Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Petteri Orpo: Suomea pitää viedä eteen­päin

Petteri Orpo: Suomea pitää viedä eteen­päin

Julkaistu:

Ystä­vät, me kaikki tässä huoneessa tiedämme, että Suomea pitää viedä eteen­päin. Tällä hetkellä suunta ei ole sinne, vaan kohti tunk­kaista Korpi­lam­pea. Siksi olen huolis­sani.

Tänään puhun erityi­sesti kolmesta asiasta. Mitä Suomi tarvit­see? Mihin Kokoo­musta tarvi­taan? Ja mitä oppo­si­tio­puo­lue Kokoo­mus on?

Hyvät kuuli­jat,

seura­simme kaikki kevään halli­tus­neu­vot­te­luja tarkalla silmällä. Ilmassa oli toki petty­mystä siitä, että Rinne päätti lähteä muodos­ta­maan vasem­mis­to­hal­li­tusta, mutta ennen kaik­kea ihme­tystä siitä, miten vaalien suurien häviäjä keskusta oli pääty­nyt mukaan Sääty­ta­lolle ja käytän­nössä ratkaisi vasem­mis­to­hal­li­tuk­sen synnyn.

Halli­tus­neu­vot­te­lu­jen ensim­mäis­ten vies­tien joukossa oli se, että halli­tus­oh­jel­maa ryhdy­tään raken­ta­maan ilmiö­poh­jai­sesti. Ajat­te­lin, että hemmetti, juuri noin mekin olisimme sen tehneet. On aivan kiis­ta­tonta, että poli­tii­kalla pitää nyky­ai­kana pystyä vastaa­maan hallin­to­ra­joja laajem­piin koko­nai­suuk­siin. Väes­tön ikään­ty­mi­nen, tekno­lo­gian kehi­tys, muut­to­liik­keet, kaupun­gis­tu­mi­nen, ilmas­ton­muu­tos ja niin edel­leen.

Neuvot­te­luista kantau­tui ulos vies­tejä, joissa kerrot­tiin, että pöydät ilmiöille olivat­kin pöytiä haavei­lulle. Viik­koa myöhem­min paljas­tui, että eivät­hän ne oikeas­taan olleet­kaan mitään ilmiö­pöy­tiä, vaan niissä vain kasat­tiin tuhat ja yksi hyvää kohdetta, jotka paisut­ta­vat julki­sia menoja. Kakun jaka­jista ei ollut Sääty­ta­lon juhlissa pulaa.

Hyvät kuuli­jat,

Rinteen halli­tus on tämän vuosi­tu­han­nen vasem­mis­to­lai­sin halli­tus. Seurat­tuani tätä kesän ajan minun on tullut ikävä vanhoja sosia­li­de­mo­kraat­ti­sia vastuun­kan­ta­jia. Halli­tus puhuu hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan kehit­tä­mi­sestä, mutta uskot­ta­via keinoja sen rahoi­tuk­sen turvaa­mi­seksi ei näy, eikä kuulu.

On halli­tuk­sessa valon­pilk­ku­ja­kin, kuten Tytti Tuppu­rai­nen, joka on otta­nut suve­ree­nisti haltuun euroop­pa­mi­nis­te­rin tehtä­vät, ja on selkeästi Suomen EU-puheen­joh­ta­juu­den näky­vim­mät ja osaa­vat kasvot.

Toivo­tan lämpi­mästi voimia kaikille lippos­lai­sille dema­reille ja haglun­di­lai­sille Rkp:laisille. Tätä järke­vää ja prag­maat­tista vastuul­li­sen talou­den­pi­don, kansain­vä­li­syy­den ja oikeu­den­mu­kai­suu­den yhdis­tel­mää nyky­hal­li­tus kipeästi kaipaisi.

Minusta halli­tus­oh­jel­massa on monta sinänsä hyvää tavoi­tetta. Ongelma vain on se, että ohjelma on kuin hiekalle raken­nettu hulp­pea huvila. Halli­tus on itse­kin sano­nut, että menoja voidaan lisätä vain, jos tiedossa on vastaava määrä tuloja. Jos tuloja ei ole tiedossa, ei meno­ja­kaan pitäisi lisätä. Päämi­nis­teri Rinne sanoi edus­kun­ta­kes­kus­te­lussa kesä­kuussa, että ”ei pysy­viä menoja ennen kuin on pysy­viä tuloja. Emme me sellaista tuulen­tu­paa rakenna.” Näyt­tää siltä, että ei noil­la­kaan puheilla ollut merki­tystä.

Valtio­va­rain­mi­nis­teri Linti­län budjet­tie­si­tys on esima­kua siitä, mitä Suomelle on luvassa. Velkaan­tu­mi­nen kasvaa, julki­set menot paisu­vat, mutta stra­te­gi­sia muutok­sia ei saada aikaan. Päämi­nis­te­rin­kin jutut pyöri­vät toista kuukautta aktii­vi­mal­lin ympä­rillä, vaikka maailma ympä­rillä puhuu aivan muusta. Puhu­taan kaup­pa­so­dasta, brexi­tistä ja Saksan yski­västä talou­desta. Talous­kasvu hyytyy maail­malla ja Euroo­passa.

Nyt pitäisi puhua siitä, miten heik­ke­ne­vään tilan­tee­seen reagoi­daan ja hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan palve­lut turva­taan. Sen sijaan halli­tus ahmii edel­li­sen halli­tuk­sen vaivalla sääs­töön kerää­mät siemen­pe­ru­nat.

Minusta välit­tö­min kriisi, joka uhkaa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taa, on kriisi hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­den rahoit­ta­mi­sesta. Kun vuonna 2010 jokaista työi­käistä 100 ihmistä kohden oli 50 lasta ja eläkei­käistä, 2020-luvulla heitä on jo 70. Tämä on valtava haaste sille, että voimme pitää huolta päivä­ko­deista, kouluista, urhei­lu­ken­tistä ja palve­lu­ta­loista. Yhtälö ei yksin­ker­tai­sesti toimi, jos emme tee merkit­tä­viä muutok­sia.

Saat­taa olla niin, että väes­tön ikään­tyessä työs­sä­käy­vien ihmis­ten pitää ottaa nykyistä enem­män vastuuta omasta elämäs­tään. Kaksi asiaa meidän pitää kuiten­kin pystyä lupaa­maan. Lastemme pitää saada paras mahdol­li­nen koulu­tus. Ja ikään­ty­neistä, meidän vanhem­mis­tamme, pitää pystyä pitä­mään huolta.

Antti Rinteen halli­tuk­sen ohjel­maa ei voi sanoa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taa uudis­ta­vaksi ohjel­maksi. Se on kuin ottaisi neljän vuoden köllöt­te­ly­tauon ennen kuin todel­li­set ratkai­sut on pakko tehdä. Työl­li­syys­ta­voit­teen saavut­ta­mi­seksi tarvit­ta­vat keinot lois­ta­vat pois­sao­lol­laan.

Halli­tus jakaa miljoo­nia euroja omai­suus­tu­loja yhteis­kun­nan menoi­hin, jotka ovat luon­teel­taan pysy­viä. Näillä anne­taan hetkeksi helpo­tusta, mutta mitä ihmeen poli­tiik­kaa sellai­nen on, että katso­taan asioita vain neljän vuoden päähän? Valtion omai­suu­den myyn­nillä pitäisi tehdä oikeita inves­toin­teja, jotka tuot­ta­vat pitkällä aika­vä­lillä hyvää suoma­lai­sille. Me olisimme inves­toi­neet kolmen miljar­din myyn­ti­tu­loista kaksi raitei­siin ja kolman­nen korkea­kou­lu­jen pääomit­ta­mi­seen. Nämä olisi­vat olleet oikeita tule­vai­suusin­ves­toin­teja.

Vanha suoma­lai­nen viisaus kehot­taa varau­tu­maan myrs­kyyn jo pouta­säällä. Siksi kokoo­mus tulee­kin esit­tä­mään konkreet­ti­sen työl­li­syys­pa­ke­tin, joka toisi Suomeen 60 000 uutta työpaik­kaa, ja josta päätök­siä voitai­siin tehdä jo heti budjet­ti­rii­hessä. Keho­tan halli­tusta luke­maan ohjel­man tarkasti läpi, koska sen hyviä ideoita saa myös lainata Suomen hyväksi.

Hyvät kuuli­jat,

Puolue­kenttä on myller­ryk­sessä läpi Euroo­pan. Heilah­te­lut kanna­tus­mit­tauk­sissa tai vaaleissa ovat suurem­pia kuin vuosi­kym­me­niin. Paikal­leen jämäh­tä­neet puolu­eet menet­tä­vät suosio­taan, ja ilmiöt saat­ta­vat vaikut­taa ratkai­se­vasti vaali­tu­lok­siin. Myös Suomessa. Emme elä enää maail­massa, jossa kaksi suurta puoluetta on halli­tuk­sessa, kolmas oppo­si­tiossa – ja vaalien jälkeen rooleja vaih­de­taan. Se aika on uskoak­seni pysy­västi ohi.

Poli­tii­kasta on tullut yhä voimak­kaam­min kilpai­lua iden­ti­tee­teistä, tunteesta ja luot­ta­muk­sesta.

Ollak­seen suosittu poliit­ti­sen liik­keen pitää tuntua, näkyä ja kuulos­taa jolta­kin. Asioi­den hoita­mi­nen ei yksi­nään riitä, vaan polii­tik­ko­jen täytyy myös muis­taa perus­tella, miksi näin tehdään. Täytyy kertoa, kenen puolesta työs­ken­te­lee ja mitä vastaan aset­tuu.

Mihin Kokoo­musta tarvi­taan tässä muut­tu­neessa poliit­ti­sessa ympä­ris­tössä?

Me olemme kautta histo­rian pysty­neet havain­noi­maan ympä­rillä muut­tu­van maail­man kommel­luk­set, ja sen, miten niihin tulisi reagoida. Me olimme ensim­mäi­siä, jotka lähdimme ajamaan Suomea Euroo­pan unio­niin, viimein­kin aidosti omista asiois­taan päät­tä­väksi länsi­maaksi. Tunnis­tamme parhai­ten mark­ki­na­ta­lou­den kiis­tat­to­man merki­tyk­sen ihmis­ten hyvin­voin­nin lähteenä. Vahva käden­jäl­kemme näkyy siinä, että Suomi on muut­tu­nut sulje­tusta valtio­ka­pi­ta­lis­mista avoi­meksi ja kansain­vä­li­sesti kilpai­lu­ky­kyi­seksi maaksi. Uskomme yksi­löön järjes­tel­mä­läh­töi­syy­den sijaan.

Viime vuosina globa­li­saa­tio, avoin mark­ki­na­ta­lous, länsi­mai­nen libe­raali demo­kra­tia, yksi­lön­va­paus – ne asiat, joiden piti olla histo­rian rauhan­omai­nen loppu­tu­los – ovat tulleet haas­te­tuiksi. Ilmas­ton­muu­tos, muut­to­liik­keet, kaupun­gis­tu­mi­nen, tekno­lo­gian kehi­tys ja väes­tön ikään­ty­mi­nen koet­te­le­vat länsi­mai­sia yhteis­kun­tia.

Nämä ilmiöt huolet­ta­vat ihmi­siä, ja popu­lis­ti­set liik­keet otta­vat tilan­teesta kaiken irti. Suomes­sa­kin on nähty popu­lis­tis­ten perus­suo­ma­lais­ten nousu, lasku ja uusi nousu. Vastuu syö, vastuut­to­muus kasvat­taa.

Perus­suo­ma­lai­set on tällä hetkellä kanna­tus­mit­taus­ten mukaan Suomen suosi­tuin puolue. Se tuo muka­naan suuren vastuun. Tuossa asemassa ei voi enää tyytyä vain osoit­te­le­maan ongel­mia. On meidän, muiden puoluei­den sekä median tehtävä vaatia perus­suo­ma­lai­silta ratkai­suja. Mitä te teki­sitte, jos saisitte päät­tää? Luulen, että tämä on monelle epäsel­vää.

Suosi­tuim­man puolu­een puheen­joh­ta­jana Jussi Halla-aholla on merkit­tävä vastuu myös suoma­lai­sen demo­kra­tian ja järjes­täy­ty­neen yhteis­kun­nan puolus­ta­mi­sessa. Toivon todella, että hän ei anna Perus­suo­ma­lais­ten riveissä tilaa kasvaa sellai­selle ajat­te­lulle, jossa väki­val­lan liet­so­mi­nen on sulka hattuun.

Hyvät kuuli­jat,

Kokoo­musta tarvi­taan ratko­maan moni­mut­kai­sia ongel­mia. Ne eivät ääri­päi­den kiis­te­lyllä tai ideo­lo­gi­sella julis­ta­mi­sella ratkea.

Ilmas­ton­muu­tos ja muut­to­liik­keet liit­ty­vät lähi­tu­le­vai­suu­dessa yhä enem­män toisiinsa. Molem­mat kysy­myk­set ovat voimak­kaasti mieli­pi­teitä jaka­via. Kun olen katso­nut keit­tiön pöydässä ilmas­to­tus­kaa pote­vaa 15-vuotiasta tytär­täni, asia on tullut minulle selväksi. Ei ilmas­ton­muu­tok­sen ratkai­se­mi­nen voi olla yksit­täis­ten ihmis­ten vastuulla. On meidän polii­tik­ko­jen tehtävä hakea ratkai­suja, jotta yhden­kään suoma­lai­sen ei tarvit­sisi kokea ahdis­tusta hallit­se­mat­to­masti etene­västä ilmas­ton­muu­tok­sesta.

Niin ilmas­ton­muu­tok­sessa kuin maahan­muu­tossa pätee sama totuus; ratkai­sut eivät löydy ääri­lai­doilta. Ratkai­sut löyty­vät kansain­vä­li­sillä sekä kansal­li­silla toimilla.

Lämmi­te­tään Suomi hiili­va­paasti, vaih­de­taan polt­toai­neet puhtaam­piin ja pääs­töt­tö­miin, raken­ne­taan nopeita kansal­li­sia raideyh­teyk­siä, joilla ihmi­set ja tava­rat kulke­vat, edis­te­tään puhtaita tekno­lo­gioita. Otetaan Euroo­passa ja maail­malla suuri rooli ratkai­su­jen tuojana. Esimer­kiksi aloit­tees­tani synty­nyt maail­man­laa­jui­nen valtion­va­rain­mi­nis­te­rei­den ilmas­to­koa­li­tio on hyvä esimerkki.

Toki myös ihmis­ten käyt­täy­ty­mi­sellä arjes­saan on merki­tystä, vaikka se ei olekaan suurin tekijä. Kokoo­muk­sen vastaus tähän on, että luote­taan ihmi­seen!

Fiksut suoma­lai­set osaa­vat ja halua­vat tehdä ympä­ris­tön puolesta oikeita ratkai­suja.

Maahan­muu­ton osalta meidän on pidet­tävä huoli siitä,  ettei 2015 kriisi pääse koskaan enää tois­tu­maan. Se ratkais­taan euroop­pa­lai­sella yhteis­työllä. Euroo­palla on oltava pitä­vät ulko­ra­jat sekä yhtei­nen teho­kas turva­paikka että palau­tus­po­li­tiikka. Lisäksi tarvi­taan massii­vi­sia toimia lähtö­mai­den autta­mi­seksi.

Meidän on kannet­tava kansain­vä­li­nen vastuumme ja otet­tava osamme pako­lai­sista. Koti­maassa oleel­lista on kotout­taa ne ihmi­set, jotka turvaa ovat saaneet, osaksi suoma­laista yhteis­kun­taa. Työl­lis­ty­mi­nen on avain kotou­tu­mi­seen ja se on kaik­kien etu. Pako­lais­taus­tais­ten maahan­muut­ta­jien työl­li­syy­saste on saatava ylös. Lisäksi Suomi tarvit­see työpe­räistä maahan­muut­toa.

Suoma­lai­sen lakien ja arvo­jen oppi­mi­nen on vält­tä­mä­töntä. Esimer­kiksi kont­rol­li­vä­ki­valta tai nais­ten oikeuk­sien rajaa­mi­nen ei kuulu Suomeen, eikä sen pitäisi kuulua mihin­kään muual­le­kaan. Suomi on vapaa yhteis­kunta, jonka keskei­sim­piin arvoi­hin kuuluu se, että tytöillä ja pojilla on samat oikeu­det.

Hyvät kuuli­jat,

Kolmen maail­man­laa­jui­sen ilmiön ymmär­tä­mi­sessä kokoo­mus on kiis­tatta ykkö­nen. Me tunnis­tamme kaupun­gis­tu­mi­sen, tekno­lo­gian kehi­tyk­sen ja väes­tön ikään­ty­mi­sen haas­teet ja mahdol­li­suu­det. Kokoo­mus on Suomen suurin kaupun­ki­puo­lue ja kaupun­ki­po­li­tii­kan ykkö­nen. Me tunnis­tamme kaupun­kien kasvun vaati­mat tarpeet, kaupun­gis­tu­mi­sen erityis­piir­teet, uhat ja mahdol­li­suu­det. Me suhtau­dumme uteli­aasti tekno­lo­gi­seen kehi­tyk­seen ja sen tuomiin mahdol­li­suuk­siin.

Väes­tön ikään­ty­mi­sestä johtu­vaan hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan rahoi­tus­krii­siin kokoo­muk­sella on parhaat lääk­keet. Talous­kasvu, työl­li­syys, vero­tus ja ihmis­ten hyvin­vointi ovat meidän leipä­la­jiamme. Jotta hyvin­voiva yhteis­kunta voidaan turvata tule­ville suku­pol­ville, tarvi­taan keskus­ta­oi­keis­to­laista poli­tiik­kaa, joka on toimi­vin vaih­toehto työpaik­ko­jen ja talous­kas­vun lisää­mi­seksi.

Paljon puhu­taan siitä, että uuden ajan ilmiöt sata­vat ääri­lai­to­jen pussiin. Tämä on totta vain niin kauan kuin annamme sen olla! Meillä on valtava vahvuus kaupun­gis­tu­mi­seen, tekno­lo­gi­sen kehi­tyk­seen sekä ikään­ty­mi­seen liit­ty­vissä megat­ren­deissä. Maltil­li­sia, mutta määrä­tie­toi­sia ratkai­suja tarvi­taan myös ilmas­ton­muu­tok­sen torju­mi­seksi ja muut­to­liik­kei­den kestä­väksi ratkai­suksi.

Ystä­vät,

Mitä Kokoo­mus sitten on?

Minun kokoo­muk­seni on tinki­mä­tön ahke­ruu­den, vapau­den ja vastuul­li­suu­den puolus­taja. Me uskomme ihmi­seen itses­tään ja toisis­taan huoleh­ti­maan kyke­ne­vänä yksi­lönä. Uskomme siihen, että jokai­sella on oltava mahdol­li­suus vaikut­taa oman elämänsä suun­taan ja oppia koko elämänsä ajan. Jokai­nen ihmi­nen on ainut­laa­tui­nen ja arvo­kas, ei järjes­tel­män muura­hai­nen.

Vapau­teen kuuluu erot­ta­mat­to­mana osana vastuu. Se tarkoit­taa, että kun ihmi­nen toteut­taa vapaut­taan, hän ottaa vasta­tak­seen samalla valin­to­jensa seurauk­set, sekä kiel­tei­set että myön­tei­set. Hyvä ja reilu yhteis­kunta kannus­taa vastuul­li­seen toimin­taan ja palkit­see siitä. Vastuu tarkoit­taa tänä päivänä yhä enene­vissä määrin vastuuta luon­non moni­muo­toi­suu­desta ja ilmas­ton­muu­tok­sen torju­mi­sesta. Ihmi­sen välin­pi­tä­mät­tö­myy­den vuoksi tuhou­tu­nut luonto tai elin­kel­vo­ton maapallo rajoit­tai­si­vat tule­vien suku­pol­vien vapautta enem­män kuin mikään muu.

Siellä missä on kaupunki, on myös kokoo­mus. Kaupun­gis­tu­mi­nen on tosia­sia ja Suomelle suuri mahdol­li­suus. Kaupun­gis­tu­mista tapah­tuu, koska ihmi­set muut­ta­vat yhä enene­vässä määrin kaupun­kei­hin – työn, opis­ke­lun tai vaik­kapa rakkau­den perässä. Kaupun­gis­tu­mi­nen koskee koko Suomea, ei vain Helsin­kiä. Samoi­hin kaupun­kie­lä­män kysy­myk­siin jouk­ko­lii­ken­teestä, kaavoi­tuk­sesta, elin­kei­no­po­li­tii­kasta ja koulu­tuk­sesta törmä­tään kaupun­geissa ympäri Suomen aina Rova­nie­meltä Joen­suu­hun ja Vaasasta Porvoo­seen. Kaupun­gis­tu­mi­sen kään­tö­puoli on maaseu­dun hilje­ne­mi­nen, se tarvit­see omat ratkai­sunsa.

Hyvät kuuli­jat,

Kokoo­mus tulee teke­mään määrä­tie­toi­sesti töitä sen eteen, että vahvis­tamme asemaamme koulu­tus- ja sivis­tys­puo­lu­eena. Kuten jo halli­tus­neu­vot­te­luissa näimme, puna­vih­reät puolu­eet eivät pysty­neet toteut­ta­maan lupauk­si­aan siitä, että koulu­tuk­sen rahoi­tusta nostet­tai­siin jopa miljar­dilla. Pysy­vät meno­li­säyk­set jäivät noin 200 miljoo­naan, mikä on varmasti petty­mys monelle lupauk­siin usko­neelle äänes­tä­jälle.

Oikeas­taan koulu­tuk­sen rahoi­tuk­sessa tapah­tui käänne jo vuonna 2017, kun koulu­tuk­sen määrä­ra­hoja ryhdyt­tiin hiljal­leen nosta­maan. Tämä halli­tus jatkaa samaa linjaa, muttei muuta dramaat­ti­sesti kurs­sia, jolla koulu­tus­pa­nos­tuk­sia on viimei­sinä vuosina tehty. Koulu­tuk­seen panos­te­taan, mikä on hyvä, mutta panos­tuk­sen osuus meno­li­säyk­sistä jää vali­tet­ta­van pieneksi.

Nykyi­sen halli­tuk­sen linjauk­sissa koulu­tuk­sen rahoi­tuk­sesta on yksi perus­ta­van­laa­tui­nen ongelma. En ymmärrä sellaista poli­tiik­kaa, jossa varhais­kas­va­tuk­seen, perus­o­pe­tuk­seen ja amma­til­li­seen koulu­tuk­seen panos­te­taan vain neljän vuoden mittai­silla kerta­luon­toi­silla panos­tuk­silla.  Ei amma­til­lis­ten opet­ta­jien tarve ole vain neljäksi vuodeksi, puhu­mat­ta­kaan perus­o­pe­tuk­sen tai varhais­kas­va­tuk­sen tasa-arvosta. Onko tosi­aan niin, että neljän vuoden kulut­tua tasa-arvo on saavu­tettu, eikä määrä­ra­hoja enää tarvita? En usko.

Meidän vaih­toeh­tomme on se, että julki­sen talou­den liik­ku­ma­va­rassa tehdään aidosti valin­toja, ja tärkein niistä on sivis­tys.

Kertaan: tule­vai­suusin­ves­toin­tien miljar­deista kaksi suun­tai­simme raitei­siin, yhden korkea­kou­lu­jen pääomit­ta­mi­seen. Tulemme esit­tä­mään syksyn vaih­toeh­to­bud­je­tissa vaih­toeh­tomme Rinteen halli­tuk­sen määrä­ai­kai­selle rahan­ja­ko­po­li­tii­kalle, ja teemme stra­te­gi­sen panos­tuk­sen koulu­tuk­sen pysy­viin määrä­ra­hoi­hin.

Hyvät kuuli­jat,

Kokoo­mus on Suomen kansain­vä­li­sin puolue. Me näemme Suomen erot­ta­mat­to­mana osana länti­siä libe­raa­leja demo­kra­tioita. Viimeis­ten vuosi­kym­me­nien, ja erityi­sesti 2010-luvun aikana maailma on muut­tu­nut pienem­mäksi ja keski­näis­riip­pu­vai­sem­maksi kuin koskaan aiem­min. Esimer­kiksi talou­den osalta Suomi nousee ja laskee maail­man­ta­lou­den mukana.

On asioita, joita voimme tehdä itse, mutta paljon on asioita, jotka tapah­tu­vat Suomen ulko­puo­lella ja kosket­ta­vat meitä. Siksi Suomen on äärim­mäi­sen tärkeää olla mukana kaikissa niissä pöydissä, joissa meidän asiois­tamme pääte­tään. Viimei­nen pöytä, jossa Suomi ei ole mukana on Nato. Kokoo­mus tulee teke­mään määrä­tie­toi­sesti töitä, jotta Suomi liit­tyisi osaksi Natoa, länsi­maista puolus­tus­rat­kai­sua.

Meistä kansain­vä­li­nen yhteis­työ on lähtö­koh­tai­sesti hyvä asia. Lisään­ty­nyt keski­näis­riip­pu­vuus vähen­tää konflik­tien uhkaa, erikois­tu­mi­nen talou­dessa lisää hyvin­voin­tia ja tiivis­tyvä yhteis­työ mahdol­lis­taa rajat ylit­tä­vien ongel­mien ratkai­sun. Meille kansain­vä­li­syys ja isän­maal­li­suus eivät ole pois­sul­ke­via, vaan toisi­aan tuke­via asioita.

Kokoo­mus on myös isän­maal­li­nen puolue. Meille isän­maal­li­suus on myön­tei­nen voima, joka tarkoit­taa kiin­ty­mystä koti­maa­han. Isän­maal­li­suus on meille suoma­lai­sille tärkei­den asioi­den, kuten suoma­lai­sen luon­non, suku­puol­ten tasa-arvon ja demo­kra­tian puolus­ta­mista. Meidän mieles­tämme tämä maa ja sen vapaat arvot ovat puolus­ta­mi­sen arvoi­sia. Niiden puolus­ta­mista varten kunnioi­tamme lakia ja järjes­tystä sekä arvos­tamme puolus­tus­voi­mia, joiden tehtä­vänä on turvata tämän maan säily­mi­nen vapaana.

Kokoo­mus on arvo­puo­lue. Vapaus ja vastuu, sivis­tys, mahdol­li­suuk­sien tasa-arvo, kannus­ta­vuus, välit­tä­mi­nen, kansain­vä­li­syys ja isän­maal­li­suus ovat asioita, joiden varaan raken­namme poli­tiik­kaa. Poli­tiikka ilman arvoja ei ole johdon­mu­kaista, eikä kestä aikaa. Kokoo­muk­sen arvot ovat kestä­neet jo sata vuotta, ja minusta ne kestä­vät edel­leen.

Hyvät kuuli­jat,

Kokoo­muk­sen vaih­toehto halli­tuk­selle on Suomi, jossa katso­taan vaali­kautta pidem­mälle. Me emme tee asioita seuraa­via vaaleja, vaan seuraa­vaa suku­pol­vea ajatel­len.

Esitämme ratkai­suja, jotka vievät suomea eteen­päin. Niin pitäisi toimia myös halli­tuk­sen.

Oppo­si­tio antaa mahdol­li­suu­den kirkas­taa ajatuk­siamme. Seuraa­van neljän vuoden aikana tehtä­vämme on täyt­tää kokoo­muk­sen reppua laaduk­kaalla ohjel­ma­työllä. Päivi­tämme puolu­een stra­te­gian, panos­tamme aate- ja ohjel­ma­työ­hön sekä valmis­tau­dumme jo puolen­toista vuoden päässä häämöt­tä­viin kunta­vaa­lei­hin.

Meidän tavoit­teemme on olla Suomen johtava keskus­ta­oi­keis­to­lai­nen edis­tys­puo­lue, jolla on selkeä visio alati seka­vam­maksi käyvästä maail­masta ja uskot­ta­vim­mat keinot suoma­lais­ten onnel­li­suu­den, hyvin­voin­nin ja turval­li­suu­den takaa­mi­seksi, myös tule­vai­suu­dessa.

 

Petteri Orpon puhe puolue­joh­don kesä­ko­kouk­sessa Turussa  20.8.2019

Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia.

 

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

5.2.2024

Anna-Kaisa Ikonen: “Kai me pystymme parem­paan kuin yhteen sola­riu­miin?”

Millaista olisi yritys­ten, kuntien tai hyvin­voin­tia­luei­den työ, jos todella uskal­tai­simme kokeilla, selviäm­mekö hieman pienem­mällä normi­tuk­sella? Nyt on elämämme tilai­suus, kirjoit­taa

4.12.2023

Pirjo Mäljä Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi, Joonas Pulliai­nen puolu­een euro­vaa­li­koor­di­naat­to­riksi

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on valin­nut HTM Pirjo Mäljän Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi 2.1.2024 alkaen. Mäljä siir­tyy tehtä­vään Euroo­pan parla­men­tin avus­ta­jan tehtä­västä. Hänellä on pitkä

15.11.2023

Timo Heino­nen: “Nopealle, jous­ta­valle ja muokat­ta­valle krii­sin­hal­lin­ta­ky­vylle on tarvetta”

Kansan­edus­taja Timo Heino­sen pitämä Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män ryhmä­puhe Edus­kun­nan keskus­tel­lessa valtio­neu­vos­ton selon­teosta Soti­las­osas­ton aset­ta­mi­sesta korke­aan valmiu­teen osana Rans­kan, Belgian ja Suomen

Skip to content