Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Petteri Orpo, valinta puoluekokouksessa 2020
Kokoomus.fi / Julkaisut / Puheet / Petteri Orpo: “Me olemme kuntien puolella”

Petteri Orpo: “Me olemme kuntien puolella”

Julkaistu:

“Me emme hyväksy kuntien hiljai­sia hauta­jai­sia, vaan lähdemme puolus­ta­maan niitä kevään vaaleissa.”

Arvoisa puolue­val­tuus­ton puheen­joh­taja, hyvät puolue­val­tuu­te­tut, ja hyvät median edus­ta­jat,

Tämä puhe on kuntien ja kaupun­kien puolus­tus­puhe. Se on vält­tä­mä­tön, koska muuten kuntia ei puolusta kukaan. Ja kun puhun kunnista, en puhu vaaku­noista, vaan puhun kouluista, päivä­ko­deista, terveys­kes­kuk­sista ja urhei­lu­ken­tistä. Ihmis­ten lähi­pal­ve­luista ja demo­kra­tiasta. 

Puhe jakau­tuu tänään kolmeen osaan: kuntien tilan­tee­seen, työl­li­syy­teen ja soteen. Aihei­siin, jotka ovat syystä pinnalla juuri nyt. 

Hyvät kuuli­jat,

kunnat ovat suuressa ahdin­gossa. Talous on kuralla käytän­nössä jokai­sessa suoma­lai­sessa kunnassa. Viime vuonna kolme neljästä Manner-Suomen kunnasta teki nega­tii­vi­sen tulok­sen. Luku­mää­räl­li­sesti nega­tii­vi­sen tulok­sen tehneitä kuntia oli viime vuonna 225 kuntaa. 53 kuntaa päätti nostaa vero­pro­sent­ti­aan vuodelle 2020. Vuonna 2020 veron­ko­ro­tuk­set koski­vat noin 1,1 miljoo­naa kunta­laista. Viime vuosi oli koko mittaus­his­to­rian huonoin kunta­ta­lou­dessa.

Tilanne oli vaikea jo ennen koro­naa, mutta korona sysäsi kunnat ennen­nä­ke­mät­tö­mään ahdin­koon. VM:n kesän ennus­teessa arvioi­tiin kunta­ta­lou­den alijää­män olevan ensi vuonna yli 4 miljar­dia ja seuraa­van­kin vuonna vielä -3,5 miljar­dia. Nämä ovat valta­van kokoi­sia lukuja.

Samaan aikaan palve­lu­tar­peet kunnissa kasva­vat. Seuraa­van vuosi­kym­me­nen aikana yli 65-vuotiai­den suoma­lais­ten määrä kasvaa yli 200 000 hengellä. Yli 85-vuotiai­den määrän kasvu on vielä voimak­kaam­paa prosen­tu­aa­li­sesti.  Yhä pienempi työi­käis­ten joukko huoleh­tii ikään­ty­vän Suomen palve­luista.

Samaan aikaan lasten määrä vähen­tyy. Se tarkoit­taa hetkel­li­sesti monissa paikoissa helpo­tusta kuntien menoi­hin, mutta samaan aikaan kovaa iskua oman alueen tule­vai­suusus­koon. Ilman lapsia, ei kunnalla ole tule­vai­suutta.

Koska tilanne muut­tuu niin valta­vaa vauh­tia ikäluok­kien molem­mista päistä, pitäisi nyt tehdä valta­vasti toimia, joilla turva­taan suoma­lais­ten palve­lu­jen ja hyvin­voin­nin tule­vai­suus.

Halli­tus päätti budjet­ti­rii­hessä 1,45 miljar­din euron tuki­pa­ke­tista suoma­lai­sille kunnille. Tämä tulee tarpee­seen. Samalla ei kuiten­kaan tehty mitään raken­teel­li­sia toimia, jotka voisi­vat helpot­taa kuntien tilan­netta tule­vai­suu­dessa. 

Halli­tus on kuin äkki­ri­kas­tu­nut nousu­kas, joka ehtii vielä ennen valo­merk­kiä tilaa­maan viimei­sen kier­rok­sen koko ravin­to­lalle. Siinä hetkessä ajatus tuntuu hyvältä, mutta huonos­ti­han siinä lopulta käy.

Hyvät kuuli­jat,

Pelkkä ensiapu ei riitä. Kokoo­muk­sen mielestä kunnille on tarjot­tava ratkai­suja, joilla kunnat pysty­vät katso­maan pidem­mälle.

Ensin­nä­kin vuosien epävar­muus kuntien tule­vai­suu­den ympä­rillä on saatava päät­ty­mään. Menossa on kuntien hiljai­set hauta­jai­set, kuten Helsin­gin pormes­tari tällä viikolla sanoi. Me emme hyväksy sitä, että kunnat toimi­vana demo­kra­tian ja palve­lui­den järjes­tä­mi­sen tasona hiljai­sesti hauda­taan maakun­ta­uu­dis­tuk­sen alle. Sillä sitä­hän maakun­ta­uu­dis­tus tarkoit­taa. Puolet tuloista lähtee, mutta velat jäävät. Puoli­kas kunta ei pysty inves­toi­maan, kasva­maan ja hyvä, jos edes järjes­tä­mään jäljelle jääviä palve­luita.

Kun kaik­kialla muualla maail­massa kaupun­kien ja kuntien rooli kasvaa, Suomessa sitä halut­tai­siin radi­kaa­listi pienen­tää. Me sanomme ei maakun­ta­mal­lille.

Kunnille pitää antaa työka­luja pärjätä nykyistä parem­min. Kunnissa tarvi­taan päätök­siä, joilla kunnat pysty­vät vahvis­ta­maan rahoi­tus­poh­jaansa. Kuntien riip­pu­vuutta valtio­no­suuk­sista pitäisi vähen­tää, ei lisätä. Me olisimme valmiita tarkas­te­le­maan vero­tusta.

Yhtei­sö­vero on kunnille hyvä kannus­tin. Jos hieman suurempi osuus yritys­ten teke­mästä tulok­sesta jää yhtei­sö­ve­roina kuntiin, se kannus­taa kuntia teke­mään hyvää elin­kei­no­po­li­tiik­kaa. Nyt tehdyistä yhtei­sö­ve­ron väliai­kai­sista ratkai­su­jen jälkeen on syytä tarkas­tella, voisiko yhtei­sö­ve­ron kuntao­suu­den jättää pysy­västi korkeam­malle tasolle.

Me haluai­simme myös selvit­tää, voisiko osan pääoma­tu­lo­ve­ro­jen kerty­mästä jättää maksa­jan koti­kun­taan. Tämä ei kuiten­kaan saisi tarkoit­taa pääoma­tu­lo­ve­ro­tuk­sen kiris­tä­mistä.

Olisimme myös valmiita tarkas­te­le­maan kuntien tehtä­viä. Laki­sää­tei­siä tehtä­viä on yritetty vähen­tää ja edel­li­nen halli­tus pystyi muuta­man normin jopa purka­maan­kin. Tämä on kuiten­kin osoit­tau­tu­nut äärim­mäi­sen vaikeaksi. Kunta­lii­ton toimi­tus­joh­taja kannusti syys­kuun alussa katso­maan lakien otsi­koi­den sijaan lakien sisäl­töi­hin. Kunnille pitää jättää enem­män tilaa tehdä itse ratkai­suja siitä, miten palve­lut tuote­taan. Kannus­taa hyvään yhteis­työ­hön yksi­tyi­sen ja kolman­nen sekto­rin kanssa sekä muiden kuntien kanssa.

Me olemme myös sitou­tu­neita siihen, että kunnille ei anneta uusia tehtä­viä ilman täysi­mää­räistä rahoi­tusta. Halli­tus toimii toiseen suun­taan. Jos oppi­vel­vol­li­suu­den piden­tä­mi­nen menee läpi, se tarkoit­taa monissa kunnissa sopeu­tus­toi­mia ensi vuonna. Halli­tus väit­tää, että rahat riit­tä­vät uudis­tuk­sen toteut­ta­mi­seen, vaikka kunnat sano­vat toista. Minä uskon kuntiin.

Yrityk­set ja työpai­kat ovat kunnissa. Ei ole saman­te­ke­vää, minkä­laista poli­tiik­kaa kunnissa tehdään. Kunnat pysty­vät luomaan yritys­toi­min­nalle ja sen kasvulle edel­ly­tyk­siä, koulut­ta­maan osaa­via työn­te­ki­jöitä, vaikut­ta­maan liiken­ne­rat­kai­sui­hin ja elinym­pä­ris­töön. Moni yritys­ten inves­toin­ti­pää­tös on siitä kiinni, mitä kunnissa tehdään. Kunnilla pitää olla vahva elin­kei­no­po­liit­ti­nen rooli, eikä sitä pidä heiken­tää.

Hyvät kuuli­jat,

Ensi keski­viik­kona käydään väli­ky­sy­mys­kes­kus­telu halli­tuk­sen talous- ja työl­li­syys­po­li­tii­kasta. Kokoo­mus ei käytä herkästi oppo­si­tion raskainta työvä­li­nettä, väli­ky­sy­mystä. Nyt olimme kuiten­kin pako­tet­tuja siihen. Kerä­simme koko oppo­si­tion yhteen rinta­maan kokoo­muk­sen väli­ky­sy­myk­sen taakse.

Halli­tus ei tehnyt riihessä kunnol­li­sia päätök­siä työl­li­syy­den paran­ta­mi­seksi. Ei tehnyt suun­ni­tel­maa velkaan­tu­mi­sen pysäyt­tä­mi­seksi, vaan jatkoi rahan­ja­koa.

Halli­tuk­sen poli­tiikka johtaa Suomen ylivel­kaan­tu­mi­seen ja korke­aan työt­tö­myy­teen. Tien päässä on veron­ko­ro­tuk­set ja leik­kauk­set suoma­lais­ten tärkei­siin palve­lui­hin.

Halli­tus­oh­jelma ei ole enää voimassa, koska sen perus­tana olevaan työl­li­syys­ta­voit­tee­seen ei usko yksi­kään halli­tus­puo­luei­den puheen­joh­ta­jista. Se ei menoa hait­taa.

”Kaikki saatiin, mitä tajut­tiin pyytää”, kuuluu minis­te­riöi­den virka­mie­hiltä.

Ei suoma­lais­ten asioita voi näin hoitaa.

Ruot­sissa toimi­taan toisin. Siellä puna­vih­reä halli­tus elvyt­tää keven­tä­mällä vero­tusta ja alen­ta­malla progres­siota pysy­västi. Keski­tu­loi­sen palkan­saa­jan vero­tus laskee 300 eurolla vuodessa. Ruot­sin talou­den ennus­te­taan palaa­van ylijää­mäi­seksi jo 2023. Meillä velkaan­tu­mi­nen jatkuu valtio­va­rain­mi­nis­te­riön arvion mukaan miltei kymme­nen miljar­din vuosi­ta­solla koko loppu­vaa­li­kau­den. 

Se olisi kata­strofi.

Koro­nan vuoksi velkaa voidaan nyt ottaa. Velkaan­tu­mi­nen on kuiten­kin saatava kuriin.

Kyse on siitä, että ei tunnu olevan väliä paljonko velkaa otetaan. Halli­tus­puo­luei­den puheen­joh­ta­jat eivät edes moista yksi­tyis­kohta sääty­ta­lon portailla tien­neet. 

Toinen ongelma on se, miten rahaa käyte­tään. Mekin, totta­kai, käyt­täi­simme rahaa koro­na­tes­tauk­seen, kasva­nei­siin tervey­den­huol­lon kului­hin ja yritys­ten tuke­mi­seen. Ongelma vain on siinä, että halli­tus ei jätä asiaa tähän. Se ei ole peru­nut yhtään menoja lisää­vää päätöstä, joita se teki jo ennen koro­na­krii­siä. Ei lain­kaan prio­ri­soin­tia, vaan eletään niin kuin mitään ei olisi tapah­tu­nut. Se on vastuu­tonta.

Kolmas ongelma halli­tuk­sen elvyt­tä­mi­sessä on se, että elvyt­tä­mi­nen tapah­tuu täysi­mää­räi­sesti tukiai­silla ja julkista sekto­ria kasvat­ta­malla. Sen sijaan, että päämi­nis­teri Marin päät­tää, mikä on ihmi­sille parasta, me antai­simme elvy­tyk­sellä Ruot­sin malliin tilaa ihmis­ten omille valin­noille ja kulut­ta­ja­läh­töi­selle elpy­mi­selle.

Tätä taus­taa vasten Mari­nin kommen­tit yritys­ten yhteis­kun­ta­vas­tuun puut­teesta tuntu­vat kummal­li­silta. Vahvaa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taa ei ole ilman menes­ty­viä yrityk­siä, eikä yrityk­siä ilman toimi­vaa julkista sekto­ria. 

Osoit­taa ymmär­tä­mät­tö­myyttä yhteis­kun­nasta. Tällai­sen vastak­kai­na­set­te­lun liet­so­mi­nen päämi­nis­te­riltä on ongel­mal­lista.

Suoma­lai­set yrityk­set ja yrit­tä­jät ovat maail­man vastuul­li­sim­pien joukossa ja halua­vat paran­taa maail­maa. Se mitä yrityk­set tarvit­se­vat, on hyvä toimin­taym­pä­ristö, ei syyl­lis­tä­mistä. 

Nyt jos koskaan, tarvi­taan yhteis­pe­liä, välit­tä­mi­sen ja yhtei­sen vastuun­kan­non henkeä. Sellaista hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taa, jossa julki­nen ja yksi­tyi­nen ovat kump­pa­neita, ei riita­pu­ka­reita.

Hyvät kuuli­jat, 

Prosen­tin korkeampi työl­li­syy­saste vahvis­taa julkista taloutta miljar­dilla. Mitä useampi on töissä, sitä useampi maksaa veroja – ja sitä harvempi tarvit­see tukia. Me emme tavoit­tele kuuden tunnin työpäi­vää, vaan sitä, että jokai­sella työky­kyi­sellä olisi töitä. Meidän tavoit­teemme on pohjois­mai­nen 80 prosen­tin työl­li­syy­saste. 

Mitä halli­tus on saanut aikaan? Jos katso­taan puhtaasti päätök­siä ja unoh­de­taan hetkeksi koro­na­kriisi, halli­tuk­sen päätös­ten saldo on lähellä nollaa. Halli­tus itse kertoi tehneensä päätök­siä 31 000 – 36 000 uudesta työl­li­sestä budjet­ti­rii­hessä. Tämä ei yksi­se­lit­tei­sesti pidä paik­kaansa. 

Hyvän­tah­toi­sil­la­kin laskel­milla budjet­ti­rii­hen päätök­sistä saa kasaan 16 000 uutta työl­listä, ja nekin vuoteen 2029 mennessä. Tässä ei vielä ole mukana edes halli­tuk­sen työl­li­syyttä heiken­tä­vät päätök­set: aktii­vi­mal­lin purka­mi­nen, perhe­va­paa­uu­dis­tus ja kulu­van vuoden talous­ar­vio­pää­tök­set. Kun halli­tuk­sen tähä­nas­ti­set työl­li­syys­pää­tök­set laske­taan yhteen, pääs­tään lähelle nollaa.

Hyvät ihmi­set,

luemme joka päivä uuti­sia irti­sa­no­mi­sista ja yt-neuvot­te­luista. Kauanko tätä teke­mät­tö­myyttä vielä siede­tään? Me emme enää siedä. Halli­tuk­sen lääk­keillä ei Suomea tai suoma­lais­ten työpaik­koja pelas­teta. 

Keskus­tan ensim­mäi­nen kynnys­ky­sy­mys tälle halli­tuk­selle oli: ”Hyvän talous- ja työl­li­syys­ke­hi­tyk­sen jatka­mi­nen siten, että sitou­du­taan 75 %:n työl­li­syy­sas­tee­seen ja siihen, että julki­nen talous (ml. kunta­ta­lous) on tasa­pai­nossa vuonna 2023.” 

Jo pitkään on ollut tiedossa, että tämä ensim­mäi­nen ja tärkein keskus­tan kynnys­ky­sy­mys ei toteudu, mutta viimeis­tään nyt se sai lopul­li­sen niitin. Keskus­tan kynnys­ky­sy­myk­set ovat muut­tu­neet vasem­mis­to­hal­li­tuk­sen kynnys­ma­toksi. 

Saari­kon kuher­rus­kuu­kausi uutena puheen­joh­ta­jana kesti viikon. Sen jälkeen palat­tiin normaa­liin, jossa keskusta joutui antau­tu­maan vasem­mis­to­puo­lueille jälleen kerran. 

Mitä pitäisi siis tehdä:

  1. Tilanne pitää vakaut­taa - viesti suoma­lai­sille ja yrityk­sille
  2. Suun­ni­telma velkaan­tu­mi­sen pysäyt­tä­mi­seksi - hyvin­voin­nin perus­tan turvaa­mi­nen - sääte­liäi­syys
  3. 120 000 työl­li­syys­pa­ketti - työn puolue
  4. Toivon poli­tiik­kaa - K6, uusi tavoi­teoh­jelma

Hyvät kuuli­jat, 

Päätimme vuosi sitten, että olemme hetken hiljaa sotesta. Se tuli varmasti tarpee­seen, sillä uskon, että aika moni suoma­lai­nen on korvi­aan myöten täynnä sote­kes­kus­te­lua. Oli myös reilua antaa halli­tuk­selle työrauha ensim­mäi­sen esityk­sen valmis­te­luun.

Nyt emme kuiten­kaan enää voi olla hiljaa. Eilen perjan­taina päät­tyi lausun­to­kier­ros halli­tuk­sen sote-esityk­sestä. Lausun­to­pa­laute on karmeaa luet­ta­vaa. Kriit­ti­siä mallille ovat niin kaupun­git, yrityk­set kuin eri alojen asian­tun­ti­jat­kin.

Enti­nen keskus­ta­vai­kut­taja Mikko Alkio antoi muutama viikko sitten hyvin kriit­ti­sen haas­tat­te­lun Maaseu­dun Tule­vai­suu­delle, jossa hän kriti­soi armotta halli­tuk­sen talous­po­li­tiik­kaa ja sote­mal­lia. Piikik­käim­män kritii­kin Alkio antoi keskus­talle. Hän kysyi haas­tat­te­lussa, onko kukaan keskus­ta­lai­nen edes luke­nut esitystä, sillä ei siinä perus­teta mitään itse­hal­lin­nol­li­sia maakun­tia, joita keskusta tavoit­te­lee? Alkion kritiikki osui ja upposi, mutta sai samalla miet­ti­mään, onko halli­tuk­sessa yhtään muuta minis­te­riä kuin Krista Kiuru, joka aidosti on sisäis­tä­nyt ja ymmär­tä­nyt, mitä tämä halli­tuk­sen esitys tarkoit­taa?

Minä uskal­lan sanoa, että tämä halli­tuk­sen esitys ei vähennä kustan­nuk­sia, eikä paranna hoitoon­pää­syä. Se itsea­siassa tulee lisää­mään tervey­se­roja ja heiken­tä­mään heikoim­massa asemassa olevien suoma­lais­ten palve­luja. Keskei­sim­mät syyt tähän ovat rahoi­tus­mal­lin puut­teet sekä yksi­tyi­sen ja kolman­nen sekto­rin toimi­joi­den toimin­nan hyvin laaja rajoit­ta­mi­nen.

Rahoi­tus­mal­lin ongelma on yksin­ker­tai­nen. Mitä huonom­min hoidat ihmi­siä, sitä enem­män rahaa saat. Jos maakunta hoitaa hyvin asiansa ja saa ihmis­ten terveyttä ja hyvin­voin­tia paran­net­tua, tästä ei ole tiedossa minkään­laista palkin­toa, vaan raho­jen vähen­ty­mistä. Kannus­ti­met ovat aivan nurin­ku­ri­set. Tästä huoli­matta useampi maakunta – niin voit­ta­jat kuin häviä­jät – ovat lähtö­koh­tai­sesti arvioi­neet tule­van rahoi­tuk­sensa heti kätte­lyssä riit­tä­mät­tö­mäksi.

Esityk­sen yritys­vas­tai­suus on aivan omassa mitta­luo­kas­saan. Jos esimer­kiksi lääkä­rei­den oikeutta toimia amma­tin­har­joit­ta­jina rajoi­te­taan esityk­sessä kuva­tulla tavalla, se tulee viemään monta alue- ja keskus­sai­raa­laa vaikeuk­siin lääkä­rei­den siir­tyessä yksi­tyis­ten toimi­joi­den palve­luk­seen. Kun samalla heiken­ne­tään erikois­sai­raan­hoi­don rahoi­tusta, se vain kiih­dyt­tää siir­ty­mää. Samaan aikaan sote-maakun­tien kädet on sidottu niin, ettei­vät ne voi tehdä yhteis­työtä yksi­tyis­ten tuot­ta­jien kanssa silloin­kaan, kun se olisi paras ratkaisu ihmis­ten ja palve­lui­den kannalta.

Pahim­mil­laan kehi­tys johtaa siihen, että palve­lu­jen heiken­tyessä tervey­den­huol­lon eriar­voi­suus vain jatkaa kasvu­aan, eikä ratkai­suja sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon ongel­miin löydy.

Viime kauden kova työ teki selväksi, että maakun­ta­pohja ei ole ratkaisu soteen. EI tois­teta samaa virhettä. Suomi ei tarvitse 22 uutta maakun­taa, eikä lisää hallin­toa. 

Tämä esitetty malli ei yksin­ker­tai­sesti vastaa niihin ongel­miin, joita sosi­aali- ja tervey­den­huol­lossa on. Se ei lyhennä lääkä­ri­jo­noja, eikä lisää palve­lui­den kustan­nus­te­hok­kuutta. Se ei ratkaise raha­pu­lasta kärsi­vien kuntien ongel­mia, vaan pahen­taa niitä. 

Hyvät kuuli­jat, 

Tässä­kin asiassa me olemme kuntien puolella. Me emme tavoit­tele vallan­ku­mousta, vaan asteit­taista kehi­tystä, jossa sote­pal­ve­lut siir­ty­vät riit­tä­vän laajoille hartioille. Me emme pidä yrityk­siä ja järjes­töjä vasten­mie­li­sinä, vaan luon­te­vina kump­pa­neina, jotka kuulu­vat osaksi sosi­aali- ja tervey­den­huol­toa. 

Me olemme ihmis­ten puolella. Valin­nan­mah­dol­li­suu­det, yksi­löl­li­sem­mät palve­lut. On voitava luot­taa siihen, että sairas­tues­saan pääsee suju­vasti hoitoon ja saa apua.

En usko, että tätä uudis­tusta voivat hyväk­syä ne halli­tus­puo­luei­den edus­ta­jat, jotka pitä­vät itse­ään porva­reina tai ne, jotka ovat kiin­nos­tu­neita kaupun­kien toimin­ta­ky­vystä. Meidän tehtä­vämme on aset­taa painetta, että tämä uudis­tus jää sinne sosi­aali- ja terveys­mi­nis­te­riön pöytä­laa­tik­koon, josta se on tullut­kin. Uudis­tuk­sen läpi­meno olisi kata­strofi niin suoma­lais­ten sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den kuin kuntien tule­vai­suu­den kannalta.

Anne­taan kuntien edetä yhteis­työn kautta. Kyllä suoma­lai­set vastuul­li­set kunta­päät­tä­jät löytä­vät parhaat ratkai­sut. Kokoo­mus esit­te­lee oman kunta­pe­rus­tei­sen mallinsa vielä syksyn aikana. Vpj Anna-Kaisa Ikonen, Tampe­reen ex-pormes­tari johtaa valmis­te­lua.

Kunta­vaa­li­työ­hön panos­ta­mi­nen on nyt parasta tais­te­lua, halli­tuk­sen kyhäel­mää vastaan.

Hyvät kuuli­jat,

Kunta­vaa­lei­hin on tänään 204 päivää. Me olemme tällä hetkellä Suomen suurin kunta­puo­lue. Kovasti näyt­tää siltä, että olemme myös Suomen ainoa kunta­puo­lue. 

Me uskal­lamme puolus­taa kuntia. Sitä hyvää työtä, jota kunnissa tehdään. Toimi­vaa demo­kra­tiaa, joka toteu­tuu kunta­päät­tä­jien ja kunnal­lis­vaa­lien kautta. Niitä palve­luita, joita kunnissa järjes­te­tään.

Me emme hyväksy kuntien hiljai­sia hauta­jai­sia, vaan lähdemme puolus­ta­maan niitä kevään vaaleissa. Me voitamme ne vaalit.

Petteri Orpon puhe puolue­val­tuus­tossa 25.9.2020

Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

20.3.2024

Heikki Autto: Vain vahva talous ja työl­li­syys takaa­vat Suomen menes­tys­ta­ri­nalle jatkon – koko Suomessa

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro väli­ky­sy­myk­seen halli­tuk­sen alueel­li­sesti syrji­västä poli­tii­kasta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Suoma­lais­ten ahke­ruus ja osaa­mi­nen, niistä kumpuava kasvu ja kilpai­lu­kyky sekä

13.3.2024

Petteri Orpo: “Se, miten toimimme tänään määrit­tää suku­pol­vemme perin­nön”

Päämi­nis­teri Petteri Orpon puhui Euroo­pan parla­men­tin täysis­tun­noissa Stras­bour­gissa 13.3.2024. Puhe muutos­va­rauk­sin. Alku­pe­räi­nen puhe pidetty englan­niksi. Arvoisa puhe­mies, hyvä Roberta, arvoi­sat Euroo­pan

21.2.2024

Timo Heino­nen: Suomen viesti Natossa on selkeä: kannamme vastuumme ja tuotamme turval­li­suutta.

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro valtio­neu­vos­ton selon­te­koon edus­kun­nalle Puolus­tus­voi­mien osal­lis­tu­mi­sesta Naton rauhan ajan yhtei­sen puolus­tuk­sen tehtä­viin vuonna 2024. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Me liityimme

Skip to content