Perkiö: Suomen näytettävä esimerkkiä ilmas­to­tal­koissa – kokoomus.fi
MENU
Perkiö: Suomen näytettävä esimerkkiä ilmas­to­tal­koissa

Perkiö: Suomen näytettävä esimerkkiä ilmas­to­tal­koissa

Julkaistu: 17.11.2008 Uncategorized

Ihmis­kunta on suurimman haasteensa edessä. Ihmisen osuudesta ilmas­ton­muu­tokseen vallitsee laaja yhtei­sym­märrys. Tiedeyh­teisön mukaan kasvi­huo­ne­kaa­su­päästöjä on vähen­nettävä jopa 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Haaste on maail­man­laa­juinen.

Euroopan unioni on jo sisäi­sesti sopinut merkit­tä­vistä päästö­vä­hen­nyk­sistä ja uusiu­tuvan energian lisää­mi­sestä. Sinivihreä hallitus on lähtenyt määrä­tie­toi­sesti torjumaan ilmas­ton­muu­tosta ja toteut­tamaan EU:n ilmas­to­ta­voit­teita. Suomen kaltaisten varak­kaiden teolli­suus­maiden tulee olla eturin­ta­massa ja näyttää esimerkkiä. Valtio­neu­voston selonteko pitkän aikavälin ilmasto- ja energia­stra­te­giasta linjaa ne keinot, joilla Suomi parantaa energia­te­hok­kuutta, vähentää päästöjään ja lisää uusiu­tuvan energian osuutta EU:n vaatimaan 38 prosenttiin asti.

Suurin vastuu muutoksen toimeen­pa­nosta on meillä poliit­ti­silla päättä­jillä. Jokaisen suoma­laisen tulee myös omakoh­tai­sesti tarkas­tella elinta­pojaan ja niiden vaiku­tusta ilmastoon. Miten asumme, liikumme ja jopa se, mitä syömme ja juomme, vaikuttaa ilmastoon. Yleisen ilmas­to­tie­toi­suuden lisää­mi­sessä myös kansa­lais­jär­jestöt tekevät tärkeää työtä. Nyt käsit­te­lyssä oleva strategia on alku suunnan­muu­tokseen. Tavoit­teena on Suomi, jonka kasvu­huo­ne­kaa­su­päästöt ovat alhaiset ja jonka kasvavat metsät sitovat hiili­diok­sidia.

Suomen erityis­piir­teitä ovat kylmä ilmasto, pitkät välimatkat ja energiain­ten­sii­vinen teollisuus, minkä vuoksi energia on meille erityisen tärkeä. Haasteena on löytää keinot, joilla samaan aikaan toteu­tetaan päästöjen vähene­minen ja energia­te­hok­kuuden paran­ta­minen, turvataan energian saatavuus ja hinta sekä säily­tetään hyvä ympäris­töntila ja työllisyys.

Kokoomus on sitou­tunut ilmas­ton­muu­toksen torju­miseen. Mieles­tämme ilmas­to­ta­voitteet saavu­tetaan parhaiten järki­vih­reällä lähes­ty­mis­ta­valla. Ensisi­jai­sesti on otettava huomioon päästöjen vähen­tä­minen ja ilmas­to­toimien kustan­nus­te­hokkuus. Energian hinta tullee nousemaan joka tapauk­sessa, mutta olisi vastuu­tonta antaa energian hinnan kivuta miten korkealle vain kulut­tajan kukka­rosta ja kilpai­lu­ky­vystä piittaa­matta. Kokoo­muksen tavoit­teena on siis päästöt­tö­myyden lisäksi taata kohtuul­linen energian hinta kulut­ta­jalle ja teolli­suu­delle. Näin luomme maahamme edelleen inves­tointeja ja työpaikkoja. Heikke­nevän talouden oloissa ilmas­to­ta­voitteet on sovitettava yhteen työlli­syyden ylläpi­tä­misen kanssa.

Julki­suu­dessa keskustelu EU:n tavoit­teista on keskit­tynyt suurelta osin uusiu­tuvan energian lisää­miseen. Päästö­vä­hen­nysten kannalta olisi kuitenkin tärkeää kohentaa nimenomaan energian säästöä ja energia­te­hok­kuutta. Se säästää sekä ympäristöä että taloutta.

Energia­te­hok­kuutta saadaan aikaan yhdys­kun­ta­ra­ken­teiden uudis­ta­mi­sella. Uusien asuina­lueiden on tukeu­duttava olemassa olevaan infra­struk­tuuriin, kauko­lämpöön ja joukko­lii­ken­teeseen. Eheä yhdys­kun­ta­ra­kenne mahdol­listaa viihtyisän ja vihreän ympäristön samalla, kun liikku­minen ja asuminen säästävät energiaa ja ohjaavat asukkaita luonte­vasti ympäris­töys­tä­väl­lisiin ratkai­suihin. Haja-asutusa­lueilla energia­te­hok­kuutta parantaa esimer­kiksi talokoh­tainen uusiu­tuvan energian käyttö.

Raken­nuk­sille, koneille, sähkö­lait­teille ja autoille on luotava yhä tiuken­tuvat energia­te­hok­kuuden vaati­mukset. Pienta­lojen asukkaat voivat muuttaa talojaan energia­te­hok­kaam­miksi laajen­tuvan kotita­lous­vä­hen­nyksen avulla. Energia­tukia on saata­vissa muillekin raken­nuk­sille lämpö­pump­puihin, lämmön talteen­ottoon sekä pelletti- ja aurin­koe­ner­giaan siirty­mi­seksi.

Muita Kokoo­muksen kannat­tamia energia­te­hok­kuutta paran­tavia toimia ovat muun muassa vähäpääs­töisten autojen käyttöönoton edistä­minen ja joukko­lii­kenteen kehit­tä­minen. Huomat­tavaa energian­säästöä saisimme myös hyödyn­tä­mällä vesis­töihin johdet­tavia lämpimiä vesiä kauko­lämpönä. Tämä toimenpide paran­taisi myös Itämeren tilaa.

Ilmas­ton­muutos on Suomelle myös mahdol­lisuus. Tekno­logian kehit­ty­minen ja innovaatiot ovat avaina­se­massa, jotta merkit­tävät päästö­vä­hen­nykset todella saadaan aikaan koko maail­massa. Näin ollen on järkevää lähteä liikkeelle ripeästi ja pyrkiä ilmas­to­rat­kai­sujen edellä­kä­vi­jäksi, koska alan markkinat ovat kovassa kasvussa. Uusiu­tuvan energian edistä­minen voi olla Suomessa myös työllisyys- ja aluepo­liit­ti­sesti perus­teltua, sillä esimer­kiksi puupe­räisen energian tuotanto luo uusia mahdol­li­suuksia erityi­sesti Keski-, Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Omava­rai­suuden ja huolto­var­muuden merkitys on kasvanut talou­del­lisen epävar­muuden myötä. Suomi on erityisen riippu­vainen tuontie­ner­giasta, sillä jopa 70 prosenttia energias­tamme tuodaan muualta. Sähkön­tuo­tan­nossa Suomella on kuitenkin hyvät mahdol­li­suudet parantaa omava­rai­suutta ja poistaa riippuvuus tuonti­säh­köstä. Kokoomus onkin täysin strate­giassa esitetyn sähkön­tuo­tannon omava­rai­suus­lin­jauksen takana.

Uusiutuva energia - niin sähkö kuin lämpökin - on mahdol­lista tuottaa kotimai­sista raaka-aineista. Myös Suomen suuret turve­varat auttavat omava­rai­suuden vahvis­ta­mi­sessa. Kokoo­muksen eduskun­ta­ryhmä kannattaa turpeen ilmaston kannalta kestävää energia­käyttöä.

Uusiu­tuvan energian mittava lisää­minen on perus­teltua päästö­vä­hen­nysten, omava­rai­suuden ja työlli­syyden näkökul­masta. Se kuitenkin aiheuttaa myös ympäris­tö­vai­ku­tuksia. Kokoo­muksen eduskun­ta­ryhmä korostaa, että esimer­kiksi metsien lisääntyvä energia­käyttö voidaan toteuttaa vain siten, että kestävä kehitys ja metsien rooli hiili­nieluna eivät vaarannu.

Suomen kansan­ta­louden kannalta puu kannattaa käyttää ensisi­jassa arvok­kaiden vienti­tuot­teiden raaka-aineeksi. Tämän lisäksi hyödyn­netään kaikki syntyvä jätepuu, jäteliemet, kuoret ja puru bioener­giana. Puutuot­teilla on paljon vienti­mah­dol­li­suuksia, ja ne ovat myös ilmaston kannalta erittäin suosi­tel­tavia, sillä ne toimivat hiili­va­ras­toina. Puu voidaan käyttää energiaksi elinkaa­rensa loppu­päässä, jolloin sen energia­si­sältö on vielä tallella.

Kuten strate­giassa linjataan, uusiu­tuvaa energiaa on lähdettävä lisäämään heti ja voimalla. Kokoo­muksen eduskun­ta­ryhmä huomauttaa, että kansan­ta­louden kannalta on ehdot­toman tärkeää, että suunni­tel­tujen toimien kustan­nus­te­hokkuus selvi­tetään ja toimet toteu­tetaan tehok­kuus­jär­jes­tyk­sessä.

Ensin otetaan käyttöön markki­naeh­toi­sesti kannat­tavin energia, kuten vesivoiman tehon­ko­ro­tukset, puun tarkempi käyttö, lämpö­pumput sekä jätteiden energia­si­sällön hyödyn­tä­minen. Näiden lisäksi tuuli­voiman kapasi­teetti nostetaan nykyi­sestä reilusta 100 megawa­tista 2 000 megawattiin. Kokoomus korostaa, että tuuli­voi­ma­loiden ympäris­tö­vai­ku­tukset on otettava tarkkaan huomioon, jotta hyvää asiaa ei pilata voima­loiden taita­mat­to­malla sijoit­ta­mi­sella esimer­kiksi linnuston vahin­goksi tai merkit­tävien maisema- ja meluhait­tojen takia.

Yhteis­kuntaa on ohjattava vähähii­li­syyttä kohti. Ohjaus­kei­nojen, kuten inves­toin­ti­tukien ja syöttö­ta­riffien, tulee palvella sekä ilmastoa että taloutta. Näin ollen ohjaus­keinot on valittava siten, että ne todella vähen­tävät päästöjä, ovat kustan­nus­te­hok­kaita eivätkä vääristä markki­noita.

Myös ekolo­gi­silla verouu­dis­tuk­silla voidaan ohjata käyttäy­ty­mistä. Erinomainen esimerkki tästä on jo toteu­tettu autoveron porrastus päästöjen mukaan. Näin porkka­noiden avulla edetään energia­te­hok­kaampaan suuntaan siten, että kulut­ta­jilla on vapaus punnita omia valin­tojaan, ja ilmaston kannalta parempia vaihtoehtoja kannattaa valita.

Teolli­suu­temme on energia­te­hok­kuu­dessa maailman kärki­si­joilla ja tuotanto tapahtuu puhtaammin kuin monissa muissa maissa. Kokoomus on koko strate­giatyön ajan koros­tanut, että elinkei­noe­lämän tarpeet ja siten työpaik­kojen säily­minen tulee huomioida sähkön­saannin osalta myös tulevai­suu­dessa. Tämä periaate onkin hyvin strate­giassa mukana.

Sähkön­ku­lu­tuksen rajoit­ta­mi­sesta ei siis pidä tehdä itsetar­koi­tusta, vaan nimenomaan päästöt­tö­mästä tuotan­nosta. Suomessa sähköä on mahdol­lista tuottaa päästöt­tö­mästi uusiu­tu­valla energialla ja ydinvoi­malla, jolloin energian­käyttö suuntautuu fossii­li­sista polttoai­neista päästöt­tömään sähköön.

Pohjoi­sesta sijain­nis­tamme huoli­matta myös aurin­koe­nergian hyödyn­tä­mistä on laajen­nettava. Tekno­logian kehit­tyessä hiili­diok­sidin talteenotto ja varas­tointi voi osin ratkaista kivihiilen käyttöön liittyviä ongelmia. Halli­tuksen on tärkeää tukea toimillaan näiden CCS-kokei­lu­hank­keiden toteut­ta­mista Suomessa.

Kokoo­muksen eduskun­ta­ryhmä pitää valtio­neu­voston ilmasto- ja energia­po­liit­tisia linjauksia valtaosin hyvinä. Kokoo­muksen painopiste ilmasto- ja energia­po­li­tii­kassa on päästöt­tömyys. Päästöt­tö­myyteen johtavat toimet on otettava laajasti käyttöön yhteis­kunnan kaikilla sekto­reilla. Toimen­piteet punnitaan järki­vih­reästi siten, että ne ovat kustan­nus­te­hok­kaita ja mahdol­li­simman markki­naeh­toisia sekä ennen kaikkea aidosti vähen­tävät päästöjä. Näin Suomi voi toimia ilmas­to­po­li­tiikan ja -tekno­logian edellä­kä­vijänä, torjua ilmas­ton­muu­tosta tehok­kaasti, säilyttää kilpai­lu­ky­kynsä sekä luoda uutta työtä ja hyvin­vointia.


Kuvat


Kokoomus.fi