Kokoomus.fi / Politiikka / Petteri Orpo: Rasis­min vastus­ta­mi­sessa on kyse ihmi­sar­von kunnioit­ta­mi­sesta

Petteri Orpo: Rasis­min vastus­ta­mi­sessa on kyse ihmi­sar­von kunnioit­ta­mi­sesta

Julkaistu:

Suomi on aina elänyt kansain­vä­li­syy­destä. Vaurau­temme perus­tuu ulko­maan­kaup­paan. Suku­pol­vet ovat käyneet vaihto-oppi­laina ja yhä useam­mat opis­ke­le­vat ja työs­ken­te­le­vät ulko­mailla tai kansain­vä­li­sessä ympä­ris­tössä.

Suoma­lai­set ovat yksi maail­man koulu­te­tuim­mista kansoista. Kansa, joka on matkus­ta­nut Kana­rian­saa­rilta Kaukoi­dän maihin ja tutus­tu­nut eri kult­tuu­rei­hin.

Suoma­lai­set ovat suvait­se­vaista ja maltil­lista väkeä, joilla on vahva halu auttaa. On väärin, että pienen ääri­vä­hem­mis­tön näke­myk­set yliko­ros­tu­vat keskus­te­luissa kansain­vä­li­syy­destä, maahan­muu­tosta ja eri kult­tuu­reista. Syntyy väärä kuva, joka vahin­goit­taa Suomen mainetta ja myös meitä itseämme.

Ymmär­rän ihmis­ten huolen alati muut­tu­van maail­man keskellä. Joku pelkää, että muualta tuli­jat vievät työpai­kan. Joku pelkää, että valtiolla ei ole enää varaa maksaa omaa sosi­aa­li­tur­vaa. Joku pelkää, että rikol­li­suus lisään­tyy.

Meillä on luon­tai­nen taipu­mus pelätä erilai­suutta. Yhteis­kun­nal­lis­ten ongel­mien syyt ovat kuiten­kin aina jossain muualla kuin ihmis­ten erilai­suu­dessa.

Tuntuu absur­dilta, että Suomen edus­kun­nassa pitää vuonna 2015 edes puhua tästä, mutta totean, että kaikille täytyisi olla itses­tään­sel­vyys, että rasismi on täysin tuomit­ta­vaa ja perus­tee­tonta. Ihmis­ten ihon­vä­rin, ulko­näön tai synty­pe­rän perus­teella ei voi tehdä päätel­miä heidän luon­tees­taan, ominai­suuk­sis­taan tai kyvyis­tään.

Niitä, jotka tuomit­se­vat rasis­min, syyte­tään usein sini­sil­mäi­syy­destä. Käsit­tä­mä­töntä puhetta! Rasis­min vastus­ta­mi­sessa on kyse ihmi­sar­von kunnioit­ta­mi­sesta. Ja ihmi­sarvo kun ei ole mieli­pi­de­ky­sy­mys.

Kult­tuu­rit ovat tieten­kin erilai­sia ja vaikut­ta­vat laajasti ihmi­siin, mutta erot minkä tahansa joukon sisällä ovat aina suurem­mat kuin jouk­ko­jen välillä. Roisto on roisto missä tahansa kult­tuu­rissa - aivan kuten kunnial­li­nen kansa­lai­nen on kunnial­li­nen kansa­lai­nen riip­pu­matta mistä hän tulee ja missä on kasva­nut. Kukaan ei valitse sitä mihin maahan sattuu synty­mään.

Rasis­mia ja viha­pu­hetta vastaan voidaan parhai­ten tais­tella avoi­muu­della ja keskus­te­lun lisää­mi­sellä. Kun asiat puhu­taan halki voi selvitä, että vika ei olekaan ihmi­sissä, vaan se mitä pelkäämme ja emme voi hyväk­syä onkin tavoissa tai kult­tuu­rissa. Ei ole esimer­kiksi rasis­mia tuomita vääriä tapoja tai tekoja, kuten vaikka nais­ten oikeuk­sien vähek­sy­mistä. Edel­leen on absur­dia joutua sano­maan Suomen edus­kun­nassa, että naisilla on samat oikeu­det ja velvol­li­suu­det kuin miehillä.

Leimaamme myös liian helposti ihmi­siä rasis­teiksi. Voi olla kriit­ti­nen maahan­muut­to­po­li­tii­kalle tai olla huolis­saan siitä, miten Suomi selviy­tyy suurista maahan­muut­ta­ja­mää­ristä ilman, että on rasisti alkuun­kaan. Vaikeassa tilan­teessa suvait­se­vai­suutta on ymmär­tää myös ihmis­ten huolia tai erilai­sia mieli­pi­teitä. Rasis­tiksi leimaa­mi­nen on kova syytös.

Sano­matta on selvää, että suvait­se­mat­to­muu­della, häiri­köin­nillä tai vihalla ei ole mitään teke­mistä isän­maal­li­suu­den kanssa. Suomen lippua ei pitäisi häpäistä yhdis­tä­mällä se tällai­seen toimin­taan.

Arvoisa puhe­mies,

Vaikka Suomi on edel­leen erit­täin turval­li­nen maa niin arjessa kuin kansain­vä­li­sesti vertail­tu­na­kin, turval­li­suu­temme kohtaa nyt suuria haas­teita. Lisään­ty­nyt maahan­muutto luo jännit­teitä, jotka ovat jo purkau­tu­neet viha­ri­kok­sina. Viha­puhe netissä on erit­täin yleistä. Se vääris­tää tosi­asioita ja muok­kaa ihmis­ten käsi­tystä maail­masta ja muista ihmi­sistä.

Pahin vihan lisään­ty­mi­sen muoto on järjes­täy­ty­nyt yhteis­kun­nan vastai­nen toiminta, eli väki­val­tai­set ääri­liik­keet. Nämä ääri­liik­keet ovat uhka demo­kra­tialle. Onneksi toiminta on verrat­tain vähäistä. Väki­val­tais­ten ääri­liik­kei­den toimin­taan liit­ty­viä rikok­sia tulee polii­sin tietoon noin 100 vuodessa. Suoje­lu­po­lii­sin arvion mukaan Suomessa poliit­ti­siin ääri­liik­kei­siin kuuluu vain joita­kin satoja henki­löitä.

Jyväs­ky­län mella­kan jälkeen olemme lisän­neet ääri­liik­kei­den valvon­taa. Suomessa ei kerta kaik­ki­aan hyväk­sytä väki­val­taa - kenel­tä­kään.

Sisä­mi­nis­te­riön johdolla valmis­tel­tiin väki­val­tai­sen ekstre­mis­min ennal­taeh­käi­syn toimen­pi­deoh­jelma jo vuonna 2012. Parhail­laan ohjel­maa uudis­te­taan. Uudessa toimen­pi­deoh­jel­massa luodaan muun muassa raken­teet ja kyky väki­val­tai­sen ekstre­mis­min ennal­taeh­käi­syyn koko maassa sekä valmius toimia radi­ka­li­soi­tu­nei­den henki­löi­den kanssa.

Väki­val­tai­nen ääria­jat­telu kumpuaa erityi­sesti syrjäy­ty­mi­sestä. Loppu­jen lopuksi turval­li­suu­dessa on siis kyse siitä, onko yhteis­kun­tamme riit­tä­vän vakaa ja hyvä. Tarjo­aako se mahdol­li­suuk­sia kaikille, erityi­sesti nuorille? Koke­vatko kaikki olevansa osal­li­sia yhteis­kun­nasta? Pahoin­vointi, toivot­to­muus ja osat­to­muus ovat pääsyy ääri­liik­kei­den kasvulle. Tämä pätee niin fasis­ti­siin ääri­liik­kei­siin kuin mili­tant­tei­hin isla­mis­ti­siin terro­ris­ti­jär­jes­töi­hin.

Näin ollen pitkällä aika­vä­lillä parasta rasis­min ja väki­val­tai­sen ekstre­mis­min torjun­taa onkin syrjäy­ty­mi­sen estä­mi­nen.

Turva­pai­kan­ha­ki­joi­den hyvä kotout­ta­mi­nen on valta­van tärkeää, jotta tänne tulleet eivät jää toimet­to­miksi ja turhaudu. Turva­pai­kan­ha­ki­joi­den suuri määrä haas­taa koko suoma­lai­sen yhteis­kun­nan, jotta saamme integroi­tua heidät yhteis­kun­taamme. Kieli­taito ja työpaikka ovat keskei­set väli­neet tässä.

Jotta Suomi onnis­tuu maahan­muut­ta­jien kotout­ta­mi­sessa sekä toisaalta rasis­min sekä ääri­liik­kei­den torjun­nassa tarvit­semme kansa­lai­syh­teis­kun­taa: järjes­töjä, yhtei­söjä, yrityk­siä sekä aktii­vi­sia suoma­lai­sia. Pelkäs­tään julki­nen sektori ei tästä haas­teesta selviä.

Arvoisa puhe­mies,

Päivän­po­li­tii­kassa on muis­tet­tava, että työtä tehdään parem­man ja turval­li­sem­man yhteis­kun­nan puolesta. Kansan­edus­ta­jien, minis­te­rien ja puoluei­den johto­hah­mo­jen on uskal­let­tava puolus­taa suvait­se­vaista, moniar­voista ja välit­tä­vää Suomea. Tämä ei ole halli­tus-oppo­si­tio -kysy­mys. Tämä on koko edus­kun­nan yhtei­nen tehtävä.

Suoma­lai­sen yhteis­kun­nan tulee myös kasvat­taa uuteen avoi­meen ja kansain­vä­li­seen maail­maan. Halli­tus­oh­jel­man vision mukaan “Suomi on avoin ja kansain­vä­li­nen, kielil­tään ja kult­tuu­ril­taan rikas maa.”

Kodeissa, kouluissa ja työpai­koilla tulee puhua maahan­muu­tosta ja siihen liit­ty­vistä monista näkö­kul­mista. Viran­omais­ten ja uskon­nol­lis­ten yhtei­sö­jen välistä keski­näistä luot­ta­musta ja yhteis­työtä väki­val­tai­sen radi­ka­li­saa­tion vastai­sessa työssä on paran­net­tava.

Arvoisa puhe­mies,

Suomi tahtoo kantaa vastuunsa maail­man hädässä olevien ihmis­ten autta­mi­seksi. Sydän on pidet­tävä lämpi­mänä. Kannus­tan suoma­lai­sia miet­ti­mään, miten he voivat olla näinä­kin vaikeina aikoina raken­ta­massa hajot­ta­mi­sen sijaan. Jolle­kulle se on vapaa­eh­tois­työtä vastaan­ot­to­kes­kuk­sessa, toiselle uussuo­ma­lai­sen työl­lis­tä­mistä yrityk­sessä, kolman­nelle rasis­ti­seen huute­luun puut­tu­mista kadulla.

Meidän on väsy­mättä työs­ken­nel­tävä sellai­sen Suomen puolesta, jossa jokai­nen kokee olevansa osal­li­nen yhteis­kun­nan mahdol­li­suuk­sista.

 

Minis­teri Petteri Orpon puhe 14.10. edus­kun­nassa viha­teoista ja rasis­mista Suomessa.

 

 

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

30.6.2022

Krii­sit pakot­ta­vat meitä kehit­ty­mään

Miet­teitä Brys­se­lin ytimestä -blogi­kir­joi­tus Viimei­sen kahden vuoden aikana olemme kulke­neet ennen­nä­ke­mät­tö­män polun Euroo­pan lähi­his­to­riassa. Olemme kohdan­neet ja lähes kukis­ta­neet globaa­lin

12.6.2022

Kokoo­muk­sen verkos­to­jen vastuu­hen­ki­löt kaudelle 2022-24 valittu

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on kokouk­ses­saan 10.6. valin­nut puheen­joh­ta­jat ja sihtee­rit puolu­een verkos­toille alka­valle kaksi­vuo­tis­kau­delle 2022-2024. Verkos­toi­hin liit­ty­mi­nen on puolu­een jäse­nille vapaata.

12.6.2022

Kokoo­muk­sen puolue­ko­kous valitsi vara­pu­heen­joh­ta­jat ja puolue­val­tuus­ton puheen­joh­ta­jan

Puolu­een vara­pu­heen­joh­ta­jina jatka­vat Antti Häkkä­nen, Elina Valto­nen ja Anna-Kaisa Ikonen. Antti Häkkä­nen, 37, on toisen kauden kansan­edus­taja. Hän on kotoi­sin

Skip to content