Päämi­nisteri Stubbin ilmoitus energia­po­li­tiikan kokonai­suu­desta – kokoomus.fi
MENU
Päämi­nisteri Stubbin ilmoitus energia­po­li­tiikan kokonai­suu­desta

Päämi­nisteri Stubbin ilmoitus energia­po­li­tiikan kokonai­suu­desta

Julkaistu: 07.10.2014 Uncategorized

Päämi­nisteri Alexander Stubb antoi eduskun­nalle ilmoi­tuksen energia­po­li­tiikan kokonai­suu­desta 7.10.2014. Alla ilmoitus kokonai­suu­desssaan.

Arvoisa puhemies,

Kun me täällä tänä päivänä puhumme energia­po­li­tii­kasta, puhumme itse asiassa monista muistakin asioista. Energia­po­li­tiikka on ilmasto- ja ympäris­tö­po­li­tiikkaa sekä talous- ja työlli­syys­po­li­tiikkaa. Energia­po­li­tiikka on myös huolto- ja omava­rai­suutta ? sekä EU-, ulko- ja turval­li­suus­po­li­tiikkaa.

Siksi on äärim­mäisen tärkeää, että koko eduskunta pääsee näistä suurista kokonai­suuk­sista keskus­te­lemaan. Käsit­telen tässä ilmoi­tuk­sessani energia­rat­kaisuja näistä näkökul­mista.

Arvoisa puhemies,

Maapallo ja sen luonto on meillä vain lainassa meidän jälkeemme tulevilta sukupol­vilta. Ihmisen tieteel­linen, tekninen ja talou­del­linen kehitys on varjo­puo­lenaan tuonut mukanaan myös suuria riskejä. Ilmas­ton­muutos, luonnon­va­rojen liika­käyttö ja ympäristön pilaa­minen ovat ihmis­kunnan suurimpia uhkia. Maapallo ja sen ekosfääri voidaan pilata myös lopul­li­sesti.

Kansain­vä­lisen ilmas­to­pa­neelin uusin raportti osoittaa, että ilmas­ton­muu­toksen hillit­se­mi­seksi tehdyt toimet eivät ole riittäviä. Uhka pystytään torjumaan vain kansain­vä­li­sellä yhteis­työllä. Tarvitaan laaja sitou­tu­minen globaalien päästöjen vähen­tä­miseen. Siksi asia on korkealla YK:n agendalla. Seuraava toivo sitovam­masta kansain­vä­li­sestä sopimuk­sesta on 2015 Pariisin ilmas­to­ko­kouksen yhtey­dessä. Ilman sitovaa sopimusta, olemme ehkä lopul­li­sesti myöhäs­tyneet.

Ilmas­ton­muu­tosta ei siis ratkaista yksin. Meidänkin energia- ja ilmas­to­po­li­tiik­kamme perustuu EU:ssa yhdessä tehtäviin ratkai­suihin. EU:n vuoteen 2020 asetetut tavoitteet kuuluvat päästöjen vähen­tä­minen, uusiu­tuvan energian lisää­minen ja energia­te­hok­kuuden paran­ta­minen. Nämä tavoitteet ovat toteu­tu­massa ainakin päästöjen vähen­tä­misen ja uusiu­tuvan energian osalta.

Näiden tavoit­teiden saavut­ta­mi­seksi teimme 2010 merkit­täviä energia­po­liit­tisia linjauksia: energia­te­hok­kuus­toimia, uusiu­tuvan energian ohjelma sekä periaa­te­pää­tökset kahden uuden ydinvoi­mayk­sikön raken­ta­mi­sesta. Näillä linjauk­silla haluttiin parantaa myös Suomen energiao­ma­va­rai­suutta sekä vahvistaa kilpai­lu­kykyä.

Arvoisa puhemies,

Tästä pääsem­mekin toiseen aiheeseen, eli talous-, teollisuus- ja työlli­syys­po­liit­tiseen näkökulmaan. Talouden ja ympäristön hyvin­vointi eivät ole toistensa vasta­kohtia ? ellemme ehdoin tahdoin politii­kal­lamme niistä sellaisia tee. Tavoit­teiden kustan­nus­te­hok­kaassa toteu­tuk­sessa ei ole täysin onnis­tuttu euroop­pa­lai­sella tasolla. On huoleh­dittava että tehok­kaimmat tavat vähentää päästöjä voittavat markki­noilla. Mitä pienemmin kustan­nuksin päästöjä vähen­netään, sitä enemmän niitä on samoilla resurs­seilla mahdol­lisuus vähentää.

Tiukka päästö­ta­voite ja toimiva päästö­kauppa ovat tehokkain tapa tämän toteut­ta­mi­seksi. Uusiu­tuvan energian ja energia­te­hok­kuuden osalta EU:n tavoitteet eivät saa liiaksi sitoa jäsen­maita toimeen­pa­ne­masta tehok­kaimpia keinoja päästöjen vähen­tä­mi­seksi. Liian sitovat velvoitteet näiden osalta sotkevat päästö­kaupan toimi­vuutta. Päästöjen tehokas vähen­tä­minen on pääasia.

Päästöillä täytyy siten olla markki­na­hinta. Silloin talous­kasvu ja ekolo­ginen kestävyys ovat tasapai­nossa. Tällä tavalla seulou­tuvat siis myös tehok­kaimmat keinot päästöjen vähen­tä­mi­seksi. Näin ne myös toteu­tuvat tehok­kaina inves­toin­teina ja kilpai­lu­ky­kyisenä tuotantona. Vain sellaiset ratkaisut voivat olla myös kansain­vä­lisiä vienti­tuot­teita.

Euroopan kunnian­hi­moinen energia- ja ilmas­to­po­li­tiikka ei ole tähän mennessä tuottanut halutun­laista vihreän talouden kasvua ja vienti­teol­li­suuden työpaikkoja cleantech -alalle. Paremmin toteu­tettuna ilmasto- ja ympäris­tö­po­li­tiikka ei ole talous- työllisyys- ja teolli­suus­po­li­tiikan kanssa risti­rii­dassa, vaan kulkee päinvastoin käsi kädessä.

Arvoisa puhemies,

Sitten kolmanteen näkökulmaan: maail­man­po­liit­tinen tilanne - ei vähiten Venäjän toimet Ukrai­nassa - on koros­tanut harkintaa energia­rat­kai­sujen suhteen myös ulko- ja turval­li­suus­po­liit­ti­sesta näkökul­masta. Energian käyttö painos­tus­keinona on otettava huolel­li­sesti huomioon riskia­na­lyy­seis­sämme.

Valtio­neu­voston päätös huolto­var­muuden tavoit­teista viime vuodelta totesi, että: ?energia­huol­to­var­muuden tulee perustua monipuo­lisiin energia­läh­teisiin ja polttoai­neisiin, riittävään ja hajau­tettuun energian­tuo­tantoon sekä toimin­ta­var­moihin siirto- ja jakelu­jär­jes­telmiin?.

Tuontie­ner­giamme on pääosin kivihiiltä, öljyä, kaasua ja sähköä. Näiden korvaa­minen mahdol­li­simman nopeasti uusiu­tu­villa energian­läh­teillä ja ydinvoi­malla vähentää päästöjä ja korvaa tuontie­nergiaa.

Moni kansa­lainen on ymmär­ret­tä­västi ollut tästä näkökul­masta huolissaan Fenno­voiman vähem­mis­tö­omis­tuksen siirty­mi­sestä ja laite­toi­mit­tajan vaihdok­sesta Venäjän valtion omista­malle Rosato­mille. Fenno­voima haki täyden­nystä periaa­te­pää­tökseen laitos­toi­mit­tajan muutoksen vuoksi, mutta ei siis pyytänyt jatkoaikaa periaa­te­pää­tök­selle. Sen on tehtävä päätös raken­nus­luvan hakemi­sesta ensi kesään mennessä. Päätökseen lisättiin ehto noin 60 % suoma­lai­sesta ? tai vaihtoeh­toi­sesti EU/ETA - omistuso­suu­desta.

Fenno­voima on enemmis­töltään suoma­lai­so­mis­teinen. Se on suoma­laisten operoima laitos, joka sijaitsee Suomessa. Siten se vähentää Suomen riippu­vuutta venäläi­sestä energiasta, vaikka moni intui­tii­vi­sesti toisin ajattelee. Fenno­voiman hanke vähen­täisi valmis­tuessaan tarvetta tuontie­ner­giaan. Totta kai se siten vähentää energia­riip­pu­vuutta Venäjästä.

Toinen strate­gi­sesti merkittävä hanke tästä näkökul­masta on Baltic connector kaasu­putken Viron ja Suomen välille. Silloin meillä olisi käytös­sämme vaihtoehto Venäjältä suoraan putkea pitkin tuota­valle kaasulle. Neuvot­telut tähän liitty­västä LNG -termi­naa­lista ovat Viron kanssa käynnissä.

Ilmas­to­po­li­tiikan, huolto­var­muuden, kauppa­taseen ja suoma­laisen työlli­syyden näkökul­masta on ongel­mal­lista, että kivihiilen käyttö Suomessa on lisään­tynyt viime vuosina ? aivan viime aikoja lukuun ottamatta. Syynä tähän on ollut kivihiilen maail­man­mark­ki­na­hinnan nopea lasku sekä parin vuoden takainen turpeen veron korotus ja sitä vastaava metsä­hakkeen syöttö­ta­riffin leikkaus.

Kotimaisen turpeen ja metsä­hakkeen käyttö kivihiilen sijasta olisi ilmas­to­ys­tä­väl­li­sempää, paran­taisi kauppa­ta­setta jättäen rahat kotimaahan ? ja olisi satsaus suoma­laiseen työhön. Halli­tuksen talous­po­liit­tinen minis­te­ri­va­lio­kunta linjasi tänään, että turpeen ja metsä­hakkeen osalta tulemme tekemään ratkaisuja, jotka varmis­tavat niiden kilpai­lu­kyvyn suhteessa kivihiileen. Jatko­val­mistelu asiassa on elinkei­no­mi­nisteri Vapaa­vuo­rella ja valtio­va­rain­mi­nisteri Rinteellä.

Arvoisa puhemies,

Suomen vahvuus on energia­jär­jes­telmän monipuo­lisuus. Sen vaali­minen vähentää haavoit­tu­vuutta ja lisää mahdol­li­suuksia toimia kette­rästi nopeasti muuttu­vassa toimin­taym­pä­ris­tössä. Sääoloista riippuvien tuotan­to­muo­tojen eli tuuli- ja aurin­ko­voiman ohella Suomessa tarvitaan riittä­västi vakaata kapasi­teettia, jota ydinvoima pystyy tarjoamaan.

Kaikki kannat­tavat kivihii­lestä luopu­mista energian­tuo­tan­nossa kustan­nus­te­hok­kaasti ja huolto­var­muutta vaaran­ta­matta. Käytän­nössä tämä edellyttää kivihiilen korvaa­mista ydinvoi­malla. Bioenergian täysi­mää­räisen hyödyn­tä­misen lisäksi esimer­kiksi tuuli- ja aurin­ko­voiman osuuden kasvat­ta­minen on myös tärkeää. Ilman ydinvoimaa tavoi­tetta ei kuitenkaan saavuteta lähivuo­si­kym­meninä.

Energian omava­rai­suu­desta huoleh­ti­minen vahvistaa myös Suomen kansan­ta­loutta. Esimer­kiksi ydinvoiman lisära­ken­ta­minen synnyttää merkit­täviä lisäin­ves­tointeja paitsi energia­sek­to­rille, myös raken­ta­miseen ja monille inves­toin­ti­hyö­dyk­keitä tuotta­ville toimia­loille.

Arvioiden perus­teella inves­toin­neista syntyvät lisätulot piris­tävät myös kulutusta. Nämä hyödyt on mahdol­lista saavuttaa ilman valtion tukia. Tämä on energia­sek­to­rilla myönteinen poikkeus.

Miksi hallitus ei esittänyt TVO:n periaa­te­pää­tök­selle jatkoaikaa? Yhteis­kunnan kokonai­sedun arvioi­minen ydine­nergian kohdalla on aina herkkä kysymys. Molem­mista näistä, kuten aina ennenkin kaikista ydinvoi­ma­pää­tök­sistä, äänes­tettiin halli­tuk­sessa. TVO ei valitet­ta­vasti pystynyt antamaan varmuutta inves­toinnin toteut­ta­mi­sesta. Päätös ei olisi siten tuonut mukanaan toivottua talous­kasvua tai yhtään uutta työpaikkaa.

Päätös olisi sen sijaan tuonut jatkuvaa epävar­muutta energia­rat­kai­sui­himme. TVO:n periaa­te­päätös on edelleen voimassa ensi kesään saakka. Sen jälkeen pöytä on puhdas myös muille operaat­to­reille mahdol­li­sesti hakea periaa­te­pää­töstä. Myös TVO on erittäin terve­tullut hakemaan uutta päätöstä aikanaan. Päätös selkeyttää tilan­netta myös muiden energia­muo­tojen ? kuten uusiu­tuvien - inves­tointien suhteen.

Arvoisa puhemies,

Komissio antoi talvella esityk­sensä vuoteen 2030 ulottu­vasta energia- ja ilmas­to­pa­ke­tista. Se on jatkoa 2020 tavoit­teille. Paketti on parin viikon kuluttua Eurooppa-neuvos­tossa. Kunnian­hi­moisuus ilmas­to­po­li­tii­kassa jatkuu, mutta keinoihin on haettu jousta­vuutta ja kustan­nus­te­hok­kuutta.

Päästöjen vähen­tä­minen asetettiin tärkeämpään rooliin. Päällek­käiset tavoitteet ja ohjaus­keinot ovat sotkeneet toisiaan ja johtaneet ylikom­pen­soiviin tukijär­jes­telmiin. Tämä on haitannut energian sisämark­ki­noita ja laskenut päästö­oi­keuksien hintaa ? mutta samalla nostanut päästöjen vähen­tä­misen kokonais­kus­tan­nusta merkit­tä­västi.

Päästöjen kaikkia sitova vähen­nys­ta­voite olisi 40 % vuoteen 2030 mennessä. Uusiu­tuvan energialle asetettiin asetet­taisiin 27 %:n ja energia­te­hok­kuu­delle 30 % EU:n laajuinen tavoite. Nämä kaksi eivät ole sitovia jäsen­maille. Paketin yhtey­dessä annettiin lakie­sitys päästö­kaupan markki­na­re­ser­vistä. Se on terve­tullut uudistus, jonka tarkoi­tuksena on estää jatkossa epäta­sa­pai­nojen synty­misen päästö­kauppaan.

Energiain­ten­sii­viset teolli­suu­de­nalat saavat jatkos­sakin poikkeuksen ilmaisten päästö­oi­keuksien muodossa nykyi­sessä muodossaan. Näin huoleh­ditaan energia­te­hokkaan teolli­suu­temme kilpai­lu­ky­vystä ja estetään päästöjä vain siirty­mistä hiili­vuotona Euroopan ulkopuo­lelle.

Tämä on päälin­joiltaan hyvä kokonaisuus ilmas­to­po­li­tiikan, kustan­nus­te­hok­kuuden ja Euroopan kilpai­lu­kyvyn kannalta. Jäsen­mailla on aiempaa suurempi vapaus valita keinot päästö­vä­hen­nyksiin ja uusiu­tuvan energian lisää­mi­seksi. Kustan­nusten jakau­tu­misen suhteen jäsen­maiden välillä on kuitenkin oltava oikeu­den­mu­kainen.

Arvoisa puhemies,

Euroopan unionin on oltava ilmas­to­po­li­tiikan edellä­kävijä maail­massa. Suomen taas pitää näyttää esimerkkiä Euroo­passa. Haluamme silti samalla säilyttää Suomen hyvin­voin­tiyh­teis­kuntana. Siksi päästöt­tö­myyden tavoittelu ei saa vaarantaa teolli­suut­tamme ja työpaik­ko­jamme.

Suomi on sitou­tunut toimiin ilmas­ton­muu­toksen hillit­se­mi­seksi. Vähen­nämme päästöjä vuoden 1990 tasosta 80-95 prosen­tilla vuoteen 2050 mennessä. Haaste on valtava. Tavoitteen saavut­ta­mi­seksi energia­jär­jes­telmä on muutettava lähes päästöt­tö­mäksi. Toimia vaaditaan sekä valtiolta, yrityk­siltä, että meiltä jokai­selta suoma­lai­selta. Kulutus­tot­tu­mus­temme on muututtava ilmas­to­ys­tä­väl­li­sem­mäksi.

Parla­men­taa­risen energia- ja ilmas­to­ko­mitean työ on tässä erittäin arvokas. Energia- ja ilmas­to­ky­sy­mykset ovat vaiku­tuk­siltaan niin suuria, että on hyvä saada laaja kansal­linen yhtei­sym­märrys politiikan päälin­joista pidem­mällä aikavä­lillä.

?Uusiu­tuvia vai ydinvoimaa? ei siten ole oikea kysymyk­se­na­settelu. Uusiu­tuvien energia­läh­teiden poten­tiaali kasvaa ja kustan­nukset laskevat koko ajan. Tarvit­semme silti sekä uusiu­tuvia että ydinvoimaa. Vain siten voimme korvata fossii­liset polttoaineet ja tuontie­nergian. Vain niin kuljemme nopealla tahdilla kohti päästö­töntä Suomea luomalla uutta hyvin­vointia tulevai­suuteen.

Globaali energian­tarve kasvaa nopeasti. Ensi vuoden Pariisin ilmas­to­ko­kouk­sessa tämä on sovitettava yhteen päästöjen hillit­se­misen kanssa. Päästöjen kasvun hillit­se­mi­seksi vaiku­tetaan parhaiten ottamalla kehitys­maissa suoraan käyttöön uusinta ja puhtainta uusiu­tuvan energian tekno­logiaa sekä energia­te­hok­kaita ratkaisuja. Energia- ja ympäris­tö­tek­no­logian vienti onkin nopeassa kasvussa ja sillä on suuri työllistävä merkitys.

Edistyk­sel­linen energia- ja ympäris­tö­tek­no­logia muodostaa maail­man­mark­ki­noiden ehkä nopeimmin kasvavan liike­toi­min­ta­po­ten­ti­aalin. Suomen tulee saada kokoaan suurempi osuus kasva­vista maail­man­mark­ki­noista.

Suomi on maailman kärkeä esimer­kiksi yhdis­tetyn lämmön- ja sähkön­tuo­tan­nossa sekä bioenergian hyödyn­tä­mi­sessä. Myös esimer­kiksi tuuli­voi­ma­tek­no­logia, integroidut aurin­koe­ner­gia­jär­jes­telmät sekä sähkö­autot ovat nopeasti kasvavia ympäris­tö­tek­no­logian aloja. Niissäkin suoma­lai­silla on niin halutessaan kaikki mahdol­li­suudet menestyä globaa­listi.

Suoma­laisen työn ja hyvin­voinnin edistä­minen ja maapallon pelas­ta­minen onnis­tuvat yhdessä.


Kokoomus.fi