Kokoo­muk­sen esit­te­ly­pu­heen­vuoro oppo­si­tion vaih­toeh­to­bud­jet­tien käsit­te­lyssä 30.11.2022.

Tulla lujaksi – pysyä pehmeänä. Kokoo­mus­lai­nen talous­po­li­tiikka raken­taa vastuul­li­sesti kestä­vää ja vahvaa Suomea. Vain siten voimme huoleh­tia suoma­lais­ten turval­li­suu­desta, hyvin­voin­nista ja tule­vai­suu­desta. Vain vahva Suomi voi pitää heikoim­mista huolta.

Kulu­nut kausi krii­sei­neen on osoit­ta­nut kestä­vän talou­den merki­tyk­sen. Julki­nen talous oli lähes tasa­pai­nossa vuonna 2019, kun te saitte veto­vas­tuun. Vahva talous on anta­nut mahdol­li­suu­den auttaa ihmi­siä ja yrityk­siä koro­na­krii­sin yli.

Talous­po­li­tiikka on yhä useam­min myös turval­li­suus­po­li­tiik­kaa. Voimme suojata Suomea ja tukea Ukrai­naa kestä­västi vain, jos huoleh­dimme omasta talou­des­tamme.

Velaksi elämi­sen loppua ei nyky­me­nolla ole näkö­pii­rissä. Yhteis­kun­tamme krii­sin­kes­tä­vyys on heiken­ty­nyt. Suunta on muutet­tava.

Me tarvit­semme lujan Suomen, joka pärjää vaikei­na­kin aikoina. Luja Suomi seisoo vahvasti omilla jaloil­laan, vaikka ympä­rillä myrs­kyäisi.

Arvoisa puhe­mies,

Vasem­mis­to­hal­li­tuk­sen velka­po­li­tii­kalle on olemassa vaih­toehto. Kokoo­muk­sen vaih­toeh­to­bud­jetti perus­tuu työn­te­koon, yrit­tä­mi­seen ja osaa­mi­seen. Se perus­tuu vastuul­li­seen talou­den­pi­toon.

Tarvit­semme nopeam­paa talou­den kasvua ja 80 prosen­tin työl­li­syy­sas­tetta. Lisäksi sääs­tä­väi­syy­destä on tehtävä jälleen suoma­lai­nen hyve. On vält­tä­mä­töntä palata budjet­ti­ku­riin. Julki­nen talous on laitet­tava tasa­pai­noon.

Poli­tiikka on aina valin­toja. Kenen tahansa henki­lö­koh­tai­sessa talou­dessa on mietit­tävä ensin, mihin on varaa. Sen jälkeen kaikki meno­tar­peet asete­taan järjes­tyk­seen ja katso­taan, mihin asti pääs­tään. Kun perhe pohtii pesu­ko­neen ostoa tai jotain muuta isoa hankin­taa, sääs­te­tään muualta.

Poli­tii­kassa on aina enem­män tärkeitä menoja kuin mihin on varaa. Nykyi­sellä halli­tuk­sella ei ole ollut kykyä tai halua tehdä valin­toja.

Halli­tus virit­te­lee seuraa­vaa rahan­ja­koa jo alku­vuo­teen, vaikka ensi vuoden budjet­tia­kaan ei ole vielä hyväk­sytty tässä salissa. Ja tieten­kin, taas velaksi. Näin ei voi toimia.

Jonkun on uskal­let­tava sanoa: kaik­keen ei ole varaa, välillä täytyy myös sääs­tää. Jokai­sen eteen tule­van ongel­man hoita­mi­nen velka­ra­halla on leik­kaa­mista tule­vilta suku­pol­vilta, lapsil­tamme ja lapsen­lap­sil­tamme.

Arvoisa puhe­mies,

Me haluamme (ja me osaamme) pelas­taa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan palve­lut. Kokoo­muk­sen vaih­toeh­to­bud­jetti osoit­taa, mitä me teki­simme toisin ensi vuonna, seuraa­valla vaali­kau­della ja vuosi­kym­me­nen loppuun mennessä. Näytämme, että Suomen suunta voidaan muut­taa: talous saadaan kasvuun ja velkaan­tu­mi­nen lope­te­taan.

Me otamme yli miljar­din vähem­män velkaa. Me keven­nämme suoma­lais­ten palkan­saa­jien ja eläke­läis­ten vero­tusta yli miljar­dilla - tasai­sesti kaikissa tulo­luo­kissa. Me huoleh­dimme, että yli 100 000 suoma­lai­sella on mahdol­li­suus tulla toimeen omalla työl­lään.

Me emme kevennä veroja velaksi emmekä leik­kaa palve­luista. Päin vastoin. Panos­tamme 600 miljoo­nalla suoma­lais­ten koulu­tuk­seen, sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­hin ja turval­li­suu­teen. Vahvis­tamme varhais­kas­va­tuk­sen, perus­o­pe­tuk­sen ja lukio­kou­lu­tuk­sen laatua. Perumme Kela-korvaus­leik­kauk­set. Lisäämme polii­sien määrää ja torjumme jengi­ri­kol­li­suutta.

Kokoo­muk­sen vaih­toeh­to­bud­je­tissa tuloe­rot eivät kasva, sillä niin moni saisi töitä. Me asetamme työn aidosti etusi­jalle. Työ on parasta sosi­aa­li­tur­vaa.

Ruot­sin sosia­li­de­mo­kraat­ti­nen ex-päämi­nis­teri Magda­lena Anders­son totesi aikoi­naan: jokai­sen lapsen on nähtävä vanhem­pansa teke­mässä töitä ja osal­lis­tu­massa yhteis­kun­taan. Se antaa ylpeyttä, tärkeitä esiku­via, mutta myös käsi­tyk­sen siitä, mitä hänel­tä­kin eräänä päivänä odote­taan. Tätä ajat­te­lua soisin enem­män Suomeen­kin.

Arvoisa puhe­mies,

Kokoo­musta syyte­tään kaiken­lai­sesta. Tehdään tämä nyt selväksi. Vaih­toeh­to­bud­je­tissa me emme leik­kaa lapsilta, emme nuorilta, emme opis­ke­li­joilta, emmekä eläke­läi­siltä. Me emme leik­kaa varhais­kas­va­tuk­sesta, emme koulu­tuk­sesta, emme opin­to­tuesta, emmekä eläk­keistä.

Kyllä, me uudis­tamme ansio­si­don­naista. Me porras­tamme sen ja lyhen­nämme sitä. Mutta. Vastaa­vasti me laajen­tai­simme ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van kaikille palkan­saa­jille. Ansio­si­don­nai­nen ei ole harvoja varten. Se on kaik­kia palkan­saa­jia varten.

Me emme halua, että tulon­siir­rot kasva­vat nopeam­min kuin suoma­lais­ten palk­ka­taso. Siksi meidän mallis­samme etuu­det kasva­vat halli­tuk­sen esitystä maltil­li­sem­min.

Me olemme esit­tä­neet oman vaih­toeh­tomme. Odotan, että jokai­nen puolue, joka on aidosti huolis­saan hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan säily­mi­sestä tule­ville suku­pol­ville, esit­tää keskus­te­lussa oman uskot­ta­van vaih­toeh­tonsa siitä, miten velkaan­tu­mi­nen saadaan lope­tet­tua.

Arvoisa puhe­mies,

Suomi on tien­haa­rassa. Jatkuuko meno­jen kasvu? Jatkuuko velkaan­tu­mi­nen? Jatkuuko vero­jen kiris­tä­mi­nen? Voin kertoa: tämän tien päässä odot­taa näivet­ty­mi­nen.

Halli­tuk­sella ei ole huolta huomi­sesta. Meno on kuin Tita­nicin kannella. Soitto soi ja juhlat jatku­vat, vaikka jäävuori lähes­tyy.

Valtion talou­del­li­sen tutki­mus­kes­kuk­sen mukaan halli­tuk­sen velan­otto ajaa Suomea kohti haak­si­rik­koa.
Näin ei voi jatkua. Sanoo­han sen nyt järki­kin. Tähän on saatava muutos.

Arvoisa puhe­mies, muutos on mahdol­li­nen.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa