Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Petteri Orpo puoluevaltuustossa
Kokoomus.fi / Julkaisut / Puheet / Petteri Orpo: ”Hallitusohjelma on kasvun ohjelma”

Petteri Orpo: “Halli­tus­oh­jelma on kasvun ohjelma”

Julkaistu:

Kokoo­muk­sen johtama halli­tus on luot­san­nut Suomea nyt seit­se­mi­sen kuukautta. Halli­tus­oh­jel­maa on viety määrä­tie­toi­sesti eteen­päin. Lukui­sat kokoo­muk­selle tärkeät tavoit­teet ovat eden­neet: vahvis­tamme perus­o­pe­tusta, panos­tamme tutki­muk­seen ja kehi­tyk­seen, kasva­tamme polii­sien määrää, lisäämme kilpai­lua ja siir­rymme kohti puhtaalla ener­gialla käyvää Suomea.  

Olemme lait­ta­neet liik­keelle uudis­tuk­sia, jotka tässä maassa olisi pitä­nyt tehdä jo kauan sitten. Olemme saaneet lyhyessä ajassa aikaan paljon. Tästä saa olla tyyty­väi­nen.  

Tärkein tavoit­teemme ennen vaaleja ja päämi­nis­te­ri­puo­lu­eena on suoma­lai­sen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan turvaa­mi­nen. Laadu­kas koulu­tus ja toimi­vat terveys­pal­ve­lut kuulu­vat myös tule­ville suku­pol­ville. Heikoim­mista on voitava pitää huolta. Tätä lupausta emme voi pitää, jos emme saa maan taloutta kestä­välle pohjalle.  

Siksi puhun teille tänään suoraan niistä haas­teista, joiden edessä halli­tuk­sena olemme. 

Lähdimme muut­ta­maan vaaral­li­sesti velkaan­tu­neen maan suun­taa kunnian­hi­moi­sella 6 miljar­din euron julki­sen talou­den sopeut­ta­mis­oh­jel­malla. Viime kevään talous­en­nus­tei­den perus­teella arvioimme, että tämä riit­tää suun­nan kään­tä­mi­seen. Nyt tiedämme, että näin ei ole.  

Talou­den näky­mät ovat selvästi heiken­ty­neet. Kitu­lias kasvu tarkoit­taa vähem­män työtä ja entistä vähem­män vero­tu­loja. Samaan aikaan edel­li­sen halli­tuk­sen sote-uudis­tus on osoit­tau­tu­nut vielä kalliim­maksi kuin kukaan tohti ennus­taa. Sote-uudis­tuk­sen seurauk­sena myös kuntien valtio­no­suuk­sissa on noin puolen miljar­din aukko. Sitä on kompen­soi­tava tai kunnat ovat vaikeuk­sissa.  

Tiesimme, että Suomen talou­den kuntoon lait­ta­mi­nen on vaativa urakka. Nyt vaikeus­ker­roin on kasva­nut.  

Tämä ei tarkoita, että halli­tuk­sen talous­po­li­tii­kalta olisi pudon­nut pohja pois. Näemme entistä parem­min, että valittu linja ja suunta ovat oikeat. Mutta tavoit­teen saavut­ta­mi­nen, kestävä talous ja hyvin­voin­nin turvaa­mi­nen, vaatii halli­tuk­selta kykyä ja kant­tia tehdä lisää toimia. Velkaan­tu­mi­nen ei pysähdy eikä suunta muutu, jos nyt nostamme kädet pystyyn.  

Olemme kuin pitkän matkan juok­sussa. Tämä on se hetki, kun lihak­sia hapot­taa. Jos nyt pysäh­tyy, uudes­taan liik­keelle lähte­mi­nen tuntuu vielä vaati­vam­malta. On siis pysyt­tävä liik­keessä.  

Ystä­vät, me emme jää paikal­leen, koska vaikka Suomen talou­den haas­teet ovat vaka­via, ne eivät ole ylipää­se­mät­tö­miä.  

Kevään kehys­rii­hessä teemme päätök­siä, joiden tavoit­teena on pysäyt­tää velkaan­tu­mi­sen kasvu. Viimeis­ten arvioi­den mukaan lisä­so­peu­tuk­sen tarve on 1-1,5 miljar­dia. Se tarkoit­taa kipeitä päätök­siä, se on rehel­listä todeta ääneen.  

Julki­suu­teen tipu­tel­laan nyt yksit­täi­siä ehdo­tuk­sia sääs­töistä ja veron­ko­ro­tuk­sista. Ja yksit­täi­siin keinoi­hin penä­tään kyllä tai ei –vastauk­sia. Samaan aikaan jokai­nen meistä tietää, että sellaista kania ei hatusta ole vedet­tä­vissä, jolla tilanne korjat­tai­siin. Siksi raken­namme nyt kehys­rii­heen halli­tun koko­nai­suu­den. Jokai­nen kivi kään­ne­tään. 

Valtio­va­rain­mi­nis­te­riössä esitys­ten valmis­telu on käyn­nissä. Poliit­ti­sesti, halli­tus­puo­luei­den kesken, teemme myös perus­teel­li­sen pohja­työn. Esityk­ses­täni halli­tus­puo­luei­den edus­ta­jista on nyt koottu työryhmä, jonka tehtä­vänä on hakea poliit­ti­nen yhtei­sym­mär­rys koko­nai­suu­desta. Työryh­mää vetää kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män puheen­joh­taja Matias Mart­ti­nen.  

Me tiedämme, että Suomen suunta ei muutu vain sääs­tä­mällä, leik­kaa­malla ja veroja kiris­tä­mällä.  

Pysy­västi kestä­vää maata jalko­jen alle saadaan ainoas­taan luomalla vahvat edel­ly­tyk­set talous­kas­vulle. Halli­tus­oh­jelma on kasvun ohjelma. Sen toimeen­pano on ensim­mäi­nen kasvu­toimi. Tämä näkyy jo: yrityk­set ovat tutki­mus­ten mukaan alka­neet jälleen luot­taa halli­tuk­seen.  

Tilanne kuiten­kin vaatii, että käymme läpi, mitä voimme tehdä vielä enem­män, vielä kunnian­hi­moi­sem­min. Siksi tarvit­semme kehys­rii­hestä myös kasvu­pa­ke­tin.  

Koko maailma inves­toi vihre­ään siir­ty­mään, ja suoma­lai­silla korkean osaa­mi­sen yrityk­sillä on mahdol­li­suus luoda nyt vahvaa kasvua.  

Suomella on erin­omai­set edel­ly­tyk­set houku­tella inves­toin­teja koti­maa­han. Halli­tus tulee teke­mään kaik­kensa, jotta tässä onnis­tu­taan. Vero­tuk­sessa voimme esimer­kiksi tehdä inves­toin­teja vauh­dit­ta­via raken­teel­li­sia uudis­tuk­sia. Byro­kra­tiaa on puret­tava yrit­tä­mi­sen ja inves­toin­tien tieltä. Nämä ovat vain muuta­mia esimerk­kejä.  Näiden­kin toimien valmis­telu on aloi­tettu.  

Näistä ainek­sista syntyy se koko­nai­suus, josta halli­tus tekee päätök­sensä huhti­kuussa. 

Selvää on, että maaliin emme vielä kehys­rii­hessä pääse. Kuten jo ennen vaaleja sanoin, Suomen talou­den saami­nen kestä­välle pohjalle vaatii vähin­tään kaksi vaali­kautta. Siis vähin­tään. Se on urakka, johon olisi syytä laajasti poliit­ti­sesti sitou­tua.  

Kaikki edus­kun­ta­puo­lu­eet jaka­vat ajatuk­sen siitä, että hyvin­voin­tiyh­teis­kunta on turvaa­mi­sen arvoi­nen. Tämä ei vali­tet­ta­vasti riitä.  

Jotta hyvin­voin­tiyh­teis­kunta todella voidaan turvata, puoluei­den ja yhteis­kun­nan laajem­min­kin pitäisi jakaa rehel­li­nen kuva siitä, missä tilan­teessa Suomena olemme. Me elämme yli varo­jemme. Karkeasti joka kahdek­sas käytetty euro rahoi­te­taan uudella velalla.  

Keinoista talou­den tasa­pai­not­ta­mi­seksi käydään toki vään­töä, se on selvää. Se on poli­tiik­kaa. Mutta ilman yhteistä tilan­ne­ku­vaa on mahdo­tonta löytää yhtei­sym­mär­rystä siitä, mitä suun­nan muut­ta­mi­nen vaatii.  

Halli­tuk­sessa ovat nyt ne puolu­eet, jotka jaka­vat tilan­ne­ku­van. Edus­kun­nassa ennen joulua esitel­lyt oppo­si­tio­puo­luei­den vaih­toeh­to­bud­je­tit sen sijaan kerto­vat, että oppo­si­tiossa näin ei ole vielä­kään. 

Huoli­puhe velkaan­tu­mi­sesta on vain reto­riik­kaa, jos keino­va­li­koi­masta ei löydy uskot­ta­via esityk­siä julki­sen talou­den vahvis­ta­mi­seksi.  

Työmark­ki­noilla ay-liike käyn­nis­te­lee taas lakko­ko­net­taan ja vaatii halli­tusta neuvot­te­lu­pöy­tään. Olen sano­nut tämän useasti ja tois­tan vielä kerran: Halli­tus on valmis keskus­te­le­maan kaikista ehdo­tuk­sista, jotka valtio­va­rain­mi­nis­te­riön arvion mukaan lisää­vät työl­li­syyttä ja vahvis­ta­vat julkista taloutta.  

Minis­teri Sato­sen johdolla on avattu useita neuvot­te­lu­pöy­tiä, joissa halli­tuk­sen esit­tä­miä uudis­tuk­sia on mahdol­li­suus työs­tää yhdessä. SAK on vastan­nut tarjouk­seen pois­tu­malla koko­naan esimer­kiksi vien­ti­ve­toi­sen palk­ka­mal­lin neuvot­te­luista.  

Tässä talou­del­li­sessa tilan­teessa oikea ratkaisu ei ole rukkas­ten pudot­ta­mi­nen, vaan työn linja. Meidän on tehtävä uudis­tuk­sia, jotka lisää­vät työtä ja yrit­tä­jyyttä.  

Meidän tavoit­teemme on, että yhä useampi suoma­lai­nen saa olla töissä. Meidän tavoit­teemme on, että työn tarjoa­mi­nen ja työn vastaa­not­ta­mi­nen kannat­taa. Ja tahdon uskoa, että palkan­saa­ja­liike tämän tavoit­teen jakaa. Sillä vain työn kautta syntyy kestä­vää kasvua ja hyvin­voin­tia.  

Näkymä alka­nee­seen vuoteen on sumui­nen. Talou­del­li­nen tilanne on huoles­tut­tava. Turval­li­suus­ti­lanne Euroo­passa jatkuu epävar­mana, Lähi-idän tilanne kiris­tyy enti­ses­tään ja maail­man­po­li­tii­kan manner­laa­tat ovat liik­keessä. On toivot­tava parasta, vaikka samalla on varau­dut­tava vaikeam­piin­kin aikoi­hin. 

Itära­jan tilanne vaatii meiltä määrä­tie­toi­suutta. Halli­tuk­sen päätök­sellä raja pysyy kiinni, mutta vaiku­tus­toi­minta jatkuu nyt lait­to­mina maas­to­ra­jan ylityk­sinä.  

Me huoleh­dimme raja­tur­val­li­suu­desta kaikissa tilan­teissa. Halli­tus on osoit­ta­nut päät­tä­väi­syyttä ja toimin­ta­ky­kyä. Olemme osoit­ta­neet, että emme hyväksy Venä­jän hybri­dio­pe­raa­tiota.  

Seuraamme tilan­netta tiiviisti. Olemme varau­tu­neet siihen, että se jatkuu. Ja olemme valmiita tarvit­taessa teke­mään lisä­toi­mia. Kein­ot­to­miksi emme jää.  

Tämä on vuosi, joka vaatii meiltä sitkoa.  

On jakset­tava pysyä päät­tä­väi­senä ja rauhal­li­sena.  

Pidämme huolta Suomen raja­tur­val­li­suu­desta ja Suomen ja suoma­lais­ten turval­li­suu­desta. Teemme työtä, jotta pystymme turvaa­maan hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan.  

Suomen pitää myös tule­vina vuosi­kym­me­ninä olla maa, jossa on maail­man paras asua ja elää. Maa, jossa on mahdol­li­suuk­sia, osaa­mista, työtä ja hyvin­voin­tia, ja jossa palve­luita ja apua saa, kun niitä tarvit­see.  

Kun nyt teemme oikeat asiat, vaali­kau­den loppu­puo­lella valoa on jo näky­vissä. Suomi ja suoma­lai­set ovat pärjän­neet kipe­räm­mis­sä­kin paikoissa. Ja niin me pärjäämme nytkin.  

Kiitos.  

Petteri Orpon puhe kokoo­muk­sen puolue­val­tuus­ton kokouk­sessa lauan­taina 13.1.2024. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia.   

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

17.4.2024

Sari Sarko­maa: Kouluista ja lapsen arjesta on tehtävä kaikille turval­lista

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro ajan­koh­tais­kes­kus­te­luun koulu­tur­val­li­suu­desta ja koulu­rau­hasta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Koulu­rauha ja lastemme hyvin­vointi on meidän aikuis­ten vastuulla. Valtaosa lapsista ja

20.3.2024

Heikki Autto: Vain vahva talous ja työl­li­syys takaa­vat Suomen menes­tys­ta­ri­nalle jatkon – koko Suomessa

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro väli­ky­sy­myk­seen halli­tuk­sen alueel­li­sesti syrji­västä poli­tii­kasta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Suoma­lais­ten ahke­ruus ja osaa­mi­nen, niistä kumpuava kasvu ja kilpai­lu­kyky sekä

13.3.2024

Petteri Orpo: “Se, miten toimimme tänään määrit­tää suku­pol­vemme perin­nön”

Päämi­nis­teri Petteri Orpon puhui Euroo­pan parla­men­tin täysis­tun­noissa Stras­bour­gissa 13.3.2024. Puhe muutos­va­rauk­sin. Alku­pe­räi­nen puhe pidetty englan­niksi. Arvoisa puhe­mies, hyvä Roberta, arvoi­sat Euroo­pan

Skip to content