Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Petteri Orpo: Lääkäriin pääsee lähellä myös jatkossa

Petteri Orpo: Lääkä­riin pääsee lähellä myös jatkossa

Julkaistu:

Sote-uudis­tuk­sessa tärkeässä roolissa on panos­ta­mi­nen elin­tär­kei­siin perus­pal­ve­lui­hin ja niiden saata­vuu­den turvaa­mi­nen koko maassa. Meidän on pidet­tävä huoli siitä, että niin sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lut kuin pelas­tus­pal­ve­lut­kin toimi­vat ripeästi ja jous­ta­vasti, kun tarve on.

Lähi­pal­ve­lui­den turvaa­mi­nen ei tapahdu ideo­lo­gi­sella vastak­kai­na­set­te­lulla, vaan yhteis­työllä ja vakaalla harkin­nalla tule­vissa alue­val­tuus­toissa. Kokoo­mus on tässä työssä mukana. Mitä tämä sitten käytän­nössä tarkoit­taa?

Terveys­kes­kuk­sia on Suomessa nyt noin 160 kappa­letta. Kuntia Suomessa on 309. On siis selvää, että terveys­kes­kusta tai tule­vaa sote-keskusta yksik­könä ei tule jatkos­sa­kaan olemaan jokai­sessa kunnassa. Tämä olisi huonoa terveys­po­li­tiik­kaa, sillä se tarkoit­taisi valta­vaa vähäis­ten voima­va­ro­jen sito­mista seiniin ja tiet­tyyn hallin­nol­li­seen yksik­köön. Terveys­kes­kuk­sella on oma juri­di­nen asemansa lain­sää­dän­nössä.

Terveys­kes­kus voi muodos­tua useista terveys­a­se­mista, joita on sitten huomat­ta­vasti enem­män. Terveys­a­se­mia­kaan ei kuiten­kaan ole nyt jokai­sessa Suomen kunnassa. Esimer­kiksi Halsuan ja Kaus­ti­sen kunnan asuk­kaat saavat terveys­pal­ve­lunsa Tunk­ka­rin terveys­kes­kuk­sesta, joka sijait­see naapu­ri­kunta Vete­lissä. Alueen päät­tä­jät ovat valin­neet tämän tarkoi­tuk­sen­mu­kai­sim­maksi toimin­ta­ta­vaksi.

Kokoo­mus on sitou­tu­nut siihen, että palve­lut järjes­te­tään ihmis­ten tarpeen mukaan jokai­sella paik­ka­kun­nalla. Jokai­sella paik­ka­kun­nalla tulee jatkos­sa­kin olemaan sellai­sia sosi­aali- ja terveys­pal­ve­luita, joita ihmi­set tarvit­se­vat. Ei kunta niitä terveys­pal­ve­luita tarvitse, vaan ihmi­nen.

Pienem­missä kunnissa lääkä­rin vastaan­ot­toa voidaan tarvita esimer­kiksi muuta­man kerran viikossa, neuvo­la­pal­ve­luita kerran viikossa, mielen­ter­veys- ja päih­de­pal­ve­luita kerran viikossa. Näin toimi­taan jo Ahve­nan­maan pienissä kunnissa, Suomen terveim­millä alueilla. Vanhus­ten hoiva­pal­ve­luille on taas mitä toden­nä­köi­sim­min jatkuva palve­lun­tarve ympäri Suomen. Luhan­galla ja Köka­rissa ei synty­nyt vuonna 2019 yhtään lasta. Neuvo­la­pal­ve­luita tarvi­taan, kun lapsia syntyy, ja silloin ne tieten­kin pitää järjes­tää.

Tarvit­semme toisin sanoen järkeä siihen, minkä­lai­sia palve­luita missä­kin tarvi­taan. Rahoi­tus tule­villa hyvin­voin­tia­lueilla on joka tapauk­sessa tiukassa. Valtio antaa vuodessa tietyn euro­mää­rän, jolla on selvit­tävä. Kyse on 21 miljar­din euron potista. Veroja ei voi nostaa eikä lainaa ottaa. Jos anne­taan löpe­rösti katteet­to­mia lupauk­sia, niin raha on jostain muualta pois. Esimer­kiksi tämä on sitä kuului­saa maalais­jär­keä.

Jotta lääkä­riin pääsee ja palve­lut pelaa­vat, tarvi­taan kaik­kia sote-alan toimi­joita mukaan. Tämä tarkoit­taa niin hyvin­voin­tia­lu­een omaa tuotan­toa, yksi­tyistä sekto­ria kuin järjes­tö­jä­kin. Veto­vas­tuu on julki­sella puolella, joka järjes­tää palve­lut, ja yksi­tyi­nen ja kolmas sektori tarjoa­vat asian­tun­te­mus­taan sekä osaa­mis­taan palve­lui­den tuotan­toon. Hyviä esimerk­kejä löytyy ympäri Suomen: esimer­kiksi Päijät-Hämeessä Harjun tervey­den digikli­ni­kat ovat osoit­tau­tu­neet menes­tyk­seksi ja jonoja on onnis­tuttu lyhen­tä­mään. Valtion ei tarvitse keksiä samaa pyörää uudes­taan, vaan hyödyn­tää kentällä synty­nyttä osaa­mista poliit­ti­seen väriin katso­matta.

Teke­mällä tehty vastak­kai­na­set­telu lähi­pal­ve­lui­den ja keskit­tä­mi­sen tai julki­sen ja yksi­tyi­sen palve­lu­tuo­tan­non välillä ei edistä hyvin­voin­tia­luei­den ja niiden asuk­kai­den parasta etua. Ihmi­sen etu on, että hän pääsee lääkä­riin vaik­kapa palve­luse­te­lillä nopeasti, mikäli hyvin­voin­tia­lu­een oma tuotanto ei hoitoa pysty takaa­maan. Kela-korvauk­sia nosta­malla saadaan puret­tua perus­ter­vey­den­huol­lon jonoja, mikä sääs­tää pitkässä juok­sussa erikois­sai­raan­hoi­don kustan­nuk­sissa. Ihmis­ten tulee saada itse valita, mistä hake­vat tarvit­se­mansa perus­ta­son sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lut.

Kokoo­muk­sen linja on, että sote-pisteitä ja sote-palve­luita tulee löyty­mään myös jatkossa jokai­sesta Suomen kunnasta, kuten nytkin. Jonoissa kukaan ei ole paran­tu­nut eikä terveys­kes­kus 200 metrin päässä auta, jos seuraava vapaa kiiree­tön aika on kolmen kuukau­den päässä. On aika kääriä hihat!

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

30.6.2022

Krii­sit pakot­ta­vat meitä kehit­ty­mään

Miet­teitä Brys­se­lin ytimestä -blogi­kir­joi­tus Viimei­sen kahden vuoden aikana olemme kulke­neet ennen­nä­ke­mät­tö­män polun Euroo­pan lähi­his­to­riassa. Olemme kohdan­neet ja lähes kukis­ta­neet globaa­lin

12.6.2022

Kokoo­muk­sen verkos­to­jen vastuu­hen­ki­löt kaudelle 2022-24 valittu

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on kokouk­ses­saan 10.6. valin­nut puheen­joh­ta­jat ja sihtee­rit puolu­een verkos­toille alka­valle kaksi­vuo­tis­kau­delle 2022-2024. Verkos­toi­hin liit­ty­mi­nen on puolu­een jäse­nille vapaata.

12.6.2022

Kokoo­muk­sen puolue­ko­kous valitsi vara­pu­heen­joh­ta­jat ja puolue­val­tuus­ton puheen­joh­ta­jan

Puolu­een vara­pu­heen­joh­ta­jina jatka­vat Antti Häkkä­nen, Elina Valto­nen ja Anna-Kaisa Ikonen. Antti Häkkä­nen, 37, on toisen kauden kansan­edus­taja. Hän on kotoi­sin

Skip to content