Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Turvallisuus / Petteri Orpo: “Suomen malli” Nato-jäsenyytemme perustaksi

Petteri Orpo: “Suomen malli” Nato-jäse­nyy­temme perus­taksi

Julkaistu:

Suomessa on käyty jo useam­man kuukau­den ajan yhä kiih­ty­vää keskus­te­lua mahdol­li­sesta Nato-jäse­nyy­des­tämme. Venä­jän hyök­käys Ukrai­naan on saanut suoma­lais­ten suuren enem­mis­tön kannat­ta­maan Suomen jäse­nyyttä länti­sessä puolus­tus­lii­tossa. Tämä on luon­nol­li­sesti myös kokoo­muk­sen kanta. Olemme kannat­ta­neet Nato-jäse­nyyttä 16 vuoden ajan. Suomen tulee hakeu­tua puolus­tus­lii­ton jäse­neksi mahdol­li­sim­man ripeästi, ja jättää jäsen­ha­ke­mus viik­ko­jen sisällä, jotta Suomen hake­mus olisi käsit­te­lyssä viimeis­tään Naton huip­pu­ko­kouk­sessa Madri­dissa kesä­kuun lopussa.

Kyse ei ole vain siitä, että tois­tamme aiem­paa myön­teistä Nato-linjaamme vaan myös siitä, miksi katsomme jäse­nyy­den olevan Suomelle hyvä asia. Meille jäse­nyy­den tavoit­telu ei ole pelkkä reak­tio Venä­jän sota­toi­miin Ukrai­nassa, vaan pitkän harkin­nan tulos, jossa olemme arvioi­neet sen erilai­sia hyötyjä ja hait­toja. Monet kaipaa­vat juuri nyt vastauk­sia näihin kysy­myk­siin: millai­nen Naton jäsen­maa me olisimme, mikä mahdol­li­sesti muut­tuisi ja miten me hyötyi­simme jäse­nyy­destä? Mikä olisi Suomen malli?

Kokoo­muk­sen kanta perus­tuu siihen, että Nato-jäse­nyys vahvis­taisi kansal­lista puolus­tus­tamme ja turval­li­suus­po­liit­tista asemaamme sekä näiden lisäksi tarjoaisi Suomelle aiem­paa parem­pia mahdol­li­suuk­sia vaikut­taa globaa­lei­hin turval­li­suus­ky­sy­myk­siin osana liit­to­kun­taa. Nato-maana Suomi käytän­nössä tekisi lopulta monin tavoin samoja asioita kuin nyt jo ulko­po­li­tii­kas­samme teemme, mutta vain aiem­paa lähei­sem­min kump­pa­neit­temme kanssa.

Meille Nato-jäse­nyys olisi ensi­si­jai­sesti puolus­tuk­semme harmo­ni­soin­tia Naton kanssa osana Pohjois-Euroo­pan turvaa­mista ja sen suurin lisä­arvo olisi liit­to­kun­nan tuki krii­si­ti­lan­teessa. Natossa pääsi­simme alueel­lis­ten puolus­tus­suun­ni­tel­mien piiriin, joiden mukai­sesti muut jäsen­maat varau­tui­si­vat tuke­maan Suomea ja me varau­tui­simme autta­maan muita. Näitä suun­ni­tel­mia myös harjoi­tel­tai­siin sään­nöl­li­sesti liit­to­lais­ten kesken.

Nato-maat puolus­ta­vat yhdessä jokaista jäsen­maa­taan: itära­jas­tamme tuli­si­kin Nato-rajaa. Yli 1300 kilo­met­rin pitui­nen itära­jamme olisi pisin Nato-raja Venä­jän kanssa. Merkit­tä­vänä lisänä turval­li­suut­tamme paran­taen olisi pääsymme Naton ydin­a­se­pe­lot­teen alle, joka nostaisi kynnystä painos­taa meitä soti­laal­li­sesti.

Suomen paino­tus Natossa olisi­kin siten vahvasti lähia­luei­den puolus­tuk­sessa ja siinä artikla viiden mukai­sessa toimin­nassa. Viiden­nen artiklan mukaan hyök­käys jota­kin Naton jäsen­val­tiota vastaan katsot­tai­siin hyök­käyk­seksi kaik­kia liiton jäsen­val­tioita vastaan. Turva­ta­kuut ovat siis vasta­vuo­roi­sia. Suomi on jo yli kahden vuosi­kym­me­nen ajan tehnyt läheistä puolus­tusyh­teis­työtä Naton ja sen jäsen­mai­den kanssa, myös krii­siai­koi­hin ulot­tu­valla tavalla. Käytän­nössä Naton jäse­nenä teki­simme vain parem­min ja tehok­kaam­min kaik­kea sitä, mitä teemme jo nyt.

Sekin on hyvä pitää mielessä, että Suomi olisi Naton silmissä toivottu ja turval­li­suutta tuot­tava – ei sitä kulut­tava – jäsen­maa. Suomen muka­naolo vakaut­taisi Pohjois-Euroop­paa, sillä olemme Naton näkö­kul­masta alueen puut­tuva puolus­tuk­sel­li­nen linkki Arkti­sen alueen ja Itäme­ren välissä. Sijain­timme lisäksi suori­tus­ky­kymme täyden­täi­si­vät Natoa, erityi­sesti maa- ja ilma­voi­miemme vahvuu­den kautta. Olemme pitä­neet huolta omasta puolus­tus­ky­vys­tämme. Puolus­tus­voi­mamme on väki­lu­kuumme nähden vahva suhteu­tet­tuna moniin muihin Euroo­pan valtioi­hin.

Monet pohti­vat Naton kustan­nuk­sia Suomelle. Eri asian­tun­ti­joi­den arvioi­den mukaan jäse­nyy­den kustan­nuk­set olisi­vat noin 50 miljoo­naa euroa vuodessa. Tämä koos­tuisi maksuista Naton yhtei­siin vuosit­tai­siin budjet­tei­hin ja henki­lös­tö­ku­luista. Nato-mailla on tavoite yllä­pi­tää puolus­tus­me­noja kahden prosen­tin tasolla BKT:sta. Suomi täyt­tää tämän vaateen, mutta luon­nol­li­sesti jäse­nyys edel­lyt­täisi tämän puolus­tus­me­no­ta­son yllä­pi­tä­mistä pitkällä aika­vä­lillä. Suomen puolus­tus­me­not ovat HX-hank­keen kanssa noin viisi miljar­dia euroa, ja ne kasva­vat tule­vina vuosina. 50 miljoo­naa mahtuu kyllä tähän ja on viime kädessä pieni hinta makset­ta­vaksi turva­ta­kuista.

Nato-jäse­nyy­den osalta on tärkeää myös ymmär­tää, mitä se ei olisi. Meillä olisi paljon vaiku­tus­val­taa jäse­nyys­neu­vot­te­luissa sen suhteen, minkä­lai­sia ehtoja haluai­simme aset­taa.  

Suomen itse­mää­rää­mi­soi­keus säilyisi siis yhtä vahvana kuin nytkin, sillä Nato on poliit­ti­nen liit­to­kunta, jossa päätök­set tehdään yksi­mie­li­syys­pe­ri­aat­teen mukai­sesti. Tällöin aivan kuten EU:ssa, myös Naton sisällä me pyrki­simme poliit­ti­seen lähei­seen yhteis­työ­hön muiden Pohjois­mai­den ja Baltian maiden välillä. Venäjä-poli­tiik­kamme puoles­taan sulau­tuisi tiiviim­min osaksi muuta länttä. Meille tämä ei olisi ongelma, sillä Naton Venäjä-linjauk­set ovat käytän­nössä ident­ti­set EU:n kanssa eli tässä mielessä poli­tiik­kamme ei juuri­kaan muut­tuisi.

Selvää on myös se, että ylei­nen asevel­vol­li­suus säilyt­täisi pääasial­li­sen roolinsa ja voima­va­ramme ovat aina lähtö­koh­tai­sesti omassa käytös­sämme. Varus­mie­hiä ja reser­vi­läi­siä ei lähe­tet­täisi Naton toimin­taan Suomen rajo­jen ulko­puo­lelle vaan päät­täi­simme itse edel­leen soti­laal­li­sen maan­puo­lus­tuk­sen toteut­ta­mis­pe­ri­aat­teista. Suoma­lai­sia ammat­ti­so­ti­laita osal­lis­tuisi Naton operaa­tioi­hin aina tarpeen mukaan, ei auto­maat­ti­sesti. Suomen puolus­tuk­sesta vastaisi Nato-jäse­ne­nä­kin suoma­lai­set.

Yhtä lailla me vastai­simme edel­leen valta­kun­nan rajo­jemme valvon­nasta, vaikka Suomen rajasta ja ilma­ti­lasta tulisi osa Naton vastaa­via. Suomen alueel­li­sen koske­mat­to­muu­den valvon­nasta ja turvaa­mi­sesta vastaisi yhä puolus­tus­voi­mat. Tämä kaikki vain tehtäi­siin aiem­paa parem­man tiedus­telu- ja muun tiedon tuella.

Keskus­te­lussa on ollut paljon esillä niin sanottu Norjan malli, joka syntyi hyvin erilai­sessa turval­li­suusym­pä­ris­tössä. Sen taus­talla oli pyrki­mys olla provo­soi­matta liikaa Neuvos­to­liit­toa. Norja asetti 1940-luvulla saavu­te­tun poliit­ti­sen kompro­mis­sin pohjalta Nato-jäse­nyy­del­leen omaeh­toi­sia rajoit­teita. Norjan antama yksi­puo­li­nen julis­tus on tarjon­nut aika­naan Neuvos­to­lii­tolle ja myöhem­min Venä­jälle tarpeet­to­man mahdol­li­suu­den etsiä risti­rii­toja Norjan anta­man julis­tuk­sen ja sen väite­tyn toimin­nan välillä.

Suomen edun mukaista on osal­lis­tua keskus­te­luun jäse­nyys­mal­lista ja puolus­tus­suun­nit­te­lusta täysi­pai­noi­sesti ilman ennak­koeh­toja. On perus­tel­tua, että Suomen ei tarvitse esimer­kiksi sallia ydin­a­seita alueel­leen. Sen sijaan Naton jouk­ko­jen tai tuki­koh­tien osalta meidän ei tule kiel­täy­tyä kate­go­ri­sesti, vaan pitää mahdol­li­suu­det auki. 

Suomen geostra­te­gi­nen sijainti on tärkeässä asemassa Naton Pohjois-Euroo­pan yhtei­sen puolus­tuk­sen näkö­kul­masta ja saadak­semme parhaan hyödyn ja turvan jäse­nyy­destä, meidän ei tule luoda itsel­lemme ehdot­to­mia rajoit­teita. Toisin sanoen, Nato-jouk­ko­jen läsnä­olo vain vahvis­taisi turva­ta­kui­tamme ja soti­laal­lista pelo­tetta. Suomi kuiten­kin päät­täisi itse siitä, kuka täällä olisi. Itse näki­sin mielel­läni Naton jouk­koja tai pysy­vän­kin läsnä­olon Suomessa.

Nato-jäse­nyys ei kuiten­kaan olisi pelk­kää artikla viittä tai Pohjois-Euroo­pan turval­li­suutta ja tämä meidän on tärkeää tiedos­taa. Kyse siitä, että maan­tie­teel­li­sesti eteen tuli­si­vat vahvem­min myös eteläis­ten Nato-maiden turval­li­suus­ky­sy­myk­set ja varsin­kin pitkässä katsan­nossa myös mahdol­li­sesti Kiinaan liit­ty­vät kysy­myk­set.

Natossa Suomen turval­li­suus­po­liit­ti­nen profiili siis moni­puo­lis­tuisi ja jäse­nyys edel­lyt­täisi valmiuk­siemme kehit­tä­mistä myös maamme rajo­jen ulko­puo­lella. Toki olemme osal­lis­tu­neet jo nyt Nato-johtoi­siin operaa­tioi­hin rajo­jemme ulko­puo­lella, esimer­kiksi Koso­vossa, Bosniassa ja Afga­nis­ta­nissa, minkä lisäksi meillä on usei­den vuosi­kym­men­ten koke­mus kansain­vä­li­sestä krii­sin­hal­lin­nasta.

Katson­kin, että Nato-jäse­nyy­den mukana tuoma globaali turval­li­suus­po­liit­ti­nen ulot­tu­vuus on lähtö­koh­tai­sesti Suomen vaiku­tus­val­taa paran­tava asia. Se, että voisimme istua sekä mante­reemme että kansain­vä­li­sen turval­li­suu­den kannalta merkit­tä­vissä pöydissä ja aset­taa näiden osalta tavoit­teita, olisi pienelle maalle ainoas­taan posi­tii­vi­nen askel.

Myös pohjois­mai­nen yhteis­työ ottaisi harp­pauk­sen eteen­päin. Edes­sämme voi olla tilanne, jossa Suomen ja toivot­ta­vasti myös Ruot­sin jäse­nyy­den myötä kaikki pohjois­maat olisi­vat Naton jäse­niä. Ensi kertaa Pohjois­maat olisi­vat liit­tou­tu­neet keske­nään puolus­tus­vel­vol­li­suuk­sia edel­lyt­tä­vällä tavalla. Tämä olisi hieno ja histo­rial­li­nen hetki Pohjois-Euroo­pan inte­graa­tion osalta, joka samalla avaisi uusia mahdol­li­suuk­sia laajem­malle turval­li­suus­po­liit­ti­selle yhteis­työlle ja Pohjo­lan puolus­tuk­sen järjes­tä­mi­selle. 

Kaiken kaik­ki­aan Nato-jäse­nyys tarkoit­taisi meille riit­tä­vintä mahdol­lista turvaa ja aiem­paa merkit­tä­väm­pää vastuuta ja vaiku­tus­val­taa kansain­vä­li­sen turval­li­suu­den raken­ta­mi­sessa – siis mahdol­li­suuk­sia edis­tää maail­malla demo­kraat­tista arvo­poh­jaamme nykyistä parem­min. Nato-ratkaisu on siten merkit­tä­vim­piä aika­kau­temme päätök­siä ja suoma­lais­ten yhtei­nen. Haluan­kin siksi kutsua sekä suoma­laista kansa­lai­syh­teis­kun­taa, asian­tun­ti­joita ja puolueita mukaan keskus­te­luun Suomen Nato-mallista. Nyt tarvit­semme yhteistä visioita siitä, minkä­lai­nen ”Suomen malli” sopisi meille parhai­ten.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

17.5.2022

Nato-jäse­nyys sine­töi Suomen pitkän matkan länteen

Edus­kunta on tänään anta­nut tukensa Nato-jäse­­nyy­­delle. Haluan kiit­tää koko edus­kun­taa tästä histo­rial­li­sesta JAA-äänes­­tyk­­sestä. Kansan tuki on vahva, 188 kansan­edus­ta­jaa äänesti

1.4.2022

Krii­sin­kes­tävä Suomi – Suomen varau­tu­mi­nen muut­tu­neessa maail­man­ti­lan­teessa

Tämä on Kokoo­muk­sen keskus­te­lu­na­vaus Suomen varau­tu­mista Ukrai­nan sodan aiheut­ta­miin ulko- ja turval­li­suus­po­liit­ti­siin muutok­siin. Kokoo­mus haluaa Suomelle stra­te­gian siitä, miten Suomi

23.3.2022

Kokoo­muk­sen vastauk­sia Nato-kysy­myk­siin

Mikä on Kokoo­muk­sen kanta Natoon? Kokoo­muk­sen kanta on selvä: kokoo­mus on valmis viemään Suomen Naton jäsen­maaksi. Työs­ken­te­lemme aktii­vi­sesti tämän tavoit­teen

Skip to content