Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Petteri Orpo, valinta puoluekokouksessa 2020
Kokoomus.fi / Julkaisut / Puheet / Petteri Orpo: “Mennään ja muute­taan tämän maan suunta!”

Petteri Orpo: “Mennään ja muute­taan tämän maan suunta!”

Julkaistu:

Hyvät kokoo­mus­lai­set,

Vaikka kokous on ollut poik­keuk­sel­li­nen, täällä on ollut mahtava tunnelma. Olisi mukava pitää iloi­nen puhe, mutta sellaista ette tule tänään saamaan. Nimit­täin tilanne, jossa Suomi tällä hetkellä on, on kaik­kea muuta kuin iloi­nen. Niin pian kuin me täältä Porin jäähal­lin ovista astumme ulos, meidät kohtaa kylmä todel­li­suus. Puhun nyt siitä, missä tilan­teessa Suomen talous on.

Koro­na­vi­rus merkit­see uhkaa kahdella tasolla: tervey­delle ja talou­delle. Samalla kun tervey­den kanssa ollaan tältä erää onnis­tuttu, vali­tet­ta­vasti koro­nan toinen puoli - talous - on jätetty hunnin­golle. Kyllä, keväällä osalle yrityk­sistä pystyt­tiin anta­maan hätäen­sia­pua tuki­pa­ket­tien kanssa, mutta seuraa­vat aske­leet ovat otta­matta.

Hyvät kokoo­mus­lai­set,

Talou­dessa edes­sämme ovat synkät ajat. Olemme jo nyt ajau­tu­neet globaa­liin taan­tu­maan, joka ei hellitä ennen kuin koro­na­vi­rus on lyöty. Oikeas­taan ei pitäisi edes puhua koro­na­vi­ruk­sen lyömi­sestä, sillä me emme tiedä, kuinka pitkään tämä jatkuu. 

Arvos­tettu talous­lehti The Econo­mist kirjoitti huhti­kuun lopussa artik­ke­lin 90 prosen­tin talou­desta. Lehti maalasi kuvaa talou­desta, joka ei palaa ennal­leen, vaan jää pysy­västi nykyistä pienem­mäksi. On toimia­loja ja palve­luita, jotka ovat hyöty­neet ihmis­ten käyt­täy­ty­mi­sen muutok­sesta. Osa toimia­loista on kuiten­kin kuin asfalt­ti­jy­rän alle jääneitä.

Annan esimer­kin. Viikko sitten käve­lin ystä­väni, lappi­lai­sen hotel­liy­rit­tä­jän kanssa hotel­lin autioita käytä­viä. Hän kertoi yrityk­sen selviä­vän tois­tai­seksi, mutta pelkäsi joutu­vansa pian jaka­maan lomau­tus­lap­puja kymme­nille työn­te­ki­jöille, jos asiak­kaita ei ala tule­maan ja ulko­maa­lai­set turis­tit pääse Suomeen. 

Yksis­tään Lapin talou­teen joka kahdes­kym­me­nes euro tulee matkai­lusta. Ala työl­lis­tää seson­kina 8000 ihmistä. Jos matkailu ei elvy talveen mennessä, puolet koko sekto­rista ja työpai­koista uhkaa kadota.

Koko Suomessa noin puolet matkailu- ja ravin­tola-alan yrityk­sistä arvioi liike­vaih­tonsa olevan elokuussa vähin­tään neljän­nek­sen pienempi kuin edel­lis­vuo­den elokuussa. Matkai­lu­toi­mia­lat työl­lis­tä­vät yli 142 000 työn­te­ki­jää kaik­kialla Suomessa. Jos tästä koko­nai­suu­desta liipais­taan edes viiden­nes pois, jälki Suomen kansan­ta­lou­delle ja ihmis­ten työpai­koille on aivan järkyt­tä­vää. Ja tässä on kyse vain yhdestä tärkeästä toimia­lasta.

Yli puolet Suomen keskei­sistä vien­tiy­ri­tyk­sistä sanoo vien­tinsä laske­van merkit­tä­västi loppu­vuo­den aikana. 

Pelkäs­tään toissa viikolla kuulimme yt-neuvot­te­lu­jen aloit­ta­mi­sesta Finnai­rilla, SSAB:lla, Metso Outo­tecillä, UPM:llä, Swiss­port Finlan­dilla, Lapland Hotel­sillla ja lukui­sissa muissa pienem­missä yrityk­sissä.

Monet pk-yrityk­set ovat tällä hetkellä pystyssä pitkälti pank­kien luoton­an­non helpot­ta­mi­sen ansiosta. Keväästä monien lainat ovat olleet maksu­va­paalla, mikä on autta­nut yrityk­siä pysy­mään pinnalla. On kuiten­kin valtava joukko työpaik­koja, joille asiak­kaat eivät enti­seen tapaan palaa. Pohti­kaapa vaikka artis­teja ja tapah­tu­may­rit­tä­jiä. Täyttä keik­ka­sa­lia emme tule näke­mään ennen kuin tartun­ta­vaara on ohi. Sadoilla työpai­koilla pide­tään käsiä ristissä ja tehdään kaikki mahdol­li­nen, ettei konkurssi yllät­täisi ennen sitä.

Hyvät ystä­vät,

Tämä on vali­tet­ta­vasti vasta alkusoit­toa. Halli­tus riemuit­see siitä, että brut­to­kan­san­tuot­teen pudo­tus Suomessa on tois­tai­seksi ollut yksi Euroo­pan pienim­piä. Hyvä näin, vaikka toki on muis­tet­tava, että Suomen valtio on pumpan­nut miljar­deit­tain laina­ra­haa iskua pehmen­tä­mään.

Ongelma ei ole siinä, että juuri nyt olisimme valta­vassa pulassa. Ongelma on siinä, että Suomen haas­teet ovat vasta edessä. Euroo­pan komis­sio arvioi, että Suomen palau­tu­mi­nen koro­na­krii­sistä on Euroo­pan hitainta. Työmark­ki­namme ovat jäykät ja Suomen kilpai­lu­kyky on jälleen karkaa­massa keskei­sistä kilpai­li­ja­maista.

Suomen Pankin pääjoh­taja Olli Rehn kertoi viime viikolla, että yksik­kö­työ­kus­tan­nuk­set heik­ke­ne­vät Suomessa 2,5 prosent­tia kulu­van kahden vuoden aikana. Tämä repii lisää kilpai­lu­ky­kye­roa keskei­siin kilpai­li­joi­himme.

Supis­tu­villa maail­man­mark­ki­noilla yrityk­set teke­vät nyt päätök­siä siitä, missä tuotan­toa ajetaan alas ja missä jatke­taan. Koska kilpai­lu­ky­kymme ei ole kunnossa, on edessä kylmää kyytiä suoma­lai­sille työpai­koille.

Halli­tus esiin­tyy kuin sillä olisi rahaa vaikka muille jakaa. Vali­tet­ta­vasti meillä on syksyllä edessä suoras­taan skit­so­free­ni­nen tilanne. Halli­tus on käyn­nis­tä­nyt ennä­tyk­sel­li­sen velka­ra­ha­lin­konsa, mutta kunnissa kasa­taan samaan aikaan histo­rial­li­sia leik­kaus­lis­toja. Suuri osa suoma­lai­sista kunnista joutuu syksyllä käymään yt-neuvot­te­lut, joiden kohteena ovat niin opet­ta­jat, nuori­so­työn­te­ki­jät kuin hoita­jat.

Tulemme näke­mään vähin­tään sato­jen, mutta toden­nä­köi­sesti tuhan­sien ihmis­ten irti­sa­no­mi­saal­lon kunta­ta­lou­den histo­rial­li­sen heikon tilan­teen vuoksi. Tämä tuntuu pahalta. Kunnissa ei ole taika­sei­nää, josta voisi nostaa lisää sete­leitä, vaan silloin kun rahat ovat loppu, on pakko sääs­tää.

Tulemme näke­mään myös veron­ko­ro­tuk­sia. Vaikka valtion tasolla onnis­tut­tai­siin pääosin vält­tä­mään veron­ki­ris­tyk­set, kunnal­lis­ve­rot nouse­vat - ja paljon. Olen melko varma, että joku kunta joutuu puhkai­se­maan tänä syksynä 25 prosen­tin kunnal­lis­ve­ro­tuk­sen rajan. Siinä voi sitten pohtia, että kuka työs­sä­käyvä haluaa enää asua kunnassa, jossa keski­palk­kai­nen joutuu maksa­maan useita tuhan­sia euroja enem­män vuosit­tai­sia veroja kuin muualla.

Kunnissa ei ole taika­sei­nää, josta voisi nostaa lisää sete­leitä, vaan silloin kun rahat ovat loppu, on pakko sääs­tää.

Koro­na­kriisi on aiheut­ta­nut sen, että tervey­den­huol­lon jonot ovat räjäh­tä­neet käsiin. HUS:n johta­jay­li­lää­käri Markku Mäki­järvi sanoi A-Studiossa kylmän rehel­li­sesti, että tämän tervey­den­huol­lon krii­sin hoita­mi­seen miljardi euroa lisää rahaa on hyvä alku.

Halli­tus voi lisä­ra­halla tilan­netta hetkel­li­sesti helpot­taa, mutta ilman kunnon uudis­tuk­sia eivät mitkään rahat ei riitä.

Näen ylei­sössä monta kunta­päät­tä­jää, joilla tuskan­hiki valuu pitkin selkää, kun ajatuk­set karkaa­vat oman koti­kun­nan talou­del­li­seen tilan­tee­seen. Me kaikki tiedämme, mitä pitäisi tehdä, eivätkä ne päätök­set ole muka­via.

Hyvät ystä­vät,

Suomen talou­dessa pää tulee vetä­vään käteen. Ajamme päin seinää, ykkös­luo­kassa. Halli­tuk­sella ei ole huolta huomi­sesta, ei pelkoa tule­vai­suu­desta. 

Kylillä puhu­taan, että halli­tuk­sessa heite­tään vitsiä, että tästä halli­tuk­sesta tulee halli­tus, joka jakaa eniten rahaa koskaan tähän mennessä tai tämän jälkeen. Tämä on aivan karmeaa, sillä asiassa piilee totuu­den siemen. Tämä suutut­taa - ei suoma­lais­ten asioita näin voi hoitaa!

Tällä hetkellä laita­va­sem­misto ja osa sosia­li­de­mo­kraa­teista käy tosis­saan keskus­te­lua siitä, tarvit­seeko näitä velkoja maksaa ikinä pois. Kuka teistä olisi valmis lainaa­maan rahaa, jos tietäisi, että sitä ei makseta takai­sin? Ei kukaan. 

Jos kuiten­kin jossain päädyt­täi­siin sellai­siin ratkai­sui­hin, että valtioi­den velkoja ei tarvitse maksaa takai­sin, voin vakuut­taa hyvät kokoo­mus­lai­set, että silloin päätös­valta maamme asioista ei ole meidän, vaan jonkun aivan muun käsissä. Vastuul­li­nen talou­den­pito on itse­näi­syy­den tae.

En minä maalaile kauhu­ku­via tule­vasta mielel­läni, vaan siksi, että olen huolis­sani. Ei suoma­lais­ten asioita näin voi hoitaa.

Vastuul­li­nen talou­den­pito on itse­näi­syy­den tae.

Enkä ole yksin tätä mieltä. Tuoreen selvi­tyk­sen mukaan esimer­kiksi lähes 80 prosent­tia yrityk­sistä on hyvin pessi­mis­ti­siä sen suhteen, että halli­tus kyke­nisi teke­mään työl­li­syyttä ja Suomen kilpai­lu­ky­kyä paran­ta­via ratkai­suja.

Halli­tuk­sen suun­nalta on tullut tutuksi sana ”sitten”. Työl­li­syys­toi­met ja talou­den uudis­tuk­set tehdään “sitten”, kun korona on ohi. Velkaan­tu­mi­nen pysäy­te­tään “sitten” vuosi­kym­me­nen lopulla. 

Pitää toimia nyt!

Juuri nyt monen suoma­lai­sen elämä on kovin epävar­maa. Jutte­lin Turun tela­kalla nostu­ria ohjaa­van nuoren miehen kanssa, joka miet­tii, miten vähe­ne­vien töiden käy. Huoli pais­toi silmistä. Yksi­ny­rit­täjä-valo­ku­vaaja oli pelois­saan kun hänen palve­luk­si­aan ei juuri tarvita.

Minis­teri Lintilä totesi viime viikon haas­tat­te­lussa, ”syksyllä itku kuuluu monista kodeista”. Ihmis­ten epävar­muu­teen on juuri nyt lukui­sia syitä. Suomessa oli heinä­kuun lopussa yhteensä 387 500 työtöntä työn­ha­ki­jaa. Se on 118 500 enem­män kuin viime vuonna. 

Talou­den haas­teet eivät johdu vain koro­nasta. Ennes­tään meillä on Euroo­pan vaikein huol­to­suhde ja ratkai­se­ma­ton kestä­vyys­vaje, jäykät työmark­ki­nat ja alhai­nen työl­li­syy­saste. Inves­toin­nit ovat olleet alamaissa vuosia. Viime kaudella asioita saatiin oike­aan suun­taan, mutta ei riit­tä­västi.

Myös kehi­tys maail­malla huoles­tut­taa. Mins­kissä, 700 kilo­met­rin päässä Helsin­gistä, diktaat­tori käyt­tää väki­val­taa oppo­si­tiota kohtaa. Yhdys­val­loissa mella­koi­daan presi­den­tin­vaa­lien alla. Venä­jällä oppo­si­tio­joh­taja myrky­tet­tiin. Kiina ja Yhdys­val­lat ovat käytän­nössä uudessa kylmässä sodassa. Britan­nia erosi EU:sta ja popu­lismi rehot­taa eri puolilla Euroop­paa.

Hyvät ystä­vät,

Suomi ei ole ensim­mäistä kertaa vaikeassa tilan­teessa. Histo­ria tuskin tois­taa itse­ään, mutta histo­riasta kannat­taa oppia. Tänä vuonna tulee kulu­neeksi 150 vuotta J. K. Paasi­ki­ven synty­mästä. Kokoo­muk­sen enti­nen puheen­joh­taja, päämi­nis­teri ja presi­dentti Paasi­kivi puki aika­naan sodan jälkeen uuden­vuo­den puhees­saan 1946 krii­sin jälkei­siä ajatuk­sia sanoiksi:

”Ehkä moni arve­lee minun liiaksi koros­ta­van asioi­den synk­kiä puolia. Eikö olisi parempi esit­tää valoi­sam­pia miet­teitä - niin moni ajat­te­lee. “Toivo mielii aina haas­tella koreata kieltä ” - sanoo Karrin isäntä Kiven Nummi­suu­ta­reissa.

Minua on sanot­tu­kin pessi­mis­tiksi. Pessi­mis­tejä on kuiten­kin eri lajia. Toiset istu­vat tuhassa ja vaike­roi­vat. Sellai­nen pessi­misti ei saa olla. Toiset katso­vat vaikeuk­sia silmästä silmään. Eivät aliar­vioi niitä. Eivät antaudu harha­ku­vit­te­lu­jen valtaan. Mutta pitä­vät kuiten­kin aina mieles­sään vaikeuk­sien olevan sitä varten, että ne voite­taan. Käyvät niihin kiinni lujin ottein tarkoi­tuk­sessa selvitä niistä. (…)

***

Hyvät kuuli­jat,

Tällai­nen puolue kokoo­mus on. Puolue, joka uskal­taa katsoa vaikeuk­sia silmästä silmään ja tart­tua ratkai­sui­hin. Nyt jos koskaan tarvi­taan kokoo­musta. Kokoo­mus tarjoaa vaih­toeh­don.

Kokoo­mus­lai­set ovat tulleet tunne­tuiksi vaikeista, mutta oikeista päätök­sistä.

Kokoo­mus on vaih­toehto päät­tä­mät­tö­myy­delle ja ajeleh­ti­mi­selle. Tämä ei ole ensim­mäi­nen kerta. Silloin, kun on vaikeaa, kokoo­mus­lai­set ovat aina olleet valmiita toimi­maan tinki­mättä ja periksi anta­matta suoma­lais­ten parhaaksi. Kokoo­mus­lai­set ovat tulleet tunne­tuiksi vaikeista, mutta oikeista päätök­sistä.

Hyvät kokoo­mus­lai­set,

eili­sen päivän puhuimme toivon poli­tii­kasta. Puhuimme visiosta ja siitä suun­nasta, johon Kokoo­mus haluaa viedä Suomea tällä vuosi­kym­me­nellä. Vastauk­semme tiivis­tyy kuuteen K:hon: Kestävä kehi­tys, Koulu­tus, Kasvu, Kansain­vä­li­syys, Kaupun­gis­tu­mi­nen, Koro­nasta selviä­mi­nen.

Mitä tämä kokoo­mus­lai­nen vaih­toehto juuri nyt tarkoit­taa? 

Hyvät ystä­vät, se tarkoit­taa neljää asiaa:

1) Aivan ensim­mäi­senä vakaut­tai­simme Suomen. Maalla pitää olla halli­tus­oh­jelma, joka on voimassa. Tämän­het­ki­nen tilanne on täysin absurdi: kaikki tietä­vät, että Antti Rinteen halli­tus­oh­jel­malta on pudon­nut pohja pois.

On luotava halli­tus­oh­jelma, joka takaa vakaan ja ennus­tet­ta­van toimin­taym­pä­ris­tön yrityk­sille ja palaut­taa luot­ta­muk­sen Suomeen. On pois­tet­tava epätie­toi­suus ja lakat­tava ajeleh­ti­masta. Maata on ryhdyt­tävä taas johta­maan pitkä­jän­tei­sesti.

2) Toiseksi, velkaan­tu­mi­nen on saatava hallin­taan. Muis­tan ne kovien neuvot­te­lui­den yöt, kun edel­li­sessä halli­tuk­sessa raken­net­tiin budjet­teja. Velkaan­tu­mi­nen halut­tiin kuriin ja talous kasvuun. Silloin jokai­nen euro punnit­tiin tark­kaan. Nyt on eri meininki.

Ymmär­rän, että kun kriisi iskee, niin velkaa otetaan. Sitä varten valtio on olemassa, ja siksi hyvinä aikoina julki­sesta talou­desta on huoleh­dit­tava, että krii­sin iskiessä voidaan toimia. Krii­sin keskellä valtio voi ottaa velkaa pelas­taak­seen työpaik­koja ja huoleh­tiak­seen palve­luista. Velkaa voi myös käyt­tää talou­den elvyt­tä­mi­seen.

Mutta. Ei velkaa loput­to­masti voi ottaa, ja varsin­kaan jos ei ole ajatus­ta­kaan, miten se makse­taan takai­sin. Velan­otto ilman suun­ni­tel­maa takai­sin­mak­susta ei ole vastuul­lista. Toiset puhu­vat kauniisti lasten tule­vai­suu­desta - samaan aikaan elävät täysillä heidän piik­kiinsä, varas­taen heiltä tule­vai­suu­den pohjan. 

Nyt näyt­tää siltä, että olemme ensim­mäi­nen suku­polvi vuosi­kym­me­niin, joka jättää maan huonom­massa kunnossa lapsille kuin on sen itse saanut. Siksi teki­simme suun­ni­tel­man velan­o­ton pysäyt­tä­mi­seksi.

Ei Suomi veroja korot­ta­malla nouse. Päin­vas­toin.

Samalla me sitou­dumme siihen, että enti­ses­tään maail­man huip­pu­luok­kaa oleva koko­nais­ve­roaste ei nouse. Ei Suomi veroja korot­ta­malla nouse. Päin­vas­toin.

3) Kolman­neksi, meidän on pidet­tävä huoli suoma­lais­ten työstä ja toimeen­tu­losta. 

SDP:n puheen­joh­taja Marin haavei­lee valtion sane­le­masta kuuden tunnin työpäi­västä. Me Kokoo­muk­sessa haavei­lemme siitä, että jokai­sella olisi töitä. Siitä, että palkalla tulisi toimeen. Siitä, että jokai­nen voi sopia jous­ta­vasti omista töis­tään. Kun SDP haavei­lee downs­hif­tauk­sesta, me haavei­lemme siitä, että ihmi­set voisi­vat seistä omilla jaloil­laan ja tulla toimeen ilman valtion tukia.

Hyvät ystä­vät,

meidän on puolus­tet­tava nykyi­siä työpaik­koja ja luotava edel­ly­tyk­siä uusille. Ilman päät­tä­väi­siä toimia meillä on vuoden loppuun mennessä työt­tö­mien armeija, yli puoli miljoo­naa työtöntä. Siksi toteut­tai­simme välit­tö­mästi esityk­semme 120 000 uuden työpai­kan luomi­seksi.

Samalla käyn­nis­täi­simme suur­ten raken­teel­lis­ten uudis­tus­ten määrä­tie­toi­sen toteut­ta­mi­sen. Uudis­tus­ten, joilla Suomesta tehdään dynaa­mi­nen ja kannus­tava maa. Maa, jossa on pohjois­mai­nen kahdek­san­kym­me­nen prosen­tin työl­li­syy­saste. Jos muut pohjois­maat pysty­vät tähän, niin miksi me emme pystyisi.

Uudis­tai­simme sosi­aa­li­tur­van. Kokoo­muk­sen malli on kannus­tava ja osal­lis­tava sosi­aa­li­turva, joka antaa vahvan turvan heikom­malle, mutta joka tekee työn vastaa­not­ta­mi­sesta ja teke­mi­sestä aina kannat­ta­vaa.

Toteut­tai­simme työhön ja yrit­tä­mi­seen kannus­ta­van kestä­vän kasvun  vero­mal­lin. Keven­täi­simme miljar­dilla ansio­tu­lo­jen vero­tusta ja siir­täi­simme vero­tuk­sen pain­opis­tettä haitta- ja kulu­tus­ve­ro­tuk­sen suun­taan. 

Pitäi­simme yrit­tä­mi­sen vero­tuk­sen kansain­vä­li­sesti kilpai­lu­ky­kyi­senä sekä inves­toin­tei­hin ja kasvuun kannus­ta­vana. Teki­simme tilaa kansan­ka­pi­ta­lis­mille ja antai­simme ihmi­sille mahdol­li­suu­den vauras­tua omalla työl­lään.

Korot­tai­simme kerta­hei­tolla merkit­tä­västi koti­ta­lous­vä­hen­nystä, jotta kodeissa voidaan työl­lis­tää ja saada helpo­tusta arkeen. Yli 70-vuotiaille toteut­tai­simme super­ko­ti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen. 

Paran­tai­simme työelä­män laatua ja oikeu­den­mu­kai­suutta. Palkan­saa­jien ja yrit­tä­jien puolu­eena me ymmär­rämme tämän päivän työelä­män haas­teet ja mahdol­li­suu­det. Siksi meidän uudis­tuk­semme parem­maksi ja oikeu­den­mu­kai­sem­maksi työelä­mäksi ovat: työpaik­ka­koh­tai­nen sopi­mi­nen, jous­ta­vat työs­ken­te­ly­ta­vat kuten etätyöt, työhy­vin­voin­nista huoleh­ti­mi­nen, tasa-arvoa lisäävä perhe­va­paa­uu­dis­tus sekä univer­saali työt­tö­myys­turva.

Yli 70-vuotiaille toteut­tai­simme super­ko­ti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen. 

Ilman työpaik­koja ei ole hyvin­voin­tia. Työpaik­koja ei synny ilman kilpai­ly­kyä, eikä kilpai­lu­ky­kyä ei ole ilman osaa­mista.

90-luvun lamasta nouse­mi­sessa oli aika­naan kolme keskeistä teki­jää, ja, totta­kai, myös hyvää tuuria: tele­mark­ki­noi­den avaa­mi­nen, yritys­ve­ro­tuk­sen uudis­ta­mi­nen sekä määrä­tie­toi­set osaa­mis- ja tutki­mus­pa­nos­tuk­set. Sama resepti ei ole täysin kopioi­ta­vissa, mutta tiedämme, että panos­ta­malla osaa­mi­seen, purka­malla sään­te­lyä, vapaut­ta­malla ihmi­set ja yrityk­set toimi­maan, nousemme varmasti. 

Tule­vai­suu­den menes­tys­ta­ri­nat eivät synny polii­tik­ko­jen valin­noilla, vaan ihmis­ten ja mark­ki­noi­den toimesta. Uuden kasvun lähteitä meillä on jo tiedossa. Anne­taan kvantti- ja mate­ri­aa­li­tek­no­lo­gioille, pienille ydin­voi­ma­loille ja kier­to­ta­lou­delle mahdol­li­suus tulla suoma­lai­siksi kasvu­ta­ri­noiksi.

Me emme lähde valit­se­maan voit­ta­jia, vaan lupaamme toteut­taa kestä­vän kasvun vero­uu­dis­tuk­sen sekä mitta­vat panos­tuk­set osaa­mi­seen, joilla taataan hyvä kasvu­ym­pä­ristö uusille suoma­lai­sille menes­tys­ta­ri­noille. Haluamme tehdä tilaa yksi­ny­rit­tä­jän, pk-yrit­tä­jän, maaseutu- ja maata­lous­yrit­tä­jän menes­tyk­selle.

Sitou­dumme siihen, että vuonna 2030 Suomen brut­to­kan­san­tuot­teesta 4 prosent­tia käyte­tään tutki­muk­seen ja kehi­tyk­seen. Tähän pääsemme kun valtio lait­taa liik­keelle vuosit­tain 100 miljoo­naa euroa enem­män, jolloin yrityk­set tuovat omaa rahaansa vuosit­tain 200 miljoo­naa enem­män. Tällä pääsemme kään­teen­te­ke­vään suun­nan­muu­tok­seen.

4) Neljän­neksi me raken­tai­simme ihmi­sille valoi­san näky­män tule­vai­suu­teen

Otamme kaikessa yhteis­kun­nan kehit­tä­mi­sessä lähtö­koh­daksi yksi­lön tarpeet ja vapau­den valita. 

Palve­lut on raken­net­tava ihmi­sen, ei hallin­non, ehdoilla. Ei sosi­aali- ja terveys­pal­ve­luja maakun­ta­hal­lin­nolla ratkaista, vaan sairaan ihmi­sen viiveet­tö­mällä hoitoon­pää­syllä, joka raken­ne­taan kunta­pe­rus­tei­sesti, yksi­lön näkö­kul­masta. Hoito­ta­kuuta kiris­täen, palve­luse­te­leitä laajasti käyt­täen, valin­nan mahdol­li­suuk­sia lisä­ten.

Ei sosi­aali- ja terveys­pal­ve­luita myös­kään sosia­li­soi­malla ratkaista. Me tarvit­semme yksi­tyi­sen ja kolman­nen sekto­rin mukaan palve­lui­den tuot­ta­jiksi. 

Ei myös­kään paineta epäon­nis­tu­neita maahan, vaan anne­taan mahdol­li­suus onnis­tua. Raken­tai­simme konkurs­sin tehneelle yrit­tä­jälle mahdol­li­suu­den uuteen alkuun. Helpot­tai­simme ylivel­kaan­tu­nei­den selviä­mistä omil­leen ulos­o­ton suojao­suutta nosta­malla. 

Koulu­tuk­sessa suun­ta­simme varat varhai­siin vuosiin ja perus­o­pe­tuk­seen. Perhei­den ja lasten tuke­mi­seen, jotta jokai­nen saa perus­kou­lusta riit­tä­vät taidot toisen asteen koulu­tuk­sesta suoriu­tu­mi­seen. Me uskomme laaduk­kaan opetuk­sen voimaan, emme nuor­ten pakot­ta­mi­sen oppi­vel­vol­li­suusi­kää nosta­malla.

Imago­pää­tös­ten sijaan edis­täi­simme luon­non, vesis­tö­jen ja ilmas­ton­suo­je­lussa ihmis­ten omia mahdol­li­suuk­sia tehdä vastuul­li­sia valin­toja ja tekoja. Ei pako­teta ihmi­siä yhteen muot­tiin, vaan ohja­taan järke­vällä sään­te­lyllä ja vero­tuk­sella fiksuun käyt­täy­ty­mi­seen. Tässä­kin haas­teessa onnis­tumme vain, jos saamme suoma­lai­set mukaan.

Hyvät kuuli­jat,

Kokoo­mus tarjoaa vaih­toeh­don halli­tuk­sen poli­tii­kalle. Meidän näke­myk­semme mukaan suoma­lai­set ansait­se­vat sen, että tilanne vakau­te­taan, velkaan­tu­mi­nen otetaan hallin­taan, tarjo­taan uskot­tava suun­ni­telma työpaik­ko­jen pelas­ta­mi­seksi ja raken­ne­taan valoisa näkymä tule­vai­suu­teen.

15 vuotta sitten lehtien pals­toilla käytiin keskus­te­lua siitä, miten puolu­eet eroa­vat toisis­taan - vai eroa­vatko ne juuri miten­kään? Koulu­jen oppi­kir­joissa opetet­tiin, että Suomessa on kolme suurta puoluetta, joista kaksi on kerral­laan halli­tuk­sessa. Takana oli kymme­nen miltei yhtä­jak­soi­sen talous­kas­vun vuotta, elin­ta­son nousun aikaa. Puhut­tiin jako­va­rasta, jonka käyt­töön puolueilla oli erilai­sia suun­ni­tel­mia. Ison kuvan ja tule­vai­suu­den suun­nan alle­kir­joit­ti­vat enem­män tai vähem­män kaikki.

Poli­tii­kassa on palattu vaih­toeh­to­jen aikaan. Tule­vina kuukausina ratkais­taan Suomen suunta vuosi­kym­me­niksi. Näin kriit­ti­sinä aikoina halli­tus ei voi istus­kella vallassa neljää vuotta, ilman, että sen teke­mi­nen on jatku­van haas­ton ja arvioin­nin kohteena. 

Poli­tii­kassa on palattu vaih­toeh­to­jen aikaan.

Hyvät kokoo­mus­lai­set,

Tänä syksynä ajatuk­seni ovat liik­ku­neet usein äitini lapsuu­teen. Äiti syntyi 1938 ennen talvi­so­taa, hän on keskim­mäi­nen kolmesta tytöstä. Mummi oli erit­täin köyhistä oloista, pienestä Kivi­län torpasta, perheen yhdes­toista lapsi. Eivätkä  papan lähtö­koh­dat olleet paljon parem­mat. He olivat hyvin pieni­tu­loi­sia.

Mummille ja papalle  oli kaikki kaikessa, että tytöt saavat käydä koulua. Kaikki perheen rahat käytet­tiin siihen, että lapset luki­vat yliop­pi­laiksi ja edel­leen opet­ta­jiksi. Äitini elämän aikana Suomesta on raken­nettu maa, jossa tämä polku on jokai­selle mahdol­lista. Äitini elämän aikana maahamme on raken­nettu hyvin­voin­tiyh­teis­kunta, jossa lähtö­koh­tana on kaikille samat koulut, samat hyvät palve­lut. Meillä köyhim­män­kin perheen lapsi pääsee maail­man parhaa­seen kouluun.

Tämä on uhat­tuna.

Meillä monilla on lapsia perhe­pii­rissä, ja haluai­simme niin kovin, että tämä hyvä, mikä Suomeen on luotu, siir­tyy myös heille – että me emme ole se suku­polvi, joka antoi hyvän rapau­tua.

Hyvät kuuli­jat,

Me haluamme pelas­taa suoma­lai­sen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan, omien arvo­jemme pohjalta. 

Me teemme sen välit­täen, niin että otamme todesta ihmis­ten huolen, ymmär­täen heidän epävar­muu­tensa tule­vai­suu­desta. Huoleh­dimme heikom­mista - ja hätään joutu­neen autamme jaloil­leen. 

Emme tingi tasa-arvosta ja ihmi­soi­keuk­sista. 

Me teemme sen tosi­asioita kuun­nel­len, niin että emme sorru popu­lis­miin, tai omien, vaih­toeh­tois­ten fakto­jen esit­te­lyyn.

Me teemme sen suvait­se­vai­sesti, niin että Suomi on avoin yhteis­kunta, jossa jokai­nen voi elää oman­lais­taan elämää. Emme tingi tasa-arvosta ja ihmi­soi­keuk­sista. 

Me teemme sen vastuul­li­sesti, niin että kaikessa päätök­sen­teossa pidämme ohje­nuo­rana ekolo­gista, sosi­aa­lista ja talou­del­lista vastuul­li­suutta.

Suhtau­dumme tule­vai­suu­teen uteliai­suu­della ja opti­mis­milla.

Pidämme Suomen turval­li­sena. Maana, jossa viran­omai­siin voi luot­taa ja jossa voi turval­li­sin mielin liik­kua. Me toimimme kansain­vä­li­sesti, niin että Suomi on tiivis osa Euroo­pan unio­nia ja aktii­vi­nen YK:n jäsen­maa. Kanna­tamme Suomen NATO-jäse­nyy­den hake­mista. 

Olemme sivis­tyk­sen puolue. Sivis­tys ja edis­ty­susko ovat se perusta, jolle hyvin­voin­tiyh­teis­kun­tamme raken­tuu. Suhtau­dumme tule­vai­suu­teen uteliai­suu­della ja opti­mis­milla.

Hyvät ystä­vät, 

Edessä on poli­tii­kan kolmi­loikka. 

Kunta­vaa­lit, edus­kun­ta­vaa­lit ja presi­den­tin­vaa­lit. Näissä vaaleissa me varmis­tamme, että Suomi kulkee oike­aan suun­taan. 

Valtaosa meistä tääl­lä­kin vaikut­taa vahvasti isän­maan asioi­hin kuntien kautta. Kunta­vaa­lit voite­taan jokai­sessa kunnassa erik­seen ja valta­kun­nal­li­sesti yhdessä. Kommu­nal­va­let är viktigt. I kommu­nerna bestäm­mer vi till­sam­mans om våra vikti­gaste välfärdst­jäns­ter - våra närt­jäns­ter.

Viimeis­tään vuonna 2023 käydään edus­kun­ta­vaa­lit. Jos Mari­nin halli­tus hallit­see koko vaali­kau­den, isän­maa tulee tarvit­se­maan kriit­ti­sesti uuden suun­nan. Niissä ei voi olla kuin yksi tavoite: Kokoo­mus palaa valtaan piik­ki­pai­kalta.

Presi­den­tin­vaa­lit järjes­te­tään vuonna 2024 ja ne päät­tä­vät koti­maan vaalien sarjan. Niihin on vielä aikaa, mutta valmis­tau­tu­mi­nen pitää aloit­taa jo hyvissä ajoin. 

Kun tänään lähdemme puolue­ko­kouk­sesta eri puolilta Suomea, haluan, että meistä välit­tyy vahva voiton­tahto. Meillä on vaih­toehto Suomen nykyi­selle suun­nalle. Meidän vaih­toeh­dos­samme on kyse vakau­desta, talou­desta, työstä ja tule­vai­suu­desta. Toivon poli­tii­kasta. 

Poli­tiikka ei ole yksi­lö­suo­ri­tus. Tämä on jouk­kue­laji. Me olemme kokoo­mus. Mennään ja muute­taan tämän maan suunta!

Petteri Orpon linja­puhe puolue­ko­kouk­sessa 2020
Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

21.2.2024

Timo Heino­nen: Suomen viesti Natossa on selkeä: kannamme vastuumme ja tuotamme turval­li­suutta.

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro valtio­neu­vos­ton selon­te­koon edus­kun­nalle Puolus­tus­voi­mien osal­lis­tu­mi­sesta Naton rauhan ajan yhtei­sen puolus­tuk­sen tehtä­viin vuonna 2024. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Me liityimme

21.2.2024

Pekka Toveri: Vank­ku­ma­ton ja horju­ma­ton tuki Ukrai­nalle on elinehto Euroo­pan turval­li­suu­delle

Kokoo­muk­sen ryhmä­puhe ajan­koh­tais­kes­kus­te­lussa Ukrai­nan tilan­teesta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Arvoisa puhe­mies,  Slava Ukraini. Kunnia Ukrai­nalle.  728 päivää sitten Venäjä käyn­nisti hyök­käys­so­dan

20.2.2024

Saara-Sofia Sirén: Työmark­ki­na­uu­dis­tuk­sia ei tehdä ketään vastaan, vaan Suomen puolesta.

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro väli­ky­sy­myk­seen halli­tuk­sen aiheut­ta­masta työmark­ki­na­kaa­ok­sesta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Suoma­lai­sessa yhteis­kun­nassa työmark­ki­na­jär­jes­töillä on tärkeä rooli työeh­to­so­pi­mus­ten neuvot­te­li­joina. TES-neuvot­­te­­luissa työn­te­ki­jöille pyri­tään

Skip to content