Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Puheet / Petteri Orpo: Meillä on kolme keskeistä asiaa, työ, turval­li­suus ja tule­vai­suus

Petteri Orpo: Meillä on kolme keskeistä asiaa, työ, turval­li­suus ja tule­vai­suus

Julkaistu:

Muuta­mia viik­koja siten seura­simme usko­ma­tonta poliit­tista näytel­mää. Välillä ei tosin tien­nyt onko kyseessä tosi-TV -kisa vai maail­man mahta­vim­maksi demo­kra­tiaksi itse­ään kutsu­van maan presi­den­tin­vaa­lit.

Vaalit herät­ti­vät suuria tunteita myös täällä Suomessa. Syys­tä­kin. Se, mitä ratkai­suja Yhdys­val­lat tekee turval­li­suu­den, ilmas­ton ja maail­man­kau­pan osalta, vaikut­taa suoraan myös Suomeen.

On selvää, että Donald Trum­pin valinta herät­tää kysy­myk­siä maan tule­vasta linjasta. Tällä hetkellä epävar­muutta on niin maail­man­mark­ki­noilla kuin maail­man­po­li­tii­kas­sa­kin. En kuiten­kaan haluaisi olla erityi­sen huoles­tu­nut Yhdys­val­loista. Kyse on vanhasta ja vahvasta demo­kra­tiasta, jolla on usko­ma­ton kyky sopeu­tua muutok­siin.

Yhdys­val­loilla on totta kai omat ongel­mansa, kuten on Euroo­pal­la­kin. Yhdys­val­tain vaali­kam­pan­jassa oli varsin ikäviä piir­teitä: Vahvaa vastak­kai­na­set­te­lua kaupun­kien ja maaseu­dun, nuor­ten ja vart­tu­neem­pien, korkeam­min koulu­tet­tu­jen ja vähem­män koulu­tet­tu­jen välillä. Britan­nian Brexit-äänes­tyk­sessä oli saman­lai­sia piir­teitä.

Mitä tulee Donald Trum­pin ulko-, ilmasto- tai kaup­pa­po­li­tiik­kaan, niin en näe syytä suurem­paan hätäi­lyyn Atlan­tin tällä puolen. Katso­taan rauhassa, miten vallan­vaihto tapah­tuu ja miten uuden presi­den­tin kausi lähtee liik­keelle. On turha mennä asioi­den edelle.

Mutta se, mistä olen aidosti huolis­sani, on länsi­mais­ten arvo­jen tule­vai­suus. Ei voi vält­tyä ajatuk­selta, että yhtei­set arvomme ovat uhat­tuina. Sellai­set asiat kuin ihmi­soi­keu­det, demo­kra­tia, sanan­va­paus ja tasa-arvo eivät ole itses­tään selviä enää edes länti­sessä maail­massa, eivät edes Euroo­pan unio­nin sisällä.

Euroo­pan on aivan turha kauhis­tella Yhdys­val­to­jen tai Turkin tai kenen­kään asioita, jos oma pesämme ei ole kunnossa. Totuus on, että meillä on jäsen­maita, jotka kulke­vat tällä hetkellä erit­täin huoles­tut­ta­vaan suun­taan. Jos EU ei pysty puolus­ta­maan omia arvo­jaan unio­nin sisällä, meillä ei myös­kään ole puheoi­keutta muiden asioi­hin.

Euroo­pan unioni on vaikeuk­sissa. EU-vastai­set popu­lis­ti­set liik­keet ovat nosteessa. Surul­li­sinta tässä kaikessa on se, että juuri nyt tarvit­semme vahvaa ja toimi­vaa Euroo­pan unio­nia ehkä enem­män kuin pitkään aikaan.

Mihin ovat unoh­tu­massa ne tavoit­teet, joille EU on raken­nettu kuten vapaa liik­ku­vuus, tasa-arvo, sisä­mark­ki­nat, vakaus ja turval­li­suus. Miten pystymme torju­maan terro­ris­mia ja muita turval­li­suus­haas­teita kuin toimi­malla yhdessä?

Tai miten pystymme turvaa­maan euroop­pa­lai­set työpai­kat Kiinan ja muiden nouse­vien talouk­sien kove­ne­vassa kilpai­lussa kuin toimi­malla yhdessä? Tai miten muuten pystymme hidas­ta­maan ilmas­ton­muu­tosta ja pelas­ta­maan maapal­lon jälki­pol­vil­lemme kuin toimi­malla yhdessä?

Mutta missä ovat euroop­pa­lai­sen yhteis­työn puolus­ta­jat silloin kun isän­maan ja koko Euroo­pan etu heitä tarvit­sisi? EU:n puolus­ta­jien hiljai­suus on korvia­huu­maa­vaa. Hyvät ystä­vät, tässä teillä on yksi Euroo­pan unio­nin puolus­taja!

Voi hyvin olla, että en voita sillä ääniä mutta puolus­tan euroop­pa­laista yhteis­työtä siitä yksin­ker­tai­sesta syystä, että se on isän­maan etu. Ilman EU:ta Suomi olisi köyhempi ja turvat­to­mampi maa Euroo­pan laidalla ja sitä minä en halua, Kokoo­mus ei halua, enkä usko että kukaan suoma­lai­nen haluaa sitä. EU:n puolus­ta­mi­nen ei tarkoita sitä, ettei näe sen ongel­mia. Ongel­mat ovat ilmi­sel­viä mutta ne pitää ratkaista eikä jäädä märeh­ti­mään niitä.

EU pitää keskit­tyä kansa­lais­ten kannalta tärkeim­piin tehtä­viinsä; talou­teen ja turval­li­suu­teen. EU on otta­nut viimei­sen parin vuoden aikana suuria aske­leita sisäi­sen turval­li­suu­den saralla, mutta sen on otet­tava suurempi vastuu myös puolus­tuk­sesta. Jos Trum­pin valinta tarkoit­taa vähem­män Yhdys­val­toja Euroo­passa, sen pitää tarkoit­taa enem­män euroop­pa­laista kykyä puolus­taa itse­ään. Vahvempi euroop­pa­lai­nen puolus­tusyh­teis­työ on ehdot­to­masti Suomen etu ja meidän kannat­taa tukea sitä voimal­li­sesti. Samalla jatkamme yhteis­työtä Naton ja kump­pa­nei­demme kanssa.

Kokoo­mus on halli­tuk­sen kolman­neksi suurin puolue. Siitä huoli­matta meillä on kokoamme suurempi rooli tämän päivän halli­tus­työstä. Me tiedämme mitä haluamme ja toimimme sen saavut­ta­mi­seksi. Suomessa monet, erityi­sesti oppo­si­tio, elää unel­ma­hö­tössä julki­sen talou­den tilan­teen osalta. Erityi­sen petty­nyt olen SDP:hen, joka vielä viime vaali­kau­della oli valtio­va­rain­mi­nis­teri-puolue, ja jossa aika­naan oli sekä talous­po­liit­tista osaa­mista että vastuul­li­sia päät­tä­jiä kuten Paavo Lippo­nen.

Puheet siitä, että leik­kauk­sia voitai­siin perua tai että ikävät päätök­set ovat ohi, eivät perustu muuhun kuin toivea­jat­te­luun. Vaikeita päätök­siä on edessä. Kuten tämän aamun Helsin­gin Sano­missa totean, olen hemme­tin huolis­sani Suomen talou­desta. Tämän hetken ennus­tei­den valossa voimme joutua teke­mään jopa 1-2 miljar­din euron lisä­leik­kauk­set julki­seen talou­teen ensi keväänä, jos talou­den ja työl­li­syy­den tunnus­lu­vut eivät lähde selvästi ylös­päin.

On totta, että talou­dessa on paljon posi­tii­vi­sia merk­kejä. Ennus­tei­den mukaan talous kasvaa kolman­nella neljän­nek­sellä puolen­toista prosen­tin tahtia. Pahim­man taan­tu­man voidaan sanoa olevan ohi, mutta eivät ongel­mamme vielä ole ratken­neet.  Talous­ti­lan­netta voisi myös kuvailla siten, että muutama vuosi sitten olimme upok­sissa. Nyt olemme saaneet vähän päätä pinnalle. Seuraa­vaksi on opetel­tava taas kunnolla uimaan.

Olemme tehneet paljon työl­li­syyttä ja talous­kas­vua lisää­viä toimia. Työn vero­tuk­sen keven­tä­mi­nen, palk­ka­kil­pai­lu­ky­kyämme paran­tava kilpai­lu­ky­ky­so­pi­mus, työt­tö­myys­tur­van aktii­vi­malli sekä yrit­tä­jyyttä tuke­vat vero­rat­kai­sut.  Tämä linja tuot­taa tulok­sia ennen pitkää. Mutta meillä pitää olla kevään halli­tuk­sen puoli­vä­li­rii­hessä kyky, halu ja valmius tehdä uusia työl­li­syy­sas­tetta nosta­via toimia.

Jos työl­li­syy­saste nousisi Ruot­sin tasolle olisi julki­nen talous pysy­västi yli 5 mrd. euroa vahvempi. Moni murheemme olisi hoidettu.   Talous­po­li­tii­kassa on selkeä kiik­ku­lauta: Mitä parempi työl­li­syys, sitä pienem­mät julkis­ten meno­jen leik­kauk­set.

Para­dok­saa­li­sesta on, että meillä on samaan aikaa kymme­niä tuhan­sia avoi­mia työpaik­koja ja korkea työt­tö­myys. Kannus­tin­louk­kuon­gelma on yhä ilmei­sempi. Siksi käyn­nis­tä­mäni kannus­tin­louk­ku­jen purku­työ Valtion­va­rain­mi­nis­te­riössä on entis­tä­kin tärkeämpi.  En voin millään hyväk­syä, että Uuden­kau­pun­gin auto­teh­taan, Turun tela­kan tai metsä­teol­li­suu­den uusiin työpaik­koi­hin ei löytyisi suoma­lai­sia työn­te­ki­jöitä.

Ajatel­laanpa meidän korkeaa nuori­so­työt­tö­myyt­tämme ja erityi­sesti työelä­män ja koulu­tuk­sen ulko­puo­lella olevien nuor­ten suurta määrää. Olen ollut yhteis­kun­nal­li­sessa toimin­nassa mukana pari­kym­mentä vuotta ja tänä aikana on eri minis­te­riöit­ten toimesta käyn­nis­tetty lukusia hank­keita nuor­ten työl­lis­tä­mi­seksi.

Kaikki ovat olleet tarpeel­li­sia, mutta nyt tarvi­taan tulok­sia. Tätä mahdol­li­suutta emme voi missata. Kaive­taan vaikka kiven alta ne keinot, jolla autamme omat nuoret ja työt­tö­mät avoi­miin työpaik­koi­hin.

Meillä on halli­tuk­sessa kolme keskeistä teemaa: Työ, turval­li­suus ja tule­vai­suus. Työ on hyvin­voin­timme perusta. Tässä ajassa suoma­lai­set kaipaa­vat turval­li­suutta ja samalla uskoa tule­vai­suu­teen.

Tiedän, että luke­mat­to­missa kodeissa on viime vuosina vietetty unet­to­mia öitä, kun on joutu­nut työt­tö­mäksi eikä uutta työpaik­kaa ole löyty­nyt enti­sen tilalle vaikka kuinka on yrit­tä­nyt ja etsi­nyt. Se on kova paikka. Se on kova paikka kaikille, jotka ovat joutu­neet sen tilan­teen kohtaa­maan.

Kokoo­muk­sella on vastauk­set näiden ihmis­ten autta­mi­seksi ja työt­tö­myy­den nujer­ta­mi­seksi jos vain kump­pa­neilta ja työmark­ki­na­jär­jes­töiltä löytyy rohkeus toteut­taa ne kans­samme. Toimet­to­muus ei ole kokoo­muk­sesta kiinni.  Uudis­tuk­set eivät tarkoita työn­te­ki­jöi­den aseman heiken­tä­mistä. Uudis­tuk­set ovat mahdol­li­sia vain, jos ne tehdään ja perus­tel­laan niin, että työn­te­ki­jät voivat nähdä, että ne ovat hänen etunsa. Parasta kaikille on, että työpaikka säilyy ja kenties työtön ystävä tai oma opis­ke­leva nuori­kin saa mahdol­li­suu­den työl­lis­tyä.

Kun puhumme kilpai­lu­ky­vystä, puhu­taan parem­masta työelä­mästä. Kun haemme parem­paa kilpai­lu­ky­kyä, tehdään parem­paa työelä­mää. Suomi on aina kilpail­lut laadulla.

Tämä vaatii lisää ja parem­paa työtä, jonka osia ovat esimer­kiksi työn ja perheen yhteen­so­vit­ta­mi­nen, nais­ten työmark­kina-aseman paran­ta­mi­nen, perhe­va­paa­uu­dis­tus, osaa­mi­nen, jous­ta­vuus, etätyöt, työpaik­ka­so­pi­mi­nen ja yhteis­työ työpai­koilla, parempi johta­mi­nen, kannus­tin­louk­ku­jen purka­mi­nen, lain­sää­däntö tälle vuosi­tu­han­nelle, työl­lis­tä­mi­sen kynnys­ten madal­ta­mi­nen – ja lopulta parempi työelämä.

Moderni työelämä on jo nyt tuonut monia uusia tapoja työpai­koille; etätyö, työai­ka­pan­kit, jous­tava työaika, osa-aika­työ ja niin edel­leen. Edel­leen työn jous­ta­vuutta paran­ta­via käytän­töjä tulee edis­tää aina kun mahdol­lista.

Tasa-arvoi­sem­man työelä­män puolesta on paljon tehtä­vää. Yksi iso asia on perhe­va­paa­jär­jes­tel­män uudis­ta­mi­nen ja siihen liit­tyen nais­ten työmark­kina-asema. Tarvit­semme tasa-arvoa paran­ta­van perhe­va­paa­uu­dis­tuk­sen, jossa myös taataan lasten päivä­hoi­toon pääsy mahdol­li­sim­man laajasti.

Tähän liit­tyen halli­tus­kump­pa­neilla on erityi­sesti koti­hoi­don tuen osalta melko tiuk­koja kantoja. Koko­nai­suus on kuiten­kin niin suuri, että tämä ei saa estää uudis­tuk­sen aloit­ta­mista jo tällä halli­tus­kau­della.

Uskon vakaasti, että parem­paa työelä­mää saatai­siin myös lisää­mällä sopi­mista työpai­koilla.  Suomi on sopi­musyh­teis­kunta edel­leen, mutta sopi­mi­nen 2000-luvulla kuuluu työpai­koille, ei kabi­net­tei­hin.

Työlain­sää­dän­nön tehtävä on taata kaikille hyvä ja oikeu­den­mu­kai­nen työelämä sekä kaikille riit­tävä toimeen­tulo, mutta nyky­maa­il­man työpaik­ko­jen kaik­kia mahdol­li­sia yksi­tyis­koh­tia ei voida miten­kään tietää keski­te­tysti. Työpai­koilla tunne­taan paikal­li­set olot parhai­ten.

Viime puolue­val­tuus­ton aikana pidet­tiin väki­val­lan vastai­nen miele­no­soi­tus. Olimme vahvasti mukana kerto­massa oman mieli­pi­teemme. Suoma­lai­set ovat huolis­saan turval­li­suu­des­taan ja aiheesta. Kaikki ovat huoman­neet, että maailma muut­tuu, eikä pelkäs­tään parem­paan suun­taan. Uudet uhat kuten terro­rismi, kyber­ri­kol­li­suus, ääri­liik­keet on otet­tava vaka­vis­saan.

Kokoo­muk­selle on tärkeää huoleh­tia yhteis­kun­nan ja ihmis­ten turval­li­suu­desta. Se on aihe josta ei voi tinkiä.

Olemme vastan­neet tähän mm. lisää­mällä polii­sien määrä­ra­hoja kymme­nellä miljoo­nalla. Myös tiedus­te­lu­lain­sää­däntö ollaan uusi­massa. Tärkeää ovat kuiten­kin asen­teet: nolla­to­le­ranssi rasis­mille, seis popu­lis­mille ja päät­tä­väi­syyttä puolus­taa vapaata yhteis­kun­taa.

Tule­vai­suu­den näkö­kul­masta ajan­koh­tai­sena ja Kokoo­muk­sen tärkeänä tavoit­teena on ympä­ris­töstä huolen pitä­mi­nen. Meidän on jätet­tävä maapallo tule­ville polville parem­massa kunnossa, kun sen saimme. Siitä emme tingi piirua­kaan.

Tästä erin­omai­sena esimerk­kinä on tors­taina hyväk­sytty ener­gia- ja ilmas­to­stra­te­gia. Se on histo­rial­li­nen paketti maail­man­laa­jui­sesti. Suomi on ensim­mäi­nen teol­li­suus­maa, joka kiel­tää kivi­hii­len käytön lailla. Suomi on ensim­mäi­nen maa, joka on päät­tä­nyt määrä­tie­toi­sista toimista fossii­li­sen tuon­tiöl­jyn puolit­ta­mi­seksi. Suomi siir­tyy liiken­teen sähköis­tä­mi­sen edel­lä­kä­vi­jä­mai­den jouk­koon.

Ville Niinistö on touhuk­kaasti puuhan­nut aurin­ko­pa­nee­lien tukea varjo­bud­je­tis­saan ja arvos­tel­lut yritys­tu­kia. Se on hytty­sen ininää tämän stra­te­gian linjauk­siin nähden. On myös syytä huomata, että vihrei­den ollessa oppo­si­tiossa halli­tus toteut­taa Suomen histo­rial­li­sen ener­gia- ja ilmas­to­stra­te­gian. Ja on syytä huomata, että vihrei­den ollessa halli­tuk­sessa, he eivät saaneet mitään vastaa­vaa aikaan.

Ilmas­to­po­li­tii­kan lisäksi teemme hyvää elin­kei­no­po­li­tiik­kaa. Järkevä ympä­ris­tö­po­li­tiikka yhdis­tää realis­ti­sesti kasvun, hyvin­voin­nin ja ympä­ris­töys­tä­väl­li­syy­den. Tämä on erit­täin kunnian­hi­moi­nen koko­nai­suus.

Käyn­nissä oleva maakun­ta­uu­dis­tus, ja siihen liit­tyvä sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lu­jen siirto kunnilta maakun­tien hoidet­ta­vaksi, on uudis­tus­hank­keena iso, hallin­nol­li­sesti jopa histo­rial­li­sen suuri. Se tulee muut­ta­maan suoma­lai­sen kuntien tehtä­vä­kent­tää merkit­tä­västi.

Se, mitä kuntien kannalta nyt tapah­tuu, on lopulta varsin selkeää ja linja­kasta. Sote- ja maakun­ta­uu­dis­tuk­sen jälkei­sen kunnan tehtä­vät on hyvin helppo määri­tellä.

Kun sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lut siir­re­tään maakun­nille, kunnille jää kaikki se, mikä nyky­ään­kin on - sosi­aali- ja terveys­pal­ve­luita, maata­lous­lo­mi­tusta, pelas­tus­toi­mea ja muuta­mia ympä­ris­tö­hal­lin­toon liit­ty­viä tehtä­viä lukuun otta­matta. Yrit­tä­jyys­po­li­tiikka, koulut, kaavoi­tus, kult­tuuri, nuori­so­työ, liikunta jne.

Kiitos Kokoo­muk­sen työn halli­tuk­sessa, kunnille jää edel­leen merkit­tävä rooli - ylei­nen toimi­valta ja vero­tusoi­keus. Niille jää myös vahva itse­hal­linto.

Suoma­lai­set kunnat voivat olla jatkossa luon­teel­taan ja toimin­tae­del­ly­tyk­sil­tään jopa nykyistä vahvem­pia. Maakun­tien toimi­valta on rajat­tua ja niiden rahoi­tus tulee valtiolta. Sen moni­mut­kai­sempi tämä muutos ei todel­la­kaan kuntien näkö­kul­masta ole.

Kokoo­mus­lai­sena on helppo olla aidosti innois­saan niistä asia­ko­ko­nai­suuk­sista, joista kunnissa jatkossa pääte­tään. Kunnasta muodos­tuu sivis­tyk­sen ja elin­voi­man puolesta toimiva paikal­li­syh­teisö – ja nämä ovat erit­täin kokoo­mus­lai­sia teemoja.

Siksi meidän on nyt lähdet­tävä laajasti liik­keelle pyytä­mään ehdok­kaaksi koti­kun­tansa kehit­tä­mi­sestä kiin­nos­tu­neita suoma­lai­sia. Puhu­taan ihmi­sille, kuun­nel­laan, tehdään joka kunnassa ihmis­ten arkea paran­tava vaalioh­jelma – voite­taan seuraa­vat vaalit.

Liian tutuksi tullut tarina on, että kun lapsen korva­ki­vun takia soit­taa terveys­a­se­malle tors­taina klo 14, niin mitä saat vastauk­seksi? Avun saami­nen siir­tyy seuraa­vaan päivään tai hoitoa pitää etsiä päivys­tyk­sen pitkistä jonosta tai sitten muualta. Tämän vuoksi suoma­lai­set ansait­se­vat uudis­tuk­sen palve­lui­hinsa. Kokoo­muk­sen ansiosta nyt puhu­taan kansa­lais­ten palve­luista. Ei puhuta pelkäs­tään hallin­nosta, järjes­tel­mästä tai vallasta.

Palve­lui­den näkö­kul­masta, ei hallin­non, tärkeän valin­nan­va­pau­den valmis­telu etenee parhail­laan refor­mi­mi­nis­te­ri­ryh­mässä, jossa minis­te­rimme Paula ja Sanni teke­vät joka viikko tunti­kausia töitä. Olen luot­ta­vai­nen siihen, että hyvä malli valmis­tuu näinä viik­koina. Mitä valin­nan­va­paus sitten tarkoit­taa? Ihmi­nen saa valita hoito­pai­kan, asia­kas tulee järjes­tel­män keski­öön, laatu para­nee ja jonot lyhe­ne­vät. Jos asia­kas ei halua valita, ei ole pakko niin tehdä. Rahoi­tus menee tuot­ta­jille valin­nei­den asiak­kai­den mukaan ja asiak­kai­den pompot­telu loppuu. Ihmi­selle tulee oikeus vaikut­taa omiin palve­lui­hinsa. Jatkossa on aito mahdol­li­suus vaikut­taa ja äänes­tää jaloil­laan, eli valita.

Kyse ei ole yksi­tyi­sien ja julkis­ten palve­lui­den vastak­kai­na­set­te­lussa. Sote-alalla on kaik­kialla todella ammat­ti­tai­toista henki­lö­kun­taa. Suuri osaa sote -palve­luista tuote­taan jatkos­sa­kin julki­sena tuotan­tona. Samalla kun me uudis­tamme, oppo­si­tiossa jo julis­te­taan, että mahdol­li­sesti halli­tuk­seen pääs­tes­sään he perui­si­vat uudis­tuk­sen. Nämä puheet ovat täysin vastuut­to­mia. Uudis­tus on keskei­nen osa hyvin­voin­nin turvaa­mista. Kuinka monta vuotta viher-vasem­misto-oppo­si­tio aikoo suoma­lais­ten tervey­dellä käydä poliit­tista peliä?

Minulle on erit­täin suuri petty­mys, että SDP ja Vihreät­kin ovat lähte­neet tälle pelot­te­lu­po­pu­lis­min tielle, joka näyt­tää kohdis­tu­van ennen kaik­kea siihen, ettei­vät halua kansa­lais­ten saada valin­ta­oi­keutta palve­luista. Oppo­si­tio on niin keskit­ty­nyt poli­ti­koin­tiin, että ei ole huoman­nut omien kannat­ta­jiensa hyöty­vän ja kannat­ta­van parem­pia palve­luja valin­nan­va­pau­den kautta. Nythän valin­nan­va­paus on vain niillä, joilla on rahaa tai työter­veys­huolto.

Pelot­te­le­malla oppo­si­tio yrit­tää estää ihmi­siä näke­mästä kuinka merkit­tä­västi tulemme paran­ta­maan palve­lu­jen saata­vuutta.

Vasem­misto haluaa osoi­tella yrit­tä­jiä paho­lai­sina, riis­tä­jinä ja sorta­jina. Me kokoo­muk­sessa arvos­tamme myös sote-alan yrit­tä­jiä ja kolman­nen sekto­rin toimi­joita yhtä lailla kuin julki­sen sekto­rin työn­te­ki­jöitä – jokai­nen hammas­hoi­tola ja kuntou­tus­kes­kus tekee upeaa työtä ihmis­ten tervey­den edis­tä­mi­seksi. Totuus taitaa olla se, että viher-vasem­mis­tolla ei ole mitään omaa visiota tule­vai­suu­den sotesta. Vastus­ta­mi­nen on kehno visio.

On tärkeää, että Kokoo­mus on mukana halli­tuk­sessa näin suur­ten uudis­tus­ten keskellä. Ajatel­kaa mitä siitä tulisi jos näitä uudis­tuk­sia tehtäi­siin puna­mul­taa käsissä.

Meidän on hyvä lähteä täältä kohti kunta­vaa­leja. Meillä on hyvä ote uudis­tuk­siin ja tule­vien kuntien tehtä­vät ovat kuin meille räätä­löi­tyjä.

Lähde­tään hyvällä mielellä ehdo­kas­han­kin­taan ja vaali­työ­hön!

Puheen­joh­taja, valtio­va­rain­mi­nis­teri Petteri Orpon puhe puolue­val­tuus­tossa 26.11.2016:
www.facebook.com/kokoomus/videos/10153918250232102

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

14.6.2023

Koko­muus­mep­pien kolme täkyä parla­men­tin loppu­kau­teen

Euroo­pan parla­men­tin istun­to­kausi on kään­ty­mässä pian loppusuo­ralle. Viisi­vuo­ti­sen kauden aikana on ehti­nyt tapah­tua paljon, ja usein rutii­nin­omai­selta sekä puudut­ta­valta näyt­tävä lain­sää­dän­tö­työ on ollut hyvin poik­keuk­sel­lista tällä kaudella. Prio­ri­teet­teja on laitettu uusiksi esimer­kiksi koro­na­pan­de­mian, Venä­jän aloit­ta­man hyök­käys­so­dan sekä siitä seuran­neen ener­gia­krii­sin seurauk­sena. Viimeistä vuotta Euroo­pan parla­men­tissa leimaa­vat näiden ohella ja näistä johtuen erityi­sesti Ukrai­nan tilanne sekä talous- ja oikeus­val­tio­ky­sy­myk­set.

27.3.2023

Nyt on oikea aika raken­taa hyvin­voin­tia

Seuraa­van halli­tuk­sen tärkein tehtävä on hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan pelas­ta­mi­nen ja ihmi­sille tärkei­den palve­lui­den turvaa­mi­nen. Kokoo­muk­sen tavoit­te­lema Suomi on hyvä yhteis­kunta niin lapsille,

25.3.2023

Petteri Orpo: Uusi ydin­voi­mala Suomeen

Yksi tule­van halli­tuk­sen tärkeim­mistä tehtä­vistä on vauh­dit­taa voimak­kaasti uusien ydin­voi­ma­loi­den raken­ta­mista Suomeen. Kokoo­mus haluaa ydin­voi­masta tule­van halli­tuk­sen ener­gia­po­li­tii­kan kulma­ki­ven. Fortum

Skip to content