Kokoomus.fi / Julkaisut / Puheet / Petteri Orpo: ”Eurooppalaisuus on idea rauhasta sotien jälkeen”

Petteri Orpo: “Euroop­pa­lai­suus on idea rauhasta sotien jälkeen”

Julkaistu:

Hyvät ystä­vät,

Katsoin uuti­sia. Mins­kissä kymme­net tuhan­net dikta­tuu­ria vastus­ta­vat miele­no­soit­ta­jat mars­si­vat kaduilla. Mitta tuli täyteen epäre­hel­lis­ten presi­den­tin­vaa­lien myötä. Valko­ve­nä­läi­set halua­vat itse valita johta­jansa. Kuva siir­tyy luoti­lii­veissä uhoa­vaan presi­dentti Lukas­hen­kaan, joka huutaa mellak­ka­po­lii­sien armei­jalle ”Me hoite­lemme heidät”.

Toinen uuti­nen näyt­tää valvon­ta­ka­me­ra­ku­vaa oppo­si­tio­joh­taja Naval­nyista juomassa teetä, joka ilmei­sesti johti myrkyl­li­siin seurauk­siin. Naval­nyi lennä­tet­tiin sairaa­la­hoi­toon Berli­nin. Hänen tilansa on kriit­ti­nen, ja asian­tun­ti­joi­den mukaan elimis­töstä löytyi myrk­kyä. Nämä ovat järkyt­tä­viä uuti­sia.

Tänään aion puhua teille demo­kra­tiasta, Suomen turval­li­suu­desta ja asemasta maail­massa, EU:n merki­tyk­sestä ja sen kohtaa­mista haas­teista.

Olen huoles­tu­neena seuran­nut Valko-Venä­jän tilan­teen kehit­ty­mistä. Valko-Venä­jän vaalit eivät olleet vapaat, eivätkä reilut. Viikon­lop­puna yli 150 000 valko­ve­nä­läistä osoitti miel­tään demo­kra­tian puolesta. He perään­kuu­lut­ta­vat rauhan­omaista muutosta, demo­kra­tiaa, oikeus­val­tio­pe­ri­aa­tetta ja ihmi­soi­keuk­sia.

Tuomit­sen Valko-Venä­jän hallin­non toimet miele­no­soit­ta­jia vastaan. Valko-Venä­jän kansalla on oikeus valita johta­jansa. Toivon, että valko­ve­nä­läi­sille avau­tuu mahdol­li­suus päät­tää tule­vai­suu­des­taan rauhan­omai­sesti ja demo­kraat­ti­sesti. Dikta­tuu­rin aika on tullut tiensä päähän.

Tuomit­sen Valko-Venä­jän hallin­non toimet miele­no­soit­ta­jia vastaan.

Oppo­si­tio­joh­taja Alek­sei Naval­nyin toden­nä­köi­nen myrky­tys on synkkä osoi­tus demo­kra­tian tilasta Venä­jällä. Nyky­hal­linto on tehnyt oppo­si­tion aseman lähes mahdot­to­maksi. Maailma ei saa sulkea silmiä tältä.

Hienoa oli, että presi­dentti Niinistö omalta osal­taan oli vaikut­ta­massa siihen, että oppo­si­tio­joh­taja on nyt hyvässä hoidossa.

Oppo­si­tion merki­tys on demo­kra­tiassa olen­nai­nen. Oppo­si­tio vahtii halli­tuk­sen toimin­taa ja tarjoaa äänes­tä­jille vaih­toeh­don. Ilman oppo­si­tiota säädet­ty­jen lakien epäkoh­dista ja virheistä ei muis­tuta kukaan, eikä painetta korjaa­mi­seen ole. Demo­kra­tian kysee­na­lais­ta­mi­nen alkaa oppo­si­tion vaiku­tus­val­lan kaven­ta­mi­sella – joko lain­sää­dän­nöllä, väki­val­lalla tai sen uhalla.

Koro­na­kriisi on tarjon­nut monelle johta­jalle mahdol­li­suu­den kaven­taa oppo­si­tion vaiku­tus­val­taa. Näin on tapah­tu­nut myös EU:ssa. Unka­rin ja Puolan esimer­kit ovat hälyt­tä­vim­mät. On kriit­tistä, että EU:n jäsen­val­tiot vaali­vat EU:n perus­ar­voja.

EU:n päämies­ten ja -nais­ten on pidet­tävä huoli, ettei EU:n rahoja enää jaeta niille jäse­nille, joita yhteis­ten arvo­jen vaali­mi­nen ei kiin­nosta. Minulle oli petty­mys, että tätä koskeva kirjaus vesit­tyi osana EU:n budjet­ti­neu­vot­te­luita. Jatko­neu­vot­te­luissa minis­te­ri­neu­vos­ton ja Euroo­pan parla­men­tin on näytet­tävä, ettemme EU:ssa salli yhteis­ten arvo­jen polke­mista.

Hyvät ystä­vät,

Itäme­ren alueen tilanne ei suin­kaan ole rauhoit­tu­nut. Vaik­kei sitä uutis­ten perus­teella muis­tai­si­kaan, Krimin laiton valtaus ja Ukrai­nan sota edel­leen jatku­vat. Lähia­luei­demme kehi­tys on huoles­tut­ta­vaa. Helsin­gistä Mins­kiin on noin 700 kilo­met­riä – vain hieman pidempi matka kuin Rova­nie­melle. Meidän on pidet­tävä huolta turval­li­suu­des­tamme.

Suomen puolus­tus perus­tuu omaan maan­puo­lus­tus­ky­kyymme ja -tahtoomme sekä kahden­vä­li­siin kump­pa­nuuk­siin. Olemme puolus­tus­liitto Naton kump­pa­ni­maa, koska emme ole vielä sen jäse­niä.

Kokoo­muk­sen erot­taa muista puolueista esimer­kiksi se, että me kanna­tamme Suomen liit­ty­mistä Naton jäse­neksi. Olemme sitä mieltä, että Naton jäse­nyys lisäisi Suomen turval­li­suutta.

Nato on tran­sat­lant­ti­nen puolus­tus­rat­kaisu. Meidän lähei­sim­mät kump­pa­nimme ovat sen jäse­niä. Mitä epävar­mem­maksi ajat käyvät, sitä tärkeäm­pää on yllä­pi­tää hyviä suhteita meille tärkei­siin kump­pa­nei­hin. Suomen tulisi hakea Naton jäse­neksi lähiai­koina.

Oman puolus­tus­ky­kymme kannalta lähi­tu­le­vai­suu­den mitta­vin puolus­tus­pro­jekti, hävit­tä­jä­han­kin­nat, on toteu­tett­tava koko­naan ja suun­ni­tel­lussa aika­tau­lussa. Tässä­kin asiassa halli­tus toimii haja­nai­sesti, vaikka koko edus­kunta on linjan­nut toisin. Lykkäys- ja ositus­pu­heet ovat vaaral­li­sia ja epäi­sän­maal­li­sia.

Suomen tulisi hakea Naton jäse­neksi lähiai­koina.

Jos toteu­te­taan vain osa hävit­tä­jä­han­kin­noista, mikä osa Suomen ilma­ti­lasta jäte­tään puolus­ta­matta? 1990-luvun lamassa, kylmän sodan jälki­mai­nin­geissa Suomi kykeni hank­ki­maan hävit­tä­jät, jotka ovat merkit­tävä osa puolus­tus­ka­lus­toamme. Nyt on meidän vuoromme. Tästä ei saa tinkiä.

Päämi­nis­teri Marin, vakuu­tat­teko, että halli­tus­puo­luei­den riveistä tulleista kanna­no­toista huoli­matta, Suomi tulee hank­ki­maan hävit­tä­jät suun­ni­tel­lussa laajuu­dessa ja aika­tau­lussa?

Hyvät ystä­vät,

Berlii­nin muurin murtu­mi­nen 30 vuotta sitten oli valtava voitto vapaalle Euroo­palle. Kuulin siitä itse ensim­mäi­sen kerran nuorena varus­mie­henä metsä­lei­rillä. Mieleni teki hylätä leiri ja rynnätä saman­tien Berlii­niin juhlis­ta­maan muurin murtu­mista. Muisto uuti­sen kuule­mi­sesta on vielä­kin erit­täin voima­kas. 

Euroop­pa­lai­suus on idea rauhasta sotien jälkeen. Euroop­pa­lai­suus on demo­kra­tian voitto Itä-Euroo­pan kommu­nis­mista ja  Etelä-Euroo­pan dikta­tuu­reista. Euroop­pa­lai­suus on Suomelle valinta kuulua länti­seen arvo­yh­tei­söön. Euroop­pa­lai­suus on vapautta.

Koro­na­kriisi on muut­ta­nut maail­maamme rajusti. Koro­nan takia on tehty päätök­siä sulkea rajoja ja rajoit­taa liik­ku­mista. Korona rajoit­taa juuri niitä vapauk­sia, joiden puolesta Euroo­passa niin pitkään tais­tel­tiin. Ihmis­ten vapaan liik­ku­vuu­den lisäksi korona hanka­loit­taa ulko­maan­kaup­paa, vien­tiä ja EU:n sisä­mark­ki­noi­den toimin­taa.

Liik­ku­mi­sen rajoit­ta­mi­nen on ollut akuu­tissa krii­sissä perus­tel­tua, ja myös kokoo­mus on sitä tuke­nut. Emme voi kuiten­kaan tuudit­tau­tua ajatuk­seen, että koro­na­vi­rus menee lopulta ohi ja elämä palaa ennal­leen. Meidän on varau­dut­tava siihen, että koro­na­vi­rus tulee olemaan läsnä vielä pitkään.

Euroop­pa­lai­suus on vapautta.

Meidän on pääs­tävä eroon ajat­te­lusta, jossa on vain kaksi vaih­toeh­toa: rajat kiinni tai rajat auki. Tarvit­semme lisää vaih­toeh­toja näiden kahden mallin väliin, jotta emme näivetä yhteis­kun­taamme ja talout­tamme täysin. 

Meidän on opit­tava elämään koro­na­vi­ruk­sen kanssa. Tähän me tarvit­semme entistä enem­män kansain­vä­listä yhteis­työtä ja entistä enem­män Euroo­pan unio­nia.

Euroo­pan pitää olla parem­min varau­tu­nut rajat ylit­tä­viin krii­sei­hin. Koro­na­kriisi paljasti sen tosi­asian, että EU:lla ei ole riit­tä­viä suun­ni­tel­mia jäsen­val­tioita kohtaa­vien krii­sien varalle.

Emme voi uudes­taan joutua tilan­tee­seen, jossa meitä uhkaa rajat ylit­tävä kriisi ja jossa jokai­nen jäsen­val­tio miet­tii, kuinka voisi parhai­ten pitää kiinni omis­taan. Se oli luon­nol­lista tilan­teessa, jossa meillä ei ollut yhtei­siä varau­tu­mis­suun­ni­tel­mia.

Jäsen­val­tioi­den on ryhdis­täy­dyt­tävä ja mietit­tävä, kuinka voisimme parhai­ten varau­tua yhdessä tule­viin krii­si­ti­lan­tei­siin. Kyseessä voi olla uusi pande­mia, pank­ki­sek­to­riin tai sähkö­verk­koi­hin kohdis­tuva hyök­käys, vaali­häi­rin­tää tai jotain aivan muuta.

Huono varau­tu­mi­nen ei ole EU:n syy, sillä jäsen­val­tioilla on käsis­sään avai­met tämän kaltai­siin päätök­siin. Syyt­tä­vän sormen tulee kohdis­tua jäsen­val­tioi­hin, ei komis­sioon. Suomi on täysi­val­tai­nen EU:n jäsen, joka voi aloi­te­ky­vyl­lään vaikut­taa EU:n suun­taan. Odotamme halli­tuk­sella sellaista EU-poli­tiik­kaa, joka hakee euroop­pa­lai­sia ratkai­suja ja puolus­taa tiukasti Suomen etua. 

Hyvät ystä­vät,

Suur­lä­het­ti­läs­päi­villä puhut­tiin tällä viikolla paljon siitä, miten koro­na­kriisi vahvis­taa vanhoja epävar­muuk­sia maail­man­po­li­tii­kassa. Suomen kannalta kriit­tistä on, voimis­tuuko edel­leen trendi, jossa valtiot kään­ty­vät sisään­päin tinkien kansain­vä­li­sestä yhteis­työstä.

Yhdys­val­to­jen presi­den­tin­vaa­lit käydään 69 päivän päästä. Vapaan yhteis­kun­nan arvot ja peri­aat­teet ovat siel­lä­kin olleet koetuk­sella. Toivon hartaasti, että YK:n ja WTO:n kautta toimi­mi­nen sekä Parii­sin ilmas­to­so­pi­muk­sen noudat­ta­mi­nen palaa­vat Yhdys­val­to­jen agen­dalle presi­den­tin­vaa­lien jälkeen.

Yhdys­val­to­jen ja Kiinan väli­nen uusi kylmä sota on uhka myös Euroo­palle. Vahva ja yhte­näi­sesti toimiva EU on euroop­pa­lais­ten valtioi­den paras turva tämän sodan laineita vastaan.

EU:n pitäisi olla vahvempi toimija maail­man­po­li­tii­kassa. Sillä pitäisi olla oma turva­neu­vosto ja selkeät toimin­ta­mal­lit uhka­ti­lan­teissa. EU:n ulko- ja turval­li­suus­po­li­tii­kassa pitäisi ottaa käyt­töön määräe­nem­mis­tö­pää­tök­set. Meidän on vihdoin saatava sisäl­töä EU:n keski­näi­seen avun­an­to­lausek­kee­seen. Olen aiem­min­kin kannat­ta­nut EU:n yhtei­siä harjoi­tuk­sia, joissa varau­dut­tai­siin uusiin ja perin­tei­siin uhkiin.

Vahva ja yhte­näi­sesti toimiva EU on euroop­pa­lais­ten valtioi­den paras turva tämän sodan laineita vastaan.

Kansain­vä­li­sen yhteis­työn paran­ta­mi­seksi ja EU:n vahvis­ta­mi­seksi Suomi voi tehdä osansa. Ei meidän tarvitse tyytyä seuraa­maan tapah­tu­mien kehit­ty­mistä vierestä. Kansain­vä­listä yhteis­työtä ilmas­ton­muu­tosta ja muita globaa­leja uhkia vastaan on jatket­tava koro­nasta huoli­matta. 

Hyvät ystä­vät,

Koro­na­kriisi vahvis­taa vaivih­kaa natio­na­lis­mia. Olen huoles­tu­neena seuran­nut keskus­te­lua, jossa ulko­mailla matkus­te­lusta ja Suomeen muualta tule­vista ihmi­sistä tulee kuin vaivih­kaa itses­sään huoles­tut­tava, jopa paha, asia. Tämä on vaaral­li­nen kehi­tys. Kansain­vä­li­syys on Suomelle valta­van tärkeä asia.

Suomen ulko­po­li­tii­kan keskei­nen tavoite itse­näi­syy­destä lähtien on ollut varmis­taa, ettemme jäisi yksin. 100 vuotta on tehty työtä tämän saavut­ta­mi­seksi. Suomen hyvin­vointi on raken­nettu myymällä osaa­mis­tamme maail­malle ja saamalla ulko­mai­sia inves­toin­teja ja osaa­jia Suomeen. Me tarvit­semme koro­na­krii­sis­sä­kin vuoro­vai­ku­tusta muun maail­man kanssa. Suomi tarvit­see jatkos­sa­kin vahvaa kansain­vä­listä yhteis­työtä taatak­seen turval­li­suu­tensa.

Tätä taus­taa vasten heinä­kuussa löyty­nyt sopu EU:n elvy­tys­pa­ke­tista on itses­sään arvo­kas. Sen sisäl­lön suhteen olen kriit­ti­nen ennen kaik­kea siksi, että päämie­het- ja naiset vähen­si­vät määrä­ra­hoja juuri sieltä, missä niitä tule­vai­suu­den ja turval­li­suu­den puolesta tarvit­tai­siin. Tutki­muk­sesta ja ilmas­ton­muu­tok­seen sopu­tu­mi­sesta tingit­tiin, samoin kuin Suomelle erit­täin tärkeistä puolus­tusyh­teis­työstä ja raja­tur­val­li­suu­desta.

Keskus­te­lussa elvy­tys­pa­ke­tista pitää pitää mielessä iso kuva. EU:n jäse­nyys oli ja on Suomelle turval­li­suus­rat­kaisu. EU:n yhte­näi­syys on meille etu ja suoras­taan vält­tä­mät­tö­myys.

Petteri Orpon puhe edus­kun­ta­ryh­män kesä­ko­kouk­sessa 26.8.2020
Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

30.9.2020

Petteri Orpo: “Kokoo­muk­sen työlinja on vaih­toehto halli­tuk­sen päät­tä­mät­tö­myy­delle”

Arvoisa puhe­mies,  Halli­tuk­sen budjet­ti­riihi oli petty­mys. Suomessa ihmi­siä irti­sa­no­taan, työpaik­ko­jen ovia laite­taan kiinni ja tehtaita sulje­taan. Samaan aikaan halli­tus päätti

26.9.2020

Petteri Orpo: “Me olemme kuntien puolella”

“Me emme hyväksy kuntien hiljai­sia hauta­jai­sia, vaan lähdemme puolus­ta­maan niitä kevään vaaleissa.” Arvoisa puolue­val­tuus­ton puheen­joh­taja, hyvät puolue­val­tuu­te­tut, ja hyvät median

26.9.2020

Autto: “Kokoo­musta tarvi­taan enem­män kuin koskaan”

Heikki Autto: “Suomi nousee vain yrit­tä­jyyttä tuke­malla“Arvoi­sat puolue­val­tuus­ton jäse­net, hyvä kokous­väki Ensin­nä­kin onnit­te­lut kaikilla puolue­val­tuus­ton jäse­nille ja vara­jä­se­nille valin­nasta puolu­eemme