Petteri Orpo: Rinteen halli­tus­oh­jelma on kuin hiekalle raken­nettu hulp­pea huvila

Julkaistu: 03.06.2019

Kokoo­muk­sen puheen­joh­ta­jan Petteri Orpon mukaan Antti Rinteen uusi halli­tus­oh­jelma on kuin hiekalle raken­nettu hulp­pea huvila.

Orpon mukaan toivea­jat­te­luun perus­tuva talous­kuva ja työl­li­syys­toi­mien ulkois­ta­mi­nen tarkoit­ta­vat sitä, että halli­tus­oh­jel­malta puut­tuu pohja ja päätös­valta ulkois­te­taan selvit­tä­jille ja työmark­ki­na­jär­jes­töille.

“Halli­tus­oh­jelma on raken­nettu hiekalle, sillä talou­den kestävä pohja puut­tuu. Nyt suoma­lais­ten vero­tus kiris­tyy ja valtion velan­otto uhkaa kasvaa. Halli­tus suun­nit­te­lee noin 1,2 miljar­din euron pysy­viä meno­li­säyk­siä, mutta summa ei tule riit­tä­mään, jos kaikki halli­tus­oh­jel­massa mainittu aiotaan toteut­taa”, Orpo sanoo.

“Vain työ ja yrit­tä­jyys tuovat yhtei­seen kassaan niitä veroeu­roja, joilla hyvät asiat rahoi­te­taan. Nyt kuiten­kin työl­li­syyttä lisää­vät uudis­tuk­set lois­ta­vat pois­sao­lol­laan. Vanhoja toimia peru­taan mutta tilalle ei tarjota uusia. Kaiken­laista selvi­te­tään ja edis­te­tään, mutta konkre­tia puut­tuu.”

Orpon mielestä tule­vaa halli­tusta voi kuvata selvi­tys­hal­li­tuk­seksi. Vaikeat työl­li­syy­suu­dis­tuk­set on ulkois­tettu työmark­ki­na­jär­jes­töille. Monista muis­ta­kaan asioista ei löydy selkeitä linjauk­sia.

“Viime kädessä vali­tet­ta­vasti suuri joukko äänes­tä­jiä joutuu kuiten­kin petty­mään. Esite­tyillä toimilla ei saada työl­li­syyttä nouse­maan ja lupauk­sia rahoi­tet­tua. Halli­tus yrit­tää silmän­kään­tö­temp­pua, jossa yksit­täi­siä vaali­lu­pauk­sia rahoi­te­taan myymällä valtion omai­suutta kolmella miljar­dilla eurolla.”

Keski­luokka joutuu vaali­lu­paus­ten maksa­jaksi

Orpo on petty­nyt siihen, että työvoi­man saata­vuus­har­kin­taa ei helpo­teta. Työl­li­syys­nä­kö­kulma on unoh­dettu myös perhe­va­pai­den ja sosi­aa­li­tur­van uudis­tuk­sissa. Reilu paikal­li­nen sopi­mi­nen ei etene koske­maan kaik­kia työn­te­ki­jöitä ja yrityk­siä.

“Halli­tus lait­taa keski­luo­kan maksa­maan vaali­lu­pauk­sensa. Peri­aate kiris­tää hait­to­jen ja pääs­tö­jen vero­tusta on hyvä. Samassa suhteessa pitäisi kuiten­kin keven­tää työn vero­tusta. Nyt keven­nyk­set jäävät kiris­tyk­siin verrat­tuna hyvin pieniksi. Työs­sä­käy­vien kukka­rosta otetaan entistä enem­män”, Orpo sanoo.

Orposta lapsi­per­hei­den ja ikään­ty­nei­den arkea helpot­ta­vaa koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen heiken­tä­mistä on vaikea ymmär­tää. Vähen­nyk­sellä olisi iso merki­tys, että pien­ta­loa­su­jalla on varaa lisätä talonsa ener­gia­te­hok­kuutta taikka korjata katto.
Sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den uudis­ta­mi­sessa tulisi Orpon mukaan keskit­tyä hallin­non sijaan ihmis­ten palve­lui­den paran­ta­mi­seen.

“Halli­tus­oh­jelma sisäl­tää hyviä kirjauk­sia ja tavoit­teita sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den sisäl­lön kehit­tä­mi­sestä. Ihmis­ten palve­lut seuraa­van neljän vuoden aikana eivät parane, jos samaan aikaan keski­ty­tään uusiin raken­tei­siin, hallin­toon ja veroi­hin.”

“Emme tarvitse uutta hallin­toa, uusia veroja tai uusia vaaleja. Kokoo­mus esit­tää, että palve­luita olisi lähdetty kehit­tä­mään nyky­lain­sää­dän­nön pohjalta – näin ihmis­ten palve­luita oltai­siin heti päästy paran­ta­maan.”

Kiitosta esio­pe­tuk­sesta ja ilmas­to­toi­mista

Orpo kehuu halli­tus­oh­jel­maa siitä, että seuraa­valla kaudella on tarkoi­tus jatko­sel­vit­tää esio­pe­tuk­sen piden­tä­mistä kaksi­vuo­ti­seksi. Kokoo­mus olisi kuiten­kin piden­tä­nyt esio­pe­tuk­sen suoraan aiem­min tänä vuonna tehdyn Opetus­hal­li­tuk­sen selvi­tyk­sen pohjalta. Nyt aika kuluu selvit­te­lyyn, ei vaikut­ta­viin koulu­tus­toi­men­pi­tei­siin.

Myös ilmasto- ja ener­gia­po­li­tii­kan pääta­voit­teet ovat Orpon mukaan pääpiir­teis­sään hyviä, mutta linja­tut toimet eivät luo realis­tista polkua tavoit­tei­den saavut­ta­mi­seksi.

“Hiili­neut­raa­lius­ta­voite 2035 ei ole realis­ti­nen kirja­tuilla toimen­pi­teillä. Liian moni keskei­nen asia jätetty selvi­tys­ti­laan - ohjel­masta pais­taa läpi, että kauniista ajatuk­sista huoli­matta ei ollut rohkeutta linjata tarvit­ta­van tasoi­sia konkreet­ti­sia toimia, kuten turpeen käytön lopet­ta­mista. Turpeen ener­gia­käy­tölle ei laitettu selkeää taka­ra­ja­vuotta, vaan pelkkä kirjaus, että käyttö puoli­te­taan 2030 mennessä.”

Lisä­tie­toja:
Erityi­sa­vus­taja Heikki Uusi­talo, puh. 050 302 8246