Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Puheet / Petteri Orpo: “Euroop­pa­lai­suus on idea rauhasta sotien jälkeen”

Petteri Orpo: “Euroop­pa­lai­suus on idea rauhasta sotien jälkeen”

Julkaistu:

Hyvät ystä­vät,

Katsoin uuti­sia. Mins­kissä kymme­net tuhan­net dikta­tuu­ria vastus­ta­vat miele­no­soit­ta­jat mars­si­vat kaduilla. Mitta tuli täyteen epäre­hel­lis­ten presi­den­tin­vaa­lien myötä. Valko­ve­nä­läi­set halua­vat itse valita johta­jansa. Kuva siir­tyy luoti­lii­veissä uhoa­vaan presi­dentti Lukas­hen­kaan, joka huutaa mellak­ka­po­lii­sien armei­jalle ”Me hoite­lemme heidät”.

Toinen uuti­nen näyt­tää valvon­ta­ka­me­ra­ku­vaa oppo­si­tio­joh­taja Naval­nyista juomassa teetä, joka ilmei­sesti johti myrkyl­li­siin seurauk­siin. Naval­nyi lennä­tet­tiin sairaa­la­hoi­toon Berli­nin. Hänen tilansa on kriit­ti­nen, ja asian­tun­ti­joi­den mukaan elimis­töstä löytyi myrk­kyä. Nämä ovat järkyt­tä­viä uuti­sia.

Tänään aion puhua teille demo­kra­tiasta, Suomen turval­li­suu­desta ja asemasta maail­massa, EU:n merki­tyk­sestä ja sen kohtaa­mista haas­teista.

Olen huoles­tu­neena seuran­nut Valko-Venä­jän tilan­teen kehit­ty­mistä. Valko-Venä­jän vaalit eivät olleet vapaat, eivätkä reilut. Viikon­lop­puna yli 150 000 valko­ve­nä­läistä osoitti miel­tään demo­kra­tian puolesta. He perään­kuu­lut­ta­vat rauhan­omaista muutosta, demo­kra­tiaa, oikeus­val­tio­pe­ri­aa­tetta ja ihmi­soi­keuk­sia.

Tuomit­sen Valko-Venä­jän hallin­non toimet miele­no­soit­ta­jia vastaan. Valko-Venä­jän kansalla on oikeus valita johta­jansa. Toivon, että valko­ve­nä­läi­sille avau­tuu mahdol­li­suus päät­tää tule­vai­suu­des­taan rauhan­omai­sesti ja demo­kraat­ti­sesti. Dikta­tuu­rin aika on tullut tiensä päähän.

Tuomit­sen Valko-Venä­jän hallin­non toimet miele­no­soit­ta­jia vastaan.

Oppo­si­tio­joh­taja Alek­sei Naval­nyin toden­nä­köi­nen myrky­tys on synkkä osoi­tus demo­kra­tian tilasta Venä­jällä. Nyky­hal­linto on tehnyt oppo­si­tion aseman lähes mahdot­to­maksi. Maailma ei saa sulkea silmiä tältä.

Hienoa oli, että presi­dentti Niinistö omalta osal­taan oli vaikut­ta­massa siihen, että oppo­si­tio­joh­taja on nyt hyvässä hoidossa.

Oppo­si­tion merki­tys on demo­kra­tiassa olen­nai­nen. Oppo­si­tio vahtii halli­tuk­sen toimin­taa ja tarjoaa äänes­tä­jille vaih­toeh­don. Ilman oppo­si­tiota säädet­ty­jen lakien epäkoh­dista ja virheistä ei muis­tuta kukaan, eikä painetta korjaa­mi­seen ole. Demo­kra­tian kysee­na­lais­ta­mi­nen alkaa oppo­si­tion vaiku­tus­val­lan kaven­ta­mi­sella – joko lain­sää­dän­nöllä, väki­val­lalla tai sen uhalla.

Koro­na­kriisi on tarjon­nut monelle johta­jalle mahdol­li­suu­den kaven­taa oppo­si­tion vaiku­tus­val­taa. Näin on tapah­tu­nut myös EU:ssa. Unka­rin ja Puolan esimer­kit ovat hälyt­tä­vim­mät. On kriit­tistä, että EU:n jäsen­val­tiot vaali­vat EU:n perus­ar­voja.

EU:n päämies­ten ja -nais­ten on pidet­tävä huoli, ettei EU:n rahoja enää jaeta niille jäse­nille, joita yhteis­ten arvo­jen vaali­mi­nen ei kiin­nosta. Minulle oli petty­mys, että tätä koskeva kirjaus vesit­tyi osana EU:n budjet­ti­neu­vot­te­luita. Jatko­neu­vot­te­luissa minis­te­ri­neu­vos­ton ja Euroo­pan parla­men­tin on näytet­tävä, ettemme EU:ssa salli yhteis­ten arvo­jen polke­mista.

Hyvät ystä­vät,

Itäme­ren alueen tilanne ei suin­kaan ole rauhoit­tu­nut. Vaik­kei sitä uutis­ten perus­teella muis­tai­si­kaan, Krimin laiton valtaus ja Ukrai­nan sota edel­leen jatku­vat. Lähia­luei­demme kehi­tys on huoles­tut­ta­vaa. Helsin­gistä Mins­kiin on noin 700 kilo­met­riä – vain hieman pidempi matka kuin Rova­nie­melle. Meidän on pidet­tävä huolta turval­li­suu­des­tamme.

Suomen puolus­tus perus­tuu omaan maan­puo­lus­tus­ky­kyymme ja -tahtoomme sekä kahden­vä­li­siin kump­pa­nuuk­siin. Olemme puolus­tus­liitto Naton kump­pa­ni­maa, koska emme ole vielä sen jäse­niä.

Kokoo­muk­sen erot­taa muista puolueista esimer­kiksi se, että me kanna­tamme Suomen liit­ty­mistä Naton jäse­neksi. Olemme sitä mieltä, että Naton jäse­nyys lisäisi Suomen turval­li­suutta.

Nato on tran­sat­lant­ti­nen puolus­tus­rat­kaisu. Meidän lähei­sim­mät kump­pa­nimme ovat sen jäse­niä. Mitä epävar­mem­maksi ajat käyvät, sitä tärkeäm­pää on yllä­pi­tää hyviä suhteita meille tärkei­siin kump­pa­nei­hin. Suomen tulisi hakea Naton jäse­neksi lähiai­koina.

Oman puolus­tus­ky­kymme kannalta lähi­tu­le­vai­suu­den mitta­vin puolus­tus­pro­jekti, hävit­tä­jä­han­kin­nat, on toteu­tett­tava koko­naan ja suun­ni­tel­lussa aika­tau­lussa. Tässä­kin asiassa halli­tus toimii haja­nai­sesti, vaikka koko edus­kunta on linjan­nut toisin. Lykkäys- ja ositus­pu­heet ovat vaaral­li­sia ja epäi­sän­maal­li­sia.

Suomen tulisi hakea Naton jäse­neksi lähiai­koina.

Jos toteu­te­taan vain osa hävit­tä­jä­han­kin­noista, mikä osa Suomen ilma­ti­lasta jäte­tään puolus­ta­matta? 1990-luvun lamassa, kylmän sodan jälki­mai­nin­geissa Suomi kykeni hank­ki­maan hävit­tä­jät, jotka ovat merkit­tävä osa puolus­tus­ka­lus­toamme. Nyt on meidän vuoromme. Tästä ei saa tinkiä.

Päämi­nis­teri Marin, vakuu­tat­teko, että halli­tus­puo­luei­den riveistä tulleista kanna­no­toista huoli­matta, Suomi tulee hank­ki­maan hävit­tä­jät suun­ni­tel­lussa laajuu­dessa ja aika­tau­lussa?

Hyvät ystä­vät,

Berlii­nin muurin murtu­mi­nen 30 vuotta sitten oli valtava voitto vapaalle Euroo­palle. Kuulin siitä itse ensim­mäi­sen kerran nuorena varus­mie­henä metsä­lei­rillä. Mieleni teki hylätä leiri ja rynnätä saman­tien Berlii­niin juhlis­ta­maan muurin murtu­mista. Muisto uuti­sen kuule­mi­sesta on vielä­kin erit­täin voima­kas. 

Euroop­pa­lai­suus on idea rauhasta sotien jälkeen. Euroop­pa­lai­suus on demo­kra­tian voitto Itä-Euroo­pan kommu­nis­mista ja  Etelä-Euroo­pan dikta­tuu­reista. Euroop­pa­lai­suus on Suomelle valinta kuulua länti­seen arvo­yh­tei­söön. Euroop­pa­lai­suus on vapautta.

Koro­na­kriisi on muut­ta­nut maail­maamme rajusti. Koro­nan takia on tehty päätök­siä sulkea rajoja ja rajoit­taa liik­ku­mista. Korona rajoit­taa juuri niitä vapauk­sia, joiden puolesta Euroo­passa niin pitkään tais­tel­tiin. Ihmis­ten vapaan liik­ku­vuu­den lisäksi korona hanka­loit­taa ulko­maan­kaup­paa, vien­tiä ja EU:n sisä­mark­ki­noi­den toimin­taa.

Liik­ku­mi­sen rajoit­ta­mi­nen on ollut akuu­tissa krii­sissä perus­tel­tua, ja myös kokoo­mus on sitä tuke­nut. Emme voi kuiten­kaan tuudit­tau­tua ajatuk­seen, että koro­na­vi­rus menee lopulta ohi ja elämä palaa ennal­leen. Meidän on varau­dut­tava siihen, että koro­na­vi­rus tulee olemaan läsnä vielä pitkään.

Euroop­pa­lai­suus on vapautta.

Meidän on pääs­tävä eroon ajat­te­lusta, jossa on vain kaksi vaih­toeh­toa: rajat kiinni tai rajat auki. Tarvit­semme lisää vaih­toeh­toja näiden kahden mallin väliin, jotta emme näivetä yhteis­kun­taamme ja talout­tamme täysin. 

Meidän on opit­tava elämään koro­na­vi­ruk­sen kanssa. Tähän me tarvit­semme entistä enem­män kansain­vä­listä yhteis­työtä ja entistä enem­män Euroo­pan unio­nia.

Euroo­pan pitää olla parem­min varau­tu­nut rajat ylit­tä­viin krii­sei­hin. Koro­na­kriisi paljasti sen tosi­asian, että EU:lla ei ole riit­tä­viä suun­ni­tel­mia jäsen­val­tioita kohtaa­vien krii­sien varalle.

Emme voi uudes­taan joutua tilan­tee­seen, jossa meitä uhkaa rajat ylit­tävä kriisi ja jossa jokai­nen jäsen­val­tio miet­tii, kuinka voisi parhai­ten pitää kiinni omis­taan. Se oli luon­nol­lista tilan­teessa, jossa meillä ei ollut yhtei­siä varau­tu­mis­suun­ni­tel­mia.

Jäsen­val­tioi­den on ryhdis­täy­dyt­tävä ja mietit­tävä, kuinka voisimme parhai­ten varau­tua yhdessä tule­viin krii­si­ti­lan­tei­siin. Kyseessä voi olla uusi pande­mia, pank­ki­sek­to­riin tai sähkö­verk­koi­hin kohdis­tuva hyök­käys, vaali­häi­rin­tää tai jotain aivan muuta.

Huono varau­tu­mi­nen ei ole EU:n syy, sillä jäsen­val­tioilla on käsis­sään avai­met tämän kaltai­siin päätök­siin. Syyt­tä­vän sormen tulee kohdis­tua jäsen­val­tioi­hin, ei komis­sioon. Suomi on täysi­val­tai­nen EU:n jäsen, joka voi aloi­te­ky­vyl­lään vaikut­taa EU:n suun­taan. Odotamme halli­tuk­sella sellaista EU-poli­tiik­kaa, joka hakee euroop­pa­lai­sia ratkai­suja ja puolus­taa tiukasti Suomen etua. 

Hyvät ystä­vät,

Suur­lä­het­ti­läs­päi­villä puhut­tiin tällä viikolla paljon siitä, miten koro­na­kriisi vahvis­taa vanhoja epävar­muuk­sia maail­man­po­li­tii­kassa. Suomen kannalta kriit­tistä on, voimis­tuuko edel­leen trendi, jossa valtiot kään­ty­vät sisään­päin tinkien kansain­vä­li­sestä yhteis­työstä.

Yhdys­val­to­jen presi­den­tin­vaa­lit käydään 69 päivän päästä. Vapaan yhteis­kun­nan arvot ja peri­aat­teet ovat siel­lä­kin olleet koetuk­sella. Toivon hartaasti, että YK:n ja WTO:n kautta toimi­mi­nen sekä Parii­sin ilmas­to­so­pi­muk­sen noudat­ta­mi­nen palaa­vat Yhdys­val­to­jen agen­dalle presi­den­tin­vaa­lien jälkeen.

Yhdys­val­to­jen ja Kiinan väli­nen uusi kylmä sota on uhka myös Euroo­palle. Vahva ja yhte­näi­sesti toimiva EU on euroop­pa­lais­ten valtioi­den paras turva tämän sodan laineita vastaan.

EU:n pitäisi olla vahvempi toimija maail­man­po­li­tii­kassa. Sillä pitäisi olla oma turva­neu­vosto ja selkeät toimin­ta­mal­lit uhka­ti­lan­teissa. EU:n ulko- ja turval­li­suus­po­li­tii­kassa pitäisi ottaa käyt­töön määräe­nem­mis­tö­pää­tök­set. Meidän on vihdoin saatava sisäl­töä EU:n keski­näi­seen avun­an­to­lausek­kee­seen. Olen aiem­min­kin kannat­ta­nut EU:n yhtei­siä harjoi­tuk­sia, joissa varau­dut­tai­siin uusiin ja perin­tei­siin uhkiin.

Vahva ja yhte­näi­sesti toimiva EU on euroop­pa­lais­ten valtioi­den paras turva tämän sodan laineita vastaan.

Kansain­vä­li­sen yhteis­työn paran­ta­mi­seksi ja EU:n vahvis­ta­mi­seksi Suomi voi tehdä osansa. Ei meidän tarvitse tyytyä seuraa­maan tapah­tu­mien kehit­ty­mistä vierestä. Kansain­vä­listä yhteis­työtä ilmas­ton­muu­tosta ja muita globaa­leja uhkia vastaan on jatket­tava koro­nasta huoli­matta. 

Hyvät ystä­vät,

Koro­na­kriisi vahvis­taa vaivih­kaa natio­na­lis­mia. Olen huoles­tu­neena seuran­nut keskus­te­lua, jossa ulko­mailla matkus­te­lusta ja Suomeen muualta tule­vista ihmi­sistä tulee kuin vaivih­kaa itses­sään huoles­tut­tava, jopa paha, asia. Tämä on vaaral­li­nen kehi­tys. Kansain­vä­li­syys on Suomelle valta­van tärkeä asia.

Suomen ulko­po­li­tii­kan keskei­nen tavoite itse­näi­syy­destä lähtien on ollut varmis­taa, ettemme jäisi yksin. 100 vuotta on tehty työtä tämän saavut­ta­mi­seksi. Suomen hyvin­vointi on raken­nettu myymällä osaa­mis­tamme maail­malle ja saamalla ulko­mai­sia inves­toin­teja ja osaa­jia Suomeen. Me tarvit­semme koro­na­krii­sis­sä­kin vuoro­vai­ku­tusta muun maail­man kanssa. Suomi tarvit­see jatkos­sa­kin vahvaa kansain­vä­listä yhteis­työtä taatak­seen turval­li­suu­tensa.

Tätä taus­taa vasten heinä­kuussa löyty­nyt sopu EU:n elvy­tys­pa­ke­tista on itses­sään arvo­kas. Sen sisäl­lön suhteen olen kriit­ti­nen ennen kaik­kea siksi, että päämie­het- ja naiset vähen­si­vät määrä­ra­hoja juuri sieltä, missä niitä tule­vai­suu­den ja turval­li­suu­den puolesta tarvit­tai­siin. Tutki­muk­sesta ja ilmas­ton­muu­tok­seen sopu­tu­mi­sesta tingit­tiin, samoin kuin Suomelle erit­täin tärkeistä puolus­tusyh­teis­työstä ja raja­tur­val­li­suu­desta.

Keskus­te­lussa elvy­tys­pa­ke­tista pitää pitää mielessä iso kuva. EU:n jäse­nyys oli ja on Suomelle turval­li­suus­rat­kaisu. EU:n yhte­näi­syys on meille etu ja suoras­taan vält­tä­mät­tö­myys.

Petteri Orpon puhe edus­kun­ta­ryh­män kesä­ko­kouk­sessa 26.8.2020
Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

20.3.2024

Heikki Autto: Vain vahva talous ja työl­li­syys takaa­vat Suomen menes­tys­ta­ri­nalle jatkon – koko Suomessa

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro väli­ky­sy­myk­seen halli­tuk­sen alueel­li­sesti syrji­västä poli­tii­kasta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Suoma­lais­ten ahke­ruus ja osaa­mi­nen, niistä kumpuava kasvu ja kilpai­lu­kyky sekä

13.3.2024

Petteri Orpo: “Se, miten toimimme tänään määrit­tää suku­pol­vemme perin­nön”

Päämi­nis­teri Petteri Orpon puhui Euroo­pan parla­men­tin täysis­tun­noissa Stras­bour­gissa 13.3.2024. Puhe muutos­va­rauk­sin. Alku­pe­räi­nen puhe pidetty englan­niksi. Arvoisa puhe­mies, hyvä Roberta, arvoi­sat Euroo­pan

21.2.2024

Timo Heino­nen: Suomen viesti Natossa on selkeä: kannamme vastuumme ja tuotamme turval­li­suutta.

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro valtio­neu­vos­ton selon­te­koon edus­kun­nalle Puolus­tus­voi­mien osal­lis­tu­mi­sesta Naton rauhan ajan yhtei­sen puolus­tuk­sen tehtä­viin vuonna 2024. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Me liityimme

Skip to content