Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Puheet / Petteri Orpo: Suomi tarvit­see kasvun kaavan

Petteri Orpo: Suomi tarvit­see kasvun kaavan

Julkaistu:

Ahve­nan­maa on oleel­li­nen osa Suomea ja kokoo­mus haluaa huoleh­tia, että Manner-Suomen ja Ahve­nan­maan välit ovat hyvät ja yhteis­työ selkeää. Onni­te­lemme Ahve­nan­maata ja ahve­nan­maa­lai­sia sata­vuo­ti­sen itse­hal­lin­non johdosta!

Myös ulko- ja turval­li­suus­po­liit­ti­sesti Ahve­nan­maa on merkit­tävä. Ukrai­nan sodan myötä Euroo­pan turval­li­suus­ti­lanne on heiken­ty­nyt kriit­ti­sellä tavalla ja tämä on luonut tarpeen tarkas­tella Suomen turval­li­suus- ja puolus­tus­po­liit­ti­sia ratkai­suja.  Soti­las­stra­te­gi­sesti Ahve­nan­maan saarien sijainti on tärkeä. Kyse on koko pohjoi­sen Euroo­pan meri- ja kaup­pa­reit­tien puolus­ta­mi­sesta.

Suomen puolus­tus­voi­milla on velvoite puolus­taa valta­kun­nan kaik­kia alueita. Ahve­nan­maa on huomioitu sekä puolus­tus­voi­mien että raja­var­tio­lai­tok­sen suun­ni­tel­missa. Demi­li­ta­ri­soin­nista huoli­matta. Meidän täytyy olla varmoja siitä, että voimme suojella Ahve­nan­maata kaikelta ulkoi­selta aggres­siolta – se on meidän velvol­li­suu­temme. 

Ja siitä me pidämme kiinni. Suomi on valmis puolus­ta­maan Ahve­nan­maata.

Suomen ja Ruot­sin jäse­nyys Natossa muut­taa alueen turval­li­suus­ti­lan­netta, ja mieles­täni Ahve­nan­maan kannalta parem­paan suun­taan. Itämeri on jatkossa pitkälti Naton sisä­meri. Kun jatkossa kaikki Pohjois­maat ovat samassa puolus­tus­lii­tossa pystymme suun­nit­te­le­maan puolus­tuk­semme vahvem­maksi. 

Samaan aikaan Venäjä on raa’alla sodal­laan osoit­ta­nut, että se on täysin arvaa­ma­ton. Siksi sen aggres­sioon pitää varau­tua myös tärkeän Ahve­nan­maan osalta. Haluamme hyvässä yhteis­työssä ahve­nan­maa­lais­ten kanssa miet­tiä, miten jatkossa toimi­taan yhdessä. Mahdol­lis­ten muutos­ten pitää lähteä ahve­nan­maa­lai­sista itses­tään.

Kunnioi­tamme itse­hal­lin­non asemaa ja arvos­tamme vuoro­pu­he­luamme. Ahve­nan­maan itse­hal­linto toimii mallie­si­merk­kinä maail­malle siitä, miten yhdessä toimi­malla ja toista kuul­len voimme toteut­taa menes­tyk­sel­listä yhtei­se­loa – tätä perin­nettä haluamme jatkos­sa­kin vaalia.

Hyvät ystä­vät,

Tule­vassa halli­tus­oh­jel­massa se viimein lukee: Suomi on Naton jäsen­maa. Se on ollut meidän pitkä­ai­kai­nen tavoit­teemme. Jäse­nyys takaa turval­li­suu­temme pitkälle tule­vai­suu­teen.

Tois­tai­seksi Nato-jäse­nyy­temme etenee nyt histo­rial­li­sen nopeaa vauh­tia. Elokuun alussa Yhdys­val­tain senaatti rati­fioi jäse­nyy­temme kiitos­ten ja arvos­tuk­sen kera. Saman­lai­sia vies­tejä kuulemme kaikista jäsen­maista.  Kaikesta näkee, että Yhdys­val­lat pitää Euroop­paa tärkeänä kump­pa­nina ja ymmär­tää, että esimer­kiksi suuren Kiina-haas­teen edessä se tarvit­see Euroop­paa.

Jos asiat etene­vät parhaalla tavalla, syksyn kuluessa kaikki jäsen­maat ovat rati­fioi­neet jäse­nyy­temme. Olen luot­ta­vai­nen, että saamme pikai­sessa aika­tau­lussa puut­tu­vat rati­fioin­nit - myös Turkin osalta. Kun muut toimi­vat päät­tä­väi­sesti, myös paine jäljellä olevia kohtaan kasvaa.

Kun meistä viimein tulee Naton jäsen­maa, todel­li­nen työ kuiten­kin vasta alkaa. Seuraa­valla halli­tus­kau­della käyn­nis­tyy uuden­lai­sen ulko-, turval­li­suus- ja puolus­tus­po­li­tii­kan raken­ta­mi­nen. 

On aika löytää Suomen linjalle uusi sanoi­tus ja sisältö, joka sopii ja palve­lee parem­min tämän päivän haas­teita ja olosuh­teita. Olen­naista tälle linjalle on, miten jatkossa tarkas­te­lemme niin lähia­luei­tamme kuin globaa­leja kehi­tys­kul­kuja osana liit­to­kun­taa, jossa kump­pa­neis­tamme on tullut liit­to­lai­sia ja soli­daa­ri­suu­desta velvoite.

Suurin huoleni koskee luon­nol­li­sesti Venä­jän sotaa Ukrai­nassa. Ukrai­na­lais­ten urhool­li­nen puolus­tus­tais­telu ja heille anne­tut aseet ovat osoit­tau­tu­neet ratkai­se­viksi teki­jöiksi sodan­ku­lun kannalta. Meillä ei ole varaa olla autta­matta Ukrai­naa, sillä viime kädessä tais­te­lu­ken­tillä määri­tel­lään myös tule­vai­suu­den Euroo­pan turval­li­suus­po­liit­ti­set asetel­mat. 

Niiden osalta olem­me­kin taite­koh­dassa. Mikäli Ukraina onnis­tuu kään­tä­mään sodan aloi­tetta itsel­leen ja pakot­taa Venä­jän perään­ty­mään etelässä, muut­tu­vat para­met­rit myös laajem­man dyna­mii­kan osalta. En pidä toden­nä­köi­senä, että sodan loppu olisi vielä edes­sämme. Kumpi­kaan osapuoli ei suostu rauhaan tai myön­ny­tyk­siin, mikäli tähän ei ole pakot­ta­vaa tarvetta. Siksi meidän­kin on jatket­tava Ukrai­nan tuke­mista kaikin mahdol­li­sin keinoin. Enem­män ja parem­pia aseita, jotta Putin pysäh­tyy.

Lähtö­koh­tai­sesti toivoi­simme tieten­kin turval­li­suus­ti­lan­teen kehit­ty­vän suun­taan, jossa emme joutuisi panos­ta­maan puolus­tuk­semme suun­nit­te­luun aiem­paa enem­män. Todel­li­suus kuiten­kin on tällä haavaa sellai­nen, että on velvol­li­suu­temme pitää huoli puolus­tuk­semme ajan­mu­kai­suu­desta kaik­kialla Suomessa. 

Kokoo­mus on sitou­tu­nut siihen, että puolus­tus­bud­jet­timme pide­tään vaadi­tulla - ja luva­tulla - yli kahden prosen­tin tasolla.

Presi­dentti Urho Kekko­nen sanoi aikoi­naan, että jos jomman­kum­man, sisä- tai ulko­po­li­tii­kan, pitää olla rempal­laan, olkoon se sisä­po­li­tiikka.  Tasa­val­lan presi­den­tin yhdessä valtio­neu­vos­ton kanssa johtama ulko­po­li­tiikka onkin nyt kunnossa. Yhte­näi­senä kansan­kun­tana olemme saavut­ta­neet ulko­po­liit­ti­sesti merkit­tä­viä aske­lia tänä vuonna.

Sisä­po­li­tiik­kamme sen sijaan toti­sesti on rempal­laan. Kekko­sen ajat­telu ei enää tänä päivänä päde: vain sisäi­sesti vahva Suomi on myös ulkoi­sesti vahva. 

Hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan perus­tuk­set rapau­tu­vat. Kulu­neen vaali­kau­den aikana ongel­mat ovat vain kasaan­tu­neet ja kärjis­ty­neet. Epävar­muu­den aika huutaa johta­juutta tyhjille seinille. Yksit­täi­set minis­te­rit toimi­vat, mutta halli­tuk­sen yhtei­nen näke­mys on monissa kysy­myk­sissä hukassa.

Tosi­asiat on tunnus­tet­tava: tummia pilviä kasau­tuu taivaan reunalle runsaasti. Inflaa­tio on vauh­dissa, korot nouse­vat, maail­man­ta­lou­den syvä taan­tuma odot­taa nurkan takana. Hyök­käys­sota Ukrai­naan jatkuu ja luo epävar­muutta ympä­ril­lemme. Ennus­teet Suomen talous­kas­vulle ensi vuonna ovat euroa­lu­een mata­lim­pia.

Suomi ei voi jatkaa loput­to­miin nykyi­sellä talou­den­pi­dolla. Varau­tu­mi­nen huonoi­hin aikoi­hin olisi pitä­nyt aloit­taa ajoissa. Sen sijaan Sanna Mari­nin halli­tuk­sen poli­tiikka on raken­nettu velka­ra­halle ja sama meno jatkuu: huolta huomi­sesta ei ole ja eteen tule­vat ongel­mat kuita­taan lisä­ve­lalla. Halli­tus ei tee valin­toja eikä prio­ri­soi menoja. Tärkeät uudis­tuk­set ovat teke­mättä.

Tämän linjan on pakko muut­tua. Suomi on vietävä oikealle raiteelle.

Mari­nin halli­tus on elänyt harha­ku­vi­tel­massa, jossa velalla ei ole väliä. Todel­li­suus on toinen. Jo pieni­kin korko­jen nousu tarkoit­taa mitta­via lisä­ku­luja valtion­ta­lou­dessa. Ensi vuonna valtion korko­me­not kaksin­ker­tais­tu­vat 700 miljoo­nasta 1 300 miljoo­naan. Vertai­lun vuoksi: 800 miljoo­nalla eurolla pyöri­te­tään koko Suomen polii­si­toi­mea.

Nyt kun vielä elämme noususuh­dan­netta, valtion menoja tulisi katsoa tarkalla silmällä. Valtio­na­va­rain­mi­nis­teri Saari­kon budjet­tie­si­tyk­sen mukaan Suomi kuiten­kin velkaan­tuu ensi vuonna 6 300 miljoo­naa euroa. Tämä tarkoit­taa noin 1 500 euroa lisä­vel­kaa jokaista suoma­laista kohden. Halli­tuk­sen riihessä summa tulee kasva­maan.

Vahva valtion­ta­lous on suoma­lai­sen paras turva. Talous­po­li­tiikka on nimit­täin myös turval­li­suus­po­li­tiik­kaa. Erityi­sesti sumui­sina aikoina tulisi panos­taa talou­den nurk­ka­pult­tien kestä­vyy­teen, sillä niiden varassa Suomi lepää.  Samalla kun vahvis­tamme puolus­tus­tamme ja liit­tou­dumme, meidän pitää huoleh­tia yhä enem­män myös talou­temme iskun­kes­to­ky­vystä. 

Julkista taloutta haas­ta­via krii­sejä on kohdattu viime vuosi­kym­me­ninä lukui­sia. Juuri näitä krii­sejä varten julki­seen talou­teen tarvi­taan liik­ku­ma­va­raa, jotta terveys­tur­val­li­suus, rokot­teet tai vaik­kapa puolus­tus voidaan tiukan paikan tullen taata. Siksi kokoo­mus perään­kuu­lut­taa tark­kaa talou­den­pi­toa ja kasvu-uudis­tuk­sia. Niin varmis­tamme, että Suomi ja suoma­lai­set selviä­vät tule­vai­suu­den haas­teista.

Samalla on huoleh­dit­tava kansa­lais­ten osto­voi­masta. Nouse­vien hinto­jen vuoksi kukkaro keve­nee nopeasti, ja arki on monelle yhä vaikeam­paa. Ansio­tu­lo­ve­ro­tuk­sen keven­tä­mi­nen paran­taisi sekä osto­voi­maa että lisäisi työn­teon kannus­ti­mia. Siksi halli­tuk­sen tuli­si­kin toteut­taa tulo­ve­ro­tuk­sen keven­tä­mi­nen jo nyt, eikä odot­taa syksyn palk­ka­kier­rok­sia.

Onnis­tu­nut ajoi­tus veron­ke­ven­nys­ten voimaan­tu­lolle olisi jo tammi­kuu, sillä tuol­loin Suomen talous voi jo olla laskusuh­dan­teessa. Ennen muuta vero­tuk­sen keven­tä­mi­nen on raken­teel­li­nen kasvu-uudis­tus, joka sopii tähän hetkeen erin­omai­sesti.

Halli­tuk­sen linjan on pakko muut­tua budjet­ti­rii­hessä syys­kuun alku­puo­lella. Hengi­tys­täni en pidät­tele, sillä ongel­mat siir­ret­tä­neen tuttuun tapaan seuraa­van halli­tuk­sen kontolle. Tule­vista vuosista tulee vaikeita, sillä uusien haas­tei­den lisäksi nykyi­sen talou­den­pi­don jäljiltä jää paljon korjat­ta­vaa. Suomi-laivan suunta täytyy kuiten­kin kään­tää, jotta luot­ta­mus valoi­saan tule­vai­suu­teen voidaan palaut­taa.

Muutos on mahdol­li­nen. Ensi kaudella on palat­tava meno­malt­tiin. Julki­sille menoille on tehtävä ruumii­na­vaus ja mietit­tävä, mitä voimme tehdä parem­min.

Ennen kaik­kea meidän on saatava talous kasvuun. Komis­sio ennus­taa Suomelle ensi vuodeksi EU:n hitainta talous­kas­vua.  Talou­den saami­nen ennus­tet­tua nopeam­paan kasvuun on vaih­toehto koville sopeu­tuk­sille ja leik­kauk­sille. Kasvu on paras tapa saada velkaan­tu­mi­nen tait­tu­maan. Ilman nopeam­paa talou­den kasvua voimme heit­tää hyväs­tit hyvin­voin­nille.

Me kokoo­muk­sessa uskomme kasvun kaavaan. Sdp:llä on hallus­saan vain kulu­tuk­sen kaava.

Kasvun kaava lähtee näkö­kul­man muutok­sesta. Siitä, että katse kohdis­te­taan kasvun edel­ly­tyk­siin: niihin teki­jöi­hin, jotka teke­vät Suomesta houkut­te­le­van maan inves­toida ja yrit­tää. Siihen, että työn teke­mi­nen ja yrit­tä­mi­nen ovat tässä maassa aina kannat­ta­via. Siihen, että meillä on ja että meille muut­taa osaa­vaa työvoi­maa. Siihen, että me uskomme itseemme ja uskal­lamme näyt­tää sen myös ulos­päin.

Kokoo­muk­sella on käyt­töön valmis resepti siitä, miten tämä toteu­te­taan. Meillä näke­mys muun muassa siitä, miten työpaik­koja lisä­tään, yrit­tä­mi­sen edel­ly­tyk­siä paran­ne­taan, miten tutki­musta ja kehi­tystä vauh­di­te­taan, vero­tusta uudis­te­taan kannus­ta­vam­maksi ja ilmas­ton­muu­tosta torju­taan talou­den kasvua ja koti­ta­louk­sia kurjis­ta­matta.

Hyvät ystä­vät, talou­den kasvun pitää olla kaik­kien tavoite. Sillä me turvaamme hyvin­voin­nin ja ehkäi­semme kovat sopeu­tus­toi­met. Emme lain­kaan aliar­vioi tule­van vaali­kau­den haas­teita. Se, että Suomen velkaan­tu­mi­nen saadaan loppu­maan ja julki­nen talous tasa­pai­noon, vaatii kahden vaali­kau­den työn. Se vaatii kaik­kien päät­tä­jien sitou­tu­mi­sen. Kasvun vauh­dit­ta­mi­nen on ainoa tie hyvin­voin­nin säilyt­tä­mi­seksi. Muuta tietä ei ole.   

Siinä, missä vasem­malla perään­kuu­lu­te­taan julki­sen sekto­rin roolin kasvat­ta­mista, me perään­kuu­lu­tamme lisää tilaa ja mahdol­li­suuk­sia ihmi­sille tart­tua toimeen, yrit­tää ja onnis­tua.

Maail­man kireim­min vero­te­tut koti­ta­lou­det ja yrityk­set eivät kaipaa enää yhtään uutta veroa tai veron­ki­ris­tystä. Työn vero­tusta tule keven­tää – tasai­sesti kaikilta.

Kokoo­mus haluaa, että Suomi on innos­tava ympä­ristö yrit­tää ja kasvaa. Me haluamme suju­vaa sään­te­lyä ja jouhe­vaa lupa­kä­sit­te­lyä. Emme voi hyväk­syä tilan­netta, jossa miljar­di­luo­kan inves­toin­nit odot­ta­vat byro­kra­tian rattai­den pyöri­mistä vuosi­kau­palla.

Me kokoo­muk­sessa haluamme, että jokai­sella on mahdol­li­suus kehit­tää itse­ään. Haluamme kään­tää osaa­mis­ta­son taas nousuun.

Kokoo­mus haluaa kestä­vää ja vahvaa teol­li­suus­po­li­tiik­kaa. Meidän ei tule omilla toimil­lamme lisätä teol­li­suu­den kustan­nuk­sia. Päin­vas­toin haluamme olla kump­pani niiden kanssa, jotka luovat Suomeen työpaik­koja, kasvua ja inves­toin­teja. Teol­li­suu­den vihreä vallan­ku­mous on valtava tilai­suus maail­man­luo­kan puhtai­den huip­puin­no­vaa­tioi­den suoma­lai­selle vien­ti­teol­li­suu­delle.

Me kokoo­muk­sessa haluamme siis raivata tilaa ihmi­sille, luovuu­delle ja inves­toin­neille. Siten me saamme maahan kasvua ja ihmi­sille hyvin­voin­tia. Muuhun meillä ei ole varaa.

Me kokoo­muk­sessa olemme valmiita kanta­maan vastuuta. Tulemme teke­mään kaik­kemme, jotta lunas­tamme ihmis­ten luot­ta­muk­sen tule­vissa edus­kun­ta­vaa­leissa.

Haluamme suoma­lais­ten tuella raken­taa valoi­saa tule­vai­suutta, jossa vastuun kanta­mi­nen ei tarkoita kivi­reen vetä­mistä, vaan voimaa ja kykyä viedä Suomea eteen­päin. Silloin Suomi on oikealla raiteella.

Puhe puolue- ja ryhmä­joh­don kesä­ko­kouk­sessa Maarian­ha­mi­nassa. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

24.9.2022

Petteri Orpo: Kokoo­mus on luotet­ta­vin kuski haas­ta­valla tieo­suu­della

Vaalei­hin on tänään aikaa 190 päivää. Siis 190 päivää siihen, kun me muutamme Suomen suun­nan. Uskomme siihen, että suoma­lai­set äänes­tä­vät

20.9.2022

Timo Heino­nen: Suomi ei elä sota­ta­lou­dessa

”Ener­gia­ti­lanne on toki vaikea, mutta rahaa jaetaan vaalien takia vält­tä­mä­töntä enem­män.” ”Budjet­ti­rii­hessä nähty holti­ton velan­otto ei ole kunniaksi halli­tuk­selle. Se

24.8.2022

Petteri Orpo: Kasvu on ainoa keino turvata suoma­lais­ten hyvin­vointi

Hyvää 31. itse­näi­syys­päi­vää Ukraina ja ukrai­na­lai­set!  Olette tänään tais­tel­leet tasan puoli vuotta Venä­jän julmaa hyök­käystä vastaan. Koko maailma on teistä

Skip to content