Kokoomus.fi / Julkaisut / Puheet / Petteri Orpo: “Suomalaiset haluavat muutoksen tapaan, jolla isänmaan asioita hoidetaan”

Petteri Orpo: “Suoma­lai­set halua­vat muutok­sen tapaan, jolla isän­maan asioita hoide­taan”

Julkaistu:

Hyvät kuuli­jat,

onpa mukava olla täällä tänään.

Vaalien jälkei­nen sairas­tu­mi­nen pysäytti. Se sai miet­ti­mään elämän perus­asioita. Katse­le­maan vähän kauem­paa maail­man tapah­tu­mia. Antoi luvan hetken levätä.

Pääl­lim­mäi­senä mieles­säni on kiitol­li­suus suoma­laista tervey­den­huol­lon koko ketjua kohtaan. 

Pidin täyden tauon päivän poli­tii­kasta ja puolu­een johta­mi­sesta. Seura­sin maail­man menoa vain pääuu­tis­ta­solla. Paussi päivän poli­tii­kasta tarjosi myös uutta pers­pek­tii­viä: Maailma näyt­tää kovin erilai­selta, kun sitä ei seuraa Twit­te­rin nega­tii­vi­sen luukun kautta. Asiat mene­vät mitta­suh­tei­siin.

Hyvät kuuli­jat,

Mikä on ihmi­sille tärkeää? Mitä poli­tii­kalla pitäisi saada aikaan? Lähei­set, terveys, toimeen­tulo ja tule­vai­suu­de­nusko ovat monelle meistä tärkeim­piä asioita elämässä. Näistä asioista haluan puhua tänään.

Terveys

Terveys on ollut viimei­set puoli­toista vuotta päivit­täin jokai­sen suoma­lai­sen mielessä.

Monen jaksa­mista on koeteltu ja koetel­laan. Erityi­sen kovassa paikassa ovat olleet lapset, nuoret ja opis­ke­li­jat. Kun ikää on viisi­toista, koro­na­ti­lanne on ollut päällä kymme­nes­osan koko nuoren elämästä. Jotkut ovat käyneet koko tähä­nas­ti­sen polkunsa yläkou­lussa, amma­til­li­sessa tai yliopis­tossa koko­naan poik­keus­o­loissa. Osa on pärjän­nyt hyvin, mutta moni on pudon­nut kärryiltä ja henki­nen jaksa­mi­nen on lopussa. Odotuk­set vilk­kaasta opis­ke­li­jae­lä­mästä ovat vaih­tu­neet omien seinien tuijot­ta­mi­seen. 

Meidän velvol­li­suu­temme on huoleh­tia lapsista ja nuorista. Emme voi jäädä odot­ta­maan koro­nan jälkeistä aikaa, vaan korjaa­via toimen­pi­teitä on tehtävä jo nyt. Onneksi yli 12-vuotiai­den roko­tuk­set on saatu käyn­tiin, ja monet kunnat ovat orga­ni­soi­neet roko­tus­pis­teitä koului­hin, jotta roko­tuk­sen saami­nen on mahdol­li­sim­man help­poa. Niin lasten ja nuor­ten kuin kaik­kien muiden­kin näkö­kul­masta rokote on ainoa keino, jolla pääsemme takai­sin kohti normaa­lia. 

Toivot­ta­vasti roko­te­kat­ta­vuu­den nouse­mi­sen avulla pystymme pitä­mään koulut auki ja tartun­nat kurissa. En pidä jälki­vii­sas­te­lusta, mutta on kuiten­kin pakko kysyä, miksi lasten ja nuor­ten rokot­ta­mi­nen saatiin käyn­tiin vasta kun koulut ovat alka­neet. Pienellä roko­te­jär­jes­tyk­sen muutok­sella lasten ja nuor­ten rokot­ta­mi­nen olisi voitu aloit­taa kolme viik­koa ennen koulu­jen alkua, ja kaikki voisi­vat olla luot­ta­vai­sem­min mielin kouluissa.

Toinen ryhmä, joka on kärsi­nyt koro­na­pan­de­miasta jopa kohtuut­to­masti, ovat palve­lua­lan yrit­tä­jät sekä taide- ja kult­tuu­ria­lo­jen ammat­ti­lai­set. Kokoo­mus esitti viime maalis­kuussa, että Suomessa otet­tai­siin käyt­töön koro­na­passi, jolla mahdol­lis­tet­tai­siin roko­te­tuille palve­lui­den käyt­tä­mi­nen turval­li­sesti. 

Halli­tus ja päämi­nis­teri tyrmä­si­vät silloin aloit­teen ylimie­li­sesti. Nyt puoli vuotta myöhem­min halli­tus on onneksi kään­tä­nyt takkinsa ja toden­nut, että koro­na­pas­sista olisi sitten­kin apua. Vali­tet­ta­vasti valmis­telu on autta­mat­to­man myöhäistä. Sen sijaan, että nyt tilan­teen pahen­tuessa on jouduttu peru­maan lukui­sia tapah­tu­mia, olisi ne voitu mahdol­lis­taa koro­na­pas­silla edes osalle. 

Seuraava asia, jota ehdo­tamme halli­tuk­selle, on apteek­kien valjas­ta­mi­nen koro­na­tes­tauk­seen. Saisimme testaus­paik­koja lisää sekä korkeat testaus­hin­nat laske­maan tarjon­nan kasva­mi­sen myötä. Muualla Euroo­passa koro­naa este­tään tehok­kaasti laajalla testaa­mi­selle, ja tuore testi­tu­los olisi osa toimi­vaa koro­na­pas­sia. 

Halli­tuk­selta olisi viisautta katsoa testaus­toi­minta osaksi aptee­kin normaa­lia palve­lu­toi­min­taa. Näin aptee­keilta ei vaadit­taisi eril­listä osakeyh­tiötä ja yksi­tyi­sen tervey­den­huol­lon lupaa. Aptee­kit ovat tähän valmiita ja farma­seu­tit päte­viä testien teke­mi­seen.

Halli­tuk­sen koro­na­toi­mia vaivaa reak­tii­vi­suus ja ylei­sen ilma­pii­rin hais­telu. Tätä maata ei johdeta enna­koi­den ja erilai­sia vaih­toeh­toja selvit­täen. Tämän halli­tuk­sen ongelma on, että se tart­tuu ongel­miin vasta, kun maito on jo puoliksi maassa. Suomi ansait­see parem­paa. Tarvit­semme muutok­sen. Tarvit­semme halli­tuk­sen, jolla kykyä ja rohkeutta johtaa tätä maata edestä ja enna­koi­den.

Hyvät kuuli­jat,


halli­tus on oman sote-ratkai­sunsa tehnyt ja elämme nyt sen kanssa. Uudis­tuk­sen toimeen­pano on alka­nut ja alkaa täysillä viimeis­tään alue­vaa­lien myötä. Nyt kaikki huomio on keski­tet­tävä siihen, että ei rikota sitä, mikä toimii, vaan korja­taan sitä, mikä on rikki.

Suomessa saa maail­man parasta erikois­sai­raan­hoi­toa. Ylei­ses­ti­kin suoma­lai­set sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lut ovat kohtuul­li­sen kustan­nus­te­hok­kaasti järjes­tetty. Suomessa on hyvät ja osaa­vat ammat­ti­lai­set ja palve­lut toimi­vat monilta osin hyvin. Ongel­mia­kin on. Lääkä­riin on vaikea päästä, henki­lös­töstä on pulaa ympäri maan ja rahat eivät tahdo riit­tää ikään­ty­vän maan kasva­vaan palve­lu­tar­pee­seen. 

Kokoo­mus ottaa tule­vat alue­vaa­lit vaka­vasti. Vaikka tule­vassa sote-mallissa keskusoh­jaus on vahvaa, alueilla tehdään tärkeitä päätök­siä. Suomessa sote-palve­lui­hin käyte­tään lähes 20 miljar­dia veron­mak­sa­jien rahoja. Sillä on väliä, miten rahoja käyte­tään. Siksi tarvi­taan hyviä kokoo­mus­lai­sia päät­tä­jiä, jotka varmis­ta­vat, että rahat käyte­tään mahdol­li­sim­man tehok­kaasti, että palve­lut pelaa­vat ja että hoitoon pääsee silloin, kun apua tarvit­see.

Me kokoo­muk­sessa uskomme, että paras loppu­tu­los syntyy, kun sosi­aali- ja terveys­pal­ve­luita tehdään julki­sen, kolman­nen ja yksi­tyi­sen sekto­rin yhteis­työssä. Ei poti­laalle ole väliä, kuka palve­lun tuot­taa, vaan se, että palve­lua saa ja, että se on laadu­kasta. Halli­tuk­sen sote-mallissa ei ole yhtään asiaa, joka paran­taisi ihmis­ten palve­luita. Se on hallin­to­him­meli. Me taas uskomme valin­nan­va­pau­teen ja siihen, että poti­laan pitää olla järjes­tel­män sydän, ei raken­tei­den.

Toimeen­tulo

Hyvät kuuli­jat, 

“Suomen velkaan­tu­mi­nen on yksin­ker­tai­sesti mahdot­to­malla uralla”, sanoo valtio­va­rain­mi­nis­te­riön budjet­ti­pääl­likkö Sami Ylä-Outi­nen.  

“Talou­dessa on pouta­sää”, kuvaili taas valtion­va­rain­mi­nis­teri Annika Saarikko. 

Velkaa otetaan 6,7 miljar­dia, vaikka talous kasvaa koro­nan jälkei­sessä ajassa. Elämme todeksi vasem­mis­to­laista utopiaa.

Emme saa sokais­tua hetkel­li­sesti kasva­vasta talou­desta. Suomen talou­den kasvu­vauhti on Euroo­pan hitaim­pien joukossa ja arvioi­den mukaan talou­den kasvu tyssää jo lähi­vuo­sina, ellei uudis­tuk­sia tehdä. Valtio­va­rain­mi­nis­te­riö kutsuu tiedot­tees­saan nousua kasvu­py­räh­dyk­seksi.

Budjet­ti­rii­hessä halli­tuk­sella on viimei­nen todel­li­nen mahdol­li­suus tehdä, edes jota­kin. Jos nyt ei tule päätök­siä, eivät vaikut­ta­vat toimet enää ehdi voimaan loppu­hal­li­tus­kau­den aikana. Näper­te­lyksi menee.

Valtio­va­rain­mi­nis­teri Saarikko on kerto­nut, että budjet­ti­rii­hessä etsi­tään 110 miljoo­nalla julkista taloutta vahvis­ta­via työl­li­syys­toi­mia. Tässä on pakko olla mitta­kaa­va­virhe. Luvusta on ilmei­sesti jäänyt nolla pois? Yksi prosent­tiyk­sikkö työl­li­syy­sas­teessa vahvis­taa lähes miljar­dilla julkista taloutta, eikä tällai­seen näper­te­lyyn voi tyytyä. 

Halli­tus on lisän­nyt menoja miljar­deilla ja korot­ta­nut veroja. 

Silti tieteestä aiotaan leikata kymme­niä miljoo­nia, eikä miljar­deista ole riit­tä­nyt rahaa pitä­mään polii­sien määrää edes ennal­laan. Lisäksi riihestä on luvassa 150 miljoo­nan euron veron­ki­ris­tyk­set vanho­jen veron­ki­ris­tys­ten päälle. 

Tämä on täysin epäjoh­don­mu­kaista ja osoit­taa, minkä­laista silli­sa­laat­tia on vasem­mis­to­hal­li­tuk­sen talous­po­li­tiikka. 

Menot pitää lait­taa tärkeys­jär­jes­tyk­seen ja myös leikata vähem­män tärkeitä menoja. Veroja ei voi enää kiris­tää, vaan päin­vas­toin tarvit­semme kevyem­pää vero­tusta, jotta tässä maassa kannat­taa tehdä työtä ja yrit­tää. 

Ymmär­rän budjet­ti­pääl­li­kön suuren huolen. Olemme kestä­mät­tö­mällä tiellä. 

Hyvät kuuli­jat,

Kokoo­muk­sen katse on vahvasti tule­vassa vaali­kau­dessa. On selvää, ettei vasem­mis­to­hal­li­tuk­sen kurssi muutu, ja korjaa­mi­nen jää seuraa­ville halli­tuk­sille.

Työl­li­syys, työl­li­syys, työl­li­syys. Se, että yhä suurempi osa työi­käi­sistä ihmi­sistä on töissä, on ainoa keino, jolla voimme kestä­västi turvata hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan tule­vai­suu­den.  

Talou­den kasvaessa merkit­tä­väksi ongel­maksi on nouse­massa pula osaa­vasta työvoi­masta. Suomessa oli työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riön työl­li­syys­kat­sauk­sen mukaan kesä­kuussa 145 tuhatta avointa työpaik­kaa ja 316 tuhatta työtöntä työn­ha­ki­jaa. Joku on perus­ta­van­laa­tui­sesti pielessä, kun työ ei löydä teki­jäänsä, eikä tekijä työtä. 

Me tarvit­semme merkit­tä­viä muutok­sia sosi­aa­li­tur­vaan, jotta työn teke­mi­nen on kaikissa tilan­teissa kannat­ta­vam­paa kuin joute­nolo. Tarvit­semme panos­tuk­sia koulu­tuk­seen, jotta osaa­mi­nen vastaa työpaik­ko­jen tarpeita. Meidän pitää purkaa esteitä liik­ku­vuu­delta, jotta työn perässä kannat­taa muut­taa tai liik­kua pidem­mäl­tä­kin matkalta.  

Esit­te­lemme huomenna tarkem­min keino­jamme työvoi­man saata­vuu­den ja kohtaanto-ongel­man ratkai­se­mi­seksi.

Tule­vai­suu­de­nusko

Hyvät kuuli­jat,

Usko tule­vai­suu­teen on olen­nai­nen osa hyvän elämän perus­taa. Isot, maail­man­laa­jui­set uhat ja krii­sit koet­te­le­vat sitä. Koro­na­pan­de­mia, ilmas­ton­muu­tos ja Afga­nis­ta­nin romah­ta­mi­nen huolet­ta­vat. 

Afga­nis­tan romahti viikoissa, pääkau­punki Kabul päivässä. Se, että tätä ei osattu enna­koida, on valtava epäon­nis­tu­mi­nen Yhdys­val­loilta ja muilta länsi­mailta. Meidän on tark­kaan arvioi­tava, miksi vetäy­ty­mi­nen Afga­nis­ta­nista meni pieleen näin pahasti. 

Afga­nis­ta­nissa olevat suoma­lai­set ja heitä autta­neet afgaa­nit on saatava turvaan pian. He ovat suuressa vaarassa vallan vaih­tuessa. Tässä kaikki tuki tasa­val­lan presi­den­tille, halli­tuk­selle sekä ulko­mi­nis­te­riölle.

Tale­ban tulee viemään ihmi­soi­keu­det puolelta kansasta. Erityi­sesti nais­ten ja lasten asema Tale­ba­nin hallit­se­massa maassa on järkyt­tävä. 

YK:n on tehtävä kaik­kensa huma­ni­tää­ri­sen krii­sin lievit­tä­mi­seksi. Euroo­pan unio­nin on toimit­tava. 

Ihmi­set tule­vat pake­ne­maan henkensä edestä. 

EU:n pitää olla tähän valmis. Pelkään ettei ole. Yhteistä turva­paik­ka­po­li­tiik­kaa ei ole pystytty uudis­ta­maan kunnolla 2015 maahan­muut­to­krii­sin jälkeen, jolloin nykyi­nen järjes­telmä osoitti toimi­mat­to­muu­tensa. EU tarvit­see yhtei­sen turva­paik­ka­me­net­te­lyn ja pitä­vät ulko­ra­jat. Meidän on mini­moi­tava turva­pai­kan­haku rajoilla ja siir­ryt­tävä kaik­kein hädä­na­lai­sim­pien autta­mi­seen mahdol­li­sim­man läheltä lähtö­maita. Tämä tarkoit­taa kiin­tiö­pa­ko­lais­jär­jes­tel­män vahvis­ta­mista. Auttaa pitää, mutta tilanne on samalla pystyt­tävä pitä­mään hallin­nassa.

Euroo­pan täytyy ottaa enem­män vastuuta omasta turval­li­suu­des­taan ja puolus­tuk­ses­taan. Ilman Yhdys­val­toja suurim­mat­kaan euroop­pa­lai­set Nato-maat eivät olleet haluk­kaita jatka­maan Afga­nis­ta­nin operaa­tiota. EU ei taas­kaan ole ollut toimija Afga­nis­ta­nin krii­sissä, vaan Yhdys­val­lat ja yksit­täi­set EU-jäsen­maat. 

Euroo­pan maiden pitäisi kantaa suurem­paa vastuuta lähia­lueis­taan ja tehtävä päätök­set operaa­tioi­hin osal­lis­tu­mi­sesta omista lähtö­koh­dis­taan ilman painetta siitä, onko Yhdys­val­lat mukana vai ei. Muis­sa­kin EU-maissa ensi askel on, että ne alka­vat kasvat­taa puolus­tus­me­no­jen osuutta 2 prosent­tiin. Kehi­ty­syh­teis­työ­va­roja on nostet­tava kohti 0,7 prosent­tia brut­to­kan­san­tuot­teesta. 

EU:n on tehtävä tiivistä yhteis­työtä turval­li­suus- ja puolus­tus­asioissa Britan­nian kanssa. Se on yhtei­nen etumme. EU:n ja Naton yhteis­työtä tulisi enti­ses­tään syven­tää. Pidem­mällä aika­vä­lillä meidän tulee olla valmiita tarkas­te­le­maan EU:n ja Naton tehtä­vien yhdis­tä­mistä puolus­tus­asioissa.

Hyvät kuuli­jat

Kansain­vä­li­sen ilmas­to­pa­neeli IPCC:n uusin raportti ilmas­ton­muu­tok­sesta oli jälleen pysäyt­tä­vää luet­ta­vaa. 

Maapal­lon keski­läm­pö­tila on nous­sut noin 1,1 astetta esiteol­li­seen aikaan verrat­tuna. Tämä lämpe­ne­mi­nen on ihmis­ten toimin­nan seurausta. Meren­pinta nousee, jäät sula­vat ja kasvi­huo­ne­pääs­tö­jen määrä ilmassa kasvaa. Kaik­kien rapor­tin skenaa­rioi­den mukaan maapal­lon kriit­ti­nen 1,5 asteen lämpe­ne­mi­nen ylite­tään toden­nä­köi­sesti 2030-luvun alku­puo­lella. 

Jos teemme oikeita toimen­pi­teitä, keski­läm­pö­ti­lan nousu voi palau­tua 1,5 astee­seen tämän vuosi­sa­dan lopulla. Seuraa­vien vuosien aikana meidän opit­tava elämään niin, että hiili­diok­si­di­pääs­töt nielu­jen jälkeen ovat nolla tai pienem­piä. Tämä on valtava muutos nykyi­seen elämän­ta­paamme, mutta sen ei pidä, eikä tarvitse olla sitä kurjis­tava.

Ilmas­ton­muu­tok­sen torju­mi­sessa kyse on keinoista. On vasem­mis­to­laista ilmas­to­po­li­tiik­kaa, on oikeis­to­laista ilmas­to­po­li­tiik­kaa. Vasem­mis­to­lai­sessa ilmas­ton­muu­tok­sen torjun­nassa tärkeim­mät keinot ovat kiel­lot, rajoi­tuk­set, veron­ko­ro­tuk­set ja se, että valtio ja virka­mie­het ratko­vat ilmasto-ongel­mat. Me oikeis­to­lai­sesti ajat­te­le­vat taas lähdemme siitä, että avai­na­se­massa on pääs­tö­jen hinnoit­telu, mark­ki­na­me­ka­nismi sekä ihmis­ten ja yritys­ten keksin­nöt. 

Teol­li­suus ja yrityk­set elävät jo ilmas­ton­muu­tok­sen torjun­nan arkea täysillä. Ei ole sellaista suurta yritystä, joka ei olisi otta­nut toimin­nas­saan huomioon ilmas­ton­muu­tosta yhtenä merkit­tä­vänä tule­vai­suus­te­ki­jänä. Suoma­lai­set yrityk­set, kuten Wärt­silä, joka on mullis­ta­massa puhdasta meren­kul­kua tai Neste, joka on valtava toimija biopolt­toai­neissa, kulke­vat muutok­sen eturin­ta­massa. Se tarkoit­taa suoma­lai­sille töitä ja hyvin­voin­tia, ei pahoin­voin­tia.

Jotta Suomella olisi suuri käden­jälki ilmas­ton­muu­tok­sen torju­mi­sessa, meidän on saatava yrityk­set inves­toi­maan. Tarvit­semme inves­toin­tei­hin kannus­ta­vaa vero­tusta. Meidän edel­lä­kä­vi­jäy­ri­tyk­semme teol­li­suu­dessa ja PK-sekto­rilla tarvit­se­vat vakaan ja ennus­tet­ta­van toimin­taym­pä­ris­tön.

Suomi tarvit­see rohkeita panos­tuk­sia tutki­muk­seen ja tuote­ke­hi­tyk­seen. Sen sijaan, että halli­tus pais­kii miljar­deja sinne tänne, mutta leik­kaa tieteeltä, sen pitää toteut­taa ohjelma, jolla julki­nen sektori yhdessä yritys­ten kanssa nostaa TKI-panos­tuk­set neljään prosent­tiin brut­to­kan­san­tuot­teesta.

Me kokoo­muk­sessa uskomme, että huomenna asiat ovat parem­min, jos vain teemme järke­viä asioita. Ihmi­set ja yksi­löt ovat fiksuja. Kun jokai­nen saa kasvaa täyteen poten­ti­aa­liinsa, loppu­tu­lok­set ovat häikäi­se­viä. Näin on varmasti myös jatkossa.

Hyvät kuuli­jat,

Sydän on oikealla. Kunta­vaa­leissa nähtiin, että suoma­lai­set halua­vat muutok­sen poli­tiik­kaan ja siihen tapaan, jolla isän­maan asioita hoide­taan.

Me kokoo­muk­sessa ajat­te­lemme, että rahat pitää ensin ansaita ennen kuin niitä voi käyt­tää. Velkaa ei voi loput­to­masti ottaa. Tule­vai­suutta pitää enna­koida, jottei jatku­vasti löydä itse­ään kiipe­listä. Tätä maata pitää johtaa stra­te­gi­sesti, niin, että tämä on hyvä maa myös tule­ville suku­pol­ville. Tätä maata pitää johtaa hyvin joka päivä, sillä nopeasti muut­tuva maailma edel­lyt­tää hyvää opera­tii­vista toimin­ta­ky­kyä. 

Nykyi­nen halli­tus ei kykene kumpaan­kaan. Tarvi­taan muutos.

Kokoo­mus on hyvässä kunnossa. Keskus­te­lua kansan­liik­keen sisällä käydään ja niin pitää­kin käydä. Vaalit voitti maltil­li­sen oikeis­to­puo­lue kokoo­muk­sen linja. Vaalit kävi yhte­näi­nen Kokoo­mus. 

Suoma­lais­ten luot­ta­muk­sen kasvu meihin näkyy myös edus­kun­ta­vaa­lien kanna­tus­mit­tauk­sissa. Suomi ja suoma­lai­set ansait­se­vat muutok­sen parem­paan. Kokoo­mus on valmis töihin suoma­lais­ten parhaaksi.

Kiitos!

Petteri Orpon puhe puolue­joh­don ja edus­kun­ta­ryh­män johdon kesä­ko­kouk­sessa Seinä­joella 18.8.2021
Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

1.12.2021

Timo Heino­nen: “Suoma­lai­set ymmär­tä­vät, että pika­vi­peillä elämi­nen joskus loppuu”

Päämi­nis­teri Sanna Mari­nin halli­tuk­sen talous­po­li­tiikka on vastuu­tonta. Kaikki ongel­mat ja myös halli­tuk­sen kasassa pysy­mi­nen on kerta toisensa jälkeen ratkaistu lisä­ve­lalla.

24.11.2021

Antti Häkkä­nen: “Turval­li­suus­lain­sää­däntö on saatava nopeasti kuntoon”

Viimei­nen vuosi­kym­men on muut­ta­nut voimak­kaasti kansain­vä­listä turval­li­suus­ti­lan­netta. Edes­sämme on nyt ulko- ja turval­li­suus­po­li­tii­kan näkö­kul­masta jännit­tei­nen aika­kausi. On enna­koi­ta­vissa, että tällä

23.11.2021

Sofia Vikman: “Irakin tuke­mi­sen ehdoksi toimiva palau­tus­so­pi­mus”

Rauhan­tur­vaa­mi­nen ja krii­sin­hal­linta ovat merkit­tävä osa Suomen ulko- ja turval­li­suus­po­li­tiik­kaa. Suomen osal­lis­tu­mista kansain­vä­li­siin krii­sin­hal­lin­tao­pe­raa­tioi­hin perus­te­lee konflik­ti­mai­den yhteis­kun­ta­rau­han edis­tä­mi­nen sekä oikeus­val­tio­pe­ri­aat­teen