Petteri Orpo: “Me haluamme, että Suomi hoitaa oman osansa vastuullisesti”
Julkaistu:
Pienen maan paras turva on, että se pitää asioistaan huolta. Pienen maan kannattaa varautua pahaan ilmaan, vaikka sadetta ei olisikaan näkyvissä. Näin Suomessa on aina tehty hallituksen kokoonpanosta riippumatta. Se on ollut viisasta.
Vasemmistohallitus on hylännyt tämän vanhan viisauden ja se uhkaa suomalaisten hyvinvointia. Tähän tarvitaan muutos.
Arvoisa puhemies,
Monet maat elvyttävät massiivisesti koronapandemian jälkeisen talouskasvun vauhdittamiseksi. Ja on Suomikin elvyttänyt. Viime ja tämän vuoden budjettitalouden alijäämä on lähes 30 miljardia euroa.
Koronakriisin myötä välitön elvytys ja velkaantuminen oli tarpeellista pandemian aiheuttaman iskun pehmentämiseksi. Jokainen puolue olisi varmasti elvyttänyt taloutta ja tukenut yrityksiä yli vaikean tilanteen.
Tässä välikysymyksessä ei ole kyse siitä, mitä viime vuonna tai tänä vuonna on tapahtunut. Tässä välikysymyksessä on kyse siitä, mihin suuntaan Suomea tästä eteenpäin viedään.
Jo nyt maailmantalous osoittaa ylikuumenemisen merkkejä. Inflaatio kiihtyy. Yhdysvalloissa inflaatiovauhti kiihtyi huhtikuussa yli neljään prosenttiin. Suomessakin inflaatio nousi huhtikuussa korkeimmalle tasolle sitten vuoden 2012.
Inflaation kiihtyminen tarkoittaa raaka-aineiden hintojen ja palkkavaatimusten kasvua. Se tarkoittaa, että suomalaisten yritysten on
entistä kalliimpaa ostaa raaka-aineita valmistamiinsa tuotteisiin. Yritysten kannattavuus heikkenee ja tuotteiden hinnat nousevat.
Inflaatio vaikuttaa aivan tavallisiin ihmisiin. Joka toisella suomalaisella perheellä on asuntolainaa. Mikäli asuntolainojen korot lähtevät nousuun, se syö merkittävästi suomalaisten ostovoimaa.
Talouden ylikuumenemisen riskit ovat jo käsillä. Mikäli korot lähtevät nousemaan, jo 3 prosentin nousu valtionlainojen keskikoroissa tarkoittaa 5 miljardin lisämenoja lainanhoidossa. Se jouduttaisiin maksamaan lisälainalla. Jokainen ymmärtää, että se on kestämätön tie.
Suomi on pieni maa. Meidän ei kannata lähteä sellaiseen kokeiluun, jossa velkaannumme rajatta ja jätämme itsemme isompien armoille. Suomalaisten paras turva on kestävästi hoidettu valtiontalous.
Taloudenpidossa on jo nyt menty vieraille vesille, jonne merikarttoja ei ole. Me emme halua, että Suomi lähtee osaksi uusvasemmistolaisia talouspolitiikan kokeiluja. Me haluamme, että Suomi hoitaa oman osansa vastuullisesti.
Arvoisa puhemies,
Hallituksen puoliväliriihi oli raskas epäonnistuminen. Hallitukselta odotettiin päätöksiä, joilla Suomi luotsataan ulos koronakriisistä. Uudistuksia, joiden avulla yhä useampi suomalainen löytää työtä elättääkseen itsensä ja perheensä. Päätöksiä, joiden avulla velkaantuminen saadaan taittumaan. Päätöksiä, joilla investoinnit saadaan kasvuun. Tekoja, joilla saadaan yrittäjille uskoa tulevaan.
Mikä oli lopputulos? Hallitus päätti kasvattaa julkisia menoja, lisätä velkaantumista ja korottaa veroja. Hallituksen päätöksissä ei ollut yhtään todellista työllisyystoimea, joka saisi yrittäjän palkkaamaan uusia työntekijöitä. Kun valtiovarainministeriön luvut eivät kelvanneet, vaihdettiin laskijat.
Marinin hallitusohjelmassa luvataan, ettei hallitus elä tulevien sukupolvien kustannuksella. Se lupaus on petetty.
Talouden ja koronan osalta tilanne on muuttunut parempaan suuntaan. Se perustelee palaamista vastuulliseen taloudenpitoon.
Talous on kääntymässä kasvuun, mutta siitä huolimatta hallitus päätti löysätä finanssipolitiikkaa ja rikkoa historialliset hyvän taloudenpidon välineet. Menokehys on tehty suojaamaan veronmaksajia tuhlailevilta poliitikoilta. Hallitus teki historiallisen päätöksen kehysmenettelyn romuttamisesta, joka on ollut Lipposen ja Niinistön ajoista asti voimassa. Tässä taloustilanteessa talouden nurkkapulttien irrottaminen on yksiselitteisen vastuutonta.
Menoja lisättiin lähes 1500 miljoonaa euroa jo ennestäänkin löperön budjetin päälle. Hallitus ei siis riko menokehyksiä koronaan liittyvien kustannusten vuoksi, vaan siksi, että se on päättänyt lisätä julkisia menoja entisestään miljardiluokassa.
Maailma on täynnä tärkeitä menoja. Poliitikkojen tehtävänä on laittaa ne tärkeysjärjestykseen. Vasemmistohallitus ei tähän kyennyt, vaan budjettiin lisättiin lähes kaikki tarpeelliset menot.
Priorisointikyvyn puutteesta kertoo se, että hallitus on ilmoittanut leikkaavansa tieteen ja tutkimuksen määrärahoja vuonna 2023. Onko todella niin, että 77 miljardin euron budjetista ei löytynyt yhtään vähemmän hyödyllistä kohdetta kuin tiede ja tutkimus? En usko. Tässä on kyse yrityksen puutteesta.
Arvoisa puhemies,
Suomi ei voi jatkaa paisuvien lisämenojen, kasvavan velan ja kiristyvän verotuksen tiellä. Kädet on nyt viimeistään otettava pois lastemme taskuista. On ryhdyttävä tekemään päätöksiä ja priorisoimaan menoja.
Suomi tarvitsee hallituksen, joka ymmärtää, että käytettävät rahat on ensin ansaittava ennen kuin niitä tuhlataan. Hallituksen, joka ymmärtää, että rahaa ei tule taikaseinästä, vaan ainoastaan työn ja yrittämisen kautta.
Vaihtoehto tälle politiikalle on Kokoomus.
Me emme tuudittaudu siihen, että päätöksiä voi lykätä eteenpäin tai jättää tekemättä, jos ne ovat epämieluisia. Me haluamme uudistaa Suomea niin, että pääsemme takaisin muiden Pohjoismaiden joukkoon. Meillä on selkeä suunnitelma Suomen uudistamiseksi.
Ensimmäinen ja tärkein uudistus on työllisyysreformit. Tekisimme paikallisesti sopimisesta mahdollista, jotta yritykset uskaltaisivat kasvaa ja palkata uusia työntekijöitä. Uudistaisimme sosiaaliturvaa niin, että työn tekeminen olisi aina kannattavaa. Keventäisimme työn ja yrittämisen verotusta, jotta ahkeruudesta palkittaisiin. Me korottaisimme kunnolla kotitalousvähennystä.
Alentaisimme varhaiskasvatusmaksuja, jotta lasten vanhempien olisi kannattavampaa ottaa työtä vastaan. Lisäisimme aidosti työperäistä maahanmuuttoa keventämällä saatavuusharkintaa ja myöntämällä valmistuville ulkomaalaisille opiskelijoille pysyvän oleskeluluvan.
Me ryhtyisimme myös priorisoimaan menoja. Aivan ensimmäisenä budjetista joutaisivat ulos miljardit, jotka on varattu julkista taloutta heikentävän maakuntahallinnon perustamiseen. Myös kaikki muut tämän hallituksen tekemät menolisäykset on käytävä täikammalla läpi. Joukosta löytyy varmasti eriä, jotka eivät ole välttämättömiä.
Keinoja Suomen uudistamiseksi ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden turvaamiseksi siis on. Tarvitaan tahtoa tehdä ja kykyä toteuttaa uudistuksia. Valitettavasti siihen tämä hallitus ei vain näytä pystyvän.
Arvoisa puhemies,
Suomi ei voi jatkaa paisuvien lisämenojen, kasvavan velan ja kiristyvän verotuksen tiellä. Koronakriisistä ponnistava Suomi tarvitsee hallituksen, joka ymmärtää mistä hyvinvoinnin kasvu syntyy ja pitää huolta siitä, ettei hyvinvointipalveluiden rahoitus murene pysyvästi.
Pääministeri Marin ei pystynyt vastauksessaan esittämään perusteluja sille, miksi hallitus rikkoi antamansa lupauksen sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. Siksi esitän, että eduskunta toteaa, ettei hallitus enää nauti eduskunnan luottamusta.
Petteri Orpon puheenvuoro eduskunnan välikysymyskeskustelussa 18.5.2021
