• FI
  • SV
  • MENU
    Perkiö: Suomen näytet­tävä esimerk­kiä ilmas­to­tal­koissa

    Perkiö: Suomen näytet­tävä esimerk­kiä ilmas­to­tal­koissa

    Julkaistu: 17.11.2008 Uncategorized

    Ihmis­kunta on suurim­man haas­teensa edessä. Ihmi­sen osuu­desta ilmas­ton­muu­tok­seen vallit­see laaja yhtei­sym­mär­rys. Tiedeyh­tei­sön mukaan kasvi­huo­ne­kaa­su­pääs­töjä on vähen­net­tävä jopa 80 prosent­tia vuoteen 2050 mennessä. Haaste on maail­man­laa­jui­nen.

    Euroo­pan unioni on jo sisäi­sesti sopi­nut merkit­tä­vistä pääs­tö­vä­hen­nyk­sistä ja uusiu­tu­van ener­gian lisää­mi­sestä. Sini­vih­reä halli­tus on lähte­nyt määrä­tie­toi­sesti torju­maan ilmas­ton­muu­tosta ja toteut­ta­maan EU:n ilmas­to­ta­voit­teita. Suomen kaltais­ten varak­kai­den teol­li­suus­mai­den tulee olla eturin­ta­massa ja näyt­tää esimerk­kiä. Valtio­neu­vos­ton selon­teko pitkän aika­vä­lin ilmasto- ja ener­gia­stra­te­giasta linjaa ne keinot, joilla Suomi paran­taa ener­gia­te­hok­kuutta, vähen­tää pääs­tö­jään ja lisää uusiu­tu­van ener­gian osuutta EU:n vaati­maan 38 prosent­tiin asti.

    Suurin vastuu muutok­sen toimeen­pa­nosta on meillä poliit­ti­silla päät­tä­jillä. Jokai­sen suoma­lai­sen tulee myös omakoh­tai­sesti tarkas­tella elin­ta­po­jaan ja niiden vaiku­tusta ilmas­toon. Miten asumme, liikumme ja jopa se, mitä syömme ja juomme, vaikut­taa ilmas­toon. Ylei­sen ilmas­to­tie­toi­suu­den lisää­mi­sessä myös kansa­lais­jär­jes­töt teke­vät tärkeää työtä. Nyt käsit­te­lyssä oleva stra­te­gia on alku suun­nan­muu­tok­seen. Tavoit­teena on Suomi, jonka kasvu­huo­ne­kaa­su­pääs­töt ovat alhai­set ja jonka kasva­vat metsät sito­vat hiili­diok­si­dia.

    Suomen erityis­piir­teitä ovat kylmä ilmasto, pitkät väli­mat­kat ja ener­giain­ten­sii­vi­nen teol­li­suus, minkä vuoksi ener­gia on meille erityi­sen tärkeä. Haas­teena on löytää keinot, joilla samaan aikaan toteu­te­taan pääs­tö­jen vähe­ne­mi­nen ja ener­gia­te­hok­kuu­den paran­ta­mi­nen, turva­taan ener­gian saata­vuus ja hinta sekä säily­te­tään hyvä ympä­ris­tön­tila ja työl­li­syys.

    Kokoo­mus on sitou­tu­nut ilmas­ton­muu­tok­sen torju­mi­seen. Mieles­tämme ilmas­to­ta­voit­teet saavu­te­taan parhai­ten järki­vih­reällä lähes­ty­mis­ta­valla. Ensi­si­jai­sesti on otet­tava huomioon pääs­tö­jen vähen­tä­mi­nen ja ilmas­to­toi­mien kustan­nus­te­hok­kuus. Ener­gian hinta tullee nouse­maan joka tapauk­sessa, mutta olisi vastuu­tonta antaa ener­gian hinnan kivuta miten korkealle vain kulut­ta­jan kukka­rosta ja kilpai­lu­ky­vystä piit­taa­matta. Kokoo­muk­sen tavoit­teena on siis pääs­töt­tö­myy­den lisäksi taata kohtuul­li­nen ener­gian hinta kulut­ta­jalle ja teol­li­suu­delle. Näin luomme maahamme edel­leen inves­toin­teja ja työpaik­koja. Heik­ke­ne­vän talou­den oloissa ilmas­to­ta­voit­teet on sovi­tet­tava yhteen työl­li­syy­den yllä­pi­tä­mi­sen kanssa.

    Julki­suu­dessa keskus­telu EU:n tavoit­teista on keskit­ty­nyt suurelta osin uusiu­tu­van ener­gian lisää­mi­seen. Pääs­tö­vä­hen­nys­ten kannalta olisi kuiten­kin tärkeää kohen­taa nime­no­maan ener­gian sääs­töä ja ener­gia­te­hok­kuutta. Se sääs­tää sekä ympä­ris­töä että taloutta.

    Ener­gia­te­hok­kuutta saadaan aikaan yhdys­kun­ta­ra­ken­tei­den uudis­ta­mi­sella. Uusien asui­na­luei­den on tukeu­dut­tava olemassa olevaan infra­struk­tuu­riin, kauko­läm­pöön ja jouk­ko­lii­ken­tee­seen. Eheä yhdys­kun­ta­ra­kenne mahdol­lis­taa viih­tyi­sän ja vihreän ympä­ris­tön samalla, kun liik­ku­mi­nen ja asumi­nen sääs­tä­vät ener­giaa ja ohjaa­vat asuk­kaita luon­te­vasti ympä­ris­töys­tä­väl­li­siin ratkai­sui­hin. Haja-asutusa­lueilla ener­gia­te­hok­kuutta paran­taa esimer­kiksi talo­koh­tai­nen uusiu­tu­van ener­gian käyttö.

    Raken­nuk­sille, koneille, sähkö­lait­teille ja autoille on luotava yhä tiuken­tu­vat ener­gia­te­hok­kuu­den vaati­muk­set. Pien­ta­lo­jen asuk­kaat voivat muut­taa talo­jaan ener­gia­te­hok­kaam­miksi laajen­tu­van koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen avulla. Ener­gia­tu­kia on saata­vissa muil­le­kin raken­nuk­sille lämpö­pump­pui­hin, lämmön talteen­ot­toon sekä pelletti- ja aurin­koe­ner­gi­aan siir­ty­mi­seksi.

    Muita Kokoo­muk­sen kannat­ta­mia ener­gia­te­hok­kuutta paran­ta­via toimia ovat muun muassa vähä­pääs­töis­ten auto­jen käyt­töön­o­ton edis­tä­mi­nen ja jouk­ko­lii­ken­teen kehit­tä­mi­nen. Huomat­ta­vaa ener­gian­sääs­töä saisimme myös hyödyn­tä­mällä vesis­töi­hin johdet­ta­via lämpi­miä vesiä kauko­läm­pönä. Tämä toimen­pide paran­taisi myös Itäme­ren tilaa.

    Ilmas­ton­muu­tos on Suomelle myös mahdol­li­suus. Tekno­lo­gian kehit­ty­mi­nen ja inno­vaa­tiot ovat avai­na­se­massa, jotta merkit­tä­vät pääs­tö­vä­hen­nyk­set todella saadaan aikaan koko maail­massa. Näin ollen on järke­vää lähteä liik­keelle ripeästi ja pyrkiä ilmas­to­rat­kai­su­jen edel­lä­kä­vi­jäksi, koska alan mark­ki­nat ovat kovassa kasvussa. Uusiu­tu­van ener­gian edis­tä­mi­nen voi olla Suomessa myös työl­li­syys- ja alue­po­liit­ti­sesti perus­tel­tua, sillä esimer­kiksi puupe­räi­sen ener­gian tuotanto luo uusia mahdol­li­suuk­sia erityi­sesti Keski-, Itä- ja Pohjois-Suomessa.

    Omava­rai­suu­den ja huol­to­var­muu­den merki­tys on kasva­nut talou­del­li­sen epävar­muu­den myötä. Suomi on erityi­sen riip­pu­vai­nen tuon­tie­ner­giasta, sillä jopa 70 prosent­tia ener­gias­tamme tuodaan muualta. Sähkön­tuo­tan­nossa Suomella on kuiten­kin hyvät mahdol­li­suu­det paran­taa omava­rai­suutta ja pois­taa riip­pu­vuus tuon­ti­säh­köstä. Kokoo­mus onkin täysin stra­te­giassa esite­tyn sähkön­tuo­tan­non omava­rai­suus­lin­jauk­sen takana.

    Uusiu­tuva ener­gia - niin sähkö kuin lämpö­kin - on mahdol­lista tuot­taa koti­mai­sista raaka-aineista. Myös Suomen suuret turve­va­rat autta­vat omava­rai­suu­den vahvis­ta­mi­sessa. Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä kannat­taa turpeen ilmas­ton kannalta kestä­vää ener­gia­käyt­töä.

    Uusiu­tu­van ener­gian mittava lisää­mi­nen on perus­tel­tua pääs­tö­vä­hen­nys­ten, omava­rai­suu­den ja työl­li­syy­den näkö­kul­masta. Se kuiten­kin aiheut­taa myös ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­sia. Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä koros­taa, että esimer­kiksi metsien lisään­tyvä ener­gia­käyttö voidaan toteut­taa vain siten, että kestävä kehi­tys ja metsien rooli hiili­nie­luna eivät vaarannu.

    Suomen kansan­ta­lou­den kannalta puu kannat­taa käyt­tää ensi­si­jassa arvok­kai­den vien­ti­tuot­tei­den raaka-aineeksi. Tämän lisäksi hyödyn­ne­tään kaikki syntyvä jäte­puu, jäte­lie­met, kuoret ja puru bioener­giana. Puutuot­teilla on paljon vien­ti­mah­dol­li­suuk­sia, ja ne ovat myös ilmas­ton kannalta erit­täin suosi­tel­ta­via, sillä ne toimi­vat hiili­va­ras­toina. Puu voidaan käyt­tää ener­giaksi elin­kaa­rensa loppu­päässä, jolloin sen ener­gia­si­sältö on vielä tallella.

    Kuten stra­te­giassa linja­taan, uusiu­tu­vaa ener­giaa on lähdet­tävä lisää­mään heti ja voimalla. Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä huomaut­taa, että kansan­ta­lou­den kannalta on ehdot­to­man tärkeää, että suun­ni­tel­tu­jen toimien kustan­nus­te­hok­kuus selvi­te­tään ja toimet toteu­te­taan tehok­kuus­jär­jes­tyk­sessä.

    Ensin otetaan käyt­töön mark­ki­naeh­toi­sesti kannat­ta­vin ener­gia, kuten vesi­voi­man tehon­ko­ro­tuk­set, puun tarkempi käyttö, lämpö­pum­put sekä jättei­den ener­gia­si­säl­lön hyödyn­tä­mi­nen. Näiden lisäksi tuuli­voi­man kapa­si­teetti noste­taan nykyi­sestä reilusta 100 megawa­tista 2 000 megawat­tiin. Kokoo­mus koros­taa, että tuuli­voi­ma­loi­den ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­set on otet­tava tark­kaan huomioon, jotta hyvää asiaa ei pilata voima­loi­den taita­mat­to­malla sijoit­ta­mi­sella esimer­kiksi linnus­ton vahin­goksi tai merkit­tä­vien maisema- ja melu­hait­to­jen takia.

    Yhteis­kun­taa on ohjat­tava vähä­hii­li­syyttä kohti. Ohjaus­kei­no­jen, kuten inves­toin­ti­tu­kien ja syöt­tö­ta­rif­fien, tulee palvella sekä ilmas­toa että taloutta. Näin ollen ohjaus­kei­not on valit­tava siten, että ne todella vähen­tä­vät pääs­töjä, ovat kustan­nus­te­hok­kaita eivätkä vääristä mark­ki­noita.

    Myös ekolo­gi­silla vero­uu­dis­tuk­silla voidaan ohjata käyt­täy­ty­mistä. Erin­omai­nen esimerkki tästä on jo toteu­tettu auto­ve­ron porras­tus pääs­tö­jen mukaan. Näin pork­ka­noi­den avulla edetään ener­gia­te­hok­kaam­paan suun­taan siten, että kulut­ta­jilla on vapaus punnita omia valin­to­jaan, ja ilmas­ton kannalta parem­pia vaih­toeh­toja kannat­taa valita.

    Teol­li­suu­temme on ener­gia­te­hok­kuu­dessa maail­man kärki­si­joilla ja tuotanto tapah­tuu puhtaam­min kuin monissa muissa maissa. Kokoo­mus on koko stra­te­gia­työn ajan koros­ta­nut, että elin­kei­noe­lä­män tarpeet ja siten työpaik­ko­jen säily­mi­nen tulee huomioida sähkön­saan­nin osalta myös tule­vai­suu­dessa. Tämä peri­aate onkin hyvin stra­te­giassa mukana.

    Sähkön­ku­lu­tuk­sen rajoit­ta­mi­sesta ei siis pidä tehdä itse­tar­koi­tusta, vaan nime­no­maan pääs­töt­tö­mästä tuotan­nosta. Suomessa sähköä on mahdol­lista tuot­taa pääs­töt­tö­mästi uusiu­tu­valla ener­gialla ja ydin­voi­malla, jolloin ener­gian­käyttö suun­tau­tuu fossii­li­sista polt­toai­neista pääs­töt­tö­mään sähköön.

    Pohjoi­sesta sijain­nis­tamme huoli­matta myös aurin­koe­ner­gian hyödyn­tä­mistä on laajen­net­tava. Tekno­lo­gian kehit­tyessä hiili­diok­si­din talteen­otto ja varas­tointi voi osin ratkaista kivi­hii­len käyt­töön liit­ty­viä ongel­mia. Halli­tuk­sen on tärkeää tukea toimil­laan näiden CCS-kokei­lu­hank­kei­den toteut­ta­mista Suomessa.

    Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä pitää valtio­neu­vos­ton ilmasto- ja ener­gia­po­liit­ti­sia linjauk­sia valtao­sin hyvinä. Kokoo­muk­sen pain­opiste ilmasto- ja ener­gia­po­li­tii­kassa on pääs­töt­tö­myys. Pääs­töt­tö­myy­teen johta­vat toimet on otet­tava laajasti käyt­töön yhteis­kun­nan kaikilla sekto­reilla. Toimen­pi­teet punni­taan järki­vih­reästi siten, että ne ovat kustan­nus­te­hok­kaita ja mahdol­li­sim­man mark­ki­naeh­toi­sia sekä ennen kaik­kea aidosti vähen­tä­vät pääs­töjä. Näin Suomi voi toimia ilmas­to­po­li­tii­kan ja -tekno­lo­gian edel­lä­kä­vi­jänä, torjua ilmas­ton­muu­tosta tehok­kaasti, säilyt­tää kilpai­lu­ky­kynsä sekä luoda uutta työtä ja hyvin­voin­tia.


    Kuvat