Petteri Orpo, valinta puoluekokouksessa 2020
Kokoomus.fi / Julkaisut / Puheet / Petteri Orpo: ”Mennään ja muutetaan tämän maan suunta!”

Petteri Orpo: “Mennään ja muute­taan tämän maan suunta!”

Julkaistu:

Hyvät kokoo­mus­lai­set,

Vaikka kokous on ollut poik­keuk­sel­li­nen, täällä on ollut mahtava tunnelma. Olisi mukava pitää iloi­nen puhe, mutta sellaista ette tule tänään saamaan. Nimit­täin tilanne, jossa Suomi tällä hetkellä on, on kaik­kea muuta kuin iloi­nen. Niin pian kuin me täältä Porin jäähal­lin ovista astumme ulos, meidät kohtaa kylmä todel­li­suus. Puhun nyt siitä, missä tilan­teessa Suomen talous on.

Koro­na­vi­rus merkit­see uhkaa kahdella tasolla: tervey­delle ja talou­delle. Samalla kun tervey­den kanssa ollaan tältä erää onnis­tuttu, vali­tet­ta­vasti koro­nan toinen puoli - talous - on jätetty hunnin­golle. Kyllä, keväällä osalle yrityk­sistä pystyt­tiin anta­maan hätäen­sia­pua tuki­pa­ket­tien kanssa, mutta seuraa­vat aske­leet ovat otta­matta.

Hyvät kokoo­mus­lai­set,

Talou­dessa edes­sämme ovat synkät ajat. Olemme jo nyt ajau­tu­neet globaa­liin taan­tu­maan, joka ei hellitä ennen kuin koro­na­vi­rus on lyöty. Oikeas­taan ei pitäisi edes puhua koro­na­vi­ruk­sen lyömi­sestä, sillä me emme tiedä, kuinka pitkään tämä jatkuu. 

Arvos­tettu talous­lehti The Econo­mist kirjoitti huhti­kuun lopussa artik­ke­lin 90 prosen­tin talou­desta. Lehti maalasi kuvaa talou­desta, joka ei palaa ennal­leen, vaan jää pysy­västi nykyistä pienem­mäksi. On toimia­loja ja palve­luita, jotka ovat hyöty­neet ihmis­ten käyt­täy­ty­mi­sen muutok­sesta. Osa toimia­loista on kuiten­kin kuin asfalt­ti­jy­rän alle jääneitä.

Annan esimer­kin. Viikko sitten käve­lin ystä­väni, lappi­lai­sen hotel­liy­rit­tä­jän kanssa hotel­lin autioita käytä­viä. Hän kertoi yrityk­sen selviä­vän tois­tai­seksi, mutta pelkäsi joutu­vansa pian jaka­maan lomau­tus­lap­puja kymme­nille työn­te­ki­jöille, jos asiak­kaita ei ala tule­maan ja ulko­maa­lai­set turis­tit pääse Suomeen. 

Yksis­tään Lapin talou­teen joka kahdes­kym­me­nes euro tulee matkai­lusta. Ala työl­lis­tää seson­kina 8000 ihmistä. Jos matkailu ei elvy talveen mennessä, puolet koko sekto­rista ja työpai­koista uhkaa kadota.

Koko Suomessa noin puolet matkailu- ja ravin­tola-alan yrityk­sistä arvioi liike­vaih­tonsa olevan elokuussa vähin­tään neljän­nek­sen pienempi kuin edel­lis­vuo­den elokuussa. Matkai­lu­toi­mia­lat työl­lis­tä­vät yli 142 000 työn­te­ki­jää kaik­kialla Suomessa. Jos tästä koko­nai­suu­desta liipais­taan edes viiden­nes pois, jälki Suomen kansan­ta­lou­delle ja ihmis­ten työpai­koille on aivan järkyt­tä­vää. Ja tässä on kyse vain yhdestä tärkeästä toimia­lasta.

Yli puolet Suomen keskei­sistä vien­tiy­ri­tyk­sistä sanoo vien­tinsä laske­van merkit­tä­västi loppu­vuo­den aikana. 

Pelkäs­tään toissa viikolla kuulimme yt-neuvot­te­lu­jen aloit­ta­mi­sesta Finnai­rilla, SSAB:lla, Metso Outo­tecillä, UPM:llä, Swiss­port Finlan­dilla, Lapland Hotel­sillla ja lukui­sissa muissa pienem­missä yrityk­sissä.

Monet pk-yrityk­set ovat tällä hetkellä pystyssä pitkälti pank­kien luoton­an­non helpot­ta­mi­sen ansiosta. Keväästä monien lainat ovat olleet maksu­va­paalla, mikä on autta­nut yrityk­siä pysy­mään pinnalla. On kuiten­kin valtava joukko työpaik­koja, joille asiak­kaat eivät enti­seen tapaan palaa. Pohti­kaapa vaikka artis­teja ja tapah­tu­may­rit­tä­jiä. Täyttä keik­ka­sa­lia emme tule näke­mään ennen kuin tartun­ta­vaara on ohi. Sadoilla työpai­koilla pide­tään käsiä ristissä ja tehdään kaikki mahdol­li­nen, ettei konkurssi yllät­täisi ennen sitä.

Hyvät ystä­vät,

Tämä on vali­tet­ta­vasti vasta alkusoit­toa. Halli­tus riemuit­see siitä, että brut­to­kan­san­tuot­teen pudo­tus Suomessa on tois­tai­seksi ollut yksi Euroo­pan pienim­piä. Hyvä näin, vaikka toki on muis­tet­tava, että Suomen valtio on pumpan­nut miljar­deit­tain laina­ra­haa iskua pehmen­tä­mään.

Ongelma ei ole siinä, että juuri nyt olisimme valta­vassa pulassa. Ongelma on siinä, että Suomen haas­teet ovat vasta edessä. Euroo­pan komis­sio arvioi, että Suomen palau­tu­mi­nen koro­na­krii­sistä on Euroo­pan hitainta. Työmark­ki­namme ovat jäykät ja Suomen kilpai­lu­kyky on jälleen karkaa­massa keskei­sistä kilpai­li­ja­maista.

Suomen Pankin pääjoh­taja Olli Rehn kertoi viime viikolla, että yksik­kö­työ­kus­tan­nuk­set heik­ke­ne­vät Suomessa 2,5 prosent­tia kulu­van kahden vuoden aikana. Tämä repii lisää kilpai­lu­ky­kye­roa keskei­siin kilpai­li­joi­himme.

Supis­tu­villa maail­man­mark­ki­noilla yrityk­set teke­vät nyt päätök­siä siitä, missä tuotan­toa ajetaan alas ja missä jatke­taan. Koska kilpai­lu­ky­kymme ei ole kunnossa, on edessä kylmää kyytiä suoma­lai­sille työpai­koille.

Halli­tus esiin­tyy kuin sillä olisi rahaa vaikka muille jakaa. Vali­tet­ta­vasti meillä on syksyllä edessä suoras­taan skit­so­free­ni­nen tilanne. Halli­tus on käyn­nis­tä­nyt ennä­tyk­sel­li­sen velka­ra­ha­lin­konsa, mutta kunnissa kasa­taan samaan aikaan histo­rial­li­sia leik­kaus­lis­toja. Suuri osa suoma­lai­sista kunnista joutuu syksyllä käymään yt-neuvot­te­lut, joiden kohteena ovat niin opet­ta­jat, nuori­so­työn­te­ki­jät kuin hoita­jat.

Tulemme näke­mään vähin­tään sato­jen, mutta toden­nä­köi­sesti tuhan­sien ihmis­ten irti­sa­no­mi­saal­lon kunta­ta­lou­den histo­rial­li­sen heikon tilan­teen vuoksi. Tämä tuntuu pahalta. Kunnissa ei ole taika­sei­nää, josta voisi nostaa lisää sete­leitä, vaan silloin kun rahat ovat loppu, on pakko sääs­tää.

Tulemme näke­mään myös veron­ko­ro­tuk­sia. Vaikka valtion tasolla onnis­tut­tai­siin pääosin vält­tä­mään veron­ki­ris­tyk­set, kunnal­lis­ve­rot nouse­vat - ja paljon. Olen melko varma, että joku kunta joutuu puhkai­se­maan tänä syksynä 25 prosen­tin kunnal­lis­ve­ro­tuk­sen rajan. Siinä voi sitten pohtia, että kuka työs­sä­käyvä haluaa enää asua kunnassa, jossa keski­palk­kai­nen joutuu maksa­maan useita tuhan­sia euroja enem­män vuosit­tai­sia veroja kuin muualla.

Kunnissa ei ole taika­sei­nää, josta voisi nostaa lisää sete­leitä, vaan silloin kun rahat ovat loppu, on pakko sääs­tää.

Koro­na­kriisi on aiheut­ta­nut sen, että tervey­den­huol­lon jonot ovat räjäh­tä­neet käsiin. HUS:n johta­jay­li­lää­käri Markku Mäki­järvi sanoi A-Studiossa kylmän rehel­li­sesti, että tämän tervey­den­huol­lon krii­sin hoita­mi­seen miljardi euroa lisää rahaa on hyvä alku.

Halli­tus voi lisä­ra­halla tilan­netta hetkel­li­sesti helpot­taa, mutta ilman kunnon uudis­tuk­sia eivät mitkään rahat ei riitä.

Näen ylei­sössä monta kunta­päät­tä­jää, joilla tuskan­hiki valuu pitkin selkää, kun ajatuk­set karkaa­vat oman koti­kun­nan talou­del­li­seen tilan­tee­seen. Me kaikki tiedämme, mitä pitäisi tehdä, eivätkä ne päätök­set ole muka­via.

Hyvät ystä­vät,

Suomen talou­dessa pää tulee vetä­vään käteen. Ajamme päin seinää, ykkös­luo­kassa. Halli­tuk­sella ei ole huolta huomi­sesta, ei pelkoa tule­vai­suu­desta. 

Kylillä puhu­taan, että halli­tuk­sessa heite­tään vitsiä, että tästä halli­tuk­sesta tulee halli­tus, joka jakaa eniten rahaa koskaan tähän mennessä tai tämän jälkeen. Tämä on aivan karmeaa, sillä asiassa piilee totuu­den siemen. Tämä suutut­taa - ei suoma­lais­ten asioita näin voi hoitaa!

Tällä hetkellä laita­va­sem­misto ja osa sosia­li­de­mo­kraa­teista käy tosis­saan keskus­te­lua siitä, tarvit­seeko näitä velkoja maksaa ikinä pois. Kuka teistä olisi valmis lainaa­maan rahaa, jos tietäisi, että sitä ei makseta takai­sin? Ei kukaan. 

Jos kuiten­kin jossain päädyt­täi­siin sellai­siin ratkai­sui­hin, että valtioi­den velkoja ei tarvitse maksaa takai­sin, voin vakuut­taa hyvät kokoo­mus­lai­set, että silloin päätös­valta maamme asioista ei ole meidän, vaan jonkun aivan muun käsissä. Vastuul­li­nen talou­den­pito on itse­näi­syy­den tae.

En minä maalaile kauhu­ku­via tule­vasta mielel­läni, vaan siksi, että olen huolis­sani. Ei suoma­lais­ten asioita näin voi hoitaa.

Vastuul­li­nen talou­den­pito on itse­näi­syy­den tae.

Enkä ole yksin tätä mieltä. Tuoreen selvi­tyk­sen mukaan esimer­kiksi lähes 80 prosent­tia yrityk­sistä on hyvin pessi­mis­ti­siä sen suhteen, että halli­tus kyke­nisi teke­mään työl­li­syyttä ja Suomen kilpai­lu­ky­kyä paran­ta­via ratkai­suja.

Halli­tuk­sen suun­nalta on tullut tutuksi sana ”sitten”. Työl­li­syys­toi­met ja talou­den uudis­tuk­set tehdään “sitten”, kun korona on ohi. Velkaan­tu­mi­nen pysäy­te­tään “sitten” vuosi­kym­me­nen lopulla. 

Pitää toimia nyt!

Juuri nyt monen suoma­lai­sen elämä on kovin epävar­maa. Jutte­lin Turun tela­kalla nostu­ria ohjaa­van nuoren miehen kanssa, joka miet­tii, miten vähe­ne­vien töiden käy. Huoli pais­toi silmistä. Yksi­ny­rit­täjä-valo­ku­vaaja oli pelois­saan kun hänen palve­luk­si­aan ei juuri tarvita.

Minis­teri Lintilä totesi viime viikon haas­tat­te­lussa, ”syksyllä itku kuuluu monista kodeista”. Ihmis­ten epävar­muu­teen on juuri nyt lukui­sia syitä. Suomessa oli heinä­kuun lopussa yhteensä 387 500 työtöntä työn­ha­ki­jaa. Se on 118 500 enem­män kuin viime vuonna. 

Talou­den haas­teet eivät johdu vain koro­nasta. Ennes­tään meillä on Euroo­pan vaikein huol­to­suhde ja ratkai­se­ma­ton kestä­vyys­vaje, jäykät työmark­ki­nat ja alhai­nen työl­li­syy­saste. Inves­toin­nit ovat olleet alamaissa vuosia. Viime kaudella asioita saatiin oike­aan suun­taan, mutta ei riit­tä­västi.

Myös kehi­tys maail­malla huoles­tut­taa. Mins­kissä, 700 kilo­met­rin päässä Helsin­gistä, diktaat­tori käyt­tää väki­val­taa oppo­si­tiota kohtaa. Yhdys­val­loissa mella­koi­daan presi­den­tin­vaa­lien alla. Venä­jällä oppo­si­tio­joh­taja myrky­tet­tiin. Kiina ja Yhdys­val­lat ovat käytän­nössä uudessa kylmässä sodassa. Britan­nia erosi EU:sta ja popu­lismi rehot­taa eri puolilla Euroop­paa.

Hyvät ystä­vät,

Suomi ei ole ensim­mäistä kertaa vaikeassa tilan­teessa. Histo­ria tuskin tois­taa itse­ään, mutta histo­riasta kannat­taa oppia. Tänä vuonna tulee kulu­neeksi 150 vuotta J. K. Paasi­ki­ven synty­mästä. Kokoo­muk­sen enti­nen puheen­joh­taja, päämi­nis­teri ja presi­dentti Paasi­kivi puki aika­naan sodan jälkeen uuden­vuo­den puhees­saan 1946 krii­sin jälkei­siä ajatuk­sia sanoiksi:

”Ehkä moni arve­lee minun liiaksi koros­ta­van asioi­den synk­kiä puolia. Eikö olisi parempi esit­tää valoi­sam­pia miet­teitä - niin moni ajat­te­lee. “Toivo mielii aina haas­tella koreata kieltä ” - sanoo Karrin isäntä Kiven Nummi­suu­ta­reissa.

Minua on sanot­tu­kin pessi­mis­tiksi. Pessi­mis­tejä on kuiten­kin eri lajia. Toiset istu­vat tuhassa ja vaike­roi­vat. Sellai­nen pessi­misti ei saa olla. Toiset katso­vat vaikeuk­sia silmästä silmään. Eivät aliar­vioi niitä. Eivät antaudu harha­ku­vit­te­lu­jen valtaan. Mutta pitä­vät kuiten­kin aina mieles­sään vaikeuk­sien olevan sitä varten, että ne voite­taan. Käyvät niihin kiinni lujin ottein tarkoi­tuk­sessa selvitä niistä. (…)

***

Hyvät kuuli­jat,

Tällai­nen puolue kokoo­mus on. Puolue, joka uskal­taa katsoa vaikeuk­sia silmästä silmään ja tart­tua ratkai­sui­hin. Nyt jos koskaan tarvi­taan kokoo­musta. Kokoo­mus tarjoaa vaih­toeh­don.

Kokoo­mus­lai­set ovat tulleet tunne­tuiksi vaikeista, mutta oikeista päätök­sistä.

Kokoo­mus on vaih­toehto päät­tä­mät­tö­myy­delle ja ajeleh­ti­mi­selle. Tämä ei ole ensim­mäi­nen kerta. Silloin, kun on vaikeaa, kokoo­mus­lai­set ovat aina olleet valmiita toimi­maan tinki­mättä ja periksi anta­matta suoma­lais­ten parhaaksi. Kokoo­mus­lai­set ovat tulleet tunne­tuiksi vaikeista, mutta oikeista päätök­sistä.

Hyvät kokoo­mus­lai­set,

eili­sen päivän puhuimme toivon poli­tii­kasta. Puhuimme visiosta ja siitä suun­nasta, johon Kokoo­mus haluaa viedä Suomea tällä vuosi­kym­me­nellä. Vastauk­semme tiivis­tyy kuuteen K:hon: Kestävä kehi­tys, Koulu­tus, Kasvu, Kansain­vä­li­syys, Kaupun­gis­tu­mi­nen, Koro­nasta selviä­mi­nen.

Mitä tämä kokoo­mus­lai­nen vaih­toehto juuri nyt tarkoit­taa? 

Hyvät ystä­vät, se tarkoit­taa neljää asiaa:

1) Aivan ensim­mäi­senä vakaut­tai­simme Suomen. Maalla pitää olla halli­tus­oh­jelma, joka on voimassa. Tämän­het­ki­nen tilanne on täysin absurdi: kaikki tietä­vät, että Antti Rinteen halli­tus­oh­jel­malta on pudon­nut pohja pois.

On luotava halli­tus­oh­jelma, joka takaa vakaan ja ennus­tet­ta­van toimin­taym­pä­ris­tön yrityk­sille ja palaut­taa luot­ta­muk­sen Suomeen. On pois­tet­tava epätie­toi­suus ja lakat­tava ajeleh­ti­masta. Maata on ryhdyt­tävä taas johta­maan pitkä­jän­tei­sesti.

2) Toiseksi, velkaan­tu­mi­nen on saatava hallin­taan. Muis­tan ne kovien neuvot­te­lui­den yöt, kun edel­li­sessä halli­tuk­sessa raken­net­tiin budjet­teja. Velkaan­tu­mi­nen halut­tiin kuriin ja talous kasvuun. Silloin jokai­nen euro punnit­tiin tark­kaan. Nyt on eri meininki.

Ymmär­rän, että kun kriisi iskee, niin velkaa otetaan. Sitä varten valtio on olemassa, ja siksi hyvinä aikoina julki­sesta talou­desta on huoleh­dit­tava, että krii­sin iskiessä voidaan toimia. Krii­sin keskellä valtio voi ottaa velkaa pelas­taak­seen työpaik­koja ja huoleh­tiak­seen palve­luista. Velkaa voi myös käyt­tää talou­den elvyt­tä­mi­seen.

Mutta. Ei velkaa loput­to­masti voi ottaa, ja varsin­kaan jos ei ole ajatus­ta­kaan, miten se makse­taan takai­sin. Velan­otto ilman suun­ni­tel­maa takai­sin­mak­susta ei ole vastuul­lista. Toiset puhu­vat kauniisti lasten tule­vai­suu­desta - samaan aikaan elävät täysillä heidän piik­kiinsä, varas­taen heiltä tule­vai­suu­den pohjan. 

Nyt näyt­tää siltä, että olemme ensim­mäi­nen suku­polvi vuosi­kym­me­niin, joka jättää maan huonom­massa kunnossa lapsille kuin on sen itse saanut. Siksi teki­simme suun­ni­tel­man velan­o­ton pysäyt­tä­mi­seksi.

Ei Suomi veroja korot­ta­malla nouse. Päin­vas­toin.

Samalla me sitou­dumme siihen, että enti­ses­tään maail­man huip­pu­luok­kaa oleva koko­nais­ve­roaste ei nouse. Ei Suomi veroja korot­ta­malla nouse. Päin­vas­toin.

3) Kolman­neksi, meidän on pidet­tävä huoli suoma­lais­ten työstä ja toimeen­tu­losta. 

SDP:n puheen­joh­taja Marin haavei­lee valtion sane­le­masta kuuden tunnin työpäi­västä. Me Kokoo­muk­sessa haavei­lemme siitä, että jokai­sella olisi töitä. Siitä, että palkalla tulisi toimeen. Siitä, että jokai­nen voi sopia jous­ta­vasti omista töis­tään. Kun SDP haavei­lee downs­hif­tauk­sesta, me haavei­lemme siitä, että ihmi­set voisi­vat seistä omilla jaloil­laan ja tulla toimeen ilman valtion tukia.

Hyvät ystä­vät,

meidän on puolus­tet­tava nykyi­siä työpaik­koja ja luotava edel­ly­tyk­siä uusille. Ilman päät­tä­väi­siä toimia meillä on vuoden loppuun mennessä työt­tö­mien armeija, yli puoli miljoo­naa työtöntä. Siksi toteut­tai­simme välit­tö­mästi esityk­semme 120 000 uuden työpai­kan luomi­seksi.

Samalla käyn­nis­täi­simme suur­ten raken­teel­lis­ten uudis­tus­ten määrä­tie­toi­sen toteut­ta­mi­sen. Uudis­tus­ten, joilla Suomesta tehdään dynaa­mi­nen ja kannus­tava maa. Maa, jossa on pohjois­mai­nen kahdek­san­kym­me­nen prosen­tin työl­li­syy­saste. Jos muut pohjois­maat pysty­vät tähän, niin miksi me emme pystyisi.

Uudis­tai­simme sosi­aa­li­tur­van. Kokoo­muk­sen malli on kannus­tava ja osal­lis­tava sosi­aa­li­turva, joka antaa vahvan turvan heikom­malle, mutta joka tekee työn vastaa­not­ta­mi­sesta ja teke­mi­sestä aina kannat­ta­vaa.

Toteut­tai­simme työhön ja yrit­tä­mi­seen kannus­ta­van kestä­vän kasvun  vero­mal­lin. Keven­täi­simme miljar­dilla ansio­tu­lo­jen vero­tusta ja siir­täi­simme vero­tuk­sen pain­opis­tettä haitta- ja kulu­tus­ve­ro­tuk­sen suun­taan. 

Pitäi­simme yrit­tä­mi­sen vero­tuk­sen kansain­vä­li­sesti kilpai­lu­ky­kyi­senä sekä inves­toin­tei­hin ja kasvuun kannus­ta­vana. Teki­simme tilaa kansan­ka­pi­ta­lis­mille ja antai­simme ihmi­sille mahdol­li­suu­den vauras­tua omalla työl­lään.

Korot­tai­simme kerta­hei­tolla merkit­tä­västi koti­ta­lous­vä­hen­nystä, jotta kodeissa voidaan työl­lis­tää ja saada helpo­tusta arkeen. Yli 70-vuotiaille toteut­tai­simme super­ko­ti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen. 

Paran­tai­simme työelä­män laatua ja oikeu­den­mu­kai­suutta. Palkan­saa­jien ja yrit­tä­jien puolu­eena me ymmär­rämme tämän päivän työelä­män haas­teet ja mahdol­li­suu­det. Siksi meidän uudis­tuk­semme parem­maksi ja oikeu­den­mu­kai­sem­maksi työelä­mäksi ovat: työpaik­ka­koh­tai­nen sopi­mi­nen, jous­ta­vat työs­ken­te­ly­ta­vat kuten etätyöt, työhy­vin­voin­nista huoleh­ti­mi­nen, tasa-arvoa lisäävä perhe­va­paa­uu­dis­tus sekä univer­saali työt­tö­myys­turva.

Yli 70-vuotiaille toteut­tai­simme super­ko­ti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen. 

Ilman työpaik­koja ei ole hyvin­voin­tia. Työpaik­koja ei synny ilman kilpai­ly­kyä, eikä kilpai­lu­ky­kyä ei ole ilman osaa­mista.

90-luvun lamasta nouse­mi­sessa oli aika­naan kolme keskeistä teki­jää, ja, totta­kai, myös hyvää tuuria: tele­mark­ki­noi­den avaa­mi­nen, yritys­ve­ro­tuk­sen uudis­ta­mi­nen sekä määrä­tie­toi­set osaa­mis- ja tutki­mus­pa­nos­tuk­set. Sama resepti ei ole täysin kopioi­ta­vissa, mutta tiedämme, että panos­ta­malla osaa­mi­seen, purka­malla sään­te­lyä, vapaut­ta­malla ihmi­set ja yrityk­set toimi­maan, nousemme varmasti. 

Tule­vai­suu­den menes­tys­ta­ri­nat eivät synny polii­tik­ko­jen valin­noilla, vaan ihmis­ten ja mark­ki­noi­den toimesta. Uuden kasvun lähteitä meillä on jo tiedossa. Anne­taan kvantti- ja mate­ri­aa­li­tek­no­lo­gioille, pienille ydin­voi­ma­loille ja kier­to­ta­lou­delle mahdol­li­suus tulla suoma­lai­siksi kasvu­ta­ri­noiksi.

Me emme lähde valit­se­maan voit­ta­jia, vaan lupaamme toteut­taa kestä­vän kasvun vero­uu­dis­tuk­sen sekä mitta­vat panos­tuk­set osaa­mi­seen, joilla taataan hyvä kasvu­ym­pä­ristö uusille suoma­lai­sille menes­tys­ta­ri­noille. Haluamme tehdä tilaa yksi­ny­rit­tä­jän, pk-yrit­tä­jän, maaseutu- ja maata­lous­yrit­tä­jän menes­tyk­selle.

Sitou­dumme siihen, että vuonna 2030 Suomen brut­to­kan­san­tuot­teesta 4 prosent­tia käyte­tään tutki­muk­seen ja kehi­tyk­seen. Tähän pääsemme kun valtio lait­taa liik­keelle vuosit­tain 100 miljoo­naa euroa enem­män, jolloin yrityk­set tuovat omaa rahaansa vuosit­tain 200 miljoo­naa enem­män. Tällä pääsemme kään­teen­te­ke­vään suun­nan­muu­tok­seen.

4) Neljän­neksi me raken­tai­simme ihmi­sille valoi­san näky­män tule­vai­suu­teen

Otamme kaikessa yhteis­kun­nan kehit­tä­mi­sessä lähtö­koh­daksi yksi­lön tarpeet ja vapau­den valita. 

Palve­lut on raken­net­tava ihmi­sen, ei hallin­non, ehdoilla. Ei sosi­aali- ja terveys­pal­ve­luja maakun­ta­hal­lin­nolla ratkaista, vaan sairaan ihmi­sen viiveet­tö­mällä hoitoon­pää­syllä, joka raken­ne­taan kunta­pe­rus­tei­sesti, yksi­lön näkö­kul­masta. Hoito­ta­kuuta kiris­täen, palve­luse­te­leitä laajasti käyt­täen, valin­nan mahdol­li­suuk­sia lisä­ten.

Ei sosi­aali- ja terveys­pal­ve­luita myös­kään sosia­li­soi­malla ratkaista. Me tarvit­semme yksi­tyi­sen ja kolman­nen sekto­rin mukaan palve­lui­den tuot­ta­jiksi. 

Ei myös­kään paineta epäon­nis­tu­neita maahan, vaan anne­taan mahdol­li­suus onnis­tua. Raken­tai­simme konkurs­sin tehneelle yrit­tä­jälle mahdol­li­suu­den uuteen alkuun. Helpot­tai­simme ylivel­kaan­tu­nei­den selviä­mistä omil­leen ulos­o­ton suojao­suutta nosta­malla. 

Koulu­tuk­sessa suun­ta­simme varat varhai­siin vuosiin ja perus­o­pe­tuk­seen. Perhei­den ja lasten tuke­mi­seen, jotta jokai­nen saa perus­kou­lusta riit­tä­vät taidot toisen asteen koulu­tuk­sesta suoriu­tu­mi­seen. Me uskomme laaduk­kaan opetuk­sen voimaan, emme nuor­ten pakot­ta­mi­sen oppi­vel­vol­li­suusi­kää nosta­malla.

Imago­pää­tös­ten sijaan edis­täi­simme luon­non, vesis­tö­jen ja ilmas­ton­suo­je­lussa ihmis­ten omia mahdol­li­suuk­sia tehdä vastuul­li­sia valin­toja ja tekoja. Ei pako­teta ihmi­siä yhteen muot­tiin, vaan ohja­taan järke­vällä sään­te­lyllä ja vero­tuk­sella fiksuun käyt­täy­ty­mi­seen. Tässä­kin haas­teessa onnis­tumme vain, jos saamme suoma­lai­set mukaan.

Hyvät kuuli­jat,

Kokoo­mus tarjoaa vaih­toeh­don halli­tuk­sen poli­tii­kalle. Meidän näke­myk­semme mukaan suoma­lai­set ansait­se­vat sen, että tilanne vakau­te­taan, velkaan­tu­mi­nen otetaan hallin­taan, tarjo­taan uskot­tava suun­ni­telma työpaik­ko­jen pelas­ta­mi­seksi ja raken­ne­taan valoisa näkymä tule­vai­suu­teen.

15 vuotta sitten lehtien pals­toilla käytiin keskus­te­lua siitä, miten puolu­eet eroa­vat toisis­taan - vai eroa­vatko ne juuri miten­kään? Koulu­jen oppi­kir­joissa opetet­tiin, että Suomessa on kolme suurta puoluetta, joista kaksi on kerral­laan halli­tuk­sessa. Takana oli kymme­nen miltei yhtä­jak­soi­sen talous­kas­vun vuotta, elin­ta­son nousun aikaa. Puhut­tiin jako­va­rasta, jonka käyt­töön puolueilla oli erilai­sia suun­ni­tel­mia. Ison kuvan ja tule­vai­suu­den suun­nan alle­kir­joit­ti­vat enem­män tai vähem­män kaikki.

Poli­tii­kassa on palattu vaih­toeh­to­jen aikaan. Tule­vina kuukausina ratkais­taan Suomen suunta vuosi­kym­me­niksi. Näin kriit­ti­sinä aikoina halli­tus ei voi istus­kella vallassa neljää vuotta, ilman, että sen teke­mi­nen on jatku­van haas­ton ja arvioin­nin kohteena. 

Poli­tii­kassa on palattu vaih­toeh­to­jen aikaan.

Hyvät kokoo­mus­lai­set,

Tänä syksynä ajatuk­seni ovat liik­ku­neet usein äitini lapsuu­teen. Äiti syntyi 1938 ennen talvi­so­taa, hän on keskim­mäi­nen kolmesta tytöstä. Mummi oli erit­täin köyhistä oloista, pienestä Kivi­län torpasta, perheen yhdes­toista lapsi. Eivätkä  papan lähtö­koh­dat olleet paljon parem­mat. He olivat hyvin pieni­tu­loi­sia.

Mummille ja papalle  oli kaikki kaikessa, että tytöt saavat käydä koulua. Kaikki perheen rahat käytet­tiin siihen, että lapset luki­vat yliop­pi­laiksi ja edel­leen opet­ta­jiksi. Äitini elämän aikana Suomesta on raken­nettu maa, jossa tämä polku on jokai­selle mahdol­lista. Äitini elämän aikana maahamme on raken­nettu hyvin­voin­tiyh­teis­kunta, jossa lähtö­koh­tana on kaikille samat koulut, samat hyvät palve­lut. Meillä köyhim­män­kin perheen lapsi pääsee maail­man parhaa­seen kouluun.

Tämä on uhat­tuna.

Meillä monilla on lapsia perhe­pii­rissä, ja haluai­simme niin kovin, että tämä hyvä, mikä Suomeen on luotu, siir­tyy myös heille – että me emme ole se suku­polvi, joka antoi hyvän rapau­tua.

Hyvät kuuli­jat,

Me haluamme pelas­taa suoma­lai­sen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan, omien arvo­jemme pohjalta. 

Me teemme sen välit­täen, niin että otamme todesta ihmis­ten huolen, ymmär­täen heidän epävar­muu­tensa tule­vai­suu­desta. Huoleh­dimme heikom­mista - ja hätään joutu­neen autamme jaloil­leen. 

Emme tingi tasa-arvosta ja ihmi­soi­keuk­sista. 

Me teemme sen tosi­asioita kuun­nel­len, niin että emme sorru popu­lis­miin, tai omien, vaih­toeh­tois­ten fakto­jen esit­te­lyyn.

Me teemme sen suvait­se­vai­sesti, niin että Suomi on avoin yhteis­kunta, jossa jokai­nen voi elää oman­lais­taan elämää. Emme tingi tasa-arvosta ja ihmi­soi­keuk­sista. 

Me teemme sen vastuul­li­sesti, niin että kaikessa päätök­sen­teossa pidämme ohje­nuo­rana ekolo­gista, sosi­aa­lista ja talou­del­lista vastuul­li­suutta.

Suhtau­dumme tule­vai­suu­teen uteliai­suu­della ja opti­mis­milla.

Pidämme Suomen turval­li­sena. Maana, jossa viran­omai­siin voi luot­taa ja jossa voi turval­li­sin mielin liik­kua. Me toimimme kansain­vä­li­sesti, niin että Suomi on tiivis osa Euroo­pan unio­nia ja aktii­vi­nen YK:n jäsen­maa. Kanna­tamme Suomen NATO-jäse­nyy­den hake­mista. 

Olemme sivis­tyk­sen puolue. Sivis­tys ja edis­ty­susko ovat se perusta, jolle hyvin­voin­tiyh­teis­kun­tamme raken­tuu. Suhtau­dumme tule­vai­suu­teen uteliai­suu­della ja opti­mis­milla.

Hyvät ystä­vät, 

Edessä on poli­tii­kan kolmi­loikka. 

Kunta­vaa­lit, edus­kun­ta­vaa­lit ja presi­den­tin­vaa­lit. Näissä vaaleissa me varmis­tamme, että Suomi kulkee oike­aan suun­taan. 

Valtaosa meistä tääl­lä­kin vaikut­taa vahvasti isän­maan asioi­hin kuntien kautta. Kunta­vaa­lit voite­taan jokai­sessa kunnassa erik­seen ja valta­kun­nal­li­sesti yhdessä. Kommu­nal­va­let är viktigt. I kommu­nerna bestäm­mer vi till­sam­mans om våra vikti­gaste välfärdst­jäns­ter - våra närt­jäns­ter.

Viimeis­tään vuonna 2023 käydään edus­kun­ta­vaa­lit. Jos Mari­nin halli­tus hallit­see koko vaali­kau­den, isän­maa tulee tarvit­se­maan kriit­ti­sesti uuden suun­nan. Niissä ei voi olla kuin yksi tavoite: Kokoo­mus palaa valtaan piik­ki­pai­kalta.

Presi­den­tin­vaa­lit järjes­te­tään vuonna 2024 ja ne päät­tä­vät koti­maan vaalien sarjan. Niihin on vielä aikaa, mutta valmis­tau­tu­mi­nen pitää aloit­taa jo hyvissä ajoin. 

Kun tänään lähdemme puolue­ko­kouk­sesta eri puolilta Suomea, haluan, että meistä välit­tyy vahva voiton­tahto. Meillä on vaih­toehto Suomen nykyi­selle suun­nalle. Meidän vaih­toeh­dos­samme on kyse vakau­desta, talou­desta, työstä ja tule­vai­suu­desta. Toivon poli­tii­kasta. 

Poli­tiikka ei ole yksi­lö­suo­ri­tus. Tämä on jouk­kue­laji. Me olemme kokoo­mus. Mennään ja muute­taan tämän maan suunta!

Petteri Orpon linja­puhe puolue­ko­kouk­sessa 2020
Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

30.9.2020

Petteri Orpo: “Kokoo­muk­sen työlinja on vaih­toehto halli­tuk­sen päät­tä­mät­tö­myy­delle”

Arvoisa puhe­mies,  Halli­tuk­sen budjet­ti­riihi oli petty­mys. Suomessa ihmi­siä irti­sa­no­taan, työpaik­ko­jen ovia laite­taan kiinni ja tehtaita sulje­taan. Samaan aikaan halli­tus päätti

26.9.2020

Petteri Orpo: “Me olemme kuntien puolella”

“Me emme hyväksy kuntien hiljai­sia hauta­jai­sia, vaan lähdemme puolus­ta­maan niitä kevään vaaleissa.” Arvoisa puolue­val­tuus­ton puheen­joh­taja, hyvät puolue­val­tuu­te­tut, ja hyvät median

26.9.2020

Autto: “Kokoo­musta tarvi­taan enem­män kuin koskaan”

Heikki Autto: “Suomi nousee vain yrit­tä­jyyttä tuke­malla“Arvoi­sat puolue­val­tuus­ton jäse­net, hyvä kokous­väki Ensin­nä­kin onnit­te­lut kaikilla puolue­val­tuus­ton jäse­nille ja vara­jä­se­nille valin­nasta puolu­eemme