“Kun etsimme poliit­ti­sia ratkai­suja kasvun luomi­seksi Euroop­paan, meidän täytyy ymmär­tää, kuinka nyky­ai­kai­nen talous toimii, mikä saa sen kasva­maan. Eurooppa on ollut talou­del­li­nen menes­tys­ta­rina, mutta tehnyt matkan varrella myös virheitä.

Olles­saan vielä 90-luvulla tele­mark­ki­na­sek­to­rin edel­lä­kä­vijä, Eurooppa menetti tuon aseman Yhdys­val­loille. Euroo­pasta puut­tui­vat tuol­loin sekä sisä­mark­ki­nat että digi­taa­li­ta­lou­den yhtei­seu­roop­pa­lai­set stan­dar­dit.

Globa­li­saa­tio tarkoit­taa kovaa kilpai­lua, joka ei kunnioita valtioi­den tai maano­sien rajoja. Tullien ja vapaa­kauppa-aluei­den taakse piilou­tu­mi­nen ei ole tätä päivää - yritys­temme ja talou­temme pitää menes­tyä avoi­mesti.

Euroo­pan tule­vai­suu­den mahdol­li­suu­det ovat auto­ma­ti­soi­tu­mi­sen aiheut­ta­mat muutok­set työvoi­man kysyn­tään, ilmas­ton­muu­tok­seen vastaa­mi­nen sekä digi­tek­no­lo­gian kehit­ty­mi­nen. Nämä kehi­tys­suun­nat voivat vaikut­taa abstrak­teilta, mutta Suomen pape­ri­teol­li­suus on tästä konkreet­ti­nen esimerkki. Digi­me­dian vähen­täessä pape­rin kysyn­tää, ovat pape­ri­teh­taat vastan­neet muutok­seen ryhty­mällä valmis­ta­maan vanhoista raaka-aineista uusia tuot­teita, kuten biopolt­toai­neita.

Vain yrityk­set voivat saada aikaan talous­kas­vua. Julki­set toimi­jat voivat luoda mahdol­li­sim­man yrit­tä­jäys­tä­väl­li­sen ympä­ris­tön, mutta ne eivät voi tehdä yritys­ten työtä. Olemme Euroo­passa yksi­mie­li­siä siitä, että kasvu edel­lyt­tää inves­toin­teja. Olen­naista on, että inves­toitu raha on yksi­tyi­seltä sekto­rilta tule­vaa. Se edel­lyt­tää, että Eurooppa näyt­täy­tyy yksi­tyi­selle pääomalle jälleen luotet­ta­vana ja halut­ta­vana sijoi­tus­koh­teena.

Julki­sen sekto­rin inves­toin­tei­hin turvau­tu­mi­nen ei ole ratkaisu, eikä monilla Euroo­pan mailla olisi tähän mahdol­li­suut­ta­kaan. Päin­vas­toin meidän tulisi säilyt­tää talou­del­li­nen vakaus, jonka olemme kovalla hinnalla viime vuosien jälkeen lunas­ta­neet. Katson­kin, että EU:n kasvu- ja vakaus­so­pi­mus luo raamit sille, kuinka paljon jäsen­maat voivat jous­taa talous­po­li­tii­kois­saan.

Euroo­pan kasvua­genda muodos­tuu kansal­li­sista raken­ne­uu­dis­tuk­sista, EU:n sisä­mark­ki­noi­den loppuun viemi­sestä sekä Euroo­pan osal­li­suu­desta maail­man mark­ki­noille - esimerk­kinä EU:n ja USA:n väli­nen vapaa­kaup­pa­so­pi­mus. Tule­valla Euroo­pan komis­siolla on vahva kasvua­genda, joka ansait­see tukemme. Euroo­pan unioni olemme me - jos EU epäon­nis­tuu, se johtuu meistä. Jatku­van kasvusta ja kilpai­lu­ky­vystä puhu­mi­sen sijaan tarvi­taan tulok­sia.

Euroop­paa ei ole tuomittu heik­koon kasvuun. Talou­den kilpai­lue­del­ly­tyk­siä paran­ta­malla sekä raken­ne­muu­tos­ten avulla pystymme hake­maan kään­nettä parem­paan.”

 

Päämi­nis­teri Alexan­der Stubb puhui 1. loka­kuuta Parii­sissa työnan­ta­ja­jär­jestö MEDE­Fin järjes­tä­mässä kutsu­vie­ras­ti­lai­suu­dessa talous­kas­vun luomi­sesta Euroop­paan.

 

Lisää sisältöä samassa kategoriassa