Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Talous / Paula Risikko: Suomeen halli­tus­kau­det ylit­tävä liiken­ne­po­liit­ti­nen suun­ni­telma

Paula Risikko: Suomeen halli­tus­kau­det ylit­tävä liiken­ne­po­liit­ti­nen suun­ni­telma

Julkaistu:

Edus­kun­nan 2. vara­pu­he­mies Paula Risikko vaatii pitkä­jän­tei­syyttä liiken­ne­jär­jes­tel­män suun­nit­te­luun. Risikko ehdot­taa, että Suomelle laadit­tai­siin parla­men­taa­ri­sessa yhteis­työssä 12-vuoti­nen liiken­ne­po­liit­ti­nen suun­ni­telma. Suun­ni­telma sisäl­täisi muun muassa peri­aat­teet liiken­nein­fra­struk­tuu­rin ja -palve­lu­jen yllä­pi­toon ja kehit­tä­mi­seen.

”Liiken­ne­jär­jes­tel­män suun­nit­telu vaatii pitkä­jän­tei­syyttä tempoi­le­van liiken­ne­po­li­tii­kan sijaan. Liiken­ne­po­liit­tista suun­ni­tel­maa ei laadit­taisi vain suun­ni­tel­man vuoksi, vaan se olisi vastat­tava pitkä­jän­tei­sesti liiken­teen kehit­tä­mi­sen tarpei­siin eri näkö­kul­mista”, ehdot­taa vara­pu­he­mies Paula Risikko vappu­pu­hees­saan Seinä­joella.

Useissa maissa on jo siir­rytty pitkä­jän­tei­seen liiken­ne­jär­jes­tel­män suun­nit­te­luun. Esimer­kiksi Norjassa katso­taan kymme­nen, Ruot­sissa kaksi­toista ja Viros­sa­kin kahdek­san vuotta eteen­päin. Tämä on lisän­nyt ennus­tet­ta­vuutta liiken­ne­jär­jes­tel­män kehit­tä­mi­sessä. Pitkä­jän­tei­nen suun­ni­telma ei olisi paikal­leen jämäh­tä­nyt paperi, vaan sitä tulisi päivit­tää sään­nöl­li­sesti muuta­man vuoden välein.

”Liikenne on alue, jolla valtava merki­tys elin­kei­noe­lä­mälle ja siten maamme kilpai­lu­ky­vylle, työl­li­syy­delle, turval­li­suu­delle ja ihmis­ten hyvin­voin­nille. Ennus­tet­ta­vuus on yksi tärkeim­mistä asioista, jota poli­tiikka voi liike-elämälle tarjota”, sanoo Risikko.

Risi­kon mukaan väylä­hank­kei­siin inves­toi­mi­nen on kaikin puolin kannat­ta­vaa. Miljoo­nan euron panos­tus työl­lis­tää raken­ta­mi­sai­kai­sina vaiku­tuk­sina 15-17 henki­lö­työ­vuotta. Liiken­nein­ves­toin­neilla on sinänsä elvyt­tävä vaiku­tus, mutta vielä keskei­sem­pää ovat hank­kei­den liiken­teel­li­set ja laajem­min muut yhteis­kun­nal­li­set vaiku­tuk­set. Panos­tuk­sia liiken­ne­verk­koon ei pidä nähdä kulue­rinä vaan inves­toin­teina yhteis­kun­nan toimin­tae­del­ly­tys­ten ja kansal­li­sen kilpai­lu­ky­vyn turvaa­mi­seen.

”Meidän tulee ottaa täysi­mää­räi­sesti käyt­töön liiken­ne­po­li­tii­kan uusiin keinoi­hin sisäl­tyvä poten­ti­aali hyvin­voin­nin, työl­li­syy­den, talou­del­li­sen kasvun ja Suomen kilpai­lu­ky­vyn paran­ta­mi­seksi. Tarvi­taan yhteistä tahtoa ja rohkeutta uuden edessä. Liiken­ne­po­li­tiikka on olen­nai­nen osa muuta yhteis­kun­ta­po­li­tiik­kaa. Niin maan­käyt­töä, asumista kuin liiken­net­tä­kin pitää katsoa koko­nai­suu­tena”, sanoo Risikko.

”Logis­tii­kan suju­voit­ta­mi­nen on avain kustan­nus­ten vähen­tä­mi­seen esimer­kiksi teol­li­suu­dessa. Matka- ja kulje­tus­ket­ju­jen toimi­vuutta voidaan usein paran­taa merkit­tä­västi täsmä­toi­min. Esimer­kiksi jatko­säh­köis­tä­mällä puut­tu­via rata­ver­kon osia mahdol­lis­te­taan kulje­tuk­set ilman vetu­rin­vaih­toa”, jatkaa Risikko.

Edel­li­nen halli­tus linjasi liiken­ne­po­li­tii­kan suun­ta­vii­vat liiken­ne­po­liit­ti­sessa selon­teossa vuonna 2012. Tämän lisäksi edel­li­sen halli­tuk­sen aikana laadit­tiin Suomen meri­lii­ken­ne­stra­te­gia 2014-2022 sekä lento­lii­ken­ne­stra­te­gia 2015-2030. Viime halli­tus­kau­della työs­ken­teli myös parla­men­taa­ri­nen korjaus­vel­ka­työ­ryhmä, joka linjasi nykyi­sen halli­tuk­sen liiken­ne­po­li­tiik­kaa.

”Viime halli­tus­kau­den osatar­kas­te­lut ovat hyviä, mutta koko­nais­nä­ke­mys puut­tuu. Tarvit­semme suun­ni­tel­man, jossa koor­di­noi­daan kaik­kien liiken­ne­muo­to­jen toimi­mi­nen yhteen. Se tarkoit­taa yhteistä suun­ni­tel­maa niin raide-, vesi­väylä-, lento- kuin tielii­ken­teen­kin yllä­pi­toon”, toteaa Risikko.

Risi­kon mukaan Suomessa ongel­mana on toimien ajoit­ta­mi­nen. Meillä reagoi­daan tarpei­siin, eli tehdään sitten kun on pakko ja vielä silloin­kin mahdol­li­sim­man vähän ja halvalla. Ruot­sissa tehdään ennak­koon, jolloin luodaan edel­ly­tyk­siä yrityk­sille ja ylipäänsä elin­kei­no­toi­min­nalle.

”Suomen pitää olla houkut­te­leva paikka yritys­ten sijoit­tua ja harjoit­taa toimin­taa. Tämä edel­lyt­tää toimi­vaa, olemassa olevaa infraa. Hyvänä esimerk­kinä tästä on Vaasan radan sähköis­tä­mi­nen. Sitä ei aluksi pidetty kannat­ta­vana, kun h/k-luku oli 0,3. Jälki­tar­kas­te­luissa luku onkin yli kahden. Sähköis­tys on tuonut muka­naan liiken­nettä eli tavara liik­kuu siellä. Ei liik­kuisi ilman sitä sähköis­tystä”, päät­tää Risikko.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

10.10.2023

Ryhmä­pu­heen­joh­taja Mart­ti­nen: Hyvin­voin­tiyh­teis­kunta voidaan raken­taa vain kestä­vän talou­den varaan

Halli­tus lähtee uudis­ta­maan Suomea vasem­mis­to­hal­li­tuk­sen valta­kau­den jälkeen. Olemme saaneet perin­tönä mitta­vat alijää­mät, raskaan velka­las­tin ja teke­mät­tö­mät refor­mit.

4.9.2023

Janne Jukkola ja Teemu Kinnari: “Osta­malla suoma­laista ruokaa tuet huol­to­var­muutta”

Janne Jukkola Olen koko ikäni ollut teke­mi­sissä koti­mai­sen ruoan­tuo­tan­non parissa. Maito­ti­lalla kasva­neena ja meijeri-yrit­­tä­­jänä Jukko­lan Juus­to­lassa olen oppi­nut arvos­ta­maan työn­te­koa,

14.6.2023

Koko­muus­mep­pien kolme täkyä parla­men­tin loppu­kau­teen

Euroo­pan parla­men­tin istun­to­kausi on kään­ty­mässä pian loppusuo­ralle. Viisi­vuo­ti­sen kauden aikana on ehti­nyt tapah­tua paljon, ja usein rutii­nin­omai­selta sekä puudut­ta­valta näyt­tävä lain­sää­dän­tö­työ on ollut hyvin poik­keuk­sel­lista tällä kaudella. Prio­ri­teet­teja on laitettu uusiksi esimer­kiksi koro­na­pan­de­mian, Venä­jän aloit­ta­man hyök­käys­so­dan sekä siitä seuran­neen ener­gia­krii­sin seurauk­sena. Viimeistä vuotta Euroo­pan parla­men­tissa leimaa­vat näiden ohella ja näistä johtuen erityi­sesti Ukrai­nan tilanne sekä talous- ja oikeus­val­tio­ky­sy­myk­set.

Skip to content