Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Perus­tus­lain uudis­tus ei ole pelin poli­tiik­kaa

Perus­tus­lain uudis­tus ei ole pelin poli­tiik­kaa

Julkaistu:

Perus­tus­la­kia uudis­ta­valla työryh­mällä oli nyt hyvä hetki tarkas­tella, toimiiko perus­tus­la­kimme käytän­nössä niiden peri­aat­tei­den mukai­sesti, jotka nykyistä perus­tus­la­kia valmis­tel­taessa linjat­tiin. Vuoden 2000 perus­tus­la­ki­uu­dis­tuk­sessa linjana oli parla­men­ta­ris­min vahvis­ta­mi­nen ja toimi­val­to­jen selkeyt­tä­mi­nen.

Hetki tarkas­te­luun oli nyt sopiva, koska valta­oi­keuk­sia ei ole sopi­vaa muut­taa kesken istu­van presi­den­tin kauden. Koska vuonna 2012 vali­taan joka tapauk­sessa uusi presi­dentti, oli sopiva nivel­kohta tarkis­tuk­sille nyt. Seuraava sopiva mahdol­li­suus perus­tus­lain toimi­vuu­den tarkas­te­luun on ehkä vasta vuonna 2024.

Ei ole vaati­nut kummois­ta­kaan poli­tii­kan seuraa­mista huoma­tak­seen, että perus­tus­lain tulkin­nasta ja sovel­ta­mi­sesta on ollut koko vuosi­kym­me­nen ajan erilai­sia näke­myk­siä. Tuona aikana presi­den­tin kanssa yhteis­työtä on ehti­nyt teke­mään kolme eri halli­tus­poh­jaa. Ongel­mia ovat tuot­ta­neet risteä­vät tulkin­nat edus­tau­tu­mi­sesta EU-yhteyk­sissä sekä parla­men­taa­ri­sen vastuun puute osassa ulko- ja EU-poli­tiik­kaa.

Valtiomme tärkeim­mistä säädök­sistä ei voi olla pysy­vää tulkin­tae­ri­mie­li­syyttä. Se syö luot­ta­musta poli­tii­kan jatku­vuu­teen yli vaalien ja eri toimi­joi­den. Tämä jatku­vuu­den tuoma sosi­aa­li­nen pääoma on toimi­van demo­kraat­ti­sen yhteis­kun­nan yksi mittari. Siksi toimi­van demo­kra­tian ehto on perus­tus­lain ja sen tulkin­to­jen yksi­se­lit­tei­syys tärkeim­pien säädös­ten kohdalla.

Kokoo­muk­sen johdon­mu­kai­nen linja valtio­sään­tö­uu­dis­tuk­sissa on ollut jo lähes puoli vuosi­sa­taa euroop­pa­lai­sen parla­men­ta­ris­min koros­ta­mi­nen. Se linja ei ole muut­tu­nut - eikä muutu - päivän­po­li­tii­kan peli­ti­lan­teen mukaan. Linja ei myös­kään ole muut­tu­nut eikä muutu riip­puen siitä, kuka tai minkä puolu­een edus­taja on presi­dent­tinä tai sellai­seksi mahdol­li­sesti pyrki­mässä. Kokoo­muk­sen mielestä perus­tus­laki on aivan liian tärkeä asia alis­tet­ta­vaksi puolue- tai henki­lö­po­li­ti­koin­nille.

Kokoo­mus kannat­taa euroop­pa­lai­sen parla­men­ta­ris­min vahvis­ta­mista, koska se on kansan­val­taa parhaim­mil­laan. Edus­kunta edus­taa kansaa. Halli­tuk­sen sekä päämi­nis­te­rin on koko ajan nautit­tava edus­kun­nan enem­mis­tön luot­ta­musta toimiinsa. Päämi­nis­teri ei voi siten toimia omaval­tai­sesti. Linjauk­sista on sovit­tava halli­tuk­sessa yhtei­sesti monen puolu­een kesken. Lisäksi edus­kun­nan luot­ta­mus toimeen­pa­no­val­lalle toimii erin­omai­sena kansan luot­ta­muk­sen mitta­rina vaalien välillä. Se voi myös häipyä hetkessä, kuten nykyi­sen­kin perus­tus­lain aikana on nähty.

Esimerk­kejä toimi­van parla­men­ta­ris­min vasta­koh­dasta voi hakea presi­dentti Urho Kekko­sen kaudelta. Silloin koko ulko­po­li­tiikka ja käytän­nössä sisä­po­li­tiik­ka­kin oli yhden ihmi­sen vallassa, riip­pu­matta käyty­jen vaalien tulok­sista. Mikään vaali­voitto ei riit­tä­nyt esimer­kiksi avaa­maan ovia halli­tuk­seen, jos se ei presi­den­tille sopi­nut. Ja presi­dentti taas valit­tiin jatka­maan valit­si­ja­mies­ten väli­tyk­sellä, puoluei­den ohjauk­sessa, välillä jopa poik­keus­lailla. Siitä oli kansan­valta kaukana.

Kokoo­muk­sella avoin toimin­ta­tyyli

Kokoo­mus on jo vuosia toimi­nut vähän toisin, kuin mihin suoma­lai­sessa poli­tii­kassa on totuttu. Tärkeim­mät ohje­nuo­ramme ovat avoi­muus ja rehel­li­syys. Kuun­te­lemme kansa­lai­sia ja vasti­neeksi kerromme avoi­mesti mitä mieltä olemme ja millä perus­teilla. Suoma­lai­set ovat saaneet liian kauan tottua siihen, että puolu­eet muti­se­vat ympä­ri­pyö­reyk­siä ja halua­vat päät­tää asioista sulje­tuissa kabi­ne­teissa. Me haluamme kansa­lai­set keskus­te­le­maan ja arvioi­maan asioita. Tämä tyylien ero näkyy myös presi­den­tin valta­oi­keuk­sien tarkas­te­lussa.

Kokoo­mus kertoi jo puolue­ko­kouk­sensa linjauk­sella kesällä 2008 perus­tel­lun ja selkeän näke­myk­sensä asiaan. Kansa­lai­set ja muut puolu­eet pystyi­vät siltä pohjalta arvioi­maan omia näke­myk­si­ään. Kokoo­muk­sen kanta ja iden­ti­teetti asiassa on ollut koko ajan selvä.

Myös toimin­ta­tyy­limme on ollut johdon­mu­kai­nen. Perus­tus­laki on mieles­tämme niin tärkeä asia yhteis­kun­nas­samme, että sen uudis­ta­mi­nen ei saa olla puolue­po­liit­ti­sen takti­sen kinas­te­lun tai halli­tus-oppo­si­tio­po­li­tii­kan väli­neenä. Siksi olemme halun­neet hakea edus­kun­ta­puo­luei­den laajan enem­mis­tön, mukaan lukien kolmen suuren puolu­een, yhtei­sym­mär­rystä asiassa. Tätä yhtei­sym­mär­rystä on haettu Taxel­lin komi­teassa.

Toimin­ta­ta­pamme on myös se, että yhdessä sovit­tuun linjaan sitou­du­taan. Jos edel­ly­tyk­siä halua­miimme uudis­tuk­siin laajalla parla­men­taa­ri­sella pohjalla ei ole, niin hyväk­symme asian. Itsear­voi­nen voit­ta­jien ja häviä­jien etsi­mi­nen ratkai­suista on lähinnä surul­lista. Olemme puolueina altis­ta­neet itsemme proses­siin, jossa jokai­sella on veto-oikeus uudis­tuk­siin. Silloin edetään hitaim­man tahdissa. Tällai­nen prosessi on kuiten­kin perus­tus­la­kia tarkas­tel­taessa tarpeeksi arvo­kas sekä osoit­taa kauko­nä­köistä viisautta. Näin tulemme myös Taxel­lin työryh­män loppu­tu­lok­seen suhtau­tu­maan.

En lähde arvuut­te­le­maan muiden puoluei­den motii­veja heidän kantoi­hinsa. Sen voin kuiten­kin vakuut­taa, että Kokoo­mus on tule­vai­suu­des­sa­kin perus­tus­la­kia tarkas­tel­taessa samalla linjalla. Siihen ei vaikuta puolu­eemme oppo­si­tio- tai halli­tus­a­sema, päivän­po­liit­ti­nen peli­ti­lanne eikä kulloi­sen­kin tai mahdol­li­sesti seuraa­van presi­den­tin puolue­kanta tai henkilö.
[Kirjoi­tus on julkaistu MTV3:n verk­ko­ko­lum­nina 7.2.2010]

« Takai­sin

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

15.6.2024

Petteri Orpon linja­puhe puolue­ko­kouk­sessa 2024

Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Hyvä puolue­ko­kous, Muis­tat­teko tunnel­man Kala­joella kaksi vuotta sitten? Ilmassa oli tahtoa ja päät­tä­väi­syyttä. Olimme nähneet, mihin vasem­mis­to­hal­li­tus

15.6.2024

Kokoo­mus valitsi Petteri Orpon jatka­maan puheen­joh­ta­jana

Orpo on ollut puheen­joh­ta­jana yhtä­jak­soi­sesti vuodesta 2016. Päämi­nis­te­rinä hän on ollut kesä­kuusta 2023 alkaen. Kokoo­muk­sen puheen­joh­ta­jan kausi on kaksi­vuo­ti­nen. Tampe­reella

12.6.2024

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män keskus­te­lua­vaus hyvästä lapsuu­desta ja sen suoje­lusta

Tämä julkaisu on kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män keskus­te­lua­vaus lasten­suo­je­lun uudis­tus­työ­hön. Kyse on isosta urakasta, joka ei tule valmiiksi tällä vaali­kau­della tai tämän

Skip to content