• FI
  • SV
  • MENU
    Petteri Orpo: Euroop­pa­lai­suus on meille arkea
    Twiittaa

    Petteri Orpo: Euroop­pa­lai­suus on meille arkea

    Julkaistu: 16.09.2018 EU

    Petteri Orpon puhe puolue­val­tuus­ton kokouk­sessa 16.9.2018

    Olemme olleet Euroo­pan unio­nin jäse­niä 23 vuotta. Olemme käyt­tä­neet euroa kätei­senä 16 vuotta. Euroop­pa­lai­suus on meille arkea.

    Yli 55 000 suoma­laista nuorta on ollut Eras­mus-vaih­dossa euroop­pa­lai­sissa korkea­kou­luissa. Suomessa on kulu­neen parin­kym­me­nen vuoden aikana ollut yli 70 000 Eras­mus-opis­ke­li­jaa. Heidän repuis­saan on kulke­nut maasta toiseen koke­muk­sia, ystä­vyys­suh­teita ja kieli­tai­toa, joka on sito­nut meitä tiiviim­min yhtei­seen Euroop­paan.

    Komis­sion mukaan maail­massa oli miljoona Eras­mus-vauvaa jo vuonna 2014, eli vaih­dossa toisensa löytä­nei­den nuor­ten lapsia.

    Arki­päi­väis­ty­mi­nen on hyvä asia. Silti on hyvä muis­taa välillä, että EU-jäse­nyys on enem­män. Se tosi­aan on valinta: valinta kuulua länti­seen arvo­yh­tei­söön. Talou­del­li­nen valinta. Se on meille turval­li­suus­va­linta. Se on meille järki­va­linta: maan­osamme kohtaa haas­teita, joihin löydämme ratkai­sut vain yhdessä.

    Siksi me kokoo­muk­sessa pidämme ääntä Euroo­pan ja euroop­pa­lai­suu­den puolesta. Meidän valin­tamme tänä päivänä on EU-jäse­nyys ihan yhtä vahvasti kuin se oli liit­tyes­sämme Euroo­pan unio­niin.

    Se ei tarkoita, että suhtau­tui­simme kritii­kittä yhtei­seen teke­mi­seen. Ei sitä, että emme näkisi EU:ssa paran­ta­mi­sen varaa. Päin­vas­toin: me haluamme olla kehit­tä­mässä unio­nia yhä parem­maksi.

    Ensi keväänä EU:ssa alkaa uusi aika. EU:lle vali­taan seuraava parla­mentti. Tänään nimeämme ensim­mäi­siä ehdok­kai­tamme ensi kevään vaalei­hin.

    Vaalien jälkeen EU:lle vali­taan uudet komis­saa­rit.

    Minusta on tärkeää, että arvioimme perus­teel­li­sesti kulu­nutta kautta. Ja että syväl­li­sesti pohdimme, mihin EU:n tulisi keskit­tyä seuraa­vaksi. EU:n on aika suun­tau­tua entistä vahvem­min ulos­päin ja tule­vai­suu­teen.

    EU:n on oltava yhte­näi­nen sisäi­sesti. Perus- ja ihmi­soi­keuk­sista ja oikeus­val­tio­pe­ri­aat­teesta ei voi tehdä kompro­mis­seja.

    Euroo­pan parla­men­tin päätös vaatia neuvos­toa käyn­nis­tä­mään artikla 7 mukai­nen menet­tely Unka­rin kohdalla oli mieles­täni oikea. Lähes kaikki suoma­lai­set mepit äänes­ti­vät sen puolesta.

    Kun parla­mentti ja komis­sio vaih­tu­vat, on aika ja paikka uudis­taa Euroo­pan unio­nia.

    Yhtei­siä varoja tulee käyt­tää viisaasti euroop­pa­laista lisä­ar­voa tuoviin tarkoi­tuk­siin.

    Kokoo­mus ei siksi halua tinkiä tutki­muk­seen ja kehi­tyk­seen sekä Eras­mus+ -ohjel­maan esite­tyistä lisäyk­sistä. Maaseu­dun kehit­tä­mis­ra­has­ton osuus tulee säilyt­tää kohtuul­li­sena EU-budje­tissa, jotta ilmas­ton­muu­tok­sen hillin­tään ja ympä­ris­tön suoje­luun liit­ty­vät tavoit­teet eivät vesity. Nämä kohteet ovat myös Suomen kannalta kaikista edul­li­sim­pia.

    Minä olen tyyty­väi­nen siihen, että uusiin kohtei­siin kuten muut­to­liik­kee­seen ja raja­tur­val­li­suu­teen sekä turval­li­suu­teen ja puolus­tuk­seen esite­tään merkit­tä­viä lisäyk­siä. Ulko­suh­tei­den riit­tävä rahoi­tus on myös erit­täin tärkeää. Kehi­ty­syh­teis­työn pain­opis­teen tulee olla Afri­kassa.

    EU:n pitää olla suuri suurissa ja pieni pienissä asioissa. Suuria asioita, joihin meidän pitää yhdessä keskit­tyä ovat kasvu, ilmas­ton­muu­tok­sen hillintä, turval­li­suus ja puolus­tus, muut­to­liik­keen hallinta sekä vapaa­sään­tö­pe­rus­tei­sen maail­man­kau­pan puolus­ta­mi­nen.

    Suomella on ainut­laa­tui­nen mahdol­li­suus vaikut­taa Euroo­pan unio­nin suun­taan, kun olemme EU-puheen­joh­ta­ja­maa ensi syksynä. Minun mieles­täni luon­teva pain­opiste Suomen EU-puheen­joh­ta­juus­kau­delle olisi osaa­mi­nen ja koulu­tus.

    Osaa­mi­sen ja koulu­tuk­sen vahvis­ta­mi­nen on avain EU-jäsen­maita koske­viin, työelä­män muutok­seen liit­ty­viin haas­tei­siin kuten digi­ta­li­saa­tioon ja auto­ma­ti­saa­tioon. Osaa­mi­sen ja koulu­tus­ta­son nostolla ja yllä­pi­dolla voimme kään­tää nuo haas­teet mahdol­li­suuk­siksi. Lisäksi Suomi tunne­taan koulu­tuk­sen super­maana jo ennes­tään.

    Minä odotan, että seuraava komis­sio keskit­tyy entistä vahvem­min talou­den kestä­vään kasvuun ja kansa­lais­ten hyvin­voin­tiin. Uuden kasvun on perus­tut­tava kestä­vien, uusiu­tu­vien ja kier­rä­tet­tä­vien mate­ri­aa­lien käyt­töön, puhtaa­seen tekno­lo­gi­aan ja vähä­hii­li­syy­teen. Tämä edel­lyt­tää kestä­vää teol­lista tuotan­toa ja luon­non­va­ro­jen käyt­töä.

    Meidän on ymmär­ret­tävä kestävä kehi­tys isona mahdol­li­suu­tena. Ympä­ris­töstä huoleh­ti­mi­nen ja talou­del­li­nen kasvu eivät ole vastak­kai­sia asioita. Uutena ajatuk­sena voimme viedä Suomessa viime vuonna käyn­nis­ty­neen kestä­vän kehi­tyk­sen budje­toin­nin myös EU-tasolle. Mehän olemme tässä edel­lä­kä­vi­jöitä.

    EU:n on tehtävä enem­män Euroo­pan turval­li­suu­den ja puolus­tuk­sen vahvis­ta­mi­seksi ja kansa­lais­ten suoje­le­mi­seksi. Puolus­tusyh­teis­työ on alue, jolla EU-jäsen­maat voivat saavut­taa merkit­tä­vää euroop­pa­laista lisä­ar­voa. Avun­an­to­lausek­keen toimi­vuutta käytän­nössä voisimme paran­taa harjoit­te­le­malla yhdessä.

    Olen samaa mieltä puheen­joh­taja Junc­ke­rin kanssa siitä, että EU:n on aikuis­tut­tava ja alet­tava toimia yhdellä äänellä globaa­leilla aree­noilla. Määräe­nem­mis­tö­pää­tös­ten käyttö ulko­po­li­tii­kassa mahdol­lis­taisi EU:n aktii­vi­sem­man roolin maail­massa. Odotan mielen­kiin­nolla puheen­joh­taja Junc­ke­rin lupaa­mia esityk­siä tästä.

    Suomen on suhtau­dut­tava puheen­joh­ta­juus­kau­teensa ja EU-poli­tiik­kaan yleensä kunnian­hi­moi­sesti. EU ei ole edun­val­von­nan kohde. EU olemme me. Mitä vahvempi on EU, sitä vahvempi on Suomen itse­näi­syys.

    Meidän linjamme ei ole jarrut­taa euroop­pa­laista yhden­ty­mistä, vaan viedä sitä toivo­maamme suun­taan.

    Minun toivo­mani suunta on yhte­näi­nen ja vahva EU, joka kyke­nee edus­ta­maan jäsen­mai­taan ja kansa­lai­si­aan kansain­vä­li­sillä aree­noilla, joka kyke­nee tuot­ta­maan turval­li­suutta ja hyvin­voin­tia kansa­lai­sil­leen enem­män kuin kukin jäsen­maa yksin.

    Kokoo­mus täyt­tää tänä vuonna 100 vuotta. On kunnia saada euroop­pa­lai­set ystä­vämme Suomeen marras­kuussa, kun Kokoo­mus isän­nöi EPP-kongres­sia Helsin­gissä. Kongres­sissa tullaan valit­se­maan EPP:n kärkieh­do­kas.

    Alexin mahdol­li­sesta ehdok­kuu­desta EPP:n kärkieh­do­kas­ki­sassa on puhuttu jo pitkään. Toivon, että hän lähtee ehdolle.

    Vastaan­otto Suomessa on ollut perin­teistä. Kannat­taako sitä nyt lähteä ehdolle, jos siellä on jo saksa­lai­nen ehdolla? Kannat­taako ottaa riskiä, jos ei ole sata­pro­sent­ti­sen varma, että tulee vali­tuksi?

    No totta kai kannat­taa! Alexin EU- ja kv-koke­mus on vertaansa vailla. On Suomen ja Kokoo­muk­sen etu, että Alexin nimi on esillä Euroo­pan tason speku­laa­tioissa. Hän on tällä hetkellä yksi tunne­tuim­pia suoma­lai­sia kansain­vä­li­sesti.

    Kokoo­mus on Suomen kansain­vä­li­sin puolue. Meillä on tarjota päte­viä henki­löitä Euroo­pan huip­pu­pai­koille. Me tunnemme Brys­se­lin kabi­ne­tit ja osaamme toimia niissä. Me tiedämme, miten EU:ssa vaiku­te­taan.

    Tänään asetamme ensim­mäi­set ehdok­kaat euro­vaa­lei­hin.