Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Pääministeri Stubbin ilmoitus energiapolitiikan kokonaisuudesta

Päämi­nis­teri Stub­bin ilmoi­tus ener­gia­po­li­tii­kan koko­nai­suu­desta

Julkaistu:

Päämi­nis­teri Alexan­der Stubb antoi edus­kun­nalle ilmoi­tuk­sen ener­gia­po­li­tii­kan koko­nai­suu­desta 7.10.2014. Alla ilmoi­tus koko­nai­suu­dess­saan.

Arvoisa puhe­mies,

Kun me täällä tänä päivänä puhumme ener­gia­po­li­tii­kasta, puhumme itse asiassa monista muis­ta­kin asioista. Ener­gia­po­li­tiikka on ilmasto- ja ympä­ris­tö­po­li­tiik­kaa sekä talous- ja työl­li­syys­po­li­tiik­kaa. Ener­gia­po­li­tiikka on myös huolto- ja omava­rai­suutta ? sekä EU-, ulko- ja turval­li­suus­po­li­tiik­kaa.

Siksi on äärim­mäi­sen tärkeää, että koko edus­kunta pääsee näistä suurista koko­nai­suuk­sista keskus­te­le­maan. Käsit­te­len tässä ilmoi­tuk­ses­sani ener­gia­rat­kai­suja näistä näkö­kul­mista.

Arvoisa puhe­mies,

Maapallo ja sen luonto on meillä vain lainassa meidän jälkeemme tule­vilta suku­pol­vilta. Ihmi­sen tieteel­li­nen, tekni­nen ja talou­del­li­nen kehi­tys on varjo­puo­le­naan tuonut muka­naan myös suuria riskejä. Ilmas­ton­muu­tos, luon­non­va­ro­jen liika­käyttö ja ympä­ris­tön pilaa­mi­nen ovat ihmis­kun­nan suurim­pia uhkia. Maapallo ja sen ekosfääri voidaan pilata myös lopul­li­sesti.

Kansain­vä­li­sen ilmas­to­pa­nee­lin uusin raportti osoit­taa, että ilmas­ton­muu­tok­sen hillit­se­mi­seksi tehdyt toimet eivät ole riit­tä­viä. Uhka pysty­tään torju­maan vain kansain­vä­li­sellä yhteis­työllä. Tarvi­taan laaja sitou­tu­mi­nen globaa­lien pääs­tö­jen vähen­tä­mi­seen. Siksi asia on korkealla YK:n agen­dalla. Seuraava toivo sito­vam­masta kansain­vä­li­sestä sopi­muk­sesta on 2015 Parii­sin ilmas­to­ko­kouk­sen yhtey­dessä. Ilman sito­vaa sopi­musta, olemme ehkä lopul­li­sesti myöhäs­ty­neet.

Ilmas­ton­muu­tosta ei siis ratkaista yksin. Meidän­kin ener­gia- ja ilmas­to­po­li­tiik­kamme perus­tuu EU:ssa yhdessä tehtä­viin ratkai­sui­hin. EU:n vuoteen 2020 asete­tut tavoit­teet kuulu­vat pääs­tö­jen vähen­tä­mi­nen, uusiu­tu­van ener­gian lisää­mi­nen ja ener­gia­te­hok­kuu­den paran­ta­mi­nen. Nämä tavoit­teet ovat toteu­tu­massa aina­kin pääs­tö­jen vähen­tä­mi­sen ja uusiu­tu­van ener­gian osalta.

Näiden tavoit­tei­den saavut­ta­mi­seksi teimme 2010 merkit­tä­viä ener­gia­po­liit­ti­sia linjauk­sia: ener­gia­te­hok­kuus­toi­mia, uusiu­tu­van ener­gian ohjelma sekä peri­aa­te­pää­tök­set kahden uuden ydin­voi­mayk­si­kön raken­ta­mi­sesta. Näillä linjauk­silla halut­tiin paran­taa myös Suomen ener­giao­ma­va­rai­suutta sekä vahvis­taa kilpai­lu­ky­kyä.

Arvoisa puhe­mies,

Tästä pääsem­me­kin toiseen aihee­seen, eli talous-, teol­li­suus- ja työl­li­syys­po­liit­ti­seen näkö­kul­maan. Talou­den ja ympä­ris­tön hyvin­vointi eivät ole tois­tensa vasta­koh­tia ? ellemme ehdoin tahdoin poli­tii­kal­lamme niistä sellai­sia tee. Tavoit­tei­den kustan­nus­te­hok­kaassa toteu­tuk­sessa ei ole täysin onnis­tuttu euroop­pa­lai­sella tasolla. On huoleh­dit­tava että tehok­kaim­mat tavat vähen­tää pääs­töjä voit­ta­vat mark­ki­noilla. Mitä pienem­min kustan­nuk­sin pääs­töjä vähen­ne­tään, sitä enem­män niitä on samoilla resurs­seilla mahdol­li­suus vähen­tää.

Tiukka pääs­tö­ta­voite ja toimiva pääs­tö­kauppa ovat tehok­kain tapa tämän toteut­ta­mi­seksi. Uusiu­tu­van ener­gian ja ener­gia­te­hok­kuu­den osalta EU:n tavoit­teet eivät saa liiaksi sitoa jäsen­maita toimeen­pa­ne­masta tehok­kaim­pia keinoja pääs­tö­jen vähen­tä­mi­seksi. Liian sito­vat velvoit­teet näiden osalta sotke­vat pääs­tö­kau­pan toimi­vuutta. Pääs­tö­jen teho­kas vähen­tä­mi­nen on pääasia.

Pääs­töillä täytyy siten olla mark­ki­na­hinta. Silloin talous­kasvu ja ekolo­gi­nen kestä­vyys ovat tasa­pai­nossa. Tällä tavalla seulou­tu­vat siis myös tehok­kaim­mat keinot pääs­tö­jen vähen­tä­mi­seksi. Näin ne myös toteu­tu­vat tehok­kaina inves­toin­teina ja kilpai­lu­ky­kyi­senä tuotan­tona. Vain sellai­set ratkai­sut voivat olla myös kansain­vä­li­siä vien­ti­tuot­teita.

Euroo­pan kunnian­hi­moi­nen ener­gia- ja ilmas­to­po­li­tiikka ei ole tähän mennessä tuot­ta­nut halu­tun­laista vihreän talou­den kasvua ja vien­ti­teol­li­suu­den työpaik­koja clean­tech -alalle. Parem­min toteu­tet­tuna ilmasto- ja ympä­ris­tö­po­li­tiikka ei ole talous- työl­li­syys- ja teol­li­suus­po­li­tii­kan kanssa risti­rii­dassa, vaan kulkee päin­vas­toin käsi kädessä.

Arvoisa puhe­mies,

Sitten kolman­teen näkö­kul­maan: maail­man­po­liit­ti­nen tilanne - ei vähi­ten Venä­jän toimet Ukrai­nassa - on koros­ta­nut harkin­taa ener­gia­rat­kai­su­jen suhteen myös ulko- ja turval­li­suus­po­liit­ti­sesta näkö­kul­masta. Ener­gian käyttö painos­tus­kei­nona on otet­tava huolel­li­sesti huomioon riskia­na­lyy­seis­sämme.

Valtio­neu­vos­ton päätös huol­to­var­muu­den tavoit­teista viime vuodelta totesi, että: ?ener­gia­huol­to­var­muu­den tulee perus­tua moni­puo­li­siin ener­gia­läh­tei­siin ja polt­toai­nei­siin, riit­tä­vään ja hajau­tet­tuun ener­gian­tuo­tan­toon sekä toimin­ta­var­moi­hin siirto- ja jake­lu­jär­jes­tel­miin?.

Tuon­tie­ner­giamme on pääosin kivi­hiiltä, öljyä, kaasua ja sähköä. Näiden korvaa­mi­nen mahdol­li­sim­man nopeasti uusiu­tu­villa ener­gian­läh­teillä ja ydin­voi­malla vähen­tää pääs­töjä ja korvaa tuon­tie­ner­giaa.

Moni kansa­lai­nen on ymmär­ret­tä­västi ollut tästä näkö­kul­masta huolis­saan Fenno­voi­man vähem­mis­tö­omis­tuk­sen siir­ty­mi­sestä ja laite­toi­mit­ta­jan vaih­dok­sesta Venä­jän valtion omis­ta­malle Rosa­to­mille. Fenno­voima haki täyden­nystä peri­aa­te­pää­tök­seen laitos­toi­mit­ta­jan muutok­sen vuoksi, mutta ei siis pyytä­nyt jatkoai­kaa peri­aa­te­pää­tök­selle. Sen on tehtävä päätös raken­nus­lu­van hake­mi­sesta ensi kesään mennessä. Päätök­seen lisät­tiin ehto noin 60 % suoma­lai­sesta ? tai vaih­toeh­toi­sesti EU/​ETA - omis­tuso­suu­desta.

Fenno­voima on enem­mis­töl­tään suoma­lai­so­mis­tei­nen. Se on suoma­lais­ten operoima laitos, joka sijait­see Suomessa. Siten se vähen­tää Suomen riip­pu­vuutta venä­läi­sestä ener­giasta, vaikka moni intui­tii­vi­sesti toisin ajat­te­lee. Fenno­voi­man hanke vähen­täisi valmis­tues­saan tarvetta tuon­tie­ner­gi­aan. Totta kai se siten vähen­tää ener­gia­riip­pu­vuutta Venä­jästä.

Toinen stra­te­gi­sesti merkit­tävä hanke tästä näkö­kul­masta on Baltic connec­tor kaasu­put­ken Viron ja Suomen välille. Silloin meillä olisi käytös­sämme vaih­toehto Venä­jältä suoraan putkea pitkin tuota­valle kaasulle. Neuvot­te­lut tähän liit­ty­västä LNG -termi­naa­lista ovat Viron kanssa käyn­nissä.

Ilmas­to­po­li­tii­kan, huol­to­var­muu­den, kaup­pa­ta­seen ja suoma­lai­sen työl­li­syy­den näkö­kul­masta on ongel­mal­lista, että kivi­hii­len käyttö Suomessa on lisään­ty­nyt viime vuosina ? aivan viime aikoja lukuun otta­matta. Syynä tähän on ollut kivi­hii­len maail­man­mark­ki­na­hin­nan nopea lasku sekä parin vuoden takai­nen turpeen veron koro­tus ja sitä vastaava metsä­hak­keen syöt­tö­ta­rif­fin leik­kaus.

Koti­mai­sen turpeen ja metsä­hak­keen käyttö kivi­hii­len sijasta olisi ilmas­to­ys­tä­väl­li­sem­pää, paran­taisi kaup­pa­ta­setta jättäen rahat koti­maa­han ? ja olisi satsaus suoma­lai­seen työhön. Halli­tuk­sen talous­po­liit­ti­nen minis­te­ri­va­lio­kunta linjasi tänään, että turpeen ja metsä­hak­keen osalta tulemme teke­mään ratkai­suja, jotka varmis­ta­vat niiden kilpai­lu­ky­vyn suhteessa kivi­hii­leen. Jatko­val­mis­telu asiassa on elin­kei­no­mi­nis­teri Vapaa­vuo­rella ja valtio­va­rain­mi­nis­teri Rinteellä.

Arvoisa puhe­mies,

Suomen vahvuus on ener­gia­jär­jes­tel­män moni­puo­li­suus. Sen vaali­mi­nen vähen­tää haavoit­tu­vuutta ja lisää mahdol­li­suuk­sia toimia kette­rästi nopeasti muut­tu­vassa toimin­taym­pä­ris­tössä. Sääoloista riip­pu­vien tuotan­to­muo­to­jen eli tuuli- ja aurin­ko­voi­man ohella Suomessa tarvi­taan riit­tä­västi vakaata kapa­si­teet­tia, jota ydin­voima pystyy tarjoa­maan.

Kaikki kannat­ta­vat kivi­hii­lestä luopu­mista ener­gian­tuo­tan­nossa kustan­nus­te­hok­kaasti ja huol­to­var­muutta vaaran­ta­matta. Käytän­nössä tämä edel­lyt­tää kivi­hii­len korvaa­mista ydin­voi­malla. Bioener­gian täysi­mää­räi­sen hyödyn­tä­mi­sen lisäksi esimer­kiksi tuuli- ja aurin­ko­voi­man osuu­den kasvat­ta­mi­nen on myös tärkeää. Ilman ydin­voi­maa tavoi­tetta ei kuiten­kaan saavu­teta lähi­vuo­si­kym­me­ninä.

Ener­gian omava­rai­suu­desta huoleh­ti­mi­nen vahvis­taa myös Suomen kansan­ta­loutta. Esimer­kiksi ydin­voi­man lisä­ra­ken­ta­mi­nen synnyt­tää merkit­tä­viä lisäin­ves­toin­teja paitsi ener­gia­sek­to­rille, myös raken­ta­mi­seen ja monille inves­toin­ti­hyö­dyk­keitä tuot­ta­ville toimia­loille.

Arvioi­den perus­teella inves­toin­neista synty­vät lisä­tu­lot piris­tä­vät myös kulu­tusta. Nämä hyödyt on mahdol­lista saavut­taa ilman valtion tukia. Tämä on ener­gia­sek­to­rilla myön­tei­nen poik­keus.

Miksi halli­tus ei esit­tä­nyt TVO:n peri­aa­te­pää­tök­selle jatkoai­kaa? Yhteis­kun­nan koko­nai­se­dun arvioi­mi­nen ydin­e­ner­gian kohdalla on aina herkkä kysy­mys. Molem­mista näistä, kuten aina ennen­kin kaikista ydin­voi­ma­pää­tök­sistä, äänes­tet­tiin halli­tuk­sessa. TVO ei vali­tet­ta­vasti pysty­nyt anta­maan varmuutta inves­toin­nin toteut­ta­mi­sesta. Päätös ei olisi siten tuonut muka­naan toivot­tua talous­kas­vua tai yhtään uutta työpaik­kaa.

Päätös olisi sen sijaan tuonut jatku­vaa epävar­muutta ener­gia­rat­kai­sui­himme. TVO:n peri­aa­te­pää­tös on edel­leen voimassa ensi kesään saakka. Sen jälkeen pöytä on puhdas myös muille operaat­to­reille mahdol­li­sesti hakea peri­aa­te­pää­töstä. Myös TVO on erit­täin terve­tul­lut hake­maan uutta päätöstä aika­naan. Päätös selkeyt­tää tilan­netta myös muiden ener­gia­muo­to­jen ? kuten uusiu­tu­vien - inves­toin­tien suhteen.

Arvoisa puhe­mies,

Komis­sio antoi talvella esityk­sensä vuoteen 2030 ulot­tu­vasta ener­gia- ja ilmas­to­pa­ke­tista. Se on jatkoa 2020 tavoit­teille. Paketti on parin viikon kulut­tua Eurooppa-neuvos­tossa. Kunnian­hi­moi­suus ilmas­to­po­li­tii­kassa jatkuu, mutta keinoi­hin on haettu jous­ta­vuutta ja kustan­nus­te­hok­kuutta.

Pääs­tö­jen vähen­tä­mi­nen asetet­tiin tärkeäm­pään rooliin. Pääl­lek­käi­set tavoit­teet ja ohjaus­kei­not ovat sotke­neet toisi­aan ja johta­neet ylikom­pen­soi­viin tuki­jär­jes­tel­miin. Tämä on haitan­nut ener­gian sisä­mark­ki­noita ja laske­nut pääs­tö­oi­keuk­sien hintaa ? mutta samalla nosta­nut pääs­tö­jen vähen­tä­mi­sen koko­nais­kus­tan­nusta merkit­tä­västi.

Pääs­tö­jen kaik­kia sitova vähen­nys­ta­voite olisi 40 % vuoteen 2030 mennessä. Uusiu­tu­van ener­gialle asetet­tiin asetet­tai­siin 27 %:n ja ener­gia­te­hok­kuu­delle 30 % EU:n laajui­nen tavoite. Nämä kaksi eivät ole sito­via jäsen­maille. Pake­tin yhtey­dessä annet­tiin lakie­si­tys pääs­tö­kau­pan mark­ki­na­re­ser­vistä. Se on terve­tul­lut uudis­tus, jonka tarkoi­tuk­sena on estää jatkossa epäta­sa­pai­no­jen synty­mi­sen pääs­tö­kaup­paan.

Ener­giain­ten­sii­vi­set teol­li­suu­de­na­lat saavat jatkos­sa­kin poik­keuk­sen ilmais­ten pääs­tö­oi­keuk­sien muodossa nykyi­sessä muodos­saan. Näin huoleh­di­taan ener­gia­te­hok­kaan teol­li­suu­temme kilpai­lu­ky­vystä ja este­tään pääs­töjä vain siir­ty­mistä hiili­vuo­tona Euroo­pan ulko­puo­lelle.

Tämä on päälin­joil­taan hyvä koko­nai­suus ilmas­to­po­li­tii­kan, kustan­nus­te­hok­kuu­den ja Euroo­pan kilpai­lu­ky­vyn kannalta. Jäsen­mailla on aiem­paa suurempi vapaus valita keinot pääs­tö­vä­hen­nyk­siin ja uusiu­tu­van ener­gian lisää­mi­seksi. Kustan­nus­ten jakau­tu­mi­sen suhteen jäsen­mai­den välillä on kuiten­kin oltava oikeu­den­mu­kai­nen.

Arvoisa puhe­mies,

Euroo­pan unio­nin on oltava ilmas­to­po­li­tii­kan edel­lä­kä­vijä maail­massa. Suomen taas pitää näyt­tää esimerk­kiä Euroo­passa. Haluamme silti samalla säilyt­tää Suomen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­tana. Siksi pääs­töt­tö­myy­den tavoit­telu ei saa vaaran­taa teol­li­suut­tamme ja työpaik­ko­jamme.

Suomi on sitou­tu­nut toimiin ilmas­ton­muu­tok­sen hillit­se­mi­seksi. Vähen­nämme pääs­töjä vuoden 1990 tasosta 80-95 prosen­tilla vuoteen 2050 mennessä. Haaste on valtava. Tavoit­teen saavut­ta­mi­seksi ener­gia­jär­jes­telmä on muutet­tava lähes pääs­töt­tö­mäksi. Toimia vaadi­taan sekä valtiolta, yrityk­siltä, että meiltä jokai­selta suoma­lai­selta. Kulu­tus­tot­tu­mus­temme on muutut­tava ilmas­to­ys­tä­väl­li­sem­mäksi.

Parla­men­taa­ri­sen ener­gia- ja ilmas­to­ko­mi­tean työ on tässä erit­täin arvo­kas. Ener­gia- ja ilmas­to­ky­sy­myk­set ovat vaiku­tuk­sil­taan niin suuria, että on hyvä saada laaja kansal­li­nen yhtei­sym­mär­rys poli­tii­kan päälin­joista pidem­mällä aika­vä­lillä.

?Uusiu­tu­via vai ydin­voi­maa? ei siten ole oikea kysy­myk­se­na­set­telu. Uusiu­tu­vien ener­gia­läh­tei­den poten­ti­aali kasvaa ja kustan­nuk­set laske­vat koko ajan. Tarvit­semme silti sekä uusiu­tu­via että ydin­voi­maa. Vain siten voimme korvata fossii­li­set polt­toai­neet ja tuon­tie­ner­gian. Vain niin kuljemme nopealla tahdilla kohti pääs­tö­töntä Suomea luomalla uutta hyvin­voin­tia tule­vai­suu­teen.

Globaali ener­gian­tarve kasvaa nopeasti. Ensi vuoden Parii­sin ilmas­to­ko­kouk­sessa tämä on sovi­tet­tava yhteen pääs­tö­jen hillit­se­mi­sen kanssa. Pääs­tö­jen kasvun hillit­se­mi­seksi vaiku­te­taan parhai­ten otta­malla kehi­tys­maissa suoraan käyt­töön uusinta ja puhtainta uusiu­tu­van ener­gian tekno­lo­giaa sekä ener­gia­te­hok­kaita ratkai­suja. Ener­gia- ja ympä­ris­tö­tek­no­lo­gian vienti onkin nopeassa kasvussa ja sillä on suuri työl­lis­tävä merki­tys.

Edis­tyk­sel­li­nen ener­gia- ja ympä­ris­tö­tek­no­lo­gia muodos­taa maail­man­mark­ki­noi­den ehkä nopeim­min kasva­van liike­toi­min­ta­po­ten­ti­aa­lin. Suomen tulee saada koko­aan suurempi osuus kasva­vista maail­man­mark­ki­noista.

Suomi on maail­man kärkeä esimer­kiksi yhdis­te­tyn lämmön- ja sähkön­tuo­tan­nossa sekä bioener­gian hyödyn­tä­mi­sessä. Myös esimer­kiksi tuuli­voi­ma­tek­no­lo­gia, integroi­dut aurin­koe­ner­gia­jär­jes­tel­mät sekä sähkö­au­tot ovat nopeasti kasva­via ympä­ris­tö­tek­no­lo­gian aloja. Niis­sä­kin suoma­lai­silla on niin halu­tes­saan kaikki mahdol­li­suu­det menes­tyä globaa­listi.

Suoma­lai­sen työn ja hyvin­voin­nin edis­tä­mi­nen ja maapal­lon pelas­ta­mi­nen onnis­tu­vat yhdessä.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

7.5.2024

Pauli Aalto-Setälä: Emme aio jättää Suomen pelas­ta­mista kesken

Kansan­edus­taja Pauli Aalto-Setä­­län pitämä ryhmä­puhe keskus­te­luun julki­sen talou­den suun­ni­tel­masta 2025-2028. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Keskellä pahinta euro­krii­siä Euroo­pan keskus­pan­kin pääjoh­taja Mario

25.4.2024

Henna Virk­ku­nen: ”Tule­van EU-kauden kärkinä talous ja turval­li­suus”

Kesä­kuun euro­vaa­leissa linja­taan mihin suun­taan Euroop­paa viedään seuraa­vat viisi vuotta. Edel­li­sissä euro­vaa­leissa kärki­tee­maksi nousi ilmas­ton­muu­tos. Se näkyi vahvasti sekä vaali­tu­lok­sessa,

15.4.2024

Susanna Kisner: ”Hyvin­voin­nilla on hinta ja tänään se on edul­li­sempi kuin huomenna”

Euroo­pan unio­nista puhut­taessa esillä on usein talou­den, turval­li­suu­den ja kult­tuu­rin teemoja. Unio­nilla on kuiten­kin myös liian vähälle huomiolle jäävä asema

Skip to content