Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Puheet / Petteri Orpo: “Kokoo­muk­sen työlinja on vaih­toehto halli­tuk­sen päät­tä­mät­tö­myy­delle”

Petteri Orpo: “Kokoo­muk­sen työlinja on vaih­toehto halli­tuk­sen päät­tä­mät­tö­myy­delle”

Julkaistu:

Arvoisa puhe­mies, 

Halli­tuk­sen budjet­ti­riihi oli petty­mys. Suomessa ihmi­siä irti­sa­no­taan, työpaik­ko­jen ovia laite­taan kiinni ja tehtaita sulje­taan. Samaan aikaan halli­tus päätti työl­li­syys­ta­voit­teen siir­tä­mi­sestä tämän vuosi­kym­me­nen loppuun.

Suomessa oli elokuun lopussa yhteensä 329 700 työtöntä työn­ha­ki­jaa. Se on 97 100 enem­män kuin viime vuonna. Erityi­sesti nais­ten ja nuor­ten työt­tö­myys nous­sut. 

Ihmis­ten ja elin­kei­noe­lä­män luot­ta­mus talou­teen on synken­ty­nyt edel­leen. Juuri tässä tilan­teessa pitäisi yrit­tää valaa uskoa teke­mällä päätök­siä. Suoma­lai­set tarvit­se­vat työpaik­koja nyt, ei vasta kymme­nen vuoden päästä. 

Kulu­van vuoden valtion velan­otto on 17,8 miljar­dia euroa. Halli­tus sopi riihessä menoista, jotka kasvat­ta­vat alijää­män ensi vuonna 10,8 miljar­diin euroon. 

Tässä väli­ky­sy­myk­sessä ei ole kyse tämän vuoden vela­no­tosta vaan siitä, että halli­tus on raken­ta­massa koko tämän vuosi­kym­me­nen velan­o­ton varaan ja laimin­lyö työpaik­ko­jen luomi­sen, kun niitä kipeim­min tarvit­tai­siin. 

Halli­tusta ei tunnu häirit­se­vän, että elämme miljar­deja yli varo­jemme tästä kymme­nen vuotta eteen­päin.

Ei velkaa loput­to­masti voi ottaa, ja varsin­kaan, jos ei ole ajatus­ta­kaan, miten se makse­taan takai­sin. 

Budjet­ti­rii­hessä ei saatu aikai­seksi yhtään päätöstä teol­li­suu­den ja inves­toin­tien tuke­mi­seksi. Väylä­mak­sut on puoli­tettu jo vuonna 2015 ja sähkö­ve­ron alen­ta­mi­sesta sovit­tiin jo halli­tus­oh­jel­massa. Yrit­tä­jälle, joka suun­nit­te­lee inves­toin­teja ja palk­kaa­mista, tämän päivän velkaan­tu­mi­nen näyt­täy­tyy huomi­sen veron­ko­ro­tuk­sena.

Puheet yritys­ten ja yrit­tä­jien vero­tuk­sen massii­vi­sesta kiris­tä­mi­sestä sekä keskus­joh­toi­sesti pako­te­tusta työai­ko­jen lyhen­tä­mi­sestä eivät herätä toivoa parem­masta. Halli­tuk­sen vastuu­ton talous­po­li­tiikka karkot­taa työtä ja kasvua luovat inves­toin­nit Suomesta. 

Päämi­nis­teri on kysee­na­lais­ta­nut yritys­ten yhteis­kun­ta­vas­tuun. Suoma­lai­set yrityk­set ja yrit­tä­jät ovat maail­man vastuul­li­sim­pien joukossa. Vahvaa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taa ei ole ilman menes­ty­viä yrityk­siä, eikä yrityk­siä ilman toimi­vaa julkista sekto­ria. Vastak­kai­na­set­te­lun liet­so­mi­nen on repi­mistä, ei raken­ta­mista. 

Yrityk­set tarvit­se­vat vakaan ja ennus­tet­ta­van toimin­taym­pä­ris­tön, ei syyl­lis­tä­mistä. Nyt tarvi­taan yhteis­pe­liä, välit­tä­mi­sen ja yhtei­sen vastuun­kan­non henkeä. Hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nassa julki­nen ja yksi­tyi­nen ovat kump­pa­neita, ei riita­pu­ka­reita.

Arvoisa puhe­mies, 

Suomen talous oli vaikeuk­sissa jo ennen koro­na­krii­siä. Suomella on Euroo­pan vaikein huol­to­suhde ja ratkai­se­ma­ton kestä­vyys­vaje. Työl­li­syy­sas­teemme on pohjois­mai­hin verrat­tuna alhai­nen. Inves­toin­nit ovat olleet liian mata­lalla tasolla vuosia.  

Budjet­ti­rii­hessä pääte­tyt työl­li­syys­toi­met eivät riitä alkuun­kaan. Jos halli­tus­oh­jel­man 75 prosen­tin työl­li­syy­sas­teesta pidet­täi­siin kiinni, tarvit­tava työl­lis­ten määrän kasvu olisi reilusti yli 100 000 halli­tus­kau­den loppuun mennessä. Nyt kun työpaik­koja katoaa koro­nan vaiku­tuk­sesta, halli­tuk­sen pitäisi entistä suurem­malla syyllä vahvis­taa työl­li­syyttä. 

Budjet­ti­rii­hessä halli­tus julisti, että päätök­set 30 000 työl­li­sestä tehdään - Keskusta jopa uhkasi jättää halli­tuk­sen. Vaan miten kävi? Halli­tus onnis­tui teke­mään päätök­siä työl­li­syy­den paran­ta­mi­sesta vain noin 15 000 työl­li­sen edestä. Kun tästä vähen­ne­tään halli­tuk­sen aiem­pien päätös­ten seurauk­sena työl­lis­ten vähe­ne­mi­nen, on halli­tus onnis­tu­nut vähen­tä­mään työl­li­syyttä - siis vähen­tä­mään!

Halli­tuk­sen mielestä riit­tää, että sen työl­li­syys­pää­tök­set vaikut­ta­vat vasta vuosi­kym­me­nen loppuun mennessä. Tämä on varmasti ensim­mäi­nen halli­tus, joka yrit­tää usko­tella, että sen päätök­set eivät vaikuta vasta seuraa­van, eikä sitä seuraa­van, vaan vasta sitä seuraa­van halli­tuk­sen aikana!

Ei suoma­lais­ten asioita näin voi hoitaa. 

Halli­tuk­sessa haaveil­laan valtion sane­le­masta kuuden tunnin työpäi­västä. Minä haavei­len siitä, että jokai­sella olisi töitä. Siitä, että palkalla tulisi toimeen. Siitä, että jokai­nen voi sopia jous­ta­vasti omista töis­tään. Kun vasem­misto haavei­lee downs­hif­tauk­sesta, me haavei­lemme siitä, että ihmi­set voisi­vat tulla toimeen omil­laan ilman valtion tukia. 

Päämi­nis­teri Marin, mitä te sanotte sadalle tuhan­nelle tänä vuonna työt­tö­mäksi jääneelle suoma­lai­selle. Ihmi­sille, jotka haluai­si­vat päästä töihin. Miten te seli­tätte sen, kun ette uskalla tehdä päätök­siä työl­li­syys­toi­mista?

Meidän on puolus­tet­tava nykyi­siä työpaik­koja ja luotava edel­ly­tyk­siä uusille. Ilman päät­tä­väi­siä toimia työt­tö­myys uhkaa kasvaa inhi­mil­li­sesti sietä­mät­tö­män korkealle tasolle.

Valtio­va­rain­mi­nis­te­riö valmis­teli halli­tuk­selle ehdo­tuk­sen uudis­tuk­sista, joilla työl­lis­ten määrä nousisi ennak­koar­vioi­den mukaan 60 000:lla. Halli­tus on vastoin halli­tus­oh­jel­maa jättä­nyt valtao­san ehdo­tuk­sista huomiotta. Lisäksi on lukui­sia muita keinoja, joille on etukä­teen arvioitu työl­li­syys­vai­ku­tus. 

Arvoisa puhe­mies, 

Halli­tuk­sen päät­tä­mät­tö­myy­delle on vaih­toehto. Se on Kokoo­muk­sen työlinja.

Me keven­täi­simme työn vero­tusta. Teki­simme työl­li­syyttä ja perheitä tuke­van perhe­va­paa­uu­dis­tuk­sen. Teki­simme työn teke­mi­sestä aina kannat­ta­vaa. Toteut­tai­simme yli 75-vuotiai­den super­ko­ti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen, joka tekisi koti­ta­lous­työn teet­tä­mi­sestä helpom­paa.

Suomi tarvit­see kipeästi työmark­ki­na­uu­dis­tuk­sia. Porras­tai­simme ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van. Pois­tai­simme eläke­put­ken ja teki­simme toimia ikäsyr­jin­nän vähen­tä­mi­seksi työelä­mässä. Nostai­simme ulos­o­ton suojao­saa. Auttai­simme vaikeuk­siin ajau­tu­neen yrit­tä­jän takai­sin töihin helpot­ta­malla pääsyä velka­sa­nee­rauk­seen ja eroon maksu­häi­riö­mer­kin­nöistä. 

Me mahdol­lis­tai­simme paikal­li­sen sopi­mi­sen työpai­koilla. Yrit­tä­jät ovat arvioi­neet palk­kaa­vansa 15 000 uutta työn­te­ki­jää, jos paikal­li­nen sopi­mi­nen etenee. Toteut­tai­simme työpaik­ka­koh­tai­sen sopi­mi­sen tasa­pai­noi­sesti niin, että siitä hyöty­vät sekä yrityk­set että työn­te­ki­jät. 

Halli­tuk­sen poli­tii­kalle on vaih­toehto.

Valtio­va­rain­mi­nis­teri Vanha­nen, eikö nämä toimet kannat­taisi tehdä mieluum­min heti? Vaih­toehto on jättää sadat tuhan­net suoma­lai­set oman onnensa nojaan. 

Tasa­val­lan presi­dent­tiä mukail­len: teke­mättä ei voi jättää. 

Keinoja työpaik­ko­jen lisää­mi­seksi on, jos halli­tuk­sella vain olisi tahtoa niiden toteut­ta­mi­seen. Ruot­sissa tätä tahtoa on ollut. Ruot­sin talou­den palau­tu­mi­nen tulee olemaan huomat­ta­vasti Suomea voimak­kaam­paa. Ruot­sin talou­den kasvua tukee vuosia sitten toteu­te­tut uudis­tuk­set. Ensi vuonna Ruot­silla on varaa elvyt­tää omaa talout­taan noin 10 miljar­dilla eurolla, heiken­tä­mättä tule­vai­suu­den näky­miä.

Sosi­aa­li­de­mo­kraatti Löfve­nin puna­vih­reän halli­tuk­sen elvy­tys­pa­ke­tissa on veron­alen­nuk­sia noin 3 miljar­din euron edestä. Ruot­sissa veron­alen­nuk­sia pide­tään hyvänä keinona elvyt­tää taloutta, lisätä koti­ta­louk­sien kulu­tus­mah­dol­li­suuk­sia ja paran­taa työn vastaa­not­ta­mi­sen kannat­ta­vuutta, eli lisätä työl­li­syyttä. 

Ruot­sin julki­nen talous tulee olemaan ylijää­mäi­nen jo vuonna 2023. Suomessa halli­tus ei edes tavoit­tele julki­sen talou­den tasa­pai­noa seuraa­vaan 10 vuoteen.

Olisipa meil­lä­kin asiat kuten naapu­rissa.

Arvoisa puhe­mies,

Halli­tus laimin­lyö Suomen uuteen alkuun, talou­den ja vien­nin kasvuun tähtää­vät teot. Halli­tuk­sen budjet­tie­si­tys ei luo pysy­viä edel­ly­tyk­siä uusille työpai­koille yrityk­sissä. Se on vastuu­ton teko erityi­sesti työt­tö­miä ja heidän perhei­tään kohtaan. 

Hyvin­voin­timme pelas­tuu, jos yrit­tä­mi­nen, inves­toi­mi­nen ja ihmis­ten töihin palk­kaa­mi­nen on pelot­ta­van sijaan innos­ta­vaa. Työn pitää aina kannat­taa ja jokai­sen työky­kyi­sen on pääs­tävä töihin. 

Halli­tus­oh­jel­man nurk­ka­pul­tit edel­lyt­tä­vät yli 100 000 työsuh­detta lisää tämän päivän tilan­tee­seen.

Menoja ei pitä­nyt lisätä ennen päätök­siä tuloista. Nyt on epäsel­vää, ovatko Rinteen ja Mari­nin halli­tus­ten päätök­set yhteen lasket­tuina lain­kaan lisän­neet vaiko pikem­min­kin vähen­tä­neet työssä olevien määrää maas­samme. 

Kynnys­ky­sy­myk­sistä on tullut kynnys­mat­toja. Perus­tus­lain mukaan Suomen halli­tuk­sen on nautit­tava edus­kun­nan luot­ta­musta myös ohjel­mansa puolesta. Siksi edus­kunta käsit­te­lee muodos­tet­ta­van halli­tuk­sen ohjel­man ja äänes­tää erik­seen halli­tus­oh­jel­masta. Halli­tus­oh­jel­malta on nyt pettä­nyt pohja, eikä sen voida katsoa olevan enää voimassa.

Siksi esitän, että edus­kunta toteaa, ettei halli­tus nauti enää edus­kun­nan luot­ta­musta.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

15.5.2024

Sinuhe Wallin­heimo: Tämä halli­tus on kasvun halli­tus ja sen ohjelma on kasvun ohjelma

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro keskus­tan väli­ky­sy­myk­seen talous­po­li­tii­kasta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Kokoo­mus on työn, yrit­tä­mi­sen ja toimi­vien mark­ki­noi­den puolue. Raken­namme Suomea, jossa jokai­nen

23.4.2024

Ville Väyry­nen: Tervey­den­huol­lon henki­löstö on moti­voi­tu­nutta ja ammat­ti­tai­toista – heitä ei vain ole riit­tä­västi

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro väli­ky­sy­myk­seen sairaa­la­ver­kosta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Keskus­sai­raa­la­ver­kosto on laaduk­kaaksi tunnus­te­tun erikois­sai­raan­hoi­tomme selkä­ranka. Sillä on merkit­tävä rooli esimer­kiksi koulu­tuk­sen, tutki­muk­sen,

17.4.2024

Sari Sarko­maa: Kouluista ja lapsen arjesta on tehtävä kaikille turval­lista

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro ajan­koh­tais­kes­kus­te­luun koulu­tur­val­li­suu­desta ja koulu­rau­hasta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Koulu­rauha ja lastemme hyvin­vointi on meidän aikuis­ten vastuulla. Valtaosa lapsista ja

Skip to content