Suomi on sitou­tu­nut erit­täin vaati­vaan tavoit­tee­seen nostaa uusiu­tu­van ener­gian osuus 38 prosent­tiin vuosi­kym­me­nessä. Tavoite on valtava. Esimer­kiksi tuuli­voi­man osuus noste­taan syöt­tö­ta­rif­feilla muuta­maan prosent­tiin Suomen sähkön­tuo­tan­nosta tämän vuosi­kym­me­nen aikana. Jo tämä päätös nostaa keski­ver­to­ko­ti­ta­lou­den sähkö­las­kua noin sadalla eurolla vuodessa. Muut ratkai­sut tuplaa­vat nuo lisä­kus­tan­nuk­set suoma­lais­ten sähkö­las­kuissa ja veroissa.

Tavoite on silti juuri oikea. Uusiu­tu­van ener­gian lisää­mi­sellä tais­te­lemme ilmas­ton­muu­tosta vastaan. Uusiu­tu­van ener­gian lisää­mi­nen on Kokoo­muk­selle keskei­nen tavoite. Siksi tuuli­voi­maa ja bioener­giaa lisä­tään lähi­vuo­sina merkit­tä­västi. 38 prosen­tin tavoite uusiu­tu­valle ener­gialle on kova. Kukaan vaka­vasti otet­tava taho ei siten ole kuiten­kaan esit­tä­nyt, että pyrki­simme sen yli vuosi­kym­me­nessä. Harkin­nassa uusista ydin­voi­ma­loista linja­taan, millä loput 62 prosent­tia ener­gias­tamme tuote­taan.

Kysy­mys siltä osalta kitey­tyy seuraa­viin vaih­toeh­toi­hin: paljonko sähkös­tämme haluamme tuoda venä­jältä ydin­säh­könä? paljonko ener­gias­tamme tuote­taan ilmas­toa saas­tut­ta­villa polt­toai­neilla kuten kivi­hii­lellä? aa paljonko siitä tuote­taan koti­mai­sella, täysin pääs­töt­tö­mällä ydin­voi­malla? Tuote­taan sähkö mieluum­min koti­mai­sella ydin­voi­malla kuin venä­läi­sellä ydin- ja kaasu­voi­malla. Tuote­taan ener­giamme myös mieluum­min pääs­töt­tö­mällä ydin­voi­malla kuin ilmas­toa saas­tut­ta­villa fossii­li­silla polt­toai­neilla. Vastus­ta­malla ydin­voi­maa, tulee kauniista toiveista ja hurs­kaista puheista huoli­matta, kannat­ta­neeksi Venä­jän ydin­voi­ma­tuon­tia ja fossii­li­sia polt­toai­neita.

Sähkön­tarve kasvaa koko ajan. Yllät­tä­vää kyllä, se on ympä­ris­tölle hyvä asia, kun vain samalla pidämme ener­gia­te­hok­kuu­desta huolta. Esimer­kiksi talo­jen lämmit­tä­mi­nen öljyn sijaan maaläm­möllä tai ilma­läm­pö­pum­puilla sähköön yhdis­tet­tynä on ympä­ris­tö­teko parhaasta päästä. Samalla tavalla tielii­ken­teemme tulee tule­vina vuosi­kym­me­ninä siir­ty­mään fossii­li­sista polt­toai­neista kohti sähkö­au­toja. Sekin on ympä­ris­tölle mahtava asia, joka kuiten­kin lisää suuresti sähkön tarvetta. Muutos polt­to­moot­to­reista sähkö­au­toi­hin on sitä nopeampi, mitä edul­li­sem­paa sähkö on. Pääs­tö­tön ja edul­li­nen ydin­voima siis vauh­dit­taa myös sähkö­au­to­jen yleis­ty­mistä.

Meidän on edet­tävä nopeasti kohti pääs­tö­töntä Suomea. Tällä vuosi­kym­me­nellä leik­kaamme pääs­töis­tämme viiden­nek­sen. Tavoit­teena tulee olla luoda Suomesta pääs­tö­tön yhteis­kun­nan. Haluamme silti samalla säilyt­tää Suomen vauraana hyvin­voin­tiyh­teis­kun­tana. Siksi pääs­töt­tö­myy­den tavoit­telu ei saa tuhota teol­li­suut­tamme ja työpaik­ko­jamme. Samalla kun lisäämme uusiu­tu­vien osuutta niin paljon kuin kansan­ta­lou­temme kukkaro sen kalleutta kestää, pitää meidän hoitaa toinen puoli korvaa­malla fossii­li­set polt­toai­neet ja tuon­tie­ner­gia ydin­voi­malla. Niin pääsemme nopeim­min pääs­töt­tö­mään Suomeen.

Ydin­voi­man raken­ta­mi­nen ei maksa sent­tiä­kään suoma­lai­selle veron­mak­sa­jille tai koti­ta­louk­sille. Päin­vas­toin, koko­naan yksi­tyi­sesti rahoi­tettu ydin­voima tuo vaurautta, työtä, vero­tu­loja ja siten hyvin­voin­tia. Näillä tuloilla voimme maksaa myös uusiu­tu­vista ener­gia­muo­doista koitu­van jätti­las­kun. Kun siis joku esit­tää kysy­myk­sen ?uusiu­tu­via vai ydin­voi­maa?, hän yrit­tää viilata kuuli­jaa lins­siin. Oikea vastaus on, että tarvit­semme uusiu­tu­via ja ydin­voi­maa. Vain siten saamme pääs­töt­tö­män Suomen, luomalla samalla uutta hyvin­voin­tia tule­vai­suu­teen.

(Kirjoi­tus on julkaistu Helsin­gin Sano­missa 26.4.2010)

Lisää sisältöä samassa kategoriassa