Kokoomus.fi
Perus­tuslain uudistus ei ole pelin politiikkaa

Perus­tuslain uudistus ei ole pelin politiikkaa

Julkaistu: 8.2.10 Uutiset

Perus­tus­lakia uudis­ta­valla työryh­mällä oli nyt hyvä hetki tarkas­tella, toimiiko perus­tus­la­kimme käytän­nössä niiden periaat­teiden mukai­sesti, jotka nykyistä perus­tus­lakia valmis­tel­taessa linjattiin. Vuoden 2000 perus­tus­la­ki­uu­dis­tuk­sessa linjana oli parla­men­ta­rismin vahvis­ta­minen ja toimi­val­tojen selkeyt­tä­minen.

Hetki tarkas­teluun oli nyt sopiva, koska valta­oi­keuksia ei ole sopivaa muuttaa kesken istuvan presi­dentin kauden. Koska vuonna 2012 valitaan joka tapauk­sessa uusi presi­dentti, oli sopiva nivel­kohta tarkis­tuk­sille nyt. Seuraava sopiva mahdol­lisuus perus­tuslain toimi­vuuden tarkas­teluun on ehkä vasta vuonna 2024.

Ei ole vaatinut kummois­takaan politiikan seuraa­mista huoma­takseen, että perus­tuslain tulkin­nasta ja sovel­ta­mi­sesta on ollut koko vuosi­kym­menen ajan erilaisia näkemyksiä. Tuona aikana presi­dentin kanssa yhteis­työtä on ehtinyt tekemään kolme eri halli­tus­pohjaa. Ongelmia ovat tuottaneet risteävät tulkinnat edustau­tu­mi­sesta EU-yhteyk­sissä sekä parla­men­taa­risen vastuun puute osassa ulko- ja EU-politiikkaa.

Valtiomme tärkeim­mistä säädök­sistä ei voi olla pysyvää tulkin­tae­ri­mie­li­syyttä. Se syö luotta­musta politiikan jatku­vuuteen yli vaalien ja eri toimi­joiden. Tämä jatku­vuuden tuoma sosiaa­linen pääoma on toimivan demokraat­tisen yhteis­kunnan yksi mittari. Siksi toimivan demokratian ehto on perus­tuslain ja sen tulkin­tojen yksise­lit­teisyys tärkeimpien säädösten kohdalla.

Kokoo­muksen johdon­mu­kainen linja valtio­sään­tö­uu­dis­tuk­sissa on ollut jo lähes puoli vuosi­sataa euroop­pa­laisen parla­men­ta­rismin koros­ta­minen. Se linja ei ole muuttunut - eikä muutu - päivän­po­li­tiikan peliti­lanteen mukaan. Linja ei myöskään ole muuttunut eikä muutu riippuen siitä, kuka tai minkä puolueen edustaja on presi­denttinä tai sellai­seksi mahdol­li­sesti pyrki­mässä. Kokoo­muksen mielestä perus­tuslaki on aivan liian tärkeä asia alistet­ta­vaksi puolue- tai henki­lö­po­li­ti­koin­nille.

Kokoomus kannattaa euroop­pa­laisen parla­men­ta­rismin vahvis­ta­mista, koska se on kansan­valtaa parhaim­millaan. Eduskunta edustaa kansaa. Halli­tuksen sekä päämi­nis­terin on koko ajan nautittava eduskunnan enemmistön luotta­musta toimiinsa. Päämi­nisteri ei voi siten toimia omaval­tai­sesti. Linjauk­sista on sovittava halli­tuk­sessa yhtei­sesti monen puolueen kesken. Lisäksi eduskunnan luottamus toimeen­pa­no­val­lalle toimii erinomaisena kansan luotta­muksen mittarina vaalien välillä. Se voi myös häipyä hetkessä, kuten nykyi­senkin perus­tuslain aikana on nähty.

Esimerkkejä toimivan parla­men­ta­rismin vasta­koh­dasta voi hakea presi­dentti Urho Kekkosen kaudelta. Silloin koko ulkopo­li­tiikka ja käytän­nössä sisäpo­li­tiik­kakin oli yhden ihmisen vallassa, riippu­matta käytyjen vaalien tulok­sista. Mikään vaali­voitto ei riittänyt esimer­kiksi avaamaan ovia halli­tukseen, jos se ei presi­den­tille sopinut. Ja presi­dentti taas valittiin jatkamaan valit­si­ja­miesten välityk­sellä, puolueiden ohjauk­sessa, välillä jopa poikkeus­lailla. Siitä oli kansan­valta kaukana.

Kokoo­muk­sella avoin toimin­ta­tyyli

Kokoomus on jo vuosia toiminut vähän toisin, kuin mihin suoma­lai­sessa politii­kassa on totuttu. Tärkeimmät ohjenuo­ramme ovat avoimuus ja rehel­lisyys. Kuunte­lemme kansa­laisia ja vasti­neeksi kerromme avoimesti mitä mieltä olemme ja millä perus­teilla. Suoma­laiset ovat saaneet liian kauan tottua siihen, että puolueet mutisevat ympäri­pyö­reyksiä ja haluavat päättää asioista sulje­tuissa kabine­teissa. Me haluamme kansa­laiset keskus­te­lemaan ja arvioimaan asioita. Tämä tyylien ero näkyy myös presi­dentin valta­oi­keuksien tarkas­te­lussa.

Kokoomus kertoi jo puolue­ko­kouk­sensa linjauk­sella kesällä 2008 perus­tellun ja selkeän näkemyk­sensä asiaan. Kansa­laiset ja muut puolueet pystyivät siltä pohjalta arvioimaan omia näkemyk­siään. Kokoo­muksen kanta ja identi­teetti asiassa on ollut koko ajan selvä.

Myös toimin­ta­tyy­limme on ollut johdon­mu­kainen. Perus­tuslaki on mieles­tämme niin tärkeä asia yhteis­kun­nas­samme, että sen uudis­ta­minen ei saa olla puolue­po­liit­tisen taktisen kinas­telun tai hallitus-opposi­tio­po­li­tiikan välineenä. Siksi olemme halunneet hakea eduskun­ta­puo­lueiden laajan enemmistön, mukaan lukien kolmen suuren puolueen, yhtei­sym­mär­rystä asiassa. Tätä yhtei­sym­mär­rystä on haettu Taxellin komiteassa.

Toimin­ta­ta­pamme on myös se, että yhdessä sovittuun linjaan sitou­dutaan. Jos edelly­tyksiä halua­miimme uudis­tuksiin laajalla parla­men­taa­ri­sella pohjalla ei ole, niin hyväk­symme asian. Itsear­voinen voittajien ja häviäjien etsiminen ratkai­suista on lähinnä surul­lista. Olemme puolueina altis­taneet itsemme prosessiin, jossa jokai­sella on veto-oikeus uudis­tuksiin. Silloin edetään hitaimman tahdissa. Tällainen prosessi on kuitenkin perus­tus­lakia tarkas­tel­taessa tarpeeksi arvokas sekä osoittaa kauko­nä­köistä viisautta. Näin tulemme myös Taxellin työryhmän loppu­tu­lokseen suhtau­tumaan.

En lähde arvuut­te­lemaan muiden puolueiden motiiveja heidän kantoi­hinsa. Sen voin kuitenkin vakuuttaa, että Kokoomus on tulevai­suu­des­sakin perus­tus­lakia tarkas­tel­taessa samalla linjalla. Siihen ei vaikuta puolu­eemme oppositio- tai halli­tus­asema, päivän­po­liit­tinen peliti­lanne eikä kulloi­senkin tai mahdol­li­sesti seuraavan presi­dentin puolue­kanta tai henkilö.
[Kirjoitus on julkaistu MTV3:n verkko­ko­lumnina 7.2.2010]

« Takaisin


Kokoomus.fi