Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Perkiö: Suomen näytet­tävä esimerk­kiä ilmas­to­tal­koissa

Perkiö: Suomen näytet­tävä esimerk­kiä ilmas­to­tal­koissa

Julkaistu:

Ihmis­kunta on suurim­man haas­teensa edessä. Ihmi­sen osuu­desta ilmas­ton­muu­tok­seen vallit­see laaja yhtei­sym­mär­rys. Tiedeyh­tei­sön mukaan kasvi­huo­ne­kaa­su­pääs­töjä on vähen­net­tävä jopa 80 prosent­tia vuoteen 2050 mennessä. Haaste on maail­man­laa­jui­nen.

Euroo­pan unioni on jo sisäi­sesti sopi­nut merkit­tä­vistä pääs­tö­vä­hen­nyk­sistä ja uusiu­tu­van ener­gian lisää­mi­sestä. Sini­vih­reä halli­tus on lähte­nyt määrä­tie­toi­sesti torju­maan ilmas­ton­muu­tosta ja toteut­ta­maan EU:n ilmas­to­ta­voit­teita. Suomen kaltais­ten varak­kai­den teol­li­suus­mai­den tulee olla eturin­ta­massa ja näyt­tää esimerk­kiä. Valtio­neu­vos­ton selon­teko pitkän aika­vä­lin ilmasto- ja ener­gia­stra­te­giasta linjaa ne keinot, joilla Suomi paran­taa ener­gia­te­hok­kuutta, vähen­tää pääs­tö­jään ja lisää uusiu­tu­van ener­gian osuutta EU:n vaati­maan 38 prosent­tiin asti.

Suurin vastuu muutok­sen toimeen­pa­nosta on meillä poliit­ti­silla päät­tä­jillä. Jokai­sen suoma­lai­sen tulee myös omakoh­tai­sesti tarkas­tella elin­ta­po­jaan ja niiden vaiku­tusta ilmas­toon. Miten asumme, liikumme ja jopa se, mitä syömme ja juomme, vaikut­taa ilmas­toon. Ylei­sen ilmas­to­tie­toi­suu­den lisää­mi­sessä myös kansa­lais­jär­jes­töt teke­vät tärkeää työtä. Nyt käsit­te­lyssä oleva stra­te­gia on alku suun­nan­muu­tok­seen. Tavoit­teena on Suomi, jonka kasvu­huo­ne­kaa­su­pääs­töt ovat alhai­set ja jonka kasva­vat metsät sito­vat hiili­diok­si­dia.

Suomen erityis­piir­teitä ovat kylmä ilmasto, pitkät väli­mat­kat ja ener­giain­ten­sii­vi­nen teol­li­suus, minkä vuoksi ener­gia on meille erityi­sen tärkeä. Haas­teena on löytää keinot, joilla samaan aikaan toteu­te­taan pääs­tö­jen vähe­ne­mi­nen ja ener­gia­te­hok­kuu­den paran­ta­mi­nen, turva­taan ener­gian saata­vuus ja hinta sekä säily­te­tään hyvä ympä­ris­tön­tila ja työl­li­syys.

Kokoo­mus on sitou­tu­nut ilmas­ton­muu­tok­sen torju­mi­seen. Mieles­tämme ilmas­to­ta­voit­teet saavu­te­taan parhai­ten järki­vih­reällä lähes­ty­mis­ta­valla. Ensi­si­jai­sesti on otet­tava huomioon pääs­tö­jen vähen­tä­mi­nen ja ilmas­to­toi­mien kustan­nus­te­hok­kuus. Ener­gian hinta tullee nouse­maan joka tapauk­sessa, mutta olisi vastuu­tonta antaa ener­gian hinnan kivuta miten korkealle vain kulut­ta­jan kukka­rosta ja kilpai­lu­ky­vystä piit­taa­matta. Kokoo­muk­sen tavoit­teena on siis pääs­töt­tö­myy­den lisäksi taata kohtuul­li­nen ener­gian hinta kulut­ta­jalle ja teol­li­suu­delle. Näin luomme maahamme edel­leen inves­toin­teja ja työpaik­koja. Heik­ke­ne­vän talou­den oloissa ilmas­to­ta­voit­teet on sovi­tet­tava yhteen työl­li­syy­den yllä­pi­tä­mi­sen kanssa.

Julki­suu­dessa keskus­telu EU:n tavoit­teista on keskit­ty­nyt suurelta osin uusiu­tu­van ener­gian lisää­mi­seen. Pääs­tö­vä­hen­nys­ten kannalta olisi kuiten­kin tärkeää kohen­taa nime­no­maan ener­gian sääs­töä ja ener­gia­te­hok­kuutta. Se sääs­tää sekä ympä­ris­töä että taloutta.

Ener­gia­te­hok­kuutta saadaan aikaan yhdys­kun­ta­ra­ken­tei­den uudis­ta­mi­sella. Uusien asui­na­luei­den on tukeu­dut­tava olemassa olevaan infra­struk­tuu­riin, kauko­läm­pöön ja jouk­ko­lii­ken­tee­seen. Eheä yhdys­kun­ta­ra­kenne mahdol­lis­taa viih­tyi­sän ja vihreän ympä­ris­tön samalla, kun liik­ku­mi­nen ja asumi­nen sääs­tä­vät ener­giaa ja ohjaa­vat asuk­kaita luon­te­vasti ympä­ris­töys­tä­väl­li­siin ratkai­sui­hin. Haja-asutusa­lueilla ener­gia­te­hok­kuutta paran­taa esimer­kiksi talo­koh­tai­nen uusiu­tu­van ener­gian käyttö.

Raken­nuk­sille, koneille, sähkö­lait­teille ja autoille on luotava yhä tiuken­tu­vat ener­gia­te­hok­kuu­den vaati­muk­set. Pien­ta­lo­jen asuk­kaat voivat muut­taa talo­jaan ener­gia­te­hok­kaam­miksi laajen­tu­van koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen avulla. Ener­gia­tu­kia on saata­vissa muil­le­kin raken­nuk­sille lämpö­pump­pui­hin, lämmön talteen­ot­toon sekä pelletti- ja aurin­koe­ner­gi­aan siir­ty­mi­seksi.

Muita Kokoo­muk­sen kannat­ta­mia ener­gia­te­hok­kuutta paran­ta­via toimia ovat muun muassa vähä­pääs­töis­ten auto­jen käyt­töön­o­ton edis­tä­mi­nen ja jouk­ko­lii­ken­teen kehit­tä­mi­nen. Huomat­ta­vaa ener­gian­sääs­töä saisimme myös hyödyn­tä­mällä vesis­töi­hin johdet­ta­via lämpi­miä vesiä kauko­läm­pönä. Tämä toimen­pide paran­taisi myös Itäme­ren tilaa.

Ilmas­ton­muu­tos on Suomelle myös mahdol­li­suus. Tekno­lo­gian kehit­ty­mi­nen ja inno­vaa­tiot ovat avai­na­se­massa, jotta merkit­tä­vät pääs­tö­vä­hen­nyk­set todella saadaan aikaan koko maail­massa. Näin ollen on järke­vää lähteä liik­keelle ripeästi ja pyrkiä ilmas­to­rat­kai­su­jen edel­lä­kä­vi­jäksi, koska alan mark­ki­nat ovat kovassa kasvussa. Uusiu­tu­van ener­gian edis­tä­mi­nen voi olla Suomessa myös työl­li­syys- ja alue­po­liit­ti­sesti perus­tel­tua, sillä esimer­kiksi puupe­räi­sen ener­gian tuotanto luo uusia mahdol­li­suuk­sia erityi­sesti Keski-, Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Omava­rai­suu­den ja huol­to­var­muu­den merki­tys on kasva­nut talou­del­li­sen epävar­muu­den myötä. Suomi on erityi­sen riip­pu­vai­nen tuon­tie­ner­giasta, sillä jopa 70 prosent­tia ener­gias­tamme tuodaan muualta. Sähkön­tuo­tan­nossa Suomella on kuiten­kin hyvät mahdol­li­suu­det paran­taa omava­rai­suutta ja pois­taa riip­pu­vuus tuon­ti­säh­köstä. Kokoo­mus onkin täysin stra­te­giassa esite­tyn sähkön­tuo­tan­non omava­rai­suus­lin­jauk­sen takana.

Uusiu­tuva ener­gia - niin sähkö kuin lämpö­kin - on mahdol­lista tuot­taa koti­mai­sista raaka-aineista. Myös Suomen suuret turve­va­rat autta­vat omava­rai­suu­den vahvis­ta­mi­sessa. Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä kannat­taa turpeen ilmas­ton kannalta kestä­vää ener­gia­käyt­töä.

Uusiu­tu­van ener­gian mittava lisää­mi­nen on perus­tel­tua pääs­tö­vä­hen­nys­ten, omava­rai­suu­den ja työl­li­syy­den näkö­kul­masta. Se kuiten­kin aiheut­taa myös ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­sia. Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä koros­taa, että esimer­kiksi metsien lisään­tyvä ener­gia­käyttö voidaan toteut­taa vain siten, että kestävä kehi­tys ja metsien rooli hiili­nie­luna eivät vaarannu.

Suomen kansan­ta­lou­den kannalta puu kannat­taa käyt­tää ensi­si­jassa arvok­kai­den vien­ti­tuot­tei­den raaka-aineeksi. Tämän lisäksi hyödyn­ne­tään kaikki syntyvä jäte­puu, jäte­lie­met, kuoret ja puru bioener­giana. Puutuot­teilla on paljon vien­ti­mah­dol­li­suuk­sia, ja ne ovat myös ilmas­ton kannalta erit­täin suosi­tel­ta­via, sillä ne toimi­vat hiili­va­ras­toina. Puu voidaan käyt­tää ener­giaksi elin­kaa­rensa loppu­päässä, jolloin sen ener­gia­si­sältö on vielä tallella.

Kuten stra­te­giassa linja­taan, uusiu­tu­vaa ener­giaa on lähdet­tävä lisää­mään heti ja voimalla. Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä huomaut­taa, että kansan­ta­lou­den kannalta on ehdot­to­man tärkeää, että suun­ni­tel­tu­jen toimien kustan­nus­te­hok­kuus selvi­te­tään ja toimet toteu­te­taan tehok­kuus­jär­jes­tyk­sessä.

Ensin otetaan käyt­töön mark­ki­naeh­toi­sesti kannat­ta­vin ener­gia, kuten vesi­voi­man tehon­ko­ro­tuk­set, puun tarkempi käyttö, lämpö­pum­put sekä jättei­den ener­gia­si­säl­lön hyödyn­tä­mi­nen. Näiden lisäksi tuuli­voi­man kapa­si­teetti noste­taan nykyi­sestä reilusta 100 megawa­tista 2 000 megawat­tiin. Kokoo­mus koros­taa, että tuuli­voi­ma­loi­den ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­set on otet­tava tark­kaan huomioon, jotta hyvää asiaa ei pilata voima­loi­den taita­mat­to­malla sijoit­ta­mi­sella esimer­kiksi linnus­ton vahin­goksi tai merkit­tä­vien maisema- ja melu­hait­to­jen takia.

Yhteis­kun­taa on ohjat­tava vähä­hii­li­syyttä kohti. Ohjaus­kei­no­jen, kuten inves­toin­ti­tu­kien ja syöt­tö­ta­rif­fien, tulee palvella sekä ilmas­toa että taloutta. Näin ollen ohjaus­kei­not on valit­tava siten, että ne todella vähen­tä­vät pääs­töjä, ovat kustan­nus­te­hok­kaita eivätkä vääristä mark­ki­noita.

Myös ekolo­gi­silla vero­uu­dis­tuk­silla voidaan ohjata käyt­täy­ty­mistä. Erin­omai­nen esimerkki tästä on jo toteu­tettu auto­ve­ron porras­tus pääs­tö­jen mukaan. Näin pork­ka­noi­den avulla edetään ener­gia­te­hok­kaam­paan suun­taan siten, että kulut­ta­jilla on vapaus punnita omia valin­to­jaan, ja ilmas­ton kannalta parem­pia vaih­toeh­toja kannat­taa valita.

Teol­li­suu­temme on ener­gia­te­hok­kuu­dessa maail­man kärki­si­joilla ja tuotanto tapah­tuu puhtaam­min kuin monissa muissa maissa. Kokoo­mus on koko stra­te­gia­työn ajan koros­ta­nut, että elin­kei­noe­lä­män tarpeet ja siten työpaik­ko­jen säily­mi­nen tulee huomioida sähkön­saan­nin osalta myös tule­vai­suu­dessa. Tämä peri­aate onkin hyvin stra­te­giassa mukana.

Sähkön­ku­lu­tuk­sen rajoit­ta­mi­sesta ei siis pidä tehdä itse­tar­koi­tusta, vaan nime­no­maan pääs­töt­tö­mästä tuotan­nosta. Suomessa sähköä on mahdol­lista tuot­taa pääs­töt­tö­mästi uusiu­tu­valla ener­gialla ja ydin­voi­malla, jolloin ener­gian­käyttö suun­tau­tuu fossii­li­sista polt­toai­neista pääs­töt­tö­mään sähköön.

Pohjoi­sesta sijain­nis­tamme huoli­matta myös aurin­koe­ner­gian hyödyn­tä­mistä on laajen­net­tava. Tekno­lo­gian kehit­tyessä hiili­diok­si­din talteen­otto ja varas­tointi voi osin ratkaista kivi­hii­len käyt­töön liit­ty­viä ongel­mia. Halli­tuk­sen on tärkeää tukea toimil­laan näiden CCS-kokei­lu­hank­kei­den toteut­ta­mista Suomessa.

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä pitää valtio­neu­vos­ton ilmasto- ja ener­gia­po­liit­ti­sia linjauk­sia valtao­sin hyvinä. Kokoo­muk­sen pain­opiste ilmasto- ja ener­gia­po­li­tii­kassa on pääs­töt­tö­myys. Pääs­töt­tö­myy­teen johta­vat toimet on otet­tava laajasti käyt­töön yhteis­kun­nan kaikilla sekto­reilla. Toimen­pi­teet punni­taan järki­vih­reästi siten, että ne ovat kustan­nus­te­hok­kaita ja mahdol­li­sim­man mark­ki­naeh­toi­sia sekä ennen kaik­kea aidosti vähen­tä­vät pääs­töjä. Näin Suomi voi toimia ilmas­to­po­li­tii­kan ja -tekno­lo­gian edel­lä­kä­vi­jänä, torjua ilmas­ton­muu­tosta tehok­kaasti, säilyt­tää kilpai­lu­ky­kynsä sekä luoda uutta työtä ja hyvin­voin­tia.


Kuvat

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

15.10.2024

Suomella ei ole enää varaa lykätä työmark­ki­noi­den uudis­ta­mista

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro väli­ky­sy­myk­seen palk­­ka­­tasa-arvosta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Suoma­lais­ten hyvin­vointi nojaa menes­ty­viin ja kilpai­lu­ky­kyi­siin vien­tiy­ri­tyk­siin, jotka tuovat meille vero­tu­loja, työpaik­koja ja

12.10.2024

Työmi­nis­te­rin puhe yrit­tä­jille

Työmi­nis­teri Arto Sato­sen puhe Valta­kun­nal­lis­ten yrit­tä­jä­päi­vien yrit­tä­jä­gaa­lassa 12.10. Arvoi­sat yrit­tä­jät, hyvät ystä­vät, Teidän merki­tyk­senne isän­maan menes­tyk­selle on aivan perus­ta­van­laa­tui­nen. Talou­den

9.10.2024

Halli­tus kehit­tää sovit­te­lu­jär­jes­tel­mää kansan­ta­lou­den koko­nai­se­dun turvaa­mi­seksi

Päämi­nis­teri Petteri Orpon halli­tuk­sen ohjel­massa on linjattu tavoit­teeksi vien­ti­ve­toi­sen työmark­ki­na­mal­lin vahvis­ta­mi­nen. Halli­tus­oh­jel­ma­kir­jauk­sen mukai­sesti ”laissa työrii­to­jen sovit­te­lusta sääde­tään, että palkan­tar­kas­tus­ten yleistä

Skip to content