Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / EU / Petteri Orpo: Euroop­pa­lai­suus on meille arkea

Petteri Orpo: Euroop­pa­lai­suus on meille arkea

Julkaistu:

Petteri Orpon puhe puolue­val­tuus­ton kokouk­sessa 16.9.2018

Olemme olleet Euroo­pan unio­nin jäse­niä 23 vuotta. Olemme käyt­tä­neet euroa kätei­senä 16 vuotta. Euroop­pa­lai­suus on meille arkea.

Yli 55 000 suoma­laista nuorta on ollut Eras­mus-vaih­dossa euroop­pa­lai­sissa korkea­kou­luissa. Suomessa on kulu­neen parin­kym­me­nen vuoden aikana ollut yli 70 000 Eras­mus-opis­ke­li­jaa. Heidän repuis­saan on kulke­nut maasta toiseen koke­muk­sia, ystä­vyys­suh­teita ja kieli­tai­toa, joka on sito­nut meitä tiiviim­min yhtei­seen Euroop­paan.

Komis­sion mukaan maail­massa oli miljoona Eras­mus-vauvaa jo vuonna 2014, eli vaih­dossa toisensa löytä­nei­den nuor­ten lapsia.

Arki­päi­väis­ty­mi­nen on hyvä asia. Silti on hyvä muis­taa välillä, että EU-jäse­nyys on enem­män. Se tosi­aan on valinta: valinta kuulua länti­seen arvo­yh­tei­söön. Talou­del­li­nen valinta. Se on meille turval­li­suus­va­linta. Se on meille järki­va­linta: maan­osamme kohtaa haas­teita, joihin löydämme ratkai­sut vain yhdessä.

Siksi me kokoo­muk­sessa pidämme ääntä Euroo­pan ja euroop­pa­lai­suu­den puolesta. Meidän valin­tamme tänä päivänä on EU-jäse­nyys ihan yhtä vahvasti kuin se oli liit­tyes­sämme Euroo­pan unio­niin.

Se ei tarkoita, että suhtau­tui­simme kritii­kittä yhtei­seen teke­mi­seen. Ei sitä, että emme näkisi EU:ssa paran­ta­mi­sen varaa. Päin­vas­toin: me haluamme olla kehit­tä­mässä unio­nia yhä parem­maksi.

Ensi keväänä EU:ssa alkaa uusi aika. EU:lle vali­taan seuraava parla­mentti. Tänään nimeämme ensim­mäi­siä ehdok­kai­tamme ensi kevään vaalei­hin.

Vaalien jälkeen EU:lle vali­taan uudet komis­saa­rit.

Minusta on tärkeää, että arvioimme perus­teel­li­sesti kulu­nutta kautta. Ja että syväl­li­sesti pohdimme, mihin EU:n tulisi keskit­tyä seuraa­vaksi. EU:n on aika suun­tau­tua entistä vahvem­min ulos­päin ja tule­vai­suu­teen.

EU:n on oltava yhte­näi­nen sisäi­sesti. Perus- ja ihmi­soi­keuk­sista ja oikeus­val­tio­pe­ri­aat­teesta ei voi tehdä kompro­mis­seja.

Euroo­pan parla­men­tin päätös vaatia neuvos­toa käyn­nis­tä­mään artikla 7 mukai­nen menet­tely Unka­rin kohdalla oli mieles­täni oikea. Lähes kaikki suoma­lai­set mepit äänes­ti­vät sen puolesta.

Kun parla­mentti ja komis­sio vaih­tu­vat, on aika ja paikka uudis­taa Euroo­pan unio­nia.

Yhtei­siä varoja tulee käyt­tää viisaasti euroop­pa­laista lisä­ar­voa tuoviin tarkoi­tuk­siin.

Kokoo­mus ei siksi halua tinkiä tutki­muk­seen ja kehi­tyk­seen sekä Eras­mus+ -ohjel­maan esite­tyistä lisäyk­sistä. Maaseu­dun kehit­tä­mis­ra­has­ton osuus tulee säilyt­tää kohtuul­li­sena EU-budje­tissa, jotta ilmas­ton­muu­tok­sen hillin­tään ja ympä­ris­tön suoje­luun liit­ty­vät tavoit­teet eivät vesity. Nämä kohteet ovat myös Suomen kannalta kaikista edul­li­sim­pia.

Minä olen tyyty­väi­nen siihen, että uusiin kohtei­siin kuten muut­to­liik­kee­seen ja raja­tur­val­li­suu­teen sekä turval­li­suu­teen ja puolus­tuk­seen esite­tään merkit­tä­viä lisäyk­siä. Ulko­suh­tei­den riit­tävä rahoi­tus on myös erit­täin tärkeää. Kehi­ty­syh­teis­työn pain­opis­teen tulee olla Afri­kassa.

EU:n pitää olla suuri suurissa ja pieni pienissä asioissa. Suuria asioita, joihin meidän pitää yhdessä keskit­tyä ovat kasvu, ilmas­ton­muu­tok­sen hillintä, turval­li­suus ja puolus­tus, muut­to­liik­keen hallinta sekä vapaa­sään­tö­pe­rus­tei­sen maail­man­kau­pan puolus­ta­mi­nen.

Suomella on ainut­laa­tui­nen mahdol­li­suus vaikut­taa Euroo­pan unio­nin suun­taan, kun olemme EU-puheen­joh­ta­ja­maa ensi syksynä. Minun mieles­täni luon­teva pain­opiste Suomen EU-puheen­joh­ta­juus­kau­delle olisi osaa­mi­nen ja koulu­tus.

Osaa­mi­sen ja koulu­tuk­sen vahvis­ta­mi­nen on avain EU-jäsen­maita koske­viin, työelä­män muutok­seen liit­ty­viin haas­tei­siin kuten digi­ta­li­saa­tioon ja auto­ma­ti­saa­tioon. Osaa­mi­sen ja koulu­tus­ta­son nostolla ja yllä­pi­dolla voimme kään­tää nuo haas­teet mahdol­li­suuk­siksi. Lisäksi Suomi tunne­taan koulu­tuk­sen super­maana jo ennes­tään.

Minä odotan, että seuraava komis­sio keskit­tyy entistä vahvem­min talou­den kestä­vään kasvuun ja kansa­lais­ten hyvin­voin­tiin. Uuden kasvun on perus­tut­tava kestä­vien, uusiu­tu­vien ja kier­rä­tet­tä­vien mate­ri­aa­lien käyt­töön, puhtaa­seen tekno­lo­gi­aan ja vähä­hii­li­syy­teen. Tämä edel­lyt­tää kestä­vää teol­lista tuotan­toa ja luon­non­va­ro­jen käyt­töä.

Meidän on ymmär­ret­tävä kestävä kehi­tys isona mahdol­li­suu­tena. Ympä­ris­töstä huoleh­ti­mi­nen ja talou­del­li­nen kasvu eivät ole vastak­kai­sia asioita. Uutena ajatuk­sena voimme viedä Suomessa viime vuonna käyn­nis­ty­neen kestä­vän kehi­tyk­sen budje­toin­nin myös EU-tasolle. Mehän olemme tässä edel­lä­kä­vi­jöitä.

EU:n on tehtävä enem­män Euroo­pan turval­li­suu­den ja puolus­tuk­sen vahvis­ta­mi­seksi ja kansa­lais­ten suoje­le­mi­seksi. Puolus­tusyh­teis­työ on alue, jolla EU-jäsen­maat voivat saavut­taa merkit­tä­vää euroop­pa­laista lisä­ar­voa. Avun­an­to­lausek­keen toimi­vuutta käytän­nössä voisimme paran­taa harjoit­te­le­malla yhdessä.

Olen samaa mieltä puheen­joh­taja Junc­ke­rin kanssa siitä, että EU:n on aikuis­tut­tava ja alet­tava toimia yhdellä äänellä globaa­leilla aree­noilla. Määräe­nem­mis­tö­pää­tös­ten käyttö ulko­po­li­tii­kassa mahdol­lis­taisi EU:n aktii­vi­sem­man roolin maail­massa. Odotan mielen­kiin­nolla puheen­joh­taja Junc­ke­rin lupaa­mia esityk­siä tästä.

Suomen on suhtau­dut­tava puheen­joh­ta­juus­kau­teensa ja EU-poli­tiik­kaan yleensä kunnian­hi­moi­sesti. EU ei ole edun­val­von­nan kohde. EU olemme me. Mitä vahvempi on EU, sitä vahvempi on Suomen itse­näi­syys.

Meidän linjamme ei ole jarrut­taa euroop­pa­laista yhden­ty­mistä, vaan viedä sitä toivo­maamme suun­taan.

Minun toivo­mani suunta on yhte­näi­nen ja vahva EU, joka kyke­nee edus­ta­maan jäsen­mai­taan ja kansa­lai­si­aan kansain­vä­li­sillä aree­noilla, joka kyke­nee tuot­ta­maan turval­li­suutta ja hyvin­voin­tia kansa­lai­sil­leen enem­män kuin kukin jäsen­maa yksin.

Kokoo­mus täyt­tää tänä vuonna 100 vuotta. On kunnia saada euroop­pa­lai­set ystä­vämme Suomeen marras­kuussa, kun Kokoo­mus isän­nöi EPP-kongres­sia Helsin­gissä. Kongres­sissa tullaan valit­se­maan EPP:n kärkieh­do­kas.

Alexin mahdol­li­sesta ehdok­kuu­desta EPP:n kärkieh­do­kas­ki­sassa on puhuttu jo pitkään. Toivon, että hän lähtee ehdolle.

Vastaan­otto Suomessa on ollut perin­teistä. Kannat­taako sitä nyt lähteä ehdolle, jos siellä on jo saksa­lai­nen ehdolla? Kannat­taako ottaa riskiä, jos ei ole sata­pro­sent­ti­sen varma, että tulee vali­tuksi?

No totta kai kannat­taa! Alexin EU- ja kv-koke­mus on vertaansa vailla. On Suomen ja Kokoo­muk­sen etu, että Alexin nimi on esillä Euroo­pan tason speku­laa­tioissa. Hän on tällä hetkellä yksi tunne­tuim­pia suoma­lai­sia kansain­vä­li­sesti.

Kokoo­mus on Suomen kansain­vä­li­sin puolue. Meillä on tarjota päte­viä henki­löitä Euroo­pan huip­pu­pai­koille. Me tunnemme Brys­se­lin kabi­ne­tit ja osaamme toimia niissä. Me tiedämme, miten EU:ssa vaiku­te­taan.

Tänään asetamme ensim­mäi­set ehdok­kaat euro­vaa­lei­hin.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

30.7.2023

Sirpa Pieti­käi­nen: Moderni orjuus on todel­li­suutta myös Euroo­passa

Toisin kuin histo­rian­kir­joista voisi usein päätellä, orjuus ei loppu­nut 1800-luvulla, kun orja­kauppa vaiheit­tain kiel­let­tiin. Maail­massa on edel­leen orjuutta, joka on

14.6.2023

Koko­muus­mep­pien kolme täkyä parla­men­tin loppu­kau­teen

Euroo­pan parla­men­tin istun­to­kausi on kään­ty­mässä pian loppusuo­ralle. Viisi­vuo­ti­sen kauden aikana on ehti­nyt tapah­tua paljon, ja usein rutii­nin­omai­selta sekä puudut­ta­valta näyt­tävä lain­sää­dän­tö­työ on ollut hyvin poik­keuk­sel­lista tällä kaudella. Prio­ri­teet­teja on laitettu uusiksi esimer­kiksi koro­na­pan­de­mian, Venä­jän aloit­ta­man hyök­käys­so­dan sekä siitä seuran­neen ener­gia­krii­sin seurauk­sena. Viimeistä vuotta Euroo­pan parla­men­tissa leimaa­vat näiden ohella ja näistä johtuen erityi­sesti Ukrai­nan tilanne sekä talous- ja oikeus­val­tio­ky­sy­myk­set.

23.3.2023

Nyt on oikea aika luoda uutta kasvua ja paran­taa palve­luita digi­ta­li­saa­tion keinoin

Kokoo­muk­sen tavoit­teena on digi­ta­li­saa­tion ja uuden tekno­lo­gian täysi­mää­räi­nen hyödyn­tä­mi­nen ihmis­läh­töi­sesti koko yhteis­kun­nan hyväksi. Perus­tan tavoit­teen saavut­ta­mi­selle luo uusien tekno­lo­gioi­den kehit­tä­mi­sen ja hyödyn­tä­mi­sen mahdol­lis­tava toimin­taym­pä­ristö, jonka ytimessä ovat data, sen liik­ku­mi­nen eri järjes­tel­mien välillä ja siitä jalos­tettu tieto.

Skip to content