Päämi­nisteri Stubb Parii­sissa: Eurooppaa ei ole tuomittu heikkoon kasvuun

“Kun etsimme poliit­tisia ratkaisuja kasvun luomi­seksi Eurooppaan, meidän täytyy ymmärtää, kuinka nykyai­kainen talous toimii, mikä saa sen kasvamaan. Eurooppa on ollut talou­del­linen menes­tys­tarina, mutta tehnyt matkan varrella myös virheitä.

Ollessaan vielä 90-luvulla telemark­ki­na­sek­torin edellä­kävijä, Eurooppa menetti tuon aseman Yhdys­val­loille. Euroo­pasta puuttuivat tuolloin sekä sisämark­kinat että digitaa­li­ta­louden yhtei­seu­roop­pa­laiset standardit.

Globa­li­saatio tarkoittaa kovaa kilpailua, joka ei kunnioita valtioiden tai maanosien rajoja. Tullien ja vapaa­kauppa-alueiden taakse piilou­tu­minen ei ole tätä päivää - yritys­temme ja talou­temme pitää menestyä avoimesti.

Euroopan tulevai­suuden mahdol­li­suudet ovat automa­ti­soi­tu­misen aiheut­tamat muutokset työvoiman kysyntään, ilmas­ton­muu­tokseen vastaa­minen sekä digitek­no­logian kehit­ty­minen. Nämä kehitys­suunnat voivat vaikuttaa abstrak­teilta, mutta Suomen paperi­teol­lisuus on tästä konkreet­tinen esimerkki. Digimedian vähen­täessä paperin kysyntää, ovat paperi­tehtaat vastanneet muutokseen ryhty­mällä valmis­tamaan vanhoista raaka-aineista uusia tuotteita, kuten biopolt­toai­neita.

Vain yritykset voivat saada aikaan talous­kasvua. Julkiset toimijat voivat luoda mahdol­li­simman yrittä­jäys­tä­väl­lisen ympäristön, mutta ne eivät voi tehdä yritysten työtä. Olemme Euroo­passa yksimie­lisiä siitä, että kasvu edellyttää inves­tointeja. Olennaista on, että inves­toitu raha on yksityi­seltä sekto­rilta tulevaa. Se edellyttää, että Eurooppa näyttäytyy yksityi­selle pääomalle jälleen luotet­tavana ja halut­tavana sijoi­tus­koh­teena.

Julkisen sektorin inves­toin­teihin turvau­tu­minen ei ole ratkaisu, eikä monilla Euroopan mailla olisi tähän mahdol­li­suut­takaan. Päinvastoin meidän tulisi säilyttää talou­del­linen vakaus, jonka olemme kovalla hinnalla viime vuosien jälkeen lunas­taneet. Katsonkin, että EU:n kasvu- ja vakaus­so­pimus luo raamit sille, kuinka paljon jäsenmaat voivat joustaa talous­po­li­tii­koissaan.

Euroopan kasvua­genda muodostuu kansal­li­sista raken­ne­uu­dis­tuk­sista, EU:n sisämark­ki­noiden loppuun viemi­sestä sekä Euroopan osalli­suu­desta maailman markki­noille - esimerkkinä EU:n ja USA:n välinen vapaa­kaup­pa­so­pimus. Tulevalla Euroopan komis­siolla on vahva kasvua­genda, joka ansaitsee tukemme. Euroopan unioni olemme me - jos EU epäon­nistuu, se johtuu meistä. Jatkuvan kasvusta ja kilpai­lu­ky­vystä puhumisen sijaan tarvitaan tuloksia.

Eurooppaa ei ole tuomittu heikkoon kasvuun. Talouden kilpai­lue­del­ly­tyksiä paran­ta­malla sekä raken­ne­muu­tosten avulla pystymme hakemaan käännettä parempaan.”

Päämi­nisteri Alexander Stubb puhui 1. lokakuuta Parii­sissa työnan­ta­ja­jär­jestö MEDEFin järjes­tä­mässä kutsu­vie­ras­ti­lai­suu­dessa talous­kasvun luomi­sesta Eurooppaan.