Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Petteri Orpo, valinta puoluekokouksessa 2020
Kokoomus.fi / Julkaisut / Puheet / Petteri Orpo: ”Sydämemme ei syki byrokratialle, vaan hyvinvoiville ihmisille”

Petteri Orpo: “Sydä­memme ei syki byro­kra­tialle, vaan hyvin­voi­ville ihmi­sille”

Julkaistu:

Hyvät ystä­vät, 

Helsin­gissä avat­tiin syksyllä 2018 uusi lasten­sai­raala. Se oli mitta­van yhtei­sen ponnis­te­lun tulos. Sairaa­lassa hoide­taan lapsia kaik­kialta Suomesta. 

Helsin­gin ja Uuden­maan sairaan­hoi­to­piiri arvioi, että maakun­ta­uu­dis­tuk­sen rahoi­tus­mal­lin myötä HUS:iin tulee kohdis­tu­maan yhteensä 100 miljoo­nan euron vuosit­tai­set leik­kauk­set. Se vaikut­taisi väis­tä­mättä myös vaati­vaan erikois­sai­raan­hoi­toon, joka palve­lee koko Suomea. 

HUS itse käyt­tää kovaa kieltä arvioi­des­saan mallin vaiku­tuk­sia. Sen mukaan malli on ilmei­sen mahdo­ton ja rikkoo karkealla tavalla perus­tus­lain rahoi­tus­pe­ri­aa­tetta ja viime kädessä valtion velvol­li­suuk­sia huoleh­tia perus­oi­keuk­sien toteu­tu­mi­sesta. Tämä arvio on kannat­taa ottaa vaka­vasti ja sen äärelle on syytä pysäh­tyä. 

Ei tämä uudis­tus mitään herk­kua ole muil­le­kaan. Esimer­kiksi jo nyt talou­del­li­sissa haas­teissa olevan Kouvo­lan sote­pal­ve­luista uudis­tus pakot­taisi leik­kaa­maan 6 miljoo­naa euroa. Tai Iisal­melle, jonka palve­luista lähtisi yhteensä 2,5 miljoo­naa euroa, puolet kunnasta ja puolet sote­pal­ve­luista. Vaasan sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den rahoi­tuk­sesta lähtisi 3,4 miljoo­naa euroa, joka vastaa yli 50 sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon työn­te­ki­jän palk­ka­kus­tan­nuk­sia. 

Listaa voi jatkaa, vaikka kuinka pitkälle. Häviä­jiä joko sotessa tai kuntaan jäävissä palve­luissa on valtava määrä. Forssa, Heinola, Lohja, Kuopio, Kotka, Sasta­mala, Uusi­kau­punki, Ääne­koski ja niin edel­leen. Voit­ta­jia­kin toki on, mutta eikö koko uudis­tuk­sen tarkoi­tuk­sena ollut paran­taa sosi­aali- ja terveys­pal­ve­luita, eikä jakaa rahaa uudes­taan aluei­den välillä?

Tässä maassa sosi­aali- ja terveys­pal­ve­luita on yritetty uudis­taa jo ties kuinka monen­netta kertaa. Aikoi­naan sote-uudis­tusta lähdet­tiin teke­mään kahdesta syystä: Jotta ihmi­set pääsi­si­vät jonoista hoitoon, ja jotta yhtei­set rahamme riit­täi­si­vät ikään­ty­vän Suomen palve­lui­hin. 

Mari­nin halli­tus on valin­nut mallin, joka ei ratkaise kumpaa­kaan sote-palve­lu­jen ydin­on­gel­mista. Halli­tuk­sen ajama ratkaisu ei helpota hoitoon pääsyä eikä hillitse kustan­nuk­sia. Uudis­tus, joka ei vastaa tavoit­tei­siinsa, ei ole uudis­tus.

Halli­tuk­sen hallin­to­malli lisää byro­kra­tiaa, mutta ei helpota ihmis­ten hoitoon pääsyä. Koko 1500-sivui­sesta laki­pa­ke­tista ei löydy keinoja, joilla ihmi­nen pääsisi nopeam­min hoitoon - päin­vas­toin. Tuhan­net suoma­lai­set - eläke­läi­set, työt­tö­mät, lapsi­per­heet ja pitkä­ai­kais­sai­raat - jäävät jonoi­hin, kun halli­tus laajen­taa hallin­toa. 

Suomen väestö ikään­tyy. Palve­lu­jen tarve kasvaa. Tarvit­semme sekä julkista että yksi­tyistä sekto­ria ja järjes­töjä tuot­ta­maan tarpeel­li­sia palve­luita. Halli­tuk­sen hallin­to­malli rajoit­taa järjes­tö­jen ja yritys­ten sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lu­jen tuotan­toa ja vaikeut­taa näin hoito­jo­no­jen purka­mista.

Kun hoitoon pääsy heik­ke­nee enti­ses­tään, vaarana on, että suoma­lais­ten tervey­se­rot ja sen myötä eriar­voi­suus kasva­vat enti­ses­tään. Maakun­ta­mal­lista johtu­vat leik­kauk­set tule­vat johta­maan osalla alueista julkis­ten terveys­pal­ve­lui­den alas­ajoon. Saadak­seen säädyl­li­sessä ajassa hoitoa, voi jatkossa joutua hank­ki­maan terveys­va­kuu­tuk­sen.

Jo nyt lähes puolella lapsista on sairaus­ku­lu­va­kuu­tus. Halli­tuk­sen maakun­ta­malli tulee toden­nä­köi­sesti lisää­mään vakuu­tus­ten kysyn­tää enti­ses­tään, kun palve­lui­den tarjonta vähe­nee. On nurin­ku­rista, että vasem­mis­to­hal­li­tus on ajamassa suoma­lai­sia sosi­aali- ja terveys­pal­ve­luita kohti Ameri­kan mallia. 

Kun jonot kasva­vat ja palve­lu­jen laatu heik­ke­nee, jonoi­hin jäävät ne, joilla ei ole varaa hank­kia terveys­va­kuu­tusta. Rapis­tu­vat julki­set palve­lut ja kasvava yksi­tyis­ten terveys­pal­ve­lu­jen kysyntä johtaa Ameri­kan malliin, joka kasvat­taa eriar­voi­suutta. Yksi­kään puolue Suomessa ei ole aiem­min tällaista mallia kannat­ta­nut. Kokoo­muk­sen ajama valin­nan­va­paus olisi tuonut valin­nan mahdol­li­suu­den jokai­selle suoma­lai­selle tuloista riip­pu­matta.

Halli­tuk­sen sote-hanke ei ole hyvä pienille, eikä suurille kunnille. Palve­lui­den ulkois­ta­mi­sen rajoi­tuk­set osuvat voimak­kaasti pieniin kuntiin, joissa palve­lu­jen ulkois­ta­mi­nen ollut keino tarjota palve­luja lähem­pänä kunnan asuk­kaita. Uusi rahoi­tus­malli leik­kaa suur­ten kaupun­kien sote-palve­lu­jen rahoi­tusta merkit­tä­västi. Malli tulee johta­maan kestä­mät­tö­mään tilan­tee­seen alueilla, joissa väki­luku kasvaa.

Enti­senä valtio­va­rain­mi­nis­te­rinä en voi olla sano­matta myös muuta­maa sanaa hallin­to­mal­lin talou­del­li­sista vaiku­tuk­sista. Halli­tuk­sen ajat­telu lähtee siitä, että maakun­ta­malli vähen­tää sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lu­me­no­jen kasvua 2030-luvulta alkaen. Usko­koon, ken tahtoo. Seuraa­vat kymme­nen vuotta malli tuot­taa joka tapauk­sessa enem­män kustan­nuk­sia kuin se, että jatkai­simme ilman uudis­tusta. 3,1 miljar­dia euroa lisää menoja ilman, että palve­lut paran­tu­vat. Tässä ei ole mitään järkeä. 

Kaavail­lussa rahoi­tus­mal­lissa valta ja vastuu eivät ole samoissa käsissä. Asian­tun­ti­jat ovat kriti­soi­neet uudis­tuk­sen kannus­tin­vai­ku­tuk­sia, jotka ohjaa­vat kustan­nus­te­hok­kuu­den sijaan meno­jen lisää­mi­seen. Hyvin­voin­tia­lu­een kannat­taa siis kulut­taa mahdol­li­sim­man paljon rahaa ja resurs­seja riip­pu­matta hoidon tarpeesta tai laadusta. Halli­tuk­sen mallissa maakun­nan ei kannata olla alit­ta­matta sille määrät­tyä budjet­tia. Tässä­kään ei ole mitään järkeä. 

Halli­tus­puo­lu­eet havit­te­le­vat maakun­ta­ve­rosta paik­kaa­jaa hallin­to­mal­linsa ongel­miin. Me kokoo­muk­sessa vastus­tamme jyrkästi maakun­ta­ve­roa. Veron­ki­ris­tyk­set kohdis­tui­si­vat jo ennes­tään kire­ään työn ja eläk­kei­den vero­tuk­seen. Työn vero­tuk­sen kiris­tä­mi­nen olisi isku työl­li­syy­delle ja talou­den kasvulle, sekä jo ennes­tään tiukoilla olevien suoma­lais­ten osto­voi­malle.

Hyvät ystä­vät, 

Meiltä kysy­tään, miksi Kokoo­mus nyt vastus­taa maakun­ta­mal­lia, kun olimme viime halli­tuk­sessa sitä raken­ta­massa? Sipi­län ja Mari­nin sote­mal­leissa on kaksi valta­van kokoista eroa. Ensim­mäi­nen on palve­lut. Valin­nan­va­paus olisi paran­ta­nut merkit­tä­västi palve­luita ja käytän­nössä pois­ta­nut jonot. Toinen edel­li­sen mallin tavoite oli saada rahat riit­tä­mään ja se olisi siinä onnis­tu­nut­kin – aina­kin merkit­tä­västi parem­min kuin nykyi­nen malli, joka lisää menoja 3 miljar­dia vuoteen 2030 asti.

Emmekä silloin­kaan olleet erityi­sen innos­tu­neita maakun­ta­mal­lista. Olen tois­ta­nut kymme­niä kertoja, että maakun­tia ei tule ilman valin­nan­va­pautta. Eikä niitä sitten lopulta tullut.

Mari­nin halli­tuk­sen maakun­ta­by­ro­kra­tia ei paranna yhtään sairasta. Julis­tuk­set eivät tuo lisää hoita­jia. Humaa­neinta poli­tiik­kaa on se, jossa ei vain puhuta hyvää, vaan myös tehdään hyvää. Kokoo­mus haluaa korjata sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lu­jen ongel­mat nyky­jär­jes­tel­män pohjalta ilman maakun­tia. Maakun­ta­malli tuo vain lisää ongel­mia. 

Kunnat ja kuntien yhteis­työ ovat paras tapa järjes­tää palve­lut myös tule­vai­suu­dessa. Kun kunnat teke­vät yhteis­työtä, palve­lut saadaan järjes­tet­tyä riit­tä­vän isolla väes­tö­poh­jalla, tehok­kaasti ja laaduk­kaasti. Ja niin, että päätös­valta pysyy paikal­li­sissa käsissä. 

Me kokoo­muk­sessa haluamme saada palve­lut toimi­maan parem­min. Meille tärkeintä ei ole se, tuot­taako palve­lut julki­nen, järjestö vai yritys, vaan se että palve­lui­hin pääsee. Sydä­memme ei syki byro­kra­tialle, vaan terveille ja hyvin­voi­ville ihmi­sille.

Jonossa odot­ta­mi­sen sijasta ihmis­ten on pääs­tävä hoitoon. Me nopeut­tai­simme hoitoon pääsyä ja lisäi­simme valin­nan­va­pautta otta­malla käyt­töön nykyistä laajem­man ja pakol­li­sen palve­luse­te­lin ja vammais­ten henki­löi­den henki­lö­koh­tai­sen budje­tin. Kiris­täi­simme hoito­ta­kuuta kolmesta kuukau­desta kuukau­teen terveys­kes­kuk­sissa ja mielen­ter­veys­pal­ve­luissa. Me toteut­tai­simme tera­pia­ta­kuun. Kuukau­dessa on pääs­tävä hoitoon, mielui­ten nopeam­min. 

Hyvät ystä­vät, 

Halli­tuk­sen kaavai­lema maakun­ta­malli raken­taa uuden alueel­li­sen tulon­siir­toau­to­maa­tin, kiris­tää vero­tusta ja vie palve­lut kauem­mas ihmi­sestä. Maakun­ta­malli lisää byro­kra­tiaa, ja romut­taa kaupun­kien kyvyn inves­toida tule­vai­suu­teen, kuten koului­hin, infra­struk­tuu­riin tai vapaa-ajan palve­lui­hin. Mallin myötä pienistä kunnista lähtee ensin päätös­valta, ja nopeasti sen jälkeen palve­lut.

Halli­tuk­sen hallin­to­malli heiken­tää lähi­de­mo­kra­tiaa. Ajatus­paja Toivon selvi­tyk­sen mukaan maakun­ta­uu­dis­tus keskit­tää sote-vallan voimak­kaasti suurille kaupun­geille. Lähes joka toisessa Suomen kunnista ei olisi edus­ta­jaa lain­kaan tai vain yksi edus­taja maakun­ta­val­tuus­tossa. Maakun­ta­malli kaven­taa suoma­lais­ten mahdol­li­suuk­sia vaikut­taa palve­lui­hin ja poli­tii­kan suun­taan.  

Tämä ei kokoo­muk­selle käy. Me lähdemme kunta­vaa­lei­hin puolus­ta­maan kuntia. Puolus­ta­maan sitä, että 5,5 miljoo­nan asuk­kaan maassa riit­tää kaksi hallin­non tasoa ja kaksi verot­ta­jaa. Meidän ei tarvitse keskit­tyä hallin­toon, vaan sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den oikei­siin ongel­miin. Siihen, että ihmi­set saavat ajal­laan hoitoa. 

Me olemme kiin­nos­tu­neita ihmis­ten hyvin­voin­nista ja palve­luista, emme hallin­to­mal­leista. Uudis­tusta, joka ei palvele sen tavoit­teita, ei kannata tehdä. Siksi halli­tuk­sen maakun­ta­malli on kaadet­tava.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

1.12.2022

Pihla Keto-Huovi­nen: Vahva oikeus­val­tio on yhteis­kun­nan perusta

Kokoo­muk­selle vahva oikeus­val­tio on yhteis­kun­nan perusta. Oikeus­val­tio mahdol­lis­taa kansan­val­lan, perus­oi­keuk­sien toteu­tu­mi­sen ja koko muun yhteis­kun­nan toimin­nan. Se varmis­taa, että julki­sen vallan käyttö perus­tuu lakiin ja että oikeus­tur­vaa saa, kun sitä tarvit­see. Suomen oikeus­val­tio on maail­man vahvim­pia, ja siitä meidän on syytä olla ylpeitä.

30.11.2022

Petteri Orpo: Haluamme pelas­taa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan palve­lut

Tulla lujaksi – pysyä pehmeänä. Kokoo­mus­lai­nen talous­po­li­tiikka raken­taa vastuul­li­sesti kestä­vää ja vahvaa Suomea. Vain siten voimme huoleh­tia suoma­lais­ten turval­li­suu­desta, hyvin­voin­nista ja tule­vai­suu­desta. Vain vahva Suomi voi pitää heikoim­mista huolta.

9.11.2022

Väli­ky­sy­mys­puhe: Päätös­valta Suomen metsistä kuuluu meille suoma­lai­sille

Päätös­valta Suomen metsistä kuuluu meille suoma­lai­sille. Me emme ole valmiita luovut­ta­maan metsä­po­li­tiik­kaa EU:n toimi­val­taan. EU:n yhtei­sen ympä­ris­tö­po­li­tii­kan keinot on valit­tava tavalla, jolla koti­mais­ten metsien vastuul­lista ja kestä­vää käyt­töä ei vaaran­neta.

Skip to content