Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Petteri Orpo: Lääkä­riin pääsee lähellä myös jatkossa

Petteri Orpo: Lääkä­riin pääsee lähellä myös jatkossa

Julkaistu:

Sote-uudis­tuk­sessa tärkeässä roolissa on panos­ta­mi­nen elin­tär­kei­siin perus­pal­ve­lui­hin ja niiden saata­vuu­den turvaa­mi­nen koko maassa. Meidän on pidet­tävä huoli siitä, että niin sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lut kuin pelas­tus­pal­ve­lut­kin toimi­vat ripeästi ja jous­ta­vasti, kun tarve on.

Lähi­pal­ve­lui­den turvaa­mi­nen ei tapahdu ideo­lo­gi­sella vastak­kai­na­set­te­lulla, vaan yhteis­työllä ja vakaalla harkin­nalla tule­vissa alue­val­tuus­toissa. Kokoo­mus on tässä työssä mukana. Mitä tämä sitten käytän­nössä tarkoit­taa?

Terveys­kes­kuk­sia on Suomessa nyt noin 160 kappa­letta. Kuntia Suomessa on 309. On siis selvää, että terveys­kes­kusta tai tule­vaa sote-keskusta yksik­könä ei tule jatkos­sa­kaan olemaan jokai­sessa kunnassa. Tämä olisi huonoa terveys­po­li­tiik­kaa, sillä se tarkoit­taisi valta­vaa vähäis­ten voima­va­ro­jen sito­mista seiniin ja tiet­tyyn hallin­nol­li­seen yksik­köön. Terveys­kes­kuk­sella on oma juri­di­nen asemansa lain­sää­dän­nössä.

Terveys­kes­kus voi muodos­tua useista terveys­a­se­mista, joita on sitten huomat­ta­vasti enem­män. Terveys­a­se­mia­kaan ei kuiten­kaan ole nyt jokai­sessa Suomen kunnassa. Esimer­kiksi Halsuan ja Kaus­ti­sen kunnan asuk­kaat saavat terveys­pal­ve­lunsa Tunk­ka­rin terveys­kes­kuk­sesta, joka sijait­see naapu­ri­kunta Vete­lissä. Alueen päät­tä­jät ovat valin­neet tämän tarkoi­tuk­sen­mu­kai­sim­maksi toimin­ta­ta­vaksi.

Kokoo­mus on sitou­tu­nut siihen, että palve­lut järjes­te­tään ihmis­ten tarpeen mukaan jokai­sella paik­ka­kun­nalla. Jokai­sella paik­ka­kun­nalla tulee jatkos­sa­kin olemaan sellai­sia sosi­aali- ja terveys­pal­ve­luita, joita ihmi­set tarvit­se­vat. Ei kunta niitä terveys­pal­ve­luita tarvitse, vaan ihmi­nen.

Pienem­missä kunnissa lääkä­rin vastaan­ot­toa voidaan tarvita esimer­kiksi muuta­man kerran viikossa, neuvo­la­pal­ve­luita kerran viikossa, mielen­ter­veys- ja päih­de­pal­ve­luita kerran viikossa. Näin toimi­taan jo Ahve­nan­maan pienissä kunnissa, Suomen terveim­millä alueilla. Vanhus­ten hoiva­pal­ve­luille on taas mitä toden­nä­köi­sim­min jatkuva palve­lun­tarve ympäri Suomen. Luhan­galla ja Köka­rissa ei synty­nyt vuonna 2019 yhtään lasta. Neuvo­la­pal­ve­luita tarvi­taan, kun lapsia syntyy, ja silloin ne tieten­kin pitää järjes­tää.

Tarvit­semme toisin sanoen järkeä siihen, minkä­lai­sia palve­luita missä­kin tarvi­taan. Rahoi­tus tule­villa hyvin­voin­tia­lueilla on joka tapauk­sessa tiukassa. Valtio antaa vuodessa tietyn euro­mää­rän, jolla on selvit­tävä. Kyse on 21 miljar­din euron potista. Veroja ei voi nostaa eikä lainaa ottaa. Jos anne­taan löpe­rösti katteet­to­mia lupauk­sia, niin raha on jostain muualta pois. Esimer­kiksi tämä on sitä kuului­saa maalais­jär­keä.

Jotta lääkä­riin pääsee ja palve­lut pelaa­vat, tarvi­taan kaik­kia sote-alan toimi­joita mukaan. Tämä tarkoit­taa niin hyvin­voin­tia­lu­een omaa tuotan­toa, yksi­tyistä sekto­ria kuin järjes­tö­jä­kin. Veto­vas­tuu on julki­sella puolella, joka järjes­tää palve­lut, ja yksi­tyi­nen ja kolmas sektori tarjoa­vat asian­tun­te­mus­taan sekä osaa­mis­taan palve­lui­den tuotan­toon. Hyviä esimerk­kejä löytyy ympäri Suomen: esimer­kiksi Päijät-Hämeessä Harjun tervey­den digikli­ni­kat ovat osoit­tau­tu­neet menes­tyk­seksi ja jonoja on onnis­tuttu lyhen­tä­mään. Valtion ei tarvitse keksiä samaa pyörää uudes­taan, vaan hyödyn­tää kentällä synty­nyttä osaa­mista poliit­ti­seen väriin katso­matta.

Teke­mällä tehty vastak­kai­na­set­telu lähi­pal­ve­lui­den ja keskit­tä­mi­sen tai julki­sen ja yksi­tyi­sen palve­lu­tuo­tan­non välillä ei edistä hyvin­voin­tia­luei­den ja niiden asuk­kai­den parasta etua. Ihmi­sen etu on, että hän pääsee lääkä­riin vaik­kapa palve­luse­te­lillä nopeasti, mikäli hyvin­voin­tia­lu­een oma tuotanto ei hoitoa pysty takaa­maan. Kela-korvauk­sia nosta­malla saadaan puret­tua perus­ter­vey­den­huol­lon jonoja, mikä sääs­tää pitkässä juok­sussa erikois­sai­raan­hoi­don kustan­nuk­sissa. Ihmis­ten tulee saada itse valita, mistä hake­vat tarvit­se­mansa perus­ta­son sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lut.

Kokoo­muk­sen linja on, että sote-pisteitä ja sote-palve­luita tulee löyty­mään myös jatkossa jokai­sesta Suomen kunnasta, kuten nytkin. Jonoissa kukaan ei ole paran­tu­nut eikä terveys­kes­kus 200 metrin päässä auta, jos seuraava vapaa kiiree­tön aika on kolmen kuukau­den päässä. On aika kääriä hihat!

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

13.5.2025

Jukka Kopra kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män puheen­joh­ta­jaksi

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä on tänään ylimää­räi­sessä ryhmä­ko­kouk­ses­saan valin­nut edus­kun­ta­ryh­män puheen­joh­ta­jaksi kansan­edus­taja Jukka Kopran. Kopra on lappeen­ran­ta­lai­nen neljän­nen kauden kansan­edus­taja Kaak­kois-Suomen vaali­pii­ristä.

9.5.2025

Liik­ku­mat­to­muus maksaa miljar­deja – näin panos­tamme liikun­nal­li­seen elämään 

Suurin osa suoma­lai­sista ei liiku tervey­tensä kannalta riit­tä­västi ja liik­ku­mat­to­muus on nous­sut yhdeksi Suomen vaka­vim­mista tervey­son­gel­mista. Istumme liikaa, liikumme liian

9.4.2025

Kunta­vaa­lit ovat liikun­ta­vaa­lit

Kunnissa pääte­tään monista arki­lii­kun­taan, luon­nossa liik­ku­mi­seen ja urhei­luun liit­ty­vistä asioista. Esimer­kiksi kävely- ja pyöräi­ly­tiet, eri lajien urhei­lu­pai­kat, liikunta koulu­päi­vissä ja

Skip to content