Petteri Orpo: Meillä on kolme keskeistä asiaa, työ, turval­lisuus ja tulevaisuus – kokoomus.fi
MENU
Petteri Orpo: Meillä on kolme keskeistä asiaa, työ, turval­lisuus ja tulevaisuus

Petteri Orpo: Meillä on kolme keskeistä asiaa, työ, turval­lisuus ja tulevaisuus

Julkaistu: 26.11.2016 Julkaisut

Muutamia viikkoja siten seura­simme uskoma­tonta poliit­tista näytelmää. Välillä ei tosin tiennyt onko kyseessä tosi-TV -kisa vai maailman mahta­vim­maksi demokra­tiaksi itseään kutsuvan maan presi­den­tin­vaalit.

Vaalit herät­tivät suuria tunteita myös täällä Suomessa. Syystäkin. Se, mitä ratkaisuja Yhdys­vallat tekee turval­li­suuden, ilmaston ja maail­man­kaupan osalta, vaikuttaa suoraan myös Suomeen.

On selvää, että Donald Trumpin valinta herättää kysymyksiä maan tulevasta linjasta. Tällä hetkellä epävar­muutta on niin maail­man­mark­ki­noilla kuin maail­man­po­li­tii­kas­sakin. En kuitenkaan haluaisi olla erityisen huoles­tunut Yhdys­val­loista. Kyse on vanhasta ja vahvasta demokra­tiasta, jolla on uskomaton kyky sopeutua muutoksiin.

Yhdys­val­loilla on totta kai omat ongel­mansa, kuten on Euroo­pal­lakin. Yhdys­valtain vaali­kam­pan­jassa oli varsin ikäviä piirteitä: Vahvaa vastak­kai­na­set­telua kaupunkien ja maaseudun, nuorten ja varttu­neempien, korkeammin koulu­tet­tujen ja vähemmän koulu­tet­tujen välillä. Britannian Brexit-äänes­tyk­sessä oli saman­laisia piirteitä.

Mitä tulee Donald Trumpin ulko-, ilmasto- tai kauppa­po­li­tiikkaan, niin en näe syytä suurempaan hätäilyyn Atlantin tällä puolen. Katsotaan rauhassa, miten vallan­vaihto tapahtuu ja miten uuden presi­dentin kausi lähtee liikkeelle. On turha mennä asioiden edelle.

Mutta se, mistä olen aidosti huolissani, on länsi­maisten arvojen tulevaisuus. Ei voi välttyä ajatuk­selta, että yhteiset arvomme ovat uhattuina. Sellaiset asiat kuin ihmisoi­keudet, demokratia, sanan­vapaus ja tasa-arvo eivät ole itsestään selviä enää edes länti­sessä maail­massa, eivät edes Euroopan unionin sisällä.

Euroopan on aivan turha kauhis­tella Yhdys­val­tojen tai Turkin tai kenenkään asioita, jos oma pesämme ei ole kunnossa. Totuus on, että meillä on jäsen­maita, jotka kulkevat tällä hetkellä erittäin huoles­tut­tavaan suuntaan. Jos EU ei pysty puolus­tamaan omia arvojaan unionin sisällä, meillä ei myöskään ole puheoi­keutta muiden asioihin.

Euroopan unioni on vaikeuk­sissa. EU-vastaiset populis­tiset liikkeet ovat nosteessa. Surul­li­sinta tässä kaikessa on se, että juuri nyt tarvit­semme vahvaa ja toimivaa Euroopan unionia ehkä enemmän kuin pitkään aikaan.

Mihin ovat unohtu­massa ne tavoitteet, joille EU on raken­nettu kuten vapaa liikkuvuus, tasa-arvo, sisämark­kinat, vakaus ja turval­lisuus. Miten pystymme torjumaan terro­rismia ja muita turval­li­suus­haas­teita kuin toimi­malla yhdessä?

Tai miten pystymme turvaamaan euroop­pa­laiset työpaikat Kiinan ja muiden nousevien talouksien kovene­vassa kilpai­lussa kuin toimi­malla yhdessä? Tai miten muuten pystymme hidas­tamaan ilmas­ton­muu­tosta ja pelas­tamaan maapallon jälki­pol­vil­lemme kuin toimi­malla yhdessä?

Mutta missä ovat euroop­pa­laisen yhteistyön puolus­tajat silloin kun isänmaan ja koko Euroopan etu heitä tarvitsisi? EU:n puolus­tajien hiljaisuus on korvia­huu­maavaa. Hyvät ystävät, tässä teillä on yksi Euroopan unionin puolustaja!

Voi hyvin olla, että en voita sillä ääniä mutta puolustan euroop­pa­laista yhteis­työtä siitä yksin­ker­tai­sesta syystä, että se on isänmaan etu. Ilman EU:ta Suomi olisi köyhempi ja turvat­to­mampi maa Euroopan laidalla ja sitä minä en halua, Kokoomus ei halua, enkä usko että kukaan suoma­lainen haluaa sitä. EU:n puolus­ta­minen ei tarkoita sitä, ettei näe sen ongelmia. Ongelmat ovat ilmiselviä mutta ne pitää ratkaista eikä jäädä märeh­timään niitä.

EU pitää keskittyä kansa­laisten kannalta tärkeimpiin tehtä­viinsä; talouteen ja turval­li­suuteen. EU on ottanut viimeisen parin vuoden aikana suuria askeleita sisäisen turval­li­suuden saralla, mutta sen on otettava suurempi vastuu myös puolus­tuk­sesta. Jos Trumpin valinta tarkoittaa vähemmän Yhdys­valtoja Euroo­passa, sen pitää tarkoittaa enemmän euroop­pa­laista kykyä puolustaa itseään. Vahvempi euroop­pa­lainen puolus­tusyh­teistyö on ehdot­to­masti Suomen etu ja meidän kannattaa tukea sitä voimal­li­sesti. Samalla jatkamme yhteis­työtä Naton ja kumppa­nei­demme kanssa.

Kokoomus on halli­tuksen kolman­neksi suurin puolue. Siitä huoli­matta meillä on kokoamme suurempi rooli tämän päivän halli­tus­työstä. Me tiedämme mitä haluamme ja toimimme sen saavut­ta­mi­seksi. Suomessa monet, erityi­sesti oppositio, elää unelma­hö­tössä julkisen talouden tilanteen osalta. Erityisen pettynyt olen SDP:hen, joka vielä viime vaali­kau­della oli valtio­va­rain­mi­nisteri-puolue, ja jossa aikanaan oli sekä talous­po­liit­tista osaamista että vastuul­lisia päättäjiä kuten Paavo Lipponen.

Puheet siitä, että leikkauksia voitaisiin perua tai että ikävät päätökset ovat ohi, eivät perustu muuhun kuin toivea­jat­teluun. Vaikeita päätöksiä on edessä. Kuten tämän aamun Helsingin Sanomissa totean, olen hemmetin huolissani Suomen talou­desta. Tämän hetken ennus­teiden valossa voimme joutua tekemään jopa 1-2 miljardin euron lisäleik­kaukset julkiseen talouteen ensi keväänä, jos talouden ja työlli­syyden tunnus­luvut eivät lähde selvästi ylöspäin.

On totta, että talou­dessa on paljon positii­visia merkkejä. Ennus­teiden mukaan talous kasvaa kolman­nella neljän­nek­sellä puolen­toista prosentin tahtia. Pahimman taantuman voidaan sanoa olevan ohi, mutta eivät ongel­mamme vielä ole ratkenneet.  Talous­ti­lan­netta voisi myös kuvailla siten, että muutama vuosi sitten olimme upoksissa. Nyt olemme saaneet vähän päätä pinnalle. Seuraa­vaksi on opeteltava taas kunnolla uimaan.

Olemme tehneet paljon työlli­syyttä ja talous­kasvua lisääviä toimia. Työn verotuksen keven­tä­minen, palkka­kil­pai­lu­ky­kyämme parantava kilpai­lu­ky­ky­so­pimus, työttö­myys­turvan aktii­vi­malli sekä yrittä­jyyttä tukevat verorat­kaisut.  Tämä linja tuottaa tuloksia ennen pitkää. Mutta meillä pitää olla kevään halli­tuksen puoli­vä­li­rii­hessä kyky, halu ja valmius tehdä uusia työlli­syy­sas­tetta nostavia toimia.

Jos työlli­syy­saste nousisi Ruotsin tasolle olisi julkinen talous pysyvästi yli 5 mrd. euroa vahvempi. Moni murheemme olisi hoidettu.   Talous­po­li­tii­kassa on selkeä kiikku­lauta: Mitä parempi työllisyys, sitä pienemmät julkisten menojen leikkaukset.

Paradok­saa­li­sesta on, että meillä on samaan aikaa kymmeniä tuhansia avoimia työpaikkoja ja korkea työttömyys. Kannus­tin­louk­kuon­gelma on yhä ilmei­sempi. Siksi käynnis­tämäni kannus­tin­louk­kujen purkutyö Valtion­va­rain­mi­nis­te­riössä on entis­täkin tärkeämpi.  En voin millään hyväksyä, että Uuden­kau­pungin autotehtaan, Turun telakan tai metsä­teol­li­suuden uusiin työpaik­koihin ei löytyisi suoma­laisia työnte­ki­jöitä.

Ajatel­laanpa meidän korkeaa nuori­so­työt­tö­myyt­tämme ja erityi­sesti työelämän ja koulu­tuksen ulkopuo­lella olevien nuorten suurta määrää. Olen ollut yhteis­kun­nal­li­sessa toimin­nassa mukana parikym­mentä vuotta ja tänä aikana on eri minis­te­riöitten toimesta käynnis­tetty lukusia hankkeita nuorten työllis­tä­mi­seksi.

Kaikki ovat olleet tarpeel­lisia, mutta nyt tarvitaan tuloksia. Tätä mahdol­li­suutta emme voi missata. Kaivetaan vaikka kiven alta ne keinot, jolla autamme omat nuoret ja työttömät avoimiin työpaik­koihin.

Meillä on halli­tuk­sessa kolme keskeistä teemaa: Työ, turval­lisuus ja tulevaisuus. Työ on hyvin­voin­timme perusta. Tässä ajassa suoma­laiset kaipaavat turval­li­suutta ja samalla uskoa tulevai­suuteen.

Tiedän, että lukemat­to­missa kodeissa on viime vuosina vietetty unettomia öitä, kun on joutunut työttö­mäksi eikä uutta työpaikkaa ole löytynyt entisen tilalle vaikka kuinka on yrittänyt ja etsinyt. Se on kova paikka. Se on kova paikka kaikille, jotka ovat joutuneet sen tilanteen kohtaamaan.

Kokoo­muk­sella on vastaukset näiden ihmisten autta­mi­seksi ja työttö­myyden nujer­ta­mi­seksi jos vain kumppa­neilta ja työmark­ki­na­jär­jes­töiltä löytyy rohkeus toteuttaa ne kanssamme. Toimet­tomuus ei ole kokoo­muk­sesta kiinni.  Uudis­tukset eivät tarkoita työnte­ki­jöiden aseman heiken­tä­mistä. Uudis­tukset ovat mahdol­lisia vain, jos ne tehdään ja perus­tellaan niin, että työnte­kijät voivat nähdä, että ne ovat hänen etunsa. Parasta kaikille on, että työpaikka säilyy ja kenties työtön ystävä tai oma opiskeleva nuorikin saa mahdol­li­suuden työllistyä.

Kun puhumme kilpai­lu­ky­vystä, puhutaan parem­masta työelä­mästä. Kun haemme parempaa kilpai­lu­kykyä, tehdään parempaa työelämää. Suomi on aina kilpaillut laadulla.

Tämä vaatii lisää ja parempaa työtä, jonka osia ovat esimer­kiksi työn ja perheen yhteen­so­vit­ta­minen, naisten työmarkkina-aseman paran­ta­minen, perhe­va­paa­uu­distus, osaaminen, joustavuus, etätyöt, työpaik­ka­so­pi­minen ja yhteistyö työpai­koilla, parempi johta­minen, kannus­tin­louk­kujen purka­minen, lainsää­däntö tälle vuosi­tu­han­nelle, työllis­tä­misen kynnysten madal­ta­minen – ja lopulta parempi työelämä.

Moderni työelämä on jo nyt tuonut monia uusia tapoja työpai­koille; etätyö, työai­ka­pankit, joustava työaika, osa-aikatyö ja niin edelleen. Edelleen työn jousta­vuutta paran­tavia käytäntöjä tulee edistää aina kun mahdol­lista.

Tasa-arvoi­semman työelämän puolesta on paljon tehtävää. Yksi iso asia on perhe­va­paa­jär­jes­telmän uudis­ta­minen ja siihen liittyen naisten työmarkkina-asema. Tarvit­semme tasa-arvoa paran­tavan perhe­va­paa­uu­dis­tuksen, jossa myös taataan lasten päivä­hoitoon pääsy mahdol­li­simman laajasti.

Tähän liittyen halli­tus­kump­pa­neilla on erityi­sesti kotihoidon tuen osalta melko tiukkoja kantoja. Kokonaisuus on kuitenkin niin suuri, että tämä ei saa estää uudis­tuksen aloit­ta­mista jo tällä halli­tus­kau­della.

Uskon vakaasti, että parempaa työelämää saataisiin myös lisää­mällä sopimista työpai­koilla.  Suomi on sopimusyh­teis­kunta edelleen, mutta sopiminen 2000-luvulla kuuluu työpai­koille, ei kabinet­teihin.

Työlain­sää­dännön tehtävä on taata kaikille hyvä ja oikeu­den­mu­kainen työelämä sekä kaikille riittävä toimeentulo, mutta nykymaa­ilman työpaik­kojen kaikkia mahdol­lisia yksityis­kohtia ei voida mitenkään tietää keski­te­tysti. Työpai­koilla tunnetaan paikal­liset olot parhaiten.

Viime puolue­val­tuuston aikana pidettiin väkivallan vastainen miele­no­soitus. Olimme vahvasti mukana kerto­massa oman mieli­pi­teemme. Suoma­laiset ovat huolissaan turval­li­suu­destaan ja aiheesta. Kaikki ovat huomanneet, että maailma muuttuu, eikä pelkästään parempaan suuntaan. Uudet uhat kuten terro­rismi, kyber­ri­kol­lisuus, ääriliikkeet on otettava vakavissaan.

Kokoo­muk­selle on tärkeää huolehtia yhteis­kunnan ja ihmisten turval­li­suu­desta. Se on aihe josta ei voi tinkiä.

Olemme vastanneet tähän mm. lisää­mällä poliisien määrä­rahoja kymme­nellä miljoo­nalla. Myös tiedus­te­lu­lain­sää­däntö ollaan uusimassa. Tärkeää ovat kuitenkin asenteet: nolla­to­le­ranssi rasis­mille, seis populis­mille ja päättä­väi­syyttä puolustaa vapaata yhteis­kuntaa.

Tulevai­suuden näkökul­masta ajankoh­taisena ja Kokoo­muksen tärkeänä tavoit­teena on ympäris­töstä huolen pitäminen. Meidän on jätettävä maapallo tuleville polville parem­massa kunnossa, kun sen saimme. Siitä emme tingi piiruakaan.

Tästä erinomaisena esimerkkinä on torstaina hyväk­sytty energia- ja ilmas­to­stra­tegia. Se on histo­rial­linen paketti maail­man­laa­jui­sesti. Suomi on ensim­mäinen teolli­suusmaa, joka kieltää kivihiilen käytön lailla. Suomi on ensim­mäinen maa, joka on päättänyt määrä­tie­toi­sista toimista fossii­lisen tuontiöljyn puolit­ta­mi­seksi. Suomi siirtyy liikenteen sähköis­tä­misen edellä­kä­vi­jä­maiden joukkoon.

Ville Niinistö on touhuk­kaasti puuhannut aurin­ko­pa­neelien tukea varjo­bud­je­tissaan ja arvos­tellut yritys­tukia. Se on hyttysen ininää tämän strategian linjauksiin nähden. On myös syytä huomata, että vihreiden ollessa opposi­tiossa hallitus toteuttaa Suomen histo­rial­lisen energia- ja ilmas­to­stra­tegian. Ja on syytä huomata, että vihreiden ollessa halli­tuk­sessa, he eivät saaneet mitään vastaavaa aikaan.

Ilmas­to­po­li­tiikan lisäksi teemme hyvää elinkei­no­po­li­tiikkaa. Järkevä ympäris­tö­po­li­tiikka yhdistää realis­ti­sesti kasvun, hyvin­voinnin ja ympäris­töys­tä­väl­li­syyden. Tämä on erittäin kunnian­hi­moinen kokonaisuus.

Käynnissä oleva maakun­ta­uu­distus, ja siihen liittyvä sosiaali- ja terveys­pal­ve­lujen siirto kunnilta maakuntien hoidet­ta­vaksi, on uudis­tus­hank­keena iso, hallin­nol­li­sesti jopa histo­rial­lisen suuri. Se tulee muuttamaan suoma­laisen kuntien tehtä­vä­kenttää merkit­tä­västi.

Se, mitä kuntien kannalta nyt tapahtuu, on lopulta varsin selkeää ja linja­kasta. Sote- ja maakun­ta­uu­dis­tuksen jälkeisen kunnan tehtävät on hyvin helppo määri­tellä.

Kun sosiaali- ja terveys­pal­velut siirretään maakun­nille, kunnille jää kaikki se, mikä nykyäänkin on - sosiaali- ja terveys­pal­ve­luita, maata­lous­lo­mi­tusta, pelas­tus­toimea ja muutamia ympäris­tö­hal­lintoon liittyviä tehtäviä lukuun ottamatta. Yrittä­jyys­po­li­tiikka, koulut, kaavoitus, kulttuuri, nuori­sotyö, liikunta jne.

Kiitos Kokoo­muksen työn halli­tuk­sessa, kunnille jää edelleen merkittävä rooli - yleinen toimi­valta ja verotusoikeus. Niille jää myös vahva itsehal­linto.

Suoma­laiset kunnat voivat olla jatkossa luonteeltaan ja toimin­tae­del­ly­tyk­siltään jopa nykyistä vahvempia. Maakuntien toimi­valta on rajattua ja niiden rahoitus tulee valtiolta. Sen monimut­kai­sempi tämä muutos ei todel­lakaan kuntien näkökul­masta ole.

Kokoo­mus­laisena on helppo olla aidosti innoissaan niistä asiako­ko­nai­suuk­sista, joista kunnissa jatkossa päätetään. Kunnasta muodostuu sivis­tyksen ja elinvoiman puolesta toimiva paikal­li­syh­teisö – ja nämä ovat erittäin kokoo­mus­laisia teemoja.

Siksi meidän on nyt lähdettävä laajasti liikkeelle pyytämään ehdok­kaaksi kotikun­tansa kehit­tä­mi­sestä kiinnos­tu­neita suoma­laisia. Puhutaan ihmisille, kuunnellaan, tehdään joka kunnassa ihmisten arkea parantava vaalioh­jelma – voitetaan seuraavat vaalit.

Liian tutuksi tullut tarina on, että kun lapsen korva­kivun takia soittaa terveys­a­se­malle torstaina klo 14, niin mitä saat vastauk­seksi? Avun saaminen siirtyy seuraavaan päivään tai hoitoa pitää etsiä päivys­tyksen pitkistä jonosta tai sitten muualta. Tämän vuoksi suoma­laiset ansait­sevat uudis­tuksen palve­lui­hinsa. Kokoo­muksen ansiosta nyt puhutaan kansa­laisten palve­luista. Ei puhuta pelkästään hallin­nosta, järjes­tel­mästä tai vallasta.

Palve­luiden näkökul­masta, ei hallinnon, tärkeän valin­nan­va­pauden valmistelu etenee parhaillaan refor­mi­mi­nis­te­ri­ryh­mässä, jossa minis­te­rimme Paula ja Sanni tekevät joka viikko tunti­kausia töitä. Olen luotta­vainen siihen, että hyvä malli valmistuu näinä viikkoina. Mitä valin­nan­vapaus sitten tarkoittaa? Ihminen saa valita hoito­paikan, asiakas tulee järjes­telmän keskiöön, laatu paranee ja jonot lyhenevät. Jos asiakas ei halua valita, ei ole pakko niin tehdä. Rahoitus menee tuotta­jille valin­neiden asiak­kaiden mukaan ja asiak­kaiden pompottelu loppuu. Ihmiselle tulee oikeus vaikuttaa omiin palve­lui­hinsa. Jatkossa on aito mahdol­lisuus vaikuttaa ja äänestää jaloillaan, eli valita.

Kyse ei ole yksityisien ja julkisten palve­luiden vastak­kai­na­set­te­lussa. Sote-alalla on kaikkialla todella ammat­ti­tai­toista henki­lö­kuntaa. Suuri osaa sote -palve­luista tuotetaan jatkos­sakin julkisena tuotantona. Samalla kun me uudis­tamme, opposi­tiossa jo julis­tetaan, että mahdol­li­sesti halli­tukseen päästessään he perui­sivat uudis­tuksen. Nämä puheet ovat täysin vastuut­tomia. Uudistus on keskeinen osa hyvin­voinnin turvaa­mista. Kuinka monta vuotta viher-vasem­misto-oppositio aikoo suoma­laisten tervey­dellä käydä poliit­tista peliä?

Minulle on erittäin suuri pettymys, että SDP ja Vihreätkin ovat lähteneet tälle pelot­te­lu­po­pu­lismin tielle, joka näyttää kohdis­tuvan ennen kaikkea siihen, etteivät halua kansa­laisten saada valin­ta­oi­keutta palve­luista. Oppositio on niin keskit­tynyt politi­kointiin, että ei ole huomannut omien kannat­ta­jiensa hyötyvän ja kannat­tavan parempia palveluja valin­nan­va­pauden kautta. Nythän valin­nan­vapaus on vain niillä, joilla on rahaa tai työter­veys­huolto.

Pelot­te­le­malla oppositio yrittää estää ihmisiä näkemästä kuinka merkit­tä­västi tulemme paran­tamaan palve­lujen saata­vuutta.

Vasem­misto haluaa osoitella yrittäjiä paholaisina, riistäjinä ja sortajina. Me kokoo­muk­sessa arvos­tamme myös sote-alan yrittäjiä ja kolmannen sektorin toimi­joita yhtä lailla kuin julkisen sektorin työnte­ki­jöitä – jokainen hammas­hoitola ja kuntou­tus­keskus tekee upeaa työtä ihmisten terveyden edistä­mi­seksi. Totuus taitaa olla se, että viher-vasem­mis­tolla ei ole mitään omaa visiota tulevai­suuden sotesta. Vastus­ta­minen on kehno visio.

On tärkeää, että Kokoomus on mukana halli­tuk­sessa näin suurten uudis­tusten keskellä. Ajatelkaa mitä siitä tulisi jos näitä uudis­tuksia tehtäisiin punamultaa käsissä.

Meidän on hyvä lähteä täältä kohti kunta­vaaleja. Meillä on hyvä ote uudis­tuksiin ja tulevien kuntien tehtävät ovat kuin meille räätä­löityjä.

Lähdetään hyvällä mielellä ehdokas­han­kintaan ja vaali­työhön!

Puheen­johtaja, valtio­va­rain­mi­nisteri Petteri Orpon puhe puolue­val­tuus­tossa 26.11.2016:
www.facebook.com/kokoomus/videos/10153918250232102


Kokoomus.fi