Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Puheet / Petteri Orpo: “Suomen pitää tehdä omia avauk­sia, eikä vain odot­taa suur­ten maiden ehdo­tuk­sia EU-poli­tii­kassa”

Petteri Orpo: “Suomen pitää tehdä omia avauk­sia, eikä vain odot­taa suur­ten maiden ehdo­tuk­sia EU-poli­tii­kassa”

Julkaistu:

Hyvät ystä­vät,

Lähdin aika­naan toden teolla poli­tiik­kaan 1994 osal­lis­tu­malla kampan­join­tiin Suomen EU-jäse­nyy­den puolesta. Missio oli selvä. Halusimme Suomen mukaan vapai­den läntis­ten demo­kra­tioi­den yhtei­söön. Turval­li­suus, talous, vapaus ja vakaus olivat asioita, joiden puolesta tehtiin töitä. Jäse­nyys oli kuin raikas keväi­nen tuulah­dus YYA-Suomen lapselle ja 90-luvun opis­ke­li­jalle.

EU-jäse­nyy­den myötä Suomi on avau­tu­nut, vauras­tu­nut, euroop­pa­lais­tu­nut ja kansain­vä­lis­ty­nyt. Olemme osa sitä läntis­ten maiden jouk­koa, johon olemme aina halun­neet kuulua.

Yhtei­selo 27 maan kanssa ei aina ole help­poa, kaukana siitä. On maita, jotka eivät saa yhtei­sistä sään­nöistä huoli­matta talout­taan järjes­tyk­seen. On maita, jotka ovat muut­tu­massa auto­ri­taa­ri­siksi valtioiksi.

EU:n talous ei kasva riit­tä­västi. EU ei tuota uutta ja inno­va­tii­vista samaa tahtia Yhdys­val­to­jen ja Kiinan kanssa. Olemme jäämässä jälkeen kehi­tyk­sestä. Länti­nen, avoin yhteis­kun­ta­malli, joka perus­tuu kansan­val­taan ja mark­ki­na­ta­lou­teen, on menet­tä­nyt asemi­aan.

Kiina on nouse­massa Yhdys­val­toi­hin verrat­ta­vaksi maail­man­mah­diksi. Yhdys­val­lat on meille edel­leen tärkeä kump­pani, mutta se on maana syvästi jakau­tu­nut. Venäjä muut­tuu koko ajan arvaa­mat­to­mam­maksi. Afga­nis­ta­nin romah­ta­mi­sen seurauk­set ovat kohta ovel­lamme.

Ongel­mia on, haas­teita on. Jopa vaaroja on. Yhdessä vastaamme niihin parem­min kuin yksin Suomena. 

Silti, kuten pitkin suhtei­den eteen muuten­kin, myös EU-suhteemme eteen on tehtävä työtä, jotta se pysyy hyvänä.

Mikä on tämän päivän missiomme Euroo­pasta, unio­nis­tamme? Mitä haluamme? Meidän on käytävä laaja koti­mai­nen keskus­telu ja kirkas­tet­tava EU-poli­tiik­kamme linjaa. EU on suur­ten haas­tei­den ja muutos­ten edessä ja Suomen on oltava valmis niihin keskusteluihin.On aika kään­tää katse EU:n tule­vai­suu­teen. Mitä Suomi tavoit­te­lee EU:ssa?

Suomelle on elin­tär­keää olla muok­kaa­massa omaa ja maan­osamme tule­vai­suutta EU:n jäse­nenä. EU on maail­man suurin talous­a­lue ja sen sisä­mark­ki­nat ovat suoma­lais­ten yritys­ten kannalta merkit­tä­vät. Euroo­pan unioni on myös Suomen tärkein ulko- ja turval­li­suus­po­li­tii­kan viite­ke­hys, joka tuo meille turvaa.

Suomen edun toteu­tu­mi­nen vaatii sinni­kästä työtä, eikä se muutu yhtään helpom­maksi. Siihen on kaksi syytä yli muiden: Britan­nian EU-eron jälki­mai­nin­git ja Merke­lin kauden päät­ty­mi­nen Saksan sisä­po­li­tii­kassa.

Muutok­set ovat olleet ja ovat nopeita. Se tarkoit­taa, että meidän on oltava hereillä ja osat­tava tehdä poli­tiikka EU:ssa. 

Vaiku­tin vuosia erilai­sissa minis­te­ri­ko­koon­pa­noissa EU:n päätök­sen­te­koon. Erityi­sesti yksi asia kävi selväksi. Ne maat, jotka tule­vat pöytään selkei­den tavoit­tei­den kanssa ja ovat hank­ki­neet asial­leen tukea, menes­ty­vät.

Valtio­va­rain­mi­nis­te­rinä olin kokoa­massa niin kutsut­tua pohjois­ten EU-maiden Hansa-ryhmää. Sen pyrki­mys oli vahvis­taa jokai­sen jäsen­val­tion vastuuta omasta talou­des­taan ja velois­taan. Nykyi­seltä halli­tuk­selta oli virhe jättäy­tyä yhteis­työstä pois. Hansa-ryhmästä kolme oli mukana nuukassa neli­kossa, joka on saanut hyvin omia tavoit­tei­taan läpi.

Jos me Suomessa haluamme, että elpy­mis­vä­line jää ainut­ker­tai­seksi järjes­te­lyksi, meidän on tiivis­tet­tävä yhteis­työ­tämme saman­mie­lis­ten maiden kanssa, jotta voimme toimia Rans­kan ja Italian pyrki­mys­ten vasta­pai­nona.

Lähi­vuo­sina edes­sämme on toden­nä­köi­sesti keskus­telu EU:n yhtei­sen finans­si­po­li­tii­kan laajen­ta­mi­sesta. Olisi naii­via ajatella, että unioni säilyy muut­tu­mat­to­mana, kun suuret jäsen­maat ovat selkeästi muut­ta­neet ja muut­ta­massa ajat­te­lu­aan EU:n roolista finans­si­po­li­tii­kassa. 

EU:n laajem­paan talous­po­liit­ti­seen rooliin liit­tyy riskejä ja mahdol­li­suuk­sia. Me haluamme vahvem­man EU:n ja kanna­tamme EU:n yhteis­ten varo­jen kasvat­ta­mista, jos rahoilla tehdään sellai­sia asioita, jotka on järke­väm­pää tehdä yhdessä kuin yksin. Esimer­kiksi puolus­tus, raja­tur­val­li­suus, ilmas­ton­muu­tos, tiede ja tutki­mus ovat alueita, joissa EU:n laajem­masta roolista olisi selkeää lisä­ar­voa Suomelle. 

Koko ajan on kuiten­kin pidet­tävä lähei­syys­pe­ri­aate mielessä. Jos laajem­mista hartioista ei ole apua, asioista tulee päät­tää niin lähellä ihmistä kuin mahdol­lista, jotta demo­kra­tia toimii ja ihmi­set voivat aidosti vaikut­taa heitä koske­viin asioi­hin. 

Ilmas­ton­muu­tok­sen torjunta ja siihen sopeu­tu­mi­nen on EU:n seuraava iso projekti.

Kaik­kien valtioi­den, yritys­ten ja ihmis­ten on tehtävä enem­män. Munkiksi ei tarvitse ryhtyä, kuten Maail­man ilma­tie­teen järjes­tön pääsih­teeri Petteri Taalas sanoo. 

Suomella on hyvät lähtö­koh­dat ilmas­ton­muu­tok­sen torjun­taan, sillä meillä on sellaista osaa­mista, jota maailma tarvit­see. Juuri EU:n tasolla on järke­vää tehdä paljon ilmas­ton­muu­tok­sen eteen, sillä ilmas­ton­muu­tos on globaali ongelma. EU:lla on riit­tä­vän leveät hartiat aidon muutok­sen aikaan­saa­mi­seksi. Yrityk­semme toimi­vat samoilla sisä­mark­ki­noilla muiden euroop­pa­lais­ten yritys­ten kanssa, joten poli­tiikka ei tee eroja kilpai­lun mahdol­li­suuk­siin.

Meidän on kyet­tävä muodos­ta­maan riit­tä­vän yhte­näi­nen linja EU-poli­tiik­kaan jo koti­maassa, jotta voimme tehok­kaasti edis­tää tavoit­tei­tamme Brys­se­lissä ja jäsen­val­tioi­den pääkau­pun­geissa. Olen seuran­nut huoles­tu­neena halli­tuk­sen riite­lyä esimer­kiksi metsä­po­li­tii­kassa, jossa Suomella on selkeä kansal­li­nen intressi ja erityis­a­sema Euroo­pan tasolla. Suomessa voi riidellä, mutta ulos­päin halli­tuk­sen on oltava yhte­näi­nen. 

Kump­pa­nei­den lisäksi Suomi tarvit­see omia avauk­sia EU- ja kv-poli­tii­kassa. Meillä pitää olla sanot­ta­vaa ja ehdo­tuk­sia siitä, miten EU kehit­tyy. Emme voi vain odot­taa, että Saksa ja Ranska teke­vät ehdo­tuk­sia, joita me sitten päädymme vastus­ta­maan.

Hyvät kuuli­jat,

Kokoo­muk­selle on tärkeää, että EU kehit­tyy ulko- ja turval­li­suus­po­liit­ti­sesti vahvem­maksi toimi­jaksi. Terro­rismi, hybri­di­vai­kut­ta­mi­nen ja rajat ylit­tävä rikol­li­suus ovat esimerk­kejä asioista, joihin yhdessä pystymme vastaa­maan parem­min kuin yksin. Olemme esit­tä­neet EU:lle omaa turva­neu­vos­toa. Tuemme määräe­nem­mis­tö­pää­tök­siä UTP-kysy­myk­sissä.

Yhdys­val­to­jen kiin­nos­tus Euroop­paa ja sen turval­li­suu­teen on edel­leen vähe­ne­mässä. Sen huomio kään­tyy yhä enem­män Kiinan suun­taan ja sisä­po­li­tii­kan haas­tei­siin. 

Yhdys­val­to­jen vetäy­ty­mi­nen Afga­nis­ta­nista alle­vii­vaa sitä, että me euroop­pa­lai­set emme saa olla liian riip­pu­vai­sia Yhdys­val­to­jen toimista. Afga­nis­tan romahti viikoissa, pääkau­punki Kabul päivässä. Meidän on tark­kaan arvioi­tava, miksi vetäy­ty­mi­nen Afga­nis­ta­nista meni pieleen niin pahasti. 

Tale­ban tulee palaut­ta­maan väki­val­tai­sen hirmu­hal­lin­tonsa Afga­nis­ta­niin. Ihmi­set tule­vat pake­ne­maan henkensä edestä. Euroo­pan unio­nin pitää olla tähän valmis. 

Toimin sisä­mi­nis­te­rinä 2015 ja 2016 pako­lais­krii­sin aikana. Silloin Eurooppa ja Suomi sen mukana yllä­tet­tiin valmis­tau­tu­mat­to­mana. Nyt minua huoles­tut­taa se, että EU ei ole vielä­kään kyen­nyt uudis­ta­maan turva­paik­ka­po­li­tiik­kaansa eikä riit­tä­västi vahvis­ta­maan ulko­ra­jo­jaan. Nyt alkaa olla viimei­set hetket valmis­tau­tua, mikäli Afga­nis­ta­nin kriisi aiheut­taa pelä­tyn pako­lai­saal­lon.

EU tarvit­see yhtei­sen tehok­kaam­man turva­paik­ka­me­net­te­lyn ja pitä­vät ulko­ra­jat.

Meidän on mini­moi­tava turva­pai­kan­haku rajoilla ja siir­ryt­tävä kaik­kein hädä­na­lai­sim­pien autta­mi­seen mahdol­li­sim­man läheltä lähtö­maita. Tämä tarkoit­taa kiin­tiö­pa­ko­lais­jär­jes­tel­män ja kehi­ty­syh­teis­työn vahvis­ta­mista. Kaikki EU-maat on velvoi­tet­tava mukaan kiin­tiö­pa­ko­lais­jär­jes­tel­mään kanta­maan vastuu­taan. Unoh­taa ei pidä myös­kään Venä­jää, jonka kautta Suomeen saapui talvella 2015-2016 yllät­täen noin 3000 turva­pai­kan­ha­ki­jaa pohjoi­silla raja-asemil­tamme.

Euroo­pan täytyy ottaa enem­män vastuuta omasta turval­li­suu­des­taan ja puolus­tuk­ses­taan. Ilman Yhdys­val­toja suurim­mat­kaan euroop­pa­lai­set Nato-maat eivät olleet haluk­kaita jatka­maan Afga­nis­ta­nin operaa­tiota.

Euroo­pan maiden pitäisi voida tehdä päätök­set tämän kaltai­siin operaa­tioi­hin osal­lis­tu­mi­sesta omista lähtö­koh­dis­taan ilman painetta siitä, onko Yhdys­val­lat mukana vai ei. Meidän on panos­tet­tava euroop­pa­lai­seen puolus­tusyh­teis­työ­hön muuten­kin kuin juhla­pu­heissa. EU:n nopean toimin­nan joukoista pitää tehdä todel­li­set joukot, Kabu­lissa niille olisi ollut käyt­töä.

Kaikissa EU-maissa ensi askel olisi nostaa puolus­tus­me­no­jen osuutta Suomen tavoin 2 prosent­tiin ja kehi­ty­syh­teis­työ­va­roja kohti 0,7 prosent­tia brut­to­kan­san­tuot­teesta. Toinen askel on yhtei­sen euroop­pa­lai­sen harjoi­tus­toi­min­nan käyn­nis­tä­mi­nen, jotta meillä on kyvyk­kyys toimia yhdessä, jos joku EU:n jäsen­val­tio joutuu aseel­li­sen hyök­käyk­sen kohteeksi.

Suurin osa EU-maista nojaa puolus­tuk­ses­saan puolus­tus­liitto Natoon. EU:n ja Naton yhteis­työtä tulisi enti­ses­tään syven­tää.

Pitkällä aika­vä­lillä meidän tulee olla valmiita tarkas­te­le­maan EU:n ja Naton tehtä­vien yhdis­tä­mistä puolus­tus­asioissa.

Britan­nian lähtö EU:sta lisää Suomen ja koko Skan­di­na­vian osalta ulko- ja turval­li­suus­po­li­tii­kan merki­tystä. EU:n on tehtävä tiivistä yhteis­työtä turval­li­suus- ja puolus­tus­asioissa Britan­nian kanssa ja Suomen on mieles­täni vält­tä­mä­töntä

edetä puolus­tus­rat­kai­suis­saan samaa tahtia ja saman­suun­tai­sesti Ruot­sin kanssa.

Hyvät ystä­vät,

Jotta Suomi voi edis­tää meille tärkeitä tavoit­teita EU:ssa, meidän on raken­net­tava yhteis­työtä saman­mie­lis­ten kanssa. Meidän on oltava luovia sen raken­ta­mi­sessa. Meidän on nähtävä vaivaa.

Kokoo­mus on tähän työhön sitou­tu­nut. Olemme siihen yhtä sitou­tu­neita kuin lähes 30 vuotta sitten, viedes­sämme Suomen EU:n jäse­neksi.

Petteri Orpon EU-visio­puhe Eurooppa-fooru­missa pe 27.8.2021

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

24.9.2024

Suomella on edes­sään hyvä tule­vai­suus, kun jatkamme talou­temme uudis­ta­mista

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män puheen­joh­taja Matias Mart­ti­sen pitämä ryhmä­pu­heen­vuoro edus­kun­nan budjet­ti­kes­kus­te­lussa 24.9. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Suoma­lai­nen hyvin­voin­tiyh­teis­kunta seisoo veden­ja­ka­jalla. Sen talou­del­li­nen pohja

30.8.2024

Petteri Orpon puhe edus­kun­ta­ryh­män kesä­ko­kouk­sessa Joen­suussa 30.8.

Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia Hyvät ystä­vät, median edus­ta­jat, kuuli­jat, edus­kun­ta­ryh­mämme toinen kokous­päivä käyn­nis­tyy maakun­nassa, missä länsi ja itä tapa­si­vat ennen kohdata

29.8.2024

Matias Mart­ti­sen puhe edus­kun­ta­ryh­män kesä­ko­kouk­sessa 29.8.2024

Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Arvoi­sat kolle­gat, kokoo­mus­lai­set, hyvät median edus­ta­jat.  On hienoa kokoon­tua edus­kun­ta­ryh­mämme kesä­ko­kouk­seen tänne Itä-Suomeen, ensin tänään tänne Kuopioon

Skip to content