Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Pääs­tö­tön Suomi

Pääs­tö­tön Suomi

Julkaistu:

Suomi on sitou­tu­nut erit­täin vaati­vaan tavoit­tee­seen nostaa uusiu­tu­van ener­gian osuus 38 prosent­tiin vuosi­kym­me­nessä. Tavoite on valtava. Esimer­kiksi tuuli­voi­man osuus noste­taan syöt­tö­ta­rif­feilla muuta­maan prosent­tiin Suomen sähkön­tuo­tan­nosta tämän vuosi­kym­me­nen aikana. Jo tämä päätös nostaa keski­ver­to­ko­ti­ta­lou­den sähkö­las­kua noin sadalla eurolla vuodessa. Muut ratkai­sut tuplaa­vat nuo lisä­kus­tan­nuk­set suoma­lais­ten sähkö­las­kuissa ja veroissa.

Tavoite on silti juuri oikea. Uusiu­tu­van ener­gian lisää­mi­sellä tais­te­lemme ilmas­ton­muu­tosta vastaan. Uusiu­tu­van ener­gian lisää­mi­nen on Kokoo­muk­selle keskei­nen tavoite. Siksi tuuli­voi­maa ja bioener­giaa lisä­tään lähi­vuo­sina merkit­tä­västi. 38 prosen­tin tavoite uusiu­tu­valle ener­gialle on kova. Kukaan vaka­vasti otet­tava taho ei siten ole kuiten­kaan esit­tä­nyt, että pyrki­simme sen yli vuosi­kym­me­nessä. Harkin­nassa uusista ydin­voi­ma­loista linja­taan, millä loput 62 prosent­tia ener­gias­tamme tuote­taan.

Kysy­mys siltä osalta kitey­tyy seuraa­viin vaih­toeh­toi­hin: paljonko sähkös­tämme haluamme tuoda venä­jältä ydin­säh­könä? paljonko ener­gias­tamme tuote­taan ilmas­toa saas­tut­ta­villa polt­toai­neilla kuten kivi­hii­lellä? aa paljonko siitä tuote­taan koti­mai­sella, täysin pääs­töt­tö­mällä ydin­voi­malla? Tuote­taan sähkö mieluum­min koti­mai­sella ydin­voi­malla kuin venä­läi­sellä ydin- ja kaasu­voi­malla. Tuote­taan ener­giamme myös mieluum­min pääs­töt­tö­mällä ydin­voi­malla kuin ilmas­toa saas­tut­ta­villa fossii­li­silla polt­toai­neilla. Vastus­ta­malla ydin­voi­maa, tulee kauniista toiveista ja hurs­kaista puheista huoli­matta, kannat­ta­neeksi Venä­jän ydin­voi­ma­tuon­tia ja fossii­li­sia polt­toai­neita.

Sähkön­tarve kasvaa koko ajan. Yllät­tä­vää kyllä, se on ympä­ris­tölle hyvä asia, kun vain samalla pidämme ener­gia­te­hok­kuu­desta huolta. Esimer­kiksi talo­jen lämmit­tä­mi­nen öljyn sijaan maaläm­möllä tai ilma­läm­pö­pum­puilla sähköön yhdis­tet­tynä on ympä­ris­tö­teko parhaasta päästä. Samalla tavalla tielii­ken­teemme tulee tule­vina vuosi­kym­me­ninä siir­ty­mään fossii­li­sista polt­toai­neista kohti sähkö­au­toja. Sekin on ympä­ris­tölle mahtava asia, joka kuiten­kin lisää suuresti sähkön tarvetta. Muutos polt­to­moot­to­reista sähkö­au­toi­hin on sitä nopeampi, mitä edul­li­sem­paa sähkö on. Pääs­tö­tön ja edul­li­nen ydin­voima siis vauh­dit­taa myös sähkö­au­to­jen yleis­ty­mistä.

Meidän on edet­tävä nopeasti kohti pääs­tö­töntä Suomea. Tällä vuosi­kym­me­nellä leik­kaamme pääs­töis­tämme viiden­nek­sen. Tavoit­teena tulee olla luoda Suomesta pääs­tö­tön yhteis­kun­nan. Haluamme silti samalla säilyt­tää Suomen vauraana hyvin­voin­tiyh­teis­kun­tana. Siksi pääs­töt­tö­myy­den tavoit­telu ei saa tuhota teol­li­suut­tamme ja työpaik­ko­jamme. Samalla kun lisäämme uusiu­tu­vien osuutta niin paljon kuin kansan­ta­lou­temme kukkaro sen kalleutta kestää, pitää meidän hoitaa toinen puoli korvaa­malla fossii­li­set polt­toai­neet ja tuon­tie­ner­gia ydin­voi­malla. Niin pääsemme nopeim­min pääs­töt­tö­mään Suomeen.

Ydin­voi­man raken­ta­mi­nen ei maksa sent­tiä­kään suoma­lai­selle veron­mak­sa­jille tai koti­ta­louk­sille. Päin­vas­toin, koko­naan yksi­tyi­sesti rahoi­tettu ydin­voima tuo vaurautta, työtä, vero­tu­loja ja siten hyvin­voin­tia. Näillä tuloilla voimme maksaa myös uusiu­tu­vista ener­gia­muo­doista koitu­van jätti­las­kun. Kun siis joku esit­tää kysy­myk­sen ?uusiu­tu­via vai ydin­voi­maa?, hän yrit­tää viilata kuuli­jaa lins­siin. Oikea vastaus on, että tarvit­semme uusiu­tu­via ja ydin­voi­maa. Vain siten saamme pääs­töt­tö­män Suomen, luomalla samalla uutta hyvin­voin­tia tule­vai­suu­teen.

(Kirjoi­tus on julkaistu Helsin­gin Sano­missa 26.4.2010)

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

5.2.2024

Anna-Kaisa Ikonen: “Kai me pystymme parem­paan kuin yhteen sola­riu­miin?”

Millaista olisi yritys­ten, kuntien tai hyvin­voin­tia­luei­den työ, jos todella uskal­tai­simme kokeilla, selviäm­mekö hieman pienem­mällä normi­tuk­sella? Nyt on elämämme tilai­suus, kirjoit­taa

4.12.2023

Pirjo Mäljä Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi, Joonas Pulliai­nen puolu­een euro­vaa­li­koor­di­naat­to­riksi

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on valin­nut HTM Pirjo Mäljän Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi 2.1.2024 alkaen. Mäljä siir­tyy tehtä­vään Euroo­pan parla­men­tin avus­ta­jan tehtä­västä. Hänellä on pitkä

15.11.2023

Timo Heino­nen: “Nopealle, jous­ta­valle ja muokat­ta­valle krii­sin­hal­lin­ta­ky­vylle on tarvetta”

Kansan­edus­taja Timo Heino­sen pitämä Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män ryhmä­puhe Edus­kun­nan keskus­tel­lessa valtio­neu­vos­ton selon­teosta Soti­las­osas­ton aset­ta­mi­sesta korke­aan valmiu­teen osana Rans­kan, Belgian ja Suomen

Skip to content