Paremmat eläkkeet
Julkaistu:
Suomalaisten elinikä kasvaa nopeammin kuin aiemmin on ennustettu. Elämme terveempänä pidempään. Esimerkiksi viime vuonna syntyneistä tyttövauvoista puolet elää yli satavuotiaiksi. Nämä ovat hienoja uutisia. Elinajan ennusteemme on kasvanut yli kolmella vuodella verrattuna aikoinaan laskettuun eläkerahastojemme riittävyyteen. Hyvinvointiyhteiskunnan rakenteita on uudistettava, jotta voimme taata palvelut ja hyvät eläkkeet myös tuleville eläkeläisille.
Meillä on kolme vaihtoehtoa. Eläkkeet pienentyvät tai työssäkäyvien eläkemaksut nousevat rajusti. Taikka sitten teemme tulevina vuosina elinikämme ja terveiden vuosiemme kasvaessa vastaavasti hieman pidempiä työuria. Monet eläkeläiset ihmettelevät missä ovat ne rahat, joita olen maksanut koko työurani ajan. Järjestelmä on aikanaan rakennettu niin, että maksamme vain neljänneksen omista eläkkeistä rahastoihin. Loput eläkemaksuista menee sen hetken eläkkeiden maksamiseen. Kun eläkevuosia tulee enemmän pidentyneen eliniän myötä, ja kun eläkkeitä maksaa supistuva työikäisten joukko, on haasteeseen tartuttava.
Luottamus taloudellisesti turvattuihin eläkepäiviin vaikuttaa merkittävästi turvallisuudentunteeseen myös nuoremmalla iällä. Siksi meidän on varmistettava, että myös tulevina vuosina eläkkeiden tasot ovat hyvät. Tämän päivän työntekijöiden eläkemaksujen moninkertaistaminen tämän päivän ja huomisten eläkkeiden maksamiseksi olisi myrkkyä työllisyydelle. Reiluinta kaikille onkin, että työurat pitenevät vähitellen ja maltillisesti terveiden vuosien ja eliniän mukaan.
Hallitus on parantanut eläkeläisten toimeentuloa valtavasti. Tekemämme eläketulon verovähennys on laskenut pienten ja keskisuurten eläkkeiden verotusta jopa yli viidellä prosenttiyksiköllä. Se on tuonut vaikkapa 1 500 euron eläkettä saavalle tuhat euroa vuodessa lisätuloa. Kansaneläkkeitäkin on korotettu jo nyt historiallisen paljon. Tähän päälle tulee vielä ensi vuonna takuueläke, joka nostaa kansaneläkkeitä entisestään yli sadalla eurolla kuukaudessa. Myös hallituksen tekemät tuloveron alennukset ovat nostaneet käteen maksettavaa eläkettä.
Eläkeläisen arjessa ei ole eroa nimellisen eläkkeen ja veron suhteella. Olennaista on näistä koostuva tilille kuukausittain tuleva summa. Onkin omituista, että SDP on viime päivinä vaatinut eläkkeiden tason turvaamista. SDP:n vaihtoehto olisi leikannut eläkkeitä jo tällä vaalikaudella. Hallituksen veronalennukset palkansaajille ja eläkeläisille eivät SDP:lle kelvanneet, vaan SDP olisi verottanut eläkkeitä hallitusta kireämmin.
Vastakkainasettelu työurien pidentämisen keinoissa on lopetettava. Työuria on pidennettävä toimilla niiden alkuun, keskelle ja loppuun. Vain eläkeikää nostamalla ei saada paljoa aikaan. Tärkeämpää on, että nuoret saavat opiskelupaikan ja siirtyvät työelämään nykyistä aiemmin. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin, että työssä jaksetaan. Vasta sitten on edellytyksiä myös varsinaisen eläkeiän nostolle. Nyt liian moni jää liian varhain sairaseläkkeelle työuupumuksen vuoksi. Työnantajien on otettava tämä tieto vakavasti ja ryhdyttävä toimenpiteisiin. Monilla työpaikoilla työssä jaksamiseen on kiinnitetty erityishuomiota.
Oikein tehdyt investoinnit työssä jaksamiseen maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin vähentyneinä sairauspoissaoloina sekä motivoituneina työntekijöinä. Tähän vaaditaan nyt aivan uutta otetta myös työnantajien EK:n taholta.
[Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomien kolumnina 1.6.2010]