Kokoomus.fi
Perin­tö­veroa on keven­netty ? ei kiris­tetty

Perin­tö­veroa on keven­netty ? ei kiris­tetty

Julkaistu: 17.12.09 Uutiset

Perin­tö­ve­ro­uu­dis­tuk­sessa tavan­omaisten perin­töjen saajat laitettiin etusi­jalle. Uudis­tuksen myötä pienet perinnöt vapau­tuivat verosta kokonaan. Jopa kolmesta neljäs­osasta, eli 75 prosen­tista perintöjä, veroa ei tarvitse maksaa enää lainkaan. Ennen uudis­tusta verot­tomien perin­töjen osuus oli yksi kolmasosa.

Tämän lisäksi poistettiin kolmas veroluokka, mikä tarkoitti esimer­kiksi sitä, että avopuo­li­soiden perin­tö­ve­rotus keventyi.

Vuonna 2009 tehtiin vielä pienempi uudistus perin­tö­ve­ro­tukseen. Lasten ja puoli­soiden perinnön ja lahjojen veropro­sentteja alennettiin edelleen kolmella prosent­tiyk­si­köllä.

Perin­tö­ve­ro­tusta on siis keven­netty erittäin merkit­tä­västi Kokoo­muksen toimesta.

Mistä perin­tö­veroon liitty­vässä uutisoin­nissa on ollut kyse?

Aamulehti (16.12.09, Uutiset A4 sekä verkko­lehti) uutisoi näyttä­västi, että Verohal­linnon uusi arvos­ta­misohje rokottaa perijöitä ja lahjojen saajia. Aamulehden mukaan uusi ohje voi nostaa merkit­tä­västi muun muassa kiinteis­töjen, peltomaan ja metsän arvoa ja siten perit­tävää veroa. Aamulehti antoi monelle virheel­lisen kuvan, että kaikkien perin­tö­veroja oltaisiin nosta­massa. Siitä ei ole kyse.

Myös Yleis­radio (16.12.) revitteli virheel­li­sesti, että perin­tö­ve­ro­tusta kiris­tetään, ja että minä sellaista puolus­taisin.

Perin­tö­veroa ei kiristetä uutisoin­nista huoli­matta. Sen sijaan Verohal­linto on ilmoit­tanut yhtenäis­tä­vänsä perit­tävän omaisuuden arvoi­tus­käy­tännön eduskunnan säätämän lain mukai­seksi. Nyt kansa­laisia on kohdeltu todella eriar­voi­sesti lain ja verot­tajan edessä riippuen siitä minkä verotoi­miston alueella on sattunut asumaan. Jokaista kansa­laista on kohdeltava lain ja verotuksen kohdalla tasapuo­li­sesti. Nyt näin ei ole tapah­tunut.

Torstain 17.12. Helsingin Sanomat (Kotimaa A5) taas kertoi asiasta niin kuin se on. Sitä lukemalla tuskin kenel­lekään jäi väärää käsitystä asiasta. Laatu­jour­na­lis­mille on aina tilausta.

Selvää on, että Verohal­linnon tiedot­ta­minen asiassa on ontunut. Verotuksen toteut­ta­miseen liitty­vissä ohjeissa tiedot­ta­misen tulee olla ajanta­saista ja avointa. Hyvä esimerkki tästä on, että en minäkään ohjeesta tiennyt ennen kuin lehdistö asiasta kysyi. Päätök­senteon näkökul­masta minun, valtio­va­rain­mi­nis­teriön tai halli­tuksen ei tästä ole tarvin­nutkaan tietää tai päättää. Asia kuuluu Verohal­linnon itsenäiseen toimialaan sen toteut­taessa lakia mahdol­li­simman oikealla ja tasapuo­li­sella tavalla. Ja itse asia on oikea ? lain noudat­ta­minen ja kansa­laisten tasave­roinen kohtelu.

Miksi perintö- ja lahja­veron arvos­ta­mis­oh­jetta muutetaan?

Perintö- ja lahja­ve­rolaki (9 §) lähtee siitä, että omaisuus arvos­tetaan käypään arvoon. Lain mukaan käyvällä arvolla tarkoi­tetaan omaisuuden toden­nä­köistä luovu­tus­hintaa (eli toden­nä­köistä kauppa­hintaa).

Tähän mennessä lain henki ei ole täysin toteu­tunut, koska arvos­ta­mis­ohjeet ovat Suomessa olleet viras­to­koh­taisia. Tämä on asettanut perin­nön­saajat eri asemaan riippuen siitä, missä he asuvat. Arvos­tuk­sessa otetaan tietysti edelleen huomioon eri alueiden väliset hintaerot, mutta nyt on kyse siitä, ettei joka puolella käypää arvoa ole laskettu samoin perustein.

Tottakai se myös tarkoittaa sitä, että niiden verotoi­mis­tojen alueella, joissa omaisuutta on ennen arvos­tettu alle lain määräämän tason, tulevat perinnöt arvotetaan lain mukai­sesti korkeammin. Mutta lainmu­kainen ja yhden­ver­tainen arvot­ta­minen ympäri maan lienee lähes jokaisen mielestä oikein.

Perijät ja lahjoja saavat asetetaan jatkossa samaan asemaan riippu­matta siitä, minkä verotoi­miston alueella sattuu asumaan. Vielä tärkeämpi peruste on se, että erilaisia perintöjä saavat asetetaan samanar­voiseen asemaan. Perin­tö­veron suuruus ei saisi vaihdella sen mukaan, periikö esim. maata, asunnon tai selvää rahaa.

Koko Suomessa ohjeistus on saatava samaksi. Uuden arvos­ta­mis­ohjeen ensisi­jaisena tavoit­teena on, että käytännöt ja menet­telyt käyvän arvon antami­seksi ovat valta­kun­nal­li­sesti yhtenäisiä. Tämä on välttä­mä­töntä kansa­laisten yhden­mu­kaisen verokoh­telun takaa­mi­seksi.

Kokoomus haluaa jatkos­sakin keventää perin­tö­ve­ro­tusta

Kokoo­muksen pitkä­ai­kainen tavoite perin­tö­veron huojen­nuk­sesta toteu­tettiin heti ensim­mäi­sestä budje­tissa v. 2008 alusta lähtien. Perin­tö­ve­rotus keveni merkit­tä­västi kaikilla, mutta erityi­sesti leskien ja alaikäisten lasten osalta.

Jonkin tasoisen perintö- ja lahja­ve­ro­tuksen säilyt­tä­mistä voi perus­tella siitä näkökul­masta, että verotus ylipäänsä perustuu myös veron­mak­su­kykyyn. Mikäli saa perinnön tai lahjan, kiistatta veron­mak­sukyky tältä osin paranee.

Kokoomus haluaa kuitenkin jatkos­sakin huolehtia, ettei perin­nön­saanti esimer­kiksi pakota leskeä lainan­ottoon ja että suoma­laisten yritysten ja työpaik­kojen toiminta voidaan siirtää ilman suuria vaikeuksia uudelle yrittä­jä­su­ku­pol­velle. Se tarkoittaa, että Kokoo­muksen mielestä perin­tö­ve­ro­tusta tulee tulevai­suu­des­sakin keventää omaisuusar­vojen kasvaessa.


Kokoomus.fi