Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Turvallisuus / Petteri Orpo: “Suomen malli” Nato-jäsenyytemme perustaksi

Petteri Orpo: “Suomen malli” Nato-jäse­nyy­temme perus­taksi

Julkaistu:

Suomessa on käyty jo useam­man kuukau­den ajan yhä kiih­ty­vää keskus­te­lua mahdol­li­sesta Nato-jäse­nyy­des­tämme. Venä­jän hyök­käys Ukrai­naan on saanut suoma­lais­ten suuren enem­mis­tön kannat­ta­maan Suomen jäse­nyyttä länti­sessä puolus­tus­lii­tossa. Tämä on luon­nol­li­sesti myös kokoo­muk­sen kanta. Olemme kannat­ta­neet Nato-jäse­nyyttä 16 vuoden ajan. Suomen tulee hakeu­tua puolus­tus­lii­ton jäse­neksi mahdol­li­sim­man ripeästi, ja jättää jäsen­ha­ke­mus viik­ko­jen sisällä, jotta Suomen hake­mus olisi käsit­te­lyssä viimeis­tään Naton huip­pu­ko­kouk­sessa Madri­dissa kesä­kuun lopussa.

Kyse ei ole vain siitä, että tois­tamme aiem­paa myön­teistä Nato-linjaamme vaan myös siitä, miksi katsomme jäse­nyy­den olevan Suomelle hyvä asia. Meille jäse­nyy­den tavoit­telu ei ole pelkkä reak­tio Venä­jän sota­toi­miin Ukrai­nassa, vaan pitkän harkin­nan tulos, jossa olemme arvioi­neet sen erilai­sia hyötyjä ja hait­toja. Monet kaipaa­vat juuri nyt vastauk­sia näihin kysy­myk­siin: millai­nen Naton jäsen­maa me olisimme, mikä mahdol­li­sesti muut­tuisi ja miten me hyötyi­simme jäse­nyy­destä? Mikä olisi Suomen malli?

Kokoo­muk­sen kanta perus­tuu siihen, että Nato-jäse­nyys vahvis­taisi kansal­lista puolus­tus­tamme ja turval­li­suus­po­liit­tista asemaamme sekä näiden lisäksi tarjoaisi Suomelle aiem­paa parem­pia mahdol­li­suuk­sia vaikut­taa globaa­lei­hin turval­li­suus­ky­sy­myk­siin osana liit­to­kun­taa. Nato-maana Suomi käytän­nössä tekisi lopulta monin tavoin samoja asioita kuin nyt jo ulko­po­li­tii­kas­samme teemme, mutta vain aiem­paa lähei­sem­min kump­pa­neit­temme kanssa.

Meille Nato-jäse­nyys olisi ensi­si­jai­sesti puolus­tuk­semme harmo­ni­soin­tia Naton kanssa osana Pohjois-Euroo­pan turvaa­mista ja sen suurin lisä­arvo olisi liit­to­kun­nan tuki krii­si­ti­lan­teessa. Natossa pääsi­simme alueel­lis­ten puolus­tus­suun­ni­tel­mien piiriin, joiden mukai­sesti muut jäsen­maat varau­tui­si­vat tuke­maan Suomea ja me varau­tui­simme autta­maan muita. Näitä suun­ni­tel­mia myös harjoi­tel­tai­siin sään­nöl­li­sesti liit­to­lais­ten kesken.

Nato-maat puolus­ta­vat yhdessä jokaista jäsen­maa­taan: itära­jas­tamme tuli­si­kin Nato-rajaa. Yli 1300 kilo­met­rin pitui­nen itära­jamme olisi pisin Nato-raja Venä­jän kanssa. Merkit­tä­vänä lisänä turval­li­suut­tamme paran­taen olisi pääsymme Naton ydin­a­se­pe­lot­teen alle, joka nostaisi kynnystä painos­taa meitä soti­laal­li­sesti.

Suomen paino­tus Natossa olisi­kin siten vahvasti lähia­luei­den puolus­tuk­sessa ja siinä artikla viiden mukai­sessa toimin­nassa. Viiden­nen artiklan mukaan hyök­käys jota­kin Naton jäsen­val­tiota vastaan katsot­tai­siin hyök­käyk­seksi kaik­kia liiton jäsen­val­tioita vastaan. Turva­ta­kuut ovat siis vasta­vuo­roi­sia. Suomi on jo yli kahden vuosi­kym­me­nen ajan tehnyt läheistä puolus­tusyh­teis­työtä Naton ja sen jäsen­mai­den kanssa, myös krii­siai­koi­hin ulot­tu­valla tavalla. Käytän­nössä Naton jäse­nenä teki­simme vain parem­min ja tehok­kaam­min kaik­kea sitä, mitä teemme jo nyt.

Sekin on hyvä pitää mielessä, että Suomi olisi Naton silmissä toivottu ja turval­li­suutta tuot­tava – ei sitä kulut­tava – jäsen­maa. Suomen muka­naolo vakaut­taisi Pohjois-Euroop­paa, sillä olemme Naton näkö­kul­masta alueen puut­tuva puolus­tuk­sel­li­nen linkki Arkti­sen alueen ja Itäme­ren välissä. Sijain­timme lisäksi suori­tus­ky­kymme täyden­täi­si­vät Natoa, erityi­sesti maa- ja ilma­voi­miemme vahvuu­den kautta. Olemme pitä­neet huolta omasta puolus­tus­ky­vys­tämme. Puolus­tus­voi­mamme on väki­lu­kuumme nähden vahva suhteu­tet­tuna moniin muihin Euroo­pan valtioi­hin.

Monet pohti­vat Naton kustan­nuk­sia Suomelle. Eri asian­tun­ti­joi­den arvioi­den mukaan jäse­nyy­den kustan­nuk­set olisi­vat noin 50 miljoo­naa euroa vuodessa. Tämä koos­tuisi maksuista Naton yhtei­siin vuosit­tai­siin budjet­tei­hin ja henki­lös­tö­ku­luista. Nato-mailla on tavoite yllä­pi­tää puolus­tus­me­noja kahden prosen­tin tasolla BKT:sta. Suomi täyt­tää tämän vaateen, mutta luon­nol­li­sesti jäse­nyys edel­lyt­täisi tämän puolus­tus­me­no­ta­son yllä­pi­tä­mistä pitkällä aika­vä­lillä. Suomen puolus­tus­me­not ovat HX-hank­keen kanssa noin viisi miljar­dia euroa, ja ne kasva­vat tule­vina vuosina. 50 miljoo­naa mahtuu kyllä tähän ja on viime kädessä pieni hinta makset­ta­vaksi turva­ta­kuista.

Nato-jäse­nyy­den osalta on tärkeää myös ymmär­tää, mitä se ei olisi. Meillä olisi paljon vaiku­tus­val­taa jäse­nyys­neu­vot­te­luissa sen suhteen, minkä­lai­sia ehtoja haluai­simme aset­taa.  

Suomen itse­mää­rää­mi­soi­keus säilyisi siis yhtä vahvana kuin nytkin, sillä Nato on poliit­ti­nen liit­to­kunta, jossa päätök­set tehdään yksi­mie­li­syys­pe­ri­aat­teen mukai­sesti. Tällöin aivan kuten EU:ssa, myös Naton sisällä me pyrki­simme poliit­ti­seen lähei­seen yhteis­työ­hön muiden Pohjois­mai­den ja Baltian maiden välillä. Venäjä-poli­tiik­kamme puoles­taan sulau­tuisi tiiviim­min osaksi muuta länttä. Meille tämä ei olisi ongelma, sillä Naton Venäjä-linjauk­set ovat käytän­nössä ident­ti­set EU:n kanssa eli tässä mielessä poli­tiik­kamme ei juuri­kaan muut­tuisi.

Selvää on myös se, että ylei­nen asevel­vol­li­suus säilyt­täisi pääasial­li­sen roolinsa ja voima­va­ramme ovat aina lähtö­koh­tai­sesti omassa käytös­sämme. Varus­mie­hiä ja reser­vi­läi­siä ei lähe­tet­täisi Naton toimin­taan Suomen rajo­jen ulko­puo­lelle vaan päät­täi­simme itse edel­leen soti­laal­li­sen maan­puo­lus­tuk­sen toteut­ta­mis­pe­ri­aat­teista. Suoma­lai­sia ammat­ti­so­ti­laita osal­lis­tuisi Naton operaa­tioi­hin aina tarpeen mukaan, ei auto­maat­ti­sesti. Suomen puolus­tuk­sesta vastaisi Nato-jäse­ne­nä­kin suoma­lai­set.

Yhtä lailla me vastai­simme edel­leen valta­kun­nan rajo­jemme valvon­nasta, vaikka Suomen rajasta ja ilma­ti­lasta tulisi osa Naton vastaa­via. Suomen alueel­li­sen koske­mat­to­muu­den valvon­nasta ja turvaa­mi­sesta vastaisi yhä puolus­tus­voi­mat. Tämä kaikki vain tehtäi­siin aiem­paa parem­man tiedus­telu- ja muun tiedon tuella.

Keskus­te­lussa on ollut paljon esillä niin sanottu Norjan malli, joka syntyi hyvin erilai­sessa turval­li­suusym­pä­ris­tössä. Sen taus­talla oli pyrki­mys olla provo­soi­matta liikaa Neuvos­to­liit­toa. Norja asetti 1940-luvulla saavu­te­tun poliit­ti­sen kompro­mis­sin pohjalta Nato-jäse­nyy­del­leen omaeh­toi­sia rajoit­teita. Norjan antama yksi­puo­li­nen julis­tus on tarjon­nut aika­naan Neuvos­to­lii­tolle ja myöhem­min Venä­jälle tarpeet­to­man mahdol­li­suu­den etsiä risti­rii­toja Norjan anta­man julis­tuk­sen ja sen väite­tyn toimin­nan välillä.

Suomen edun mukaista on osal­lis­tua keskus­te­luun jäse­nyys­mal­lista ja puolus­tus­suun­nit­te­lusta täysi­pai­noi­sesti ilman ennak­koeh­toja. On perus­tel­tua, että Suomen ei tarvitse esimer­kiksi sallia ydin­a­seita alueel­leen. Sen sijaan Naton jouk­ko­jen tai tuki­koh­tien osalta meidän ei tule kiel­täy­tyä kate­go­ri­sesti, vaan pitää mahdol­li­suu­det auki. 

Suomen geostra­te­gi­nen sijainti on tärkeässä asemassa Naton Pohjois-Euroo­pan yhtei­sen puolus­tuk­sen näkö­kul­masta ja saadak­semme parhaan hyödyn ja turvan jäse­nyy­destä, meidän ei tule luoda itsel­lemme ehdot­to­mia rajoit­teita. Toisin sanoen, Nato-jouk­ko­jen läsnä­olo vain vahvis­taisi turva­ta­kui­tamme ja soti­laal­lista pelo­tetta. Suomi kuiten­kin päät­täisi itse siitä, kuka täällä olisi. Itse näki­sin mielel­läni Naton jouk­koja tai pysy­vän­kin läsnä­olon Suomessa.

Nato-jäse­nyys ei kuiten­kaan olisi pelk­kää artikla viittä tai Pohjois-Euroo­pan turval­li­suutta ja tämä meidän on tärkeää tiedos­taa. Kyse siitä, että maan­tie­teel­li­sesti eteen tuli­si­vat vahvem­min myös eteläis­ten Nato-maiden turval­li­suus­ky­sy­myk­set ja varsin­kin pitkässä katsan­nossa myös mahdol­li­sesti Kiinaan liit­ty­vät kysy­myk­set.

Natossa Suomen turval­li­suus­po­liit­ti­nen profiili siis moni­puo­lis­tuisi ja jäse­nyys edel­lyt­täisi valmiuk­siemme kehit­tä­mistä myös maamme rajo­jen ulko­puo­lella. Toki olemme osal­lis­tu­neet jo nyt Nato-johtoi­siin operaa­tioi­hin rajo­jemme ulko­puo­lella, esimer­kiksi Koso­vossa, Bosniassa ja Afga­nis­ta­nissa, minkä lisäksi meillä on usei­den vuosi­kym­men­ten koke­mus kansain­vä­li­sestä krii­sin­hal­lin­nasta.

Katson­kin, että Nato-jäse­nyy­den mukana tuoma globaali turval­li­suus­po­liit­ti­nen ulot­tu­vuus on lähtö­koh­tai­sesti Suomen vaiku­tus­val­taa paran­tava asia. Se, että voisimme istua sekä mante­reemme että kansain­vä­li­sen turval­li­suu­den kannalta merkit­tä­vissä pöydissä ja aset­taa näiden osalta tavoit­teita, olisi pienelle maalle ainoas­taan posi­tii­vi­nen askel.

Myös pohjois­mai­nen yhteis­työ ottaisi harp­pauk­sen eteen­päin. Edes­sämme voi olla tilanne, jossa Suomen ja toivot­ta­vasti myös Ruot­sin jäse­nyy­den myötä kaikki pohjois­maat olisi­vat Naton jäse­niä. Ensi kertaa Pohjois­maat olisi­vat liit­tou­tu­neet keske­nään puolus­tus­vel­vol­li­suuk­sia edel­lyt­tä­vällä tavalla. Tämä olisi hieno ja histo­rial­li­nen hetki Pohjois-Euroo­pan inte­graa­tion osalta, joka samalla avaisi uusia mahdol­li­suuk­sia laajem­malle turval­li­suus­po­liit­ti­selle yhteis­työlle ja Pohjo­lan puolus­tuk­sen järjes­tä­mi­selle. 

Kaiken kaik­ki­aan Nato-jäse­nyys tarkoit­taisi meille riit­tä­vintä mahdol­lista turvaa ja aiem­paa merkit­tä­väm­pää vastuuta ja vaiku­tus­val­taa kansain­vä­li­sen turval­li­suu­den raken­ta­mi­sessa – siis mahdol­li­suuk­sia edis­tää maail­malla demo­kraat­tista arvo­poh­jaamme nykyistä parem­min. Nato-ratkaisu on siten merkit­tä­vim­piä aika­kau­temme päätök­siä ja suoma­lais­ten yhtei­nen. Haluan­kin siksi kutsua sekä suoma­laista kansa­lai­syh­teis­kun­taa, asian­tun­ti­joita ja puolueita mukaan keskus­te­luun Suomen Nato-mallista. Nyt tarvit­semme yhteistä visioita siitä, minkä­lai­nen ”Suomen malli” sopisi meille parhai­ten.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

27.9.2022

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä: Helpo­tusta sähkö­las­kuun - Suomesta puhtaan ener­gian suur­valta

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä haluaa uudis­taa sähkö­mark­ki­noita, jotta suoma­lai­sille koti­ta­louk­sille ja yrityk­sille riit­tää kohtuu­hin­taista sähköä myös pauk­ku­pak­ka­silla.  Kohtuu­hin­tai­nen ja toimi­tus­varma sähkö on

25.9.2022

Kris­tiina Kokko jatkaa puolue­sih­tee­rinä, puolue­val­tuus­ton vara­pu­heen­joh­ta­jiksi Emilia Koik­ka­lai­nen ja Juha Rostedt

Kokoo­muk­sen puolue­sih­tee­rinä jatkaa Kris­tiina Kokko. Kokoo­muk­sen puolue­val­tuusto valitsi Kokon jatko­kau­delle kokouk­ses­saan Hämeen­lin­nassa. Kokko on toimi­nut kokoo­muk­sen puolue­sih­tee­rinä syys­kuusta 2019. Puolue­val­tuus­ton

24.9.2022

Petteri Orpo: Kokoo­mus on luotet­ta­vin kuski haas­ta­valla tieo­suu­della

Vaalei­hin on tänään aikaa 190 päivää. Siis 190 päivää siihen, kun me muutamme Suomen suun­nan. Uskomme siihen, että suoma­lai­set äänes­tä­vät

Skip to content