Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Puheet / Petteri Orpo: “Korona ei ole lomail­lut – tarvit­semme tekoja”

Petteri Orpo: “Korona ei ole lomail­lut – tarvit­semme tekoja”

Julkaistu:

Hyvät ystä­vät, Face­book-lähe­tyk­sen seuraa­jat ja median edus­ta­jat,

Kesän aikana arki otti monta askelta kohti normaa­lia. Ravin­to­lat avasi­vat ovensa. Olemme voineet matkus­tella koti­maassa ja vähän muual­la­kin. Taval­lis­ten asioi­den paluu on tuntu­nut hyvältä.

Korona ei vali­tet­ta­vasti ole lomail­lut, tartun­nat ovat maail­malla vain lisään­ty­neet.

Me suoma­lai­set onnis­tuimme torju­maan koro­nan ensim­mäi­sen aallon – täällä otet­tiin ohjeet vaka­vasti.

Nyt kynnyk­sellä on jo taudin toinen aalto. Meidän on tehtävä kaikki mahdol­li­set toimet, jotta Suomi ei tois­ta­mi­seen mene kiinni. Se olisi kova paikka talou­del­li­sesti ja inhi­mil­li­sesti.

Tänään en kuiten­kaan halua puhua suoja­mas­keista, en halli­tuk­sen testaa, jäljitä ja eristä -stra­te­gian nilkut­ta­mi­sesta, enkä halli­tuk­sen sisäi­sestä sekoi­lusta matkus­ta­jien pakko­ka­ran­tee­nin kanssa.

Minulla on halli­tuk­selle, päämi­nis­te­rille ja minis­teri Kiurulle yksin­ker­tai­nen viesti: Lait­ta­kaa nämä nyt vain kuntoon!

Tänään haluan puhua siitä, mitä meidän on tehtävä nyt, jotta koro­na­krii­sin jälkei­nen huomi­nen on suoma­lai­sille parempi.

Suomen selviy­ty­mi­sessä ei ole kysy­mys vain akuu­tin krii­sin hoidosta. Korona muut­taa koko maail­maa pysy­västi, vaikka vielä emme tiedä, kuinka syvä muutos on. Siksi meidän pitää yrit­tää ymmär­tää muutosta. Ilman ymmär­rystä emme pysty teke­mään oikeita ratkai­suja. Sillä selvää on vain se, että ratkai­suja on tehtävä.

Meillä on kaksi vaih­toeh­toa: joko otamme asiat omiin käsiimme tai ajeleh­dimme kuin lastu laineilla.

Nostan nyt esiin neljä aluetta, joissa tekoja on vält­tä­mä­töntä tehdä heti:

  1. Hyvin­voin­tia ei ole ilman uusia työpaik­koja.
  2. Meidän on tuotava lisää oikeu­den­mu­kai­suutta työelä­mään.
  3. Meidän on tehtävä kestä­vää kasvua vauh­dit­ta­via uudis­tuk­sia.
  4. Elvy­tys­ra­ho­jen oikea osoite on osaa­mi­sen vahvis­ta­mi­nen.

Hyvät ystä­vät,

Pari viik­koa sitten pohdis­ke­lin ääneen asioita, joista haluai­sin täällä Jyväs­ky­lässä puhua.

”Kannat­taako sinun taas siitä talou­desta ja työl­li­syy­destä jauhaa”, kysäisi yksi lähi­pii­ristä – kylläs­ty­mis­tään perin huonosti peitel­len.

Tiedän, ettei ole mikään yllä­tys, että Petteri Orpo puhuu työpai­koista. Mutta kerron, miksi niistä on puhut­tava.

Yksi koti­kau­pun­kini Turun merkit­tä­vim­mistä yrityk­sistä, Meyer Turku, kertoi juuri irti­sa­no­vansa 166 henki­löä, koska koro­na­kriisi on muut­ta­nut laivan­ra­ken­nus­teol­li­suutta dramaat­ti­sesti.

Jutte­lin tela­kalla työs­ken­te­le­vän miehen kanssa. Hän pelkää, että tämä on vasta alkusoit­toa. Hän pelkää, että edessä on pian aika, jolloin sisään ei tule yhtään laiva­ti­lausta. Se olisi kata­strofi tela­kan tuhan­sille työn­te­ki­jöille. Sitä se on myös tuhan­sille niille, jotka saavat elan­tonsa tela­kan alihan­kin­nasta.

Tapa­sin stuer­tin, joka on lomau­tus­ten jälkeen juuri pääs­syt takai­sin töihin. Hetken ilo töihin pääse­mi­sestä muut­tui nopeasti epävar­muu­deksi siitä, kauanko työt jatku­vat.

Maail­man­ta­lou­den näkymä on sakeaa sumua. Emme tiedä vielä, miten paljon lisä­tu­hoa korona tekee. Jo nyt Yhdys­val­tain talous on sukel­ta­nut, ja meidän tärkeät kaup­pa­kump­pa­nimme, Saksa ja Ruotsi, ovat vaikeuk­sissa. Suomen vienti voi sakata loppu­vuonna.

Pelkään, että Aura­joen rantoja kuljek­sii jouluun mennessä yhä useampi toime­ton. Ja että sama monis­tuu muiden kaupun­kien ja kylien raiteilla.

Kesä­kuussa työt­tö­miä oli yli 400 000. Se on yli 100 000 enem­män kuin viime vuonna.

Lomau­tet­tuna oli kesä­kuun lopussa yli 137 000 ihmistä – siis lähes kaik­kien jyväs­ky­lä­läis­ten verran. Tämä luku on 122 000 enem­män kuin vuotta aikai­sem­min.

Ilman työtä meillä ei ole hyvin­voin­tia. Ilman työl­lis­tä­viä yrityk­siä meillä ei ole maail­man parhaita kouluja, laadu­kasta tervey­den­huol­toa, ei hyvää hoivaa vanhuk­sille.

Mutta emme me kokoo­muk­sessa puhu uusien työpaik­ko­jen synnyt­tä­mi­sestä vain siksi, että maassa olisi lisää veron­mak­sa­jia.

Ilman töitä ei kodissa ole tuloja. Siinä tilan­teessa toivot­to­muus saa helposti otteen kenestä tahansa.

Siksi me puhumme työl­li­syy­destä. Eikä meille riitä se, että pystymme säilyt­tä­mään nykyi­set työpai­kat – ei, uusia työpaik­koja tarvi­taan kymme­niä tuhan­sia. Siihen­hän halli­tus­oh­jel­ma­kin aika­naan perus­tui.

Suoma­lai­set ymmär­tä­vät tilan­teen vaka­vuu­den. On vain yksi taho, joka ei tunnu ymmär­tä­vän, ja se on maan halli­tus.

Halli­tus ei ole tähän päivään mennessä tehnyt yhtä ainoaa päätöstä, joka toisi suoma­lai­sille uusia työpaik­koja. Keinoja on kyllä hartaasti haudottu erilai­sissa työryh­missä,

mutta yksi­tuu­mai­suutta ei ole kuulu­nut. Päin­vas­toin. Harva se viikko olemme saaneet lukea halli­tuk­sen riitai­suu­desta.

Valtio­va­rain­mi­nis­te­riö esitti juuri oman listansa, joilla Suomeen saatai­siin lisää työtä. Päämi­nis­teri Marin on kuiten­kin jo ilmoit­ta­nut, että syys­kuun budjet­ti­rii­hessä niistä on turha odot­taa ratkai­suja.

En pysty ymmär­tä­mään tätä. Minua suutut­taa Meye­rin tela­kalta irti­sa­not­tu­jen ja sato­jen tuhan­sien muiden työtä vailla olevien ihmis­ten puolesta. Halli­tuk­sen viesti heille on, ettei työl­li­syy­den edis­tä­mi­sellä mikään kiire ole. Miten niin ei ole?

Koro­na­kriisi ei saa olla veruke sille, ettei päätök­siä tehdä. Koro­na­kriisi on syy, miksi päätök­set pitää tehdä juuri nyt.

Keväällä oppo­si­tio­po­li­tiikka oli koro­nan vuoksi jäähyllä. Ei ole enää. Koro­na­toi­missa tuemme, mutta muussa maan asioi­den hoita­mi­sessa tulemme haas­ta­maan vasem­mis­to­hal­li­tuk­sen vastuut­to­man poli­tii­kan.

Kokoo­mus esitti jo vuosi sitten keinot 60 000 työpai­kan luomi­seksi. Huomenna kerromme keinot 100 000 työpai­kan luomi­seksi. Olemme myös luvan­neet kannat­taa jokaista halli­tuk­sen esitystä, joka antaa ihmi­sille töitä.

1990-luvun lama jätti jälkeensä massa­työt­tö­myy­den. Se jätti jälkeensä huono-osai­suu­den, joka periy­tyi suku­pol­velta toiselle. Me emme saa antaa saman tois­tua. Nyt on teko­jen aika.

Hyvät kuuli­jat,

Juuri nyt, epävar­muu­den keskellä, on myös oikea hetki tehdä päätök­siä, jotka tuovat lisää oikeu­den­mu­kai­suutta työelä­mään.

Koro­na­kriisi osoitti, kuinka epäoi­keu­den­mu­kai­sesti nykyi­nen ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­kor­vaus kohte­lee ihmi­siä.

Kaikki työs­sä­käy­vät maksa­vat työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­sua, jolla pääosin rahoi­te­taan ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­turva. Ammat­ti­lii­ton työt­tö­myys­kas­saan kuuluva Jari saa työt­tö­mäksi jäädes­sään ansio­si­don­naista turvaa. Kassaan kuulu­ma­ton Sirpa ei.

Kokoo­mus vaatii, että budjet­ti­rii­hessä tehdään päätös ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van ulot­ta­mi­sesta kaikille.

Palkan­saa­jat, jotka eivät kuulu kassaan, eivät ole ainoita, joita tämän päivän työelä­män epävar­muus kohte­lee rujosti. Kasvava pieny­rit­tä­jien ja amma­tin­har­joit­ta­jien joukko on käytän­nössä täysin ilman turva­verk­koa.

Saimme asian korjat­tua väliai­kai­sesti osana koro­na­toi­mia. Se ei kuiten­kaan riitä. Oikeu­den­mu­kai­suus edel­lyt­tää, että myös pieny­rit­tä­jien ja amma­tin­har­joit­ta­jien sosi­aa­li­tur­vasta tehdään pysyvä.

Olen huolis­sani myös kasva­vasta nuori­so­työt­tö­myy­destä. Jos nuori ei pääse valmis­tu­mi­sen jälkeen kiinni työelä­mään, hän voi syrjäy­tyä työmark­ki­noilta pitkäksi aikaa.

Palkan­saa­jien SAK on tänä kesänä esit­tä­nyt, että viimei­sim­mäksi palka­tut työn­te­ki­jät irti­sa­not­tai­siin ensim­mäi­senä. Tämä lisäisi erityi­sesti nuor­ten työn­te­ki­jöi­den epävar­muutta. Esitys on epäoi­keu­den­mu­kai­nen ja työmark­ki­noita jäykis­tävä. Kokoo­mus ei voi sitä hyväk­syä.

Mielen­ter­vey­son­gel­mat ovat aikamme pahim­pia vitsauk­sia. Jopa joka neljäs suoma­lai­nen kertoo kärsi­neensä mielen­ter­vey­den ongel­mista. On selvää, että tällä on merkit­tä­viä vaiku­tuk­sia ihmis­ten elämän­hal­lin­taan, työky­kyyn ja jaksa­mi­seen.

Tärkein keino auttaa ihmi­siä on taata heille nopea hoitoon pääsy. Tarvit­semme tera­pia­ta­kuun.

Hyvä halli­tus, tämä on arvo­va­linta. Käyt­tä­kää 35 miljoo­naa tera­pia­ta­kuun toteut­ta­mi­seen, kuten kokoo­mus on esit­tä­nyt ja kuten kansa­lais­aloit­teen teki­jät vaati­vat. Kokoo­mus tukee aloi­tetta tera­pia­ta­kuusta. Tuet­teko te?

Enkä malta olla sano­matta: oikeu­den­mu­kaista olisi myös se, että ihmi­sille jäisi palkas­taan enem­män käteen. Miksi palkan­saa­jan kukkaro tuntuu olevan se, josta nyky­hal­li­tus ajat­te­lee aina voivansa viedä vähän lisää?

2300 euroa kuukau­dessa tienaava hoitaja-Heikki saa 200 euron palkan­ko­ro­tuk­sen veny­mi­sestä koro­na­toi­mien kanssa. Tästä hänelle jää käteen 129 euroa. Minusta tämä ei ole oikein.

Korkea vero­tus ja progres­sio soli­daa­ri­suus­ve­roi­neen tappaa työha­lut, ja on epäoi­keu­den­mu­kaista.

Me haluamme, että ihmi­sille jää enem­män käteen heidän omista rahois­taan ja että työn­teosta palki­taan. Meidän on kautta linjan keven­net­tävä ansio­tu­lo­jen vero­tusta ja sen progres­siota.

Sen voimme tehdä kestä­vän kasvun vero­uu­dis­tuk­sella.

Hyvät kuuli­jat,

Tarvit­semme kasvua vauh­dit­ta­via uudis­tuk­sia. Meidän on uudis­tet­tava talout­tamme ekolo­gi­sesti kestä­vällä tavalla.

Uudel­leen­ra­ken­ta­mi­nen on mahdol­li­suus tehdä asioita parem­min ja fiksum­min. Pääs­töjä voidaan vähen­tää kestä­västi niin, että talous kasvaa eikä taval­lis­ten suoma­lais­ten kotien elämä muutu hanka­lam­maksi.

Pääs­tö­jen vähen­tä­mi­nen luo parhaim­mil­laan uusia työpaik­koja ja varmis­taa perin­tei­sen teol­li­suu­den kilpai­lu­ky­vyn.

Näen, että talou­den uudis­ta­mi­nen tältä pohjalta on voit­tava kaava. Suoma­lai­set suury­ri­tyk­set teke­vät niin jo oma-aloit­tei­sesti, EU-komis­sion ohjelma tähtää tähän. Haluamme tukea kehi­tystä oike­aan suun­taan.

Kokoo­mus esit­tää kestä­vän kasvun vero­uu­dis­tusta, jossa vero­tuk­sen pain­opiste siir­re­tään työstä ja yrit­tä­mi­sestä kulu­tuk­seen ja hait­toi­hin. Nyt jos koskaan on otol­li­nen hetki tehdä se.

Sitra on esit­tä­nyt jopa 7 miljar­din euron kestä­vän kehi­tyk­sen vero­uu­dis­tusta, jolla vero­tuk­sen pain­opis­tettä siir­re­tään radi­kaa­listi ympä­ris­tölle haital­li­sen asioi­den verot­ta­mi­seen ja työn ja yrit­tä­mi­sen vero­tuk­sen keven­tä­mi­seen.

Me esitimme ensim­mäi­sessä vaih­toeh­to­bud­je­tis­samme miljar­din euron pain­opis­teen siir­toa ansio­tu­lon vero­tuk­sesta ympä­ris­tölle haital­lis­ten asioi­den vero­tuk­seen. Tässä kokoo­mus on valmis mene­mään myös pidem­mälle. Latu on nyt saatava auki ja sillä on edet­tävä määrä­tie­toi­sesti.

Jos maassa olisi ilmas­to­asioissa aidosti kunnian­hi­moi­nen halli­tus, tällä tasolla liik­kuisi myös halli­tuk­sen ilmas­to­kes­kus­telu. Mutta ei. Sen sijaan halli­tuk­sen suurin ilmas­to­teko näyt­tää olevan kiis­tely turpeen vero­tuk­sesta.

Edus­kun­nan ympä­ris­tö­va­lio­kunta ei ole koskaan ollut näin alityöl­lis­tetty. Alku­vuo­den ilmas­to­ko­kous Vuosaa­ressa oli asian­tun­ti­joi­den mielestä täysi petty­mys. Meillä olisi ensim­mäistä kertaa ilmas­to­mi­nis­teri. Kysy­myk­seni Krista Mikko­selle on: Miksi vuosi­kym­me­nien suurinta talou­del­lista murrosta ei käytetä hyväksi? Miksi talou­den meka­nis­meja ei viri­tetä kestä­vää kasvua luovaan asen­toon?

Hyvät vihreät, tutus­tu­kaa kokoo­muk­sen ehdo­tuk­siin kestä­västä kasvusta ja tehkää siellä halli­tuk­sessa ratkai­suja, joita olette perään­kuu­lut­ta­neet. Lunas­ta­kaa ilmas­to­lu­pauk­senne!

Hyvät kuuli­jat,

Hyvin­voin­tia ei ole ilman työtä. Työtä ei ole ilman yrityk­siä. Yrityk­siä ei ole ilman kilpai­lu­ky­kyi­siä ja maail­man­mark­ki­noilla pärjää­viä tuot­teita. Ja näitä tuot­teita ei ole ilman korkeaa suoma­laista osaa­mista.

Yksi suoma­lais­ten menes­tys­ta­ri­noi­den symbo­leista on Ponsse. Ylä-Savon ihmeessä yhdis­tyy korkea osaa­mi­nen, maail­man paras tekno­lo­gia, vahva brändi ja kyky myydä tämä kaikki maail­malle. Ponsse-ilmiö on tuonut menes­tystä koko maakun­taan.

Pons­se­jen on pärjät­tävä, jotta Suomi pärjää. Ja näitä pons­seja me tarvit­semme lisää.

Vahvuu­temme on ollut paitsi selvitä yli talou­del­lis­ten aallon­poh­jien myös olla valmiina, kun nousu jälleen käyn­nis­tyy. Uutta on luotava ajoissa, jotta oikealla hetkellä voi takoa. Siksi yrit­tä­mi­sen, omis­ta­mi­sen ja inves­toin­tien edel­ly­tys­ten pitää olla kunnossa. Osaa­mi­seen, tutki­muk­seen ja inno­vaa­tioi­hin on panos­tet­tava nyt.

Kokoo­mus esit­tää, että tästä vuosi­kym­me­nen loppuun valtion tulee nostaa tutki­mus-, kehi­tys- ja inno­vaa­tio­pa­nos­tuk­sia joka vuosi 100 miljoo­nalla eurolla. Tämä tuo yrityk­siltä 200 miljoo­nan euron vuosit­tai­set lisäyk­set. Yhteis­vai­ku­tuk­sel­taan tämä olisi merkit­tä­vää.

Tämän lisäksi haluamme toteut­taa esit­tä­mämme yliopis­to­jen pääomit­ta­mi­sen miljar­dilla eurolla.

Juuri osaa­mi­seen olisi suun­nat­tava rahaa myös EU:n elvy­tys­pa­ke­tista, joka tuo Suomeen jopa kolme miljar­dia euroa. Halli­tuk­sen on edel­ly­tet­tävä, että Suomi saa käyt­tää osan näistä varoista osaa­mi­sen kehit­tä­mi­seen.

Osaa­mis­pa­nos­tuk­sia tarvit­tai­siin lisää kaik­kialla Euroo­passa. Vain niiden avulla voimme kasvat­taa kilpai­lu­ky­kyämme suhteessa muuhun maail­maan.

Hyvät kuuli­jat,

Kuten jo aluksi tote­sin, on kaksi tapaa suhtau­tua edes­sämme olevaan epävar­muu­teen. Voimme 1) ottaa ohjat käsiimme ja johtaa maata tarvit­ta­villa uudis­tuk­silla oike­aan suun­taan tai 2) heit­täy­tyä lastuksi maail­man myller­ryk­sen laineille ja toivoa, että meille ei käy kovin huonosti.

Halli­tus on selvästi valin­nut näistä jälkim­mäi­sen. Kokoo­mus valit­see ensim­mäi­sen.

On laiha lohtu, että talou­temme heik­keni keväällä vähem­män kuin muualla, koska olimme koro­na­krii­sin alkaessa muita heikom­massa tilan­teessa jo lähtö­koh­tai­sesti.

EU-komis­sio on lisäksi arvioi­nut, että talou­temme toipuu krii­sistä muita jäsen­maita hitaam­min.

Suoma­lai­sen yhteis­kun­nan uudis­tu­mi­nen ei saa tapah­tua yritys­ten konkurs­si­aal­lon ja massa­työt­tö­myy­den kautta. Sellai­sen tule­vai­suu­den inhi­mil­li­nen hinta on liian kova.

Kokoo­mus on esit­tä­nyt oman vaih­toeh­tonsa halli­tuk­sen poli­tii­kalle vaali­kau­den ensi­met­reiltä lähtien.

Tämän piti julis­tuk­sissa olla työn, oikeu­den­mu­kai­suu­den ja ilmas­ton halli­tus. Mutta onko tämä todella mitään niistä? Ei. Tämä on vastuun vält­te­lyn ja riite­lyn halli­tus.

Siksi nostin tänään esiin ratkai­suja, jotka anta­vat suoma­lai­sille lisää työtä, lisää­vät työelä­män oikeu­den­mu­kai­suutta, vauh­dit­ta­vat kestä­vää kasvua ja vahvis­ta­vat osaa­mista.

Nämä esityk­set ovat avaus laajem­malle keskus­te­lulle. Haluamme, että suoma­lai­nen yhteis­kunta löytää saman­lai­sen laajan yhtei­sym­mär­ryk­sen talou­del­li­sista uudis­tuk­sista kuin 90-luvun laman keskellä. Yhdessä selviy­dyimme ja pääsimme eteen­päin.

Tarvit­semme tekoja.

Puheen­joh­taja Petteri Orpon puhe kokoo­muk­sen puolue- ja ryhmä­joh­don kesä­ko­kous Jyväs­ky­lässä 18.-19.8.2020
Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

20.3.2024

Heikki Autto: Vain vahva talous ja työl­li­syys takaa­vat Suomen menes­tys­ta­ri­nalle jatkon – koko Suomessa

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro väli­ky­sy­myk­seen halli­tuk­sen alueel­li­sesti syrji­västä poli­tii­kasta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Suoma­lais­ten ahke­ruus ja osaa­mi­nen, niistä kumpuava kasvu ja kilpai­lu­kyky sekä

13.3.2024

Petteri Orpo: “Se, miten toimimme tänään määrit­tää suku­pol­vemme perin­nön”

Päämi­nis­teri Petteri Orpon puhui Euroo­pan parla­men­tin täysis­tun­noissa Stras­bour­gissa 13.3.2024. Puhe muutos­va­rauk­sin. Alku­pe­räi­nen puhe pidetty englan­niksi. Arvoisa puhe­mies, hyvä Roberta, arvoi­sat Euroo­pan

21.2.2024

Timo Heino­nen: Suomen viesti Natossa on selkeä: kannamme vastuumme ja tuotamme turval­li­suutta.

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro valtio­neu­vos­ton selon­te­koon edus­kun­nalle Puolus­tus­voi­mien osal­lis­tu­mi­sesta Naton rauhan ajan yhtei­sen puolus­tuk­sen tehtä­viin vuonna 2024. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Me liityimme

Skip to content