtä, palve­lut saadaan järjes­tet­tyä riit­tä­vän isolla väes­tö­poh­jalla, tehok­kaasti ja laaduk­kaasti. Ja niin, että päätös­valta pysyy paikal­li­sissa käsissä. 

Me kokoo­muk­sessa haluamme saada palve­lut toimi­maan parem­min. Meille tärkeintä ei ole se, tuot­taako palve­lut julki­nen, järjestö vai yritys, vaan se että palve­lui­hin pääsee. Sydä­memme ei syki byro­kra­tialle, vaan terveille ja hyvin­voi­ville ihmi­sille.

Jonossa odot­ta­mi­sen sijasta ihmis­ten on pääs­tävä hoitoon. Me nopeut­tai­simme hoitoon pääsyä ja lisäi­simme valin­nan­va­pautta otta­malla käyt­töön nykyistä laajem­man ja pakol­li­sen palve­luse­te­lin ja vammais­ten henki­löi­den henki­lö­koh­tai­sen budje­tin. Kiris­täi­simme hoito­ta­kuuta kolmesta kuukau­desta kuukau­teen terveys­kes­kuk­sissa ja mielen­ter­veys­pal­ve­luissa. Me toteut­tai­simme tera­pia­ta­kuun. Kuukau­dessa on pääs­tävä hoitoon, mielui­ten nopeam­min. 

Hyvät ystä­vät, 

Halli­tuk­sen kaavai­lema maakun­ta­malli raken­taa uuden alueel­li­sen tulon­siir­toau­to­maa­tin, kiris­tää vero­tusta ja vie palve­lut kauem­mas ihmi­sestä. Maakun­ta­malli lisää byro­kra­tiaa, ja romut­taa kaupun­kien kyvyn inves­toida tule­vai­suu­teen, kuten koului­hin, infra­struk­tuu­riin tai vapaa-ajan palve­lui­hin. Mallin myötä pienistä kunnista lähtee ensin päätös­valta, ja nopeasti sen jälkeen palve­lut.

Halli­tuk­sen hallin­to­malli heiken­tää lähi­de­mo­kra­tiaa. Ajatus­paja Toivon selvi­tyk­sen mukaan maakun­ta­uu­dis­tus keskit­tää sote-vallan voimak­kaasti suurille kaupun­geille. Lähes joka toisessa Suomen kunnista ei olisi edus­ta­jaa lain­kaan tai vain yksi edus­taja maakun­ta­val­tuus­tossa. Maakun­ta­malli kaven­taa suoma­lais­ten mahdol­li­suuk­sia vaikut­taa palve­lui­hin ja poli­tii­kan suun­taan.  

Tämä ei kokoo­muk­selle käy. Me lähdemme kunta­vaa­lei­hin puolus­ta­maan kuntia. Puolus­ta­maan sitä, että 5,5 miljoo­nan asuk­kaan maassa riit­tää kaksi hallin­non tasoa ja kaksi verot­ta­jaa. Meidän ei tarvitse keskit­tyä hallin­toon, vaan sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den oikei­siin ongel­miin. Siihen, että ihmi­set saavat ajal­laan hoitoa. 

Me olemme kiin­nos­tu­neita ihmis­ten hyvin­voin­nista ja palve­luista, emme hallin­to­mal­leista. Uudis­tusta, joka ei palvele sen tavoit­teita, ei kannata tehdä. Siksi halli­tuk­sen maakun­ta­malli on kaadet­tava.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

18.5.2021

Kai Mykkä­nen: “Nyt täytyy herätä velkau­nesta”

Suomen halli­tus otti kehys­rii­hessä vaaral­li­sen aske­leen ylivel­kaan­tu­mi­sen varassa lepää­vään unel­ma­höt­töön. Halli­tus katkaisi 20 vuotta kestä­neen meno­­ke­­hys-ankku­­rin ja kiih­dyt­tää velkaan­tu­mista nousu­kau­den

18.5.2021

Petteri Orpo: “Me haluamme, että Suomi hoitaa oman osansa vastuul­li­sesti”

Pienen maan paras turva on, että se pitää asiois­taan huolta. Pienen maan kannat­taa varau­tua pahaan ilmaan, vaikka sadetta ei olisi­kaan

17.5.2021

Petteri Orpon puhe Ylen vaali­ten­tissä 17.5.2021

Hyvät suoma­lai­set, Tänä keväänä olen käynyt paljon keskus­te­luja siitä, missä sydän on. Mitä me kokoo­mus­lai­set tarkoi­tamme, kun sanomme, että sydän