Kokoomus.fi
Paula Risikko: Suomeen halli­tus­kaudet ylittävä liiken­ne­po­liit­tinen suunni­telma

Paula Risikko: Suomeen halli­tus­kaudet ylittävä liiken­ne­po­liit­tinen suunni­telma

Julkaistu: 1.5.16 Uutiset

Eduskunnan 2. varapu­hemies Paula Risikko vaatii pitkä­jän­tei­syyttä liiken­ne­jär­jes­telmän suunnit­teluun. Risikko ehdottaa, että Suomelle laadit­taisiin parla­men­taa­ri­sessa yhteis­työssä 12-vuotinen liiken­ne­po­liit­tinen suunni­telma. Suunni­telma sisäl­täisi muun muassa periaatteet liiken­nein­fra­struk­tuurin ja -palve­lujen ylläpitoon ja kehit­tä­miseen.

”Liiken­ne­jär­jes­telmän suunnittelu vaatii pitkä­jän­tei­syyttä tempoi­levan liiken­ne­po­li­tiikan sijaan. Liiken­ne­po­liit­tista suunni­telmaa ei laadit­taisi vain suunni­telman vuoksi, vaan se olisi vastattava pitkä­jän­tei­sesti liikenteen kehit­tä­misen tarpeisiin eri näkökul­mista”, ehdottaa varapu­hemies Paula Risikko vappu­pu­heessaan Seinä­joella.

Useissa maissa on jo siirrytty pitkä­jän­teiseen liiken­ne­jär­jes­telmän suunnit­teluun. Esimer­kiksi Norjassa katsotaan kymmenen, Ruotsissa kaksi­toista ja Viros­sakin kahdeksan vuotta eteenpäin. Tämä on lisännyt ennus­tet­ta­vuutta liiken­ne­jär­jes­telmän kehit­tä­mi­sessä. Pitkä­jän­teinen suunni­telma ei olisi paikalleen jämäh­tänyt paperi, vaan sitä tulisi päivittää säännöl­li­sesti muutaman vuoden välein.

”Liikenne on alue, jolla valtava merkitys elinkei­noe­lä­mälle ja siten maamme kilpai­lu­ky­vylle, työlli­syy­delle, turval­li­suu­delle ja ihmisten hyvin­voin­nille. Ennus­tet­tavuus on yksi tärkeim­mistä asioista, jota politiikka voi liike-elämälle tarjota”, sanoo Risikko.

Risikon mukaan väylä­hank­keisiin inves­toi­minen on kaikin puolin kannat­tavaa. Miljoonan euron panostus työllistää raken­ta­mi­sai­kaisina vaiku­tuksina 15-17 henki­lö­työ­vuotta. Liiken­nein­ves­toin­neilla on sinänsä elvyttävä vaikutus, mutta vielä keskei­sempää ovat hankkeiden liiken­teel­liset ja laajemmin muut yhteis­kun­nal­liset vaiku­tukset. Panos­tuksia liiken­ne­verkkoon ei pidä nähdä kuluerinä vaan inves­toin­teina yhteis­kunnan toimin­tae­del­ly­tysten ja kansal­lisen kilpai­lu­kyvyn turvaa­miseen.

”Meidän tulee ottaa täysi­mää­räi­sesti käyttöön liiken­ne­po­li­tiikan uusiin keinoihin sisältyvä poten­tiaali hyvin­voinnin, työlli­syyden, talou­del­lisen kasvun ja Suomen kilpai­lu­kyvyn paran­ta­mi­seksi. Tarvitaan yhteistä tahtoa ja rohkeutta uuden edessä. Liiken­ne­po­li­tiikka on olennainen osa muuta yhteis­kun­ta­po­li­tiikkaa. Niin maankäyttöä, asumista kuin liiken­net­täkin pitää katsoa kokonai­suutena”, sanoo Risikko.

”Logis­tiikan sujuvoit­ta­minen on avain kustan­nusten vähen­tä­miseen esimer­kiksi teolli­suu­dessa. Matka- ja kulje­tus­ket­jujen toimi­vuutta voidaan usein parantaa merkit­tä­västi täsmä­toimin. Esimer­kiksi jatko­säh­köis­tä­mällä puuttuvia rataverkon osia mahdol­lis­tetaan kulje­tukset ilman veturin­vaihtoa”, jatkaa Risikko.

Edellinen hallitus linjasi liiken­ne­po­li­tiikan suunta­viivat liiken­ne­po­liit­ti­sessa selon­teossa vuonna 2012. Tämän lisäksi edellisen halli­tuksen aikana laadittiin Suomen merilii­ken­ne­stra­tegia 2014-2022 sekä lento­lii­ken­ne­stra­tegia 2015-2030. Viime halli­tus­kau­della työskenteli myös parla­men­taa­rinen korjaus­vel­ka­työ­ryhmä, joka linjasi nykyisen halli­tuksen liiken­ne­po­li­tiikkaa.

”Viime halli­tus­kauden osatar­kas­telut ovat hyviä, mutta kokonais­nä­kemys puuttuu. Tarvit­semme suunni­telman, jossa koordi­noidaan kaikkien liiken­ne­muo­tojen toimi­minen yhteen. Se tarkoittaa yhteistä suunni­telmaa niin raide-, vesiväylä-, lento- kuin tielii­ken­teenkin ylläpitoon”, toteaa Risikko.

Risikon mukaan Suomessa ongelmana on toimien ajoit­ta­minen. Meillä reagoidaan tarpeisiin, eli tehdään sitten kun on pakko ja vielä silloinkin mahdol­li­simman vähän ja halvalla. Ruotsissa tehdään ennakkoon, jolloin luodaan edelly­tyksiä yrityk­sille ja ylipäänsä elinkei­no­toi­min­nalle.

”Suomen pitää olla houkut­televa paikka yritysten sijoittua ja harjoittaa toimintaa. Tämä edellyttää toimivaa, olemassa olevaa infraa. Hyvänä esimerkkinä tästä on Vaasan radan sähköis­tä­minen. Sitä ei aluksi pidetty kannat­tavana, kun h/k-luku oli 0,3. Jälki­tar­kas­te­luissa luku onkin yli kahden. Sähköistys on tuonut mukanaan liiken­nettä eli tavara liikkuu siellä. Ei liikkuisi ilman sitä sähköis­tystä”, päättää Risikko.


Kokoomus.fi