Kokoomus.fi
Petteri Orpo: Rasismin vastus­ta­mi­sessa on kyse ihmisarvon kunnioit­ta­mi­sesta

Petteri Orpo: Rasismin vastus­ta­mi­sessa on kyse ihmisarvon kunnioit­ta­mi­sesta

Julkaistu: 14.10.15 Uutiset

Suomi on aina elänyt kansain­vä­li­syy­destä. Vaurau­temme perustuu ulkomaan­kauppaan. Sukupolvet ovat käyneet vaihto-oppilaina ja yhä useammat opiske­levat ja työsken­te­levät ulkomailla tai kansain­vä­li­sessä ympäris­tössä.

Suoma­laiset ovat yksi maailman koulu­te­tuim­mista kansoista. Kansa, joka on matkus­tanut Kanarian­saa­rilta Kaukoidän maihin ja tutus­tunut eri kulttuu­reihin.

Suoma­laiset ovat suvait­se­vaista ja maltil­lista väkeä, joilla on vahva halu auttaa. On väärin, että pienen äärivä­hem­mistön näkemykset yliko­ros­tuvat keskus­te­luissa kansain­vä­li­syy­destä, maahan­muu­tosta ja eri kulttuu­reista. Syntyy väärä kuva, joka vahin­goittaa Suomen mainetta ja myös meitä itseämme.

Ymmärrän ihmisten huolen alati muuttuvan maailman keskellä. Joku pelkää, että muualta tulijat vievät työpaikan. Joku pelkää, että valtiolla ei ole enää varaa maksaa omaa sosiaa­li­turvaa. Joku pelkää, että rikol­lisuus lisääntyy.

Meillä on luontainen taipumus pelätä erilai­suutta. Yhteis­kun­nal­listen ongelmien syyt ovat kuitenkin aina jossain muualla kuin ihmisten erilai­suu­dessa.

Tuntuu absur­dilta, että Suomen eduskun­nassa pitää vuonna 2015 edes puhua tästä, mutta totean, että kaikille täytyisi olla itses­tään­selvyys, että rasismi on täysin tuomit­tavaa ja perus­tee­tonta. Ihmisten ihonvärin, ulkonäön tai synty­perän perus­teella ei voi tehdä päätelmiä heidän luonteestaan, ominai­suuk­sistaan tai kyvyistään.

Niitä, jotka tuomit­sevat rasismin, syytetään usein sinisil­mäi­syy­destä. Käsit­tä­mä­töntä puhetta! Rasismin vastus­ta­mi­sessa on kyse ihmisarvon kunnioit­ta­mi­sesta. Ja ihmisarvo kun ei ole mieli­pi­de­ky­symys.

Kulttuurit ovat tietenkin erilaisia ja vaikut­tavat laajasti ihmisiin, mutta erot minkä tahansa joukon sisällä ovat aina suuremmat kuin joukkojen välillä. Roisto on roisto missä tahansa kulttuu­rissa - aivan kuten kunnial­linen kansa­lainen on kunnial­linen kansa­lainen riippu­matta mistä hän tulee ja missä on kasvanut. Kukaan ei valitse sitä mihin maahan sattuu syntymään.

Rasismia ja vihapu­hetta vastaan voidaan parhaiten taistella avoimuu­della ja keskus­telun lisää­mi­sellä. Kun asiat puhutaan halki voi selvitä, että vika ei olekaan ihmisissä, vaan se mitä pelkäämme ja emme voi hyväksyä onkin tavoissa tai kulttuu­rissa. Ei ole esimer­kiksi rasismia tuomita vääriä tapoja tai tekoja, kuten vaikka naisten oikeuksien vähek­sy­mistä. Edelleen on absurdia joutua sanomaan Suomen eduskun­nassa, että naisilla on samat oikeudet ja velvol­li­suudet kuin miehillä.

Leimaamme myös liian helposti ihmisiä rasis­teiksi. Voi olla kriit­tinen maahan­muut­to­po­li­tii­kalle tai olla huolissaan siitä, miten Suomi selviytyy suurista maahan­muut­ta­ja­mää­ristä ilman, että on rasisti alkuunkaan. Vaikeassa tilan­teessa suvait­se­vai­suutta on ymmärtää myös ihmisten huolia tai erilaisia mieli­pi­teitä. Rasis­tiksi leimaa­minen on kova syytös.

Sanomatta on selvää, että suvait­se­mat­to­muu­della, häiri­köin­nillä tai vihalla ei ole mitään tekemistä isänmaal­li­suuden kanssa. Suomen lippua ei pitäisi häpäistä yhdis­tä­mällä se tällaiseen toimintaan.

Arvoisa puhemies,

Vaikka Suomi on edelleen erittäin turval­linen maa niin arjessa kuin kansain­vä­li­sesti vertail­tu­nakin, turval­li­suu­temme kohtaa nyt suuria haasteita. Lisään­tynyt maahan­muutto luo jännit­teitä, jotka ovat jo purkau­tuneet vihari­koksina. Vihapuhe netissä on erittäin yleistä. Se vääristää tosiasioita ja muokkaa ihmisten käsitystä maail­masta ja muista ihmisistä.

Pahin vihan lisään­ty­misen muoto on järjes­täy­tynyt yhteis­kunnan vastainen toiminta, eli väkival­taiset ääriliikkeet. Nämä ääriliikkeet ovat uhka demokra­tialle. Onneksi toiminta on verrattain vähäistä. Väkival­taisten ääriliik­keiden toimintaan liittyviä rikoksia tulee poliisin tietoon noin 100 vuodessa. Suoje­lu­po­liisin arvion mukaan Suomessa poliit­tisiin ääriliik­keisiin kuuluu vain joitakin satoja henki­löitä.

Jyväs­kylän mellakan jälkeen olemme lisänneet ääriliik­keiden valvontaa. Suomessa ei kerta kaikkiaan hyväksytä väkivaltaa - kenel­täkään.

Sisämi­nis­teriön johdolla valmis­teltiin väkival­taisen ekstre­mismin ennal­taeh­käisyn toimen­pi­deoh­jelma jo vuonna 2012. Parhaillaan ohjelmaa uudis­tetaan. Uudessa toimen­pi­deoh­jel­massa luodaan muun muassa rakenteet ja kyky väkival­taisen ekstre­mismin ennal­taeh­käisyyn koko maassa sekä valmius toimia radika­li­soi­tu­neiden henki­löiden kanssa.

Väkival­tainen ääria­jattelu kumpuaa erityi­sesti syrjäy­ty­mi­sestä. Loppujen lopuksi turval­li­suu­dessa on siis kyse siitä, onko yhteis­kun­tamme riittävän vakaa ja hyvä. Tarjoaako se mahdol­li­suuksia kaikille, erityi­sesti nuorille? Kokevatko kaikki olevansa osallisia yhteis­kun­nasta? Pahoin­vointi, toivot­tomuus ja osattomuus ovat pääsyy ääriliik­keiden kasvulle. Tämä pätee niin fasis­tisiin ääriliik­keisiin kuin militant­teihin islamis­tisiin terro­ris­ti­jär­jes­töihin.

Näin ollen pitkällä aikavä­lillä parasta rasismin ja väkival­taisen ekstre­mismin torjuntaa onkin syrjäy­ty­misen estäminen.

Turva­pai­kan­ha­ki­joiden hyvä kotout­ta­minen on valtavan tärkeää, jotta tänne tulleet eivät jää toimet­to­miksi ja turhaudu. Turva­pai­kan­ha­ki­joiden suuri määrä haastaa koko suoma­laisen yhteis­kunnan, jotta saamme integroitua heidät yhteis­kun­taamme. Kieli­taito ja työpaikka ovat keskeiset välineet tässä.

Jotta Suomi onnistuu maahan­muut­tajien kotout­ta­mi­sessa sekä toisaalta rasismin sekä ääriliik­keiden torjun­nassa tarvit­semme kansa­lai­syh­teis­kuntaa: järjestöjä, yhteisöjä, yrityksiä sekä aktii­visia suoma­laisia. Pelkästään julkinen sektori ei tästä haasteesta selviä.

Arvoisa puhemies,

Päivän­po­li­tii­kassa on muistettava, että työtä tehdään paremman ja turval­li­semman yhteis­kunnan puolesta. Kansan­edus­tajien, minis­terien ja puolueiden johto­hah­mojen on uskal­lettava puolustaa suvait­se­vaista, moniar­voista ja välit­tävää Suomea. Tämä ei ole hallitus-oppositio -kysymys. Tämä on koko eduskunnan yhteinen tehtävä.

Suoma­laisen yhteis­kunnan tulee myös kasvattaa uuteen avoimeen ja kansain­vä­liseen maailmaan. Halli­tus­oh­jelman vision mukaan “Suomi on avoin ja kansain­vä­linen, kieliltään ja kulttuu­riltaan rikas maa.”

Kodeissa, kouluissa ja työpai­koilla tulee puhua maahan­muu­tosta ja siihen liitty­vistä monista näkökul­mista. Viran­omaisten ja uskon­nol­listen yhtei­söjen välistä keski­näistä luotta­musta ja yhteis­työtä väkival­taisen radika­li­saation vastai­sessa työssä on paran­nettava.

Arvoisa puhemies,

Suomi tahtoo kantaa vastuunsa maailman hädässä olevien ihmisten autta­mi­seksi. Sydän on pidettävä lämpimänä. Kannustan suoma­laisia miettimään, miten he voivat olla näinäkin vaikeina aikoina raken­ta­massa hajot­ta­misen sijaan. Jolle­kulle se on vapaa­eh­tois­työtä vastaan­ot­to­kes­kuk­sessa, toiselle uussuo­ma­laisen työllis­tä­mistä yrityk­sessä, kolman­nelle rasis­tiseen huuteluun puuttu­mista kadulla.

Meidän on väsymättä työsken­neltävä sellaisen Suomen puolesta, jossa jokainen kokee olevansa osallinen yhteis­kunnan mahdol­li­suuk­sista.

 

Ministeri Petteri Orpon puhe 14.10. eduskun­nassa vihateoista ja rasis­mista Suomessa.

 

 


Kokoomus.fi